Oulun kaupunki Kaupunginvaltuusto 16 Dno Valmistelijat/ Lisätietojen antaja Päätöshistoria Päivämäärä 29.02.2016 Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos 564-2169, Jokikylän kaupunginosa (Iso-Viitajärvi) OUKA/18/10.02.03/2013 Ote pöytäkirjasta 2/2016 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/asemakaavoitus, kaavasuunnittelija Aila Lomperi, puh. 050 420 1565. Haukiputaan kunnanhallitus 21.11.2011 215, kaavoituspäätös Yhdyskuntalautakunta 12.3.2013 162, OAS Yhdyskuntalautakunta 16.9.2014 415, luonnos Yhdyskuntalautakunta 13.10.2015 451, ehdotus Yhdyskuntalautakunta 2.2.2016 43, lausunnot Kaupunginhallitus 15.2.2016 65 Sivu 1 Kaupunginhallituksen käsittely Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Kiimingintie (ent. Yli-Iintien) itäpuolella, noin 14 km Kiimingin keskuksesta pohjoiseen. Rantaasemakaavan muutokset kohdistuvat Iso-Viitajärven molemmin puolin oleville maa- ja metsätalousalueille (M) sekä yhdelle lomaasunto-alueen (RA) tontille. Ranta-asemakaavan laajennusalueet sijoittuvat Iso-Viitajärven koillis-, itä- ja kaakkoisosaan. Ranta-asemakaava on maanomistajien kaava ja kaavaehdotus on maanomistajien konsultin laatima. Muutosalueella on voimassa lääninhallituksen 26.11.1982 vahvistama Iso-Viitakärven rantakaava, jossa suunnittelualue on maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä yhden tontin osalta loma-asuntojen korttelialuetta (RA). Ranta-asemakaavassa molemmille emätiloille on osoitettu yksi uusi omarantainen loma-asuntoalueen (RA) tontti. Lisäksi järven itäosassa olevalta laajennusalueelta on siirretty rakennusoikeutta kaavamuutosalueelle yhden loma-asuntoalueen (RA) tontin verran. Myös yhden jo ranta-asemakaavassa olevan loma-asuntotontin kaavamerkintöjä on tarkistettu. Maanomistajat esittävät lisäksi rakennusalaa metsätilan huolto- ja talousrakennukselle Iso-Viitajärven pohjoispuolella olevalle Tarasenkankaan virkistysalueelle. Iso-Viitajärven eteläpuolella on muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue ja muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen on ranta-asemakaavaan tehty muutoksia.
Oulun kaupunki Kaupunginvaltuusto Sivu 2 Ote pöytäkirjasta 2/2016 Päivämäärä 29.02.2016 Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on käynnistynyt Haukiputaan kunnanhallituksen kaavoituspäätöksellä 21.11.2011 215. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä 26.4.-10.5.2013. Asiasta ei jätetty mielipiteitä. Voimassa olevat ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavan muutosalueella on voimassa lääninhallituksen 26.11.1982 vahvistama Iso-Viitajärven rantakaava, jossa suunnittelualue on maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä yhden tontin osalta loma-asuntojen korttelialuetta (RA). Laaditut selvitykset Jari Hietaranta Ekotoni Ky:stä on tehnyt suunnittelualuetta koskevan luontoselvityksen, jonka mukaan alueelta on löytynyt kaksi paikallista tasoa olevaa kohdetta: Aittoniemen-Vitikkoniemen suoalue (monimuotoinen luonto, rantaluhta) ja Aittoniemen glasigeenimuodostuma (geomorfologia). Mitoitusperiaatteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen ja lomaasumisen viihtyisyys. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi huomioidaan ns. hyödynnetty rakennusoikeus eli tiloista jo ennen kaavoitusta lohkottujen rakennuspaikkojen määrä. Laskentamenetelmää kutsutaan emätilaperiaatteeksi. Yleisesti käytössä oleva poikkileikkausajankohta on rantakaavasäännösten voimaantuloajankohta 15.10.1969. Muunnetun rantaviiva-menetelmän, mitoituslaskelmien ja emätilaselvityksen mukaan molemmat emätilat saavat yhden lomaasunnon rakennuspaikan ranta-asemakaavan laajennusalueelle ja lisäksi laajennusalueelta siirretään rakennusoikeutta yhden lomaasunnon rakennuspaikan verran ranta-asemakaavan muutosalueelle. Mitoituslaskelmat on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 5.1.1. Mitoitus. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusluonnos (Yhdyskuntalautakunta 16.9.2014 415) Ranta-asemakaavan muutoksella korttelin 1501 luoteispuolelle osoitetaan uusi loma-asuntojen korttelialueen (RA) tontti ja samassa korttelissa jo olevan loma-asuntotontin talousrakennusten kaavamerkintöjä on tarkistettu.
Oulun kaupunki Kaupunginvaltuusto Sivu 3 Ote pöytäkirjasta 2/2016 Päivämäärä 29.02.2016 Uuden loma-asuntotontin kohdalla ja siihen liittyvällä VL-alueella on Pohjois-Pohjanmaan museo tehnyt arkeologisia tutkimuksia kesällä 2010. Ko. alueelta on löytynyt muinaisjäännöksiä (mm. painanteita ja kivettyjä liesikuoppia). Museoviraston antaman ennakkolausunnon mukaan rakentaminen on mahdollista ilman juoksevaa vettä yleiskarttaan merkityille rajatuille alueille, joiden koekuopituksessa ei todettu merkkejä muinaisjäännöksistä. Muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös on osoitettu merkinnällä sm-a ja rakentaminen korttelin 1501 tontilla nro 2 on osoitettu sen ulkopuolelle. Suunnittelualueeseen kuuluvat maa- ja metsätalousalueet (M) muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL), joka on ranta-alueisiin liittyvä yleisiin tarpeisiin tarkoitettu lähivirkistysalue. Iso-Viitajärven pohjoispuolella olevalle lähivirkistysalueelle on maanomistaja halunnut merkinnän rakennusalasta, joka on tarkoitettu metsätilan huolto- ja talousrakennuksia varten. Em. merkintä ei ole ELY-keskuksen viranomaisten kannan mukainen, koska oikeustapausten perusteella ranta-alueelle sijoittuvat metsätilan huoltorakennukset ovat mitoituksellisesti loma-asuntoja. Emätilaselvityksen mukaan emätilalla ei ole ranta-alueella jäljellä rakennusoikeutta. Ranta-asemakaavan laajennusalue sijoittuu Iso-Viitajärven koillisja kaakkoisosaan. Luontoselvityksen mukaan järven koillis- ja itäosa on maa- ja metsätalousaluetta (MU-1), jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Sen ranta-alueelle (Aittoniemi- Vitikkoniemen suoalue) on rajattu huomionarvoinen elinympäristö (rantaluhta), joka ranta-asemakaavassa on osoitettu luo-2- merkinnällä. Järven kaakkois- ja eteläosaan on molemmille emätiloille osoitettu yksi uusi loma-asuntojen korttelialueen (RA) tontti ja muilta osin suunnittelualue on lähivirkistysaluetta (VL). Luontoselvityksen mukaan tällä alueella on Aittoniemen glasigeenimuodostuma (Aittoniemen harjanne), joka on ranta-asemakaavassa merkinnällä luo-3. Alueella on myös kivikautinen asuinpaikka, jossa on kaksi historiallisen ajan hiilimiilua niihin liittyvine maakuoppineen. Tämä alue on osoitettu ranta-asemakaavassa sm-b-merkinnällä. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusluonnos oli nähtävillä 3.10-3.11.2014. Luonnoksesta jätettiin nähtävillä olo aikana 4 mielipidettä ja 3 lausuntoa. Lisäksi jätettiin yksi mielipide kaavaalueen maanomistajalta kesäkuun 2015 lopussa.
Oulun kaupunki Kaupunginvaltuusto Sivu 4 Ote pöytäkirjasta 2/2016 Päivämäärä 29.02.2016 Asemakaavoitus laati palautteeseen omat vastineet, koska viranomaiset eivät kaikilta osin hyväksyneet konsultin laatimia vastineita, jotka ovat kaavaselostuksen kohdassa 4.5.3. Asemakaavoituksen laatimat vastineet löytyvät yhdyskuntalautakunnan pöytäkirjasta 13.10.2015 451. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusehdotus (Yhdyskuntalautakunta 13.10.2015 451) Ranta-asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 27.10.- 26.11.2015 välisen ajan maanomistajien esittämässä muodossa perustuen MRL 74 :ään. Kaavaehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa (Pohjois-Pohjanmaan museo sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Muistutuksia ei tullut lainkaan. Pohjois-Pohjanmaan museon lausunnon mukaan museolla ei ole huomautettavaa rantakaava-alueen laajennukseen rakennetun kulttuuriperinnön osalta. Museoviraston lausunnossaan aiemmin (31.10.2014) esittämät samoin kuin viranomaisneuvottelussa 9.1.2015 esille tulleet näkökohdat on ehdotuksessa otettu huomioon. Muinaisjäännökset on merkitty kaavaehdotukseen ja kaavaselostukseen asianmukaisesti, eikä museolla ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausuntonaan, että ranta-asemakaavaehdotuksessa korttelin 1500 pohjoispuolelle Tarasenkankaan lähivirkistysalueelle (VL) on osoitettu metsätilan huolto- ja talousrakennuksen rakennusala (hr 60). Osoitettu rakennusala on Iso-Viitajärven ranta-alueella. Emätilaselvityksen mukaan emätilalla ei ole ranta-alueella jäljellä rantarakennusoikeutta. Metsänhoidolliset toimenpiteet eivät edellytä huolto- ja talousrakennuksen sijoittamista ranta-alueelle. Huolto- ja talousrakennukset tulee sijoittaa ranta-alueen ja lähivirkistysalueen (VL) ulkopuolelle. Saapuneet lausunnot ovat kaavaselostuksen liitteenä (liitteet 8 ja 9). Saadun palautteen johdosta ranta-asemakaavaan on tehty muutoksia. Ranta-asemakaavaehdotus 10.9.2015,korjattu 15.1.2016 (Yhdyskuntalautakunta 2.2.2016 43) Tarasenkankaan lähivirkistysalueelle merkityn metsätilan huolto- ja talousrakennuksen (hr 60) osalta kaavaratkaisu ei ole ollut
Oulun kaupunki Kaupunginvaltuusto Sivu 5 Ote pöytäkirjasta 2/2016 Päivämäärä 29.02.2016 viranomaisten hyväksyttävissä, mikä on tuotu esille mm. viranomaisneuvotteluissa. Emätilaselvityksen mukaan emätilalla ei ole ranta-alueella jäljellä rakennusoikeutta. Ranta-alueelle sijoittuva metsätilan huolto- ja talousrakennus on mitoituksellisesti lomaasunto. Maanomistaja, jota metsätilan huolto- ja talousrakennus koskee, on kesällä 2015 jättänyt kirjallisen mielipiteen, jossa hän on perustellut em. rakennuksen osoittamista ranta-asemakaavassa. Mielipiteessä ei kuitenkaan tuotu esille sellaisia perusteluja, joiden pohjalta metsätilan huolto- ja talousrakennuksen voisi merkitä kaavamuutosalueelle. Kaupungin viranomaisvalmistelun sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen viranomaisten kanta on tullut rantaasemakaavan eri vaiheissa ko. maanomistajan tietoon, minkä vuoksi kaavan uudelleen julkisesti nähtäville asettaminen ei ole tarpeen. Julkisesti nähtävillä ollut ranta-asemakaavaehdotus, joka on maanomistajien esitys ranta-asemakaavaksi, on kaavaselostuksen liitteenä (liitteet 2-7). Vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen (pv-1) raja jää kokonaisuudessaan ranta-asemakaava-alueen ulkopuolelle, minkä vuoksi se poistetaan ranta-asemakaavakartalta. Teknisenä korjauksena tehtävä muutos ei ole olennainen. Nähtävillä olon jälkeen on kaavaehdotusta muutettu seuraavasti: -Iso-Viitajärven pohjoispuolella olevalle Tarasenkankaan lähivirkistysalueelle (VL) osoitettu metsätilan huolto- ja talousrakennuksen rakennusala ja siihen liittyvä ohjeellinen ajoyhteys sekä hr 60-merkintä poistetaan. -Iso-Viitajärven eteläpuolelle merkitty vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen (pv-1) raja poistetaan. Korjatussa ranta-asemakaavassa on esitetty ne merkinnät, joita ei esitetä hyväksyttäviksi (liitteet 10-15). Ranta-asemakaava-alueella on ohjeellinen tonttijako. Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Esittelijä Apulaiskaupunginjohtaja Matti Matinheikki.
Oulun kaupunki Kaupunginvaltuusto Sivu 6 Ote pöytäkirjasta 2/2016 Päivämäärä 29.02.2016 Päätösesitys Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että 10.9.2015 päivätty ja 15.1.2016 korjattu ranta-asemakaavan muutos ja laajennus hyväksytään. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Liitteet 564-2169 (Iso-Viitajärven ranta-asemakaavan muutos ja laajennus) Ranta-asemakaavan selostus ja kartat 15.1.2016, hyväksyttäväksi. Oheismateriaali - Kaupunginhallituksen päätösehdotus Päätös Kaupunginvaltuusto hyväksyy 10.9.2015 päivätyn ja 15.1.2016 korjatun ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen. Kaupunginhallituksen päätösehdotus hyväksyttiin. Otteen oikeaksi todistaa Oulussa 28.04.2016
Sivu 7 OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA (124) ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONNOS 25.6.2014 EHDOTUS 10.9.2015 Selostus päivitetty 15.1.2016
2 Sivu 8 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Muinaisjäännökset... 8 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 14 3.1.5 Maanomistus... 15 3.2. Suunnittelutilanne... 16 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 23 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 23 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 23 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 23 4.3.1. Osalliset... 23 4.3.2. Vireilletulo... 24 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 24 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 24 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 27 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet... 27 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet... 29 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 29 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi... 29 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet... 30 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 34 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 35 Vaikutukset talouteen... 35 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 36 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 37 Vaikutukset kulttuuriin... 37 Muut kaavan merkittävät vaikutukset... 37 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 37 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 39 5.1. Kaavan rakenne... 39 5.1.1. Mitoitus... 39 5.1.2 Palvelut... 44 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 44 5.3. Aluevaraukset... 45 5.3.1. Korttelialueet... 45 5.3.2. Muut alueet... 46 5.4. Kaavan vaikutukset... 46 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 46 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 47 5.7. Nimistö... 47 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 47 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 47 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 48 6.3. Toteutuksen seuranta... 48 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
3 Sivu 9 KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA (124) - Viitapekkala 246:0, o Juha Soralahti, Järvenkorventie 12 B 6, 90550 OULU - Määräalat Metsäpekkala 20:160, Viitajärvi 2:306 ja Yhteisharju 2:217, o Kari ja Ulla Haapapuro, Lumijärventie 4, 90420 OULU - Metsäpekkala 20:160 o Tornator Oyj, Napinkuja 3 C, 55100 IMATRA - Alaviitajärvi 2:305, o Kaarina Alakiuttu c/o Eero Alakiuttu, Kalimenojankuja 17, 90820 KELLO, o Heikki Kivari, Varpushaukantie 1 A 3, 90250 OULU o Anneli Hälinen, Verkkotie 16, 90810 KIVINIEMI o Tytti Meriläinen, Verkkotie 10, 90810 KIVINIEMI - Yhteisharju 2:217, o Heikki Kivari, ks. yllä o Eeva Väliahde, c/o Juhani Väliahde, Hattulantie 1, 90820 KELLO o Jorma Kivari, Hattulantie 9, 90820 KELLO, o Kari Kivari, Pöllönsaarentie 3, 90820 KELLO o Mikko Vanhakangas, Ylijukurintie 13, 90820 KELLO - Viitajärvi 2:306, o Jorma Antero Meriläinen, Kivarintie 28, 90820 KELLO o Heikki Kivari, ks. yllä o Kaarina Alakiuttu, ks. yllä - Viitametsä 20:38, o Markku Hansen-Haug, Terveystie 5 A 19, 90900 KIIMINKI ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS TAVANOMAISEN, PÄÄASIASSA OMARANTAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS 26.4.2013 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 26.4.-10.5.2013 KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ 3.10.-3.11.2014 - KAAVAEHDOTUS JULKISESTI NÄHTÄVILLÄ 27.10.-26.11.2015. -. HYVÄKSYNYT. 201 Valokuvat: Kimmo Mustonen 26.9.2010, 21.6.2011 ja 26.8.2012
4 Sivu 10 Kuva 1 Alueen sijainti
5 Sivu 11 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laajentaminen lähti liikkeelle kesällä 2010, kun kaavan nykyiselle alueelle selvisi, ettei poikkeamislupia tulla myöntämään. Aluksi neuvoteltiin vain nykyisen kaavan muutoksen laatimisesta. Kaava on kuitenkin niin tiivis, ettei rakennuspaikkoja voitu lisätä. Tämän jälkeen hanke laajeni järven itäpäähän, josta hankkeen vireille laittajalla (Kari Haapapuro) on tarkoitus ostaa lisäaluetta. Samalla myös tutkittiin kaavan laajentaminen. Myös kaavan muuttaminen järven luoteispäässä olevalla maa- ja metsätalousalueella tuli ajankohtaiseksi. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2011 kesällä maastokäyntien sekä luonto- ja muinaismuistoselvitysten jälkeen. Haukiputaan kunnan liittyminen Oulun kaupunkiin aiheutti viivettä ja muutoksia asian käsittelyssä. Kaavan vireilletuloilmoitus on 26.4.2013. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013 sekä kaavan valmisteluaineisto 3.10.-3.11.2014 välisen ajan. Yhdyskuntalautakunta päätti 13.10.2015 451 ehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä 27.10.-26.11.2015. Oulun kaupungin.. hyväksyi kaavan. 201 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on tavanomainen, väljä pääasiassa omarantainen kaava. Alueen länsiosaan kaavanmuutoksella tulee yksi uusi, omarantainen rakennuspaikka ja yksi uusi, irti rannasta oleva metsätilan huoltorakennuksen rakennusala. Yhden rakennuspaikan rakennusoikeutta hieman tarkistetaan. Järven itäosaan tulee kaavan laajennuksella kaksi uutta, rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Oulun Energia vastaa sähköhuollosta ja vesi- ja viemärihuolto toteutetaan tontti- tai aluekohtaisesti. Alue on erittäin hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa ranta-aluetta Oulun kaupunkikeskuksen välittömässä läheisyydessä.
6 Sivu 12 Kuva 2 Kaava-alueen osien sijainti ja kaavan mahdollinen vaikutusalue 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueet ovat hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa kaunista, Oulun ympäristössä varsin suuren järven rantamaastoa. Metsät ovat talousmetsiä. Kaavan muutos- ja laajennusalueet ovat rakentamattomia lukuun ottamatta korttelia 1501, jossa on lomarakennus talousrakennuksineen. Iso Viitajärven pohjois- ja etelärannat ovat rakennettuja ja itä- ja länsirannat vastaavasti enemmän luonnontilaisia. Alueen ja sen ympäristön yleiskuva selviää hyvin selostuksessa olevista kartoista, valokuvista ja luontoselvityksestä. 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat mäntyvaltaista länsi- ja etelärannoilla kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Itäosan rannat ovat kosteita ja soisia. Kangasalueiden puusto on täysikasvuista. Rantavyöhykkeellä on jonkin verran lehtipuuta. Rannat ovat tasaisesti ja varsin loivasti nousevia. Avokallioita ei esiinny. Korkeuserot vaihtelevat Iso Viitajärven n. 55.8 m tasosta n. 65 m tasoon. Rinteet ovat loivapiirteisiä. Korkeusvyöhykkeet koko järven ympäriltä on esitetty liitekartalla.
7 Sivu 13 Kuva 3 Alueen korkeustasot Iso Viitajärven vedenlaatu on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (Anneli Ylitolonen, 20.2.2007) mukaan seuraava: Iso Viitajärven pinta-ala on n. 75 ha, sen syvyys on keskimäärin 3 m ja rantaviivaa on noin 6,7 km. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa on vedenlaatutietoja järvestä vuosilta 1990-2007 yhteensä 96 kpl. Järvi on lievästi humuspitoinen, väriluku on keskimäärin 75 mg Pt/l. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet osoittavat lievää rehevyyttä, mutta leväkasvua kuvaava klorofyllipitoisuus on kuitenkin selvästi kohonnut ja on heinä-elokuussa keskimäärin 45 ug/l osoittaen runsasta rehevöitymistä. Myös veden sameus on leväkasvun seurauksena hieman kohonnut etenkin loppukesällä. Kevättalven happipitoisuus on ollut useina talvina heikentynyt pohjan läheisessä vesikerroksessa, mutta koko vesimassaan ulottuvaa happikatoa ei ole todettu. Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. FL Jari Hietaranta / Ekotoni Ky on kesällä 2011 tehnyt tarkemman selvityksen muutos- ja laajennusalueen luonto-oloista. Selvitys on liitteenä.
8 Sivu 14 Kuva 4 Järven rantaa korttelin 1500 kohdalla Alueella ei ole tiedossa perinnemaisemia (P-P ympäristökeskus: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat ), maisema-alueita (P-P liitto: Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet ), kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (P-P liitto: Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ) tai kallioalueita (Suomen ympäristökeskus: Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla ). 3.1.3 Muinaisjäännökset Iso Viitajärven ympäristössä on aiempien tarkastusten ja kaavoitukseen liittyvien selvitysten perusteella useita kiinteistä muinaisjäännöksiä, lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Kaavaaluetta on tarkastettu Pohjois-Pohjanmaan museon toimesta vuosina 2011 ja 2013. Vuotta aiemmin selvitettiin kivikautisen asuinpaikan laajuutta ja rajausta korttelin 1501 pohjoispuolisella rakennuspaikalla. Kaava-alueelta tunnetaan kaksi kiinteää muinaisjäännöstä, jotka ovat a) Rönkölänkangas (itä), mj tunnus 100008294, asuinpainanteita, kivikautinen asuinpaikka b) Piimäsuo, mj tunnus 1000013186, kivikautinen asuinpaikka, hiilimiiluja ja kuoppia (hist.) Nimen perässä oleva muinaisjäännöstunnus viittaa Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin, joka löytyy http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx. Aiemmassa viereistä aluetta koskevassa kaavassa Viitajärven länsirannan laajasta kivikautisesta asuinpaikasta Rönkölänkangas itä on käytetty merkintää sm-44. Sen numerotunnus viittaa entiseen Haukiputaan kunnan muinaisjäännösten luettelonumeroon, josta kaavateknisistä syistä on tässä jouduttu luopumaan. Kyseinen sm-44 merkintä tarkoittaa siis samaa kohdetta kuin tässä kaavassa käytetty sm-a merkintä. Kohteiden tarkastuskertomukset ovat ohessa. Muinaisjäännökset on suojattu muinaismuistolailla. Maaperän kajoaminen ja / tai muinaisjäännöksen peittäminen on kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.
9 Sivu 15
10 Sivu 16
11 Sivu 17
12 Sivu 18
13 Sivu 19
14 Sivu 20 3.1.4 Rakennettu ympäristö Kaavan muutos- ja laajennusalueet ovat rakentamattomia lukuun ottamatta korttelin 1501 rakennuspaikkaa 1, jolla on lomarakennus talousrakennuksineen. Järven pohjoisrannalla on n. 15 rakennettua lomakiinteistöä. Suunnilleen saman verran on länsi- ja etelärannalla rakennettuja kiinteistöjä pääasiassa lomakäytössä. Paikkatietoikkunan rakennustilanne on oheisella kartalla. Siinä on kaikki rakennukset esitetty: asunnot, lomarakennukset, saunat, talousrakennukset jne.
15 Sivu 21 Kuva 5 Iso Viitajärven ympäristön rakennustilanne. Myös talousrakennukset yms. kuvattu Kuva 6 Alueen uusimpia rakennuksia korttelissa 1505 3.1.5 Maanomistus Kaavan muutos- ja laajennusalueen maanomistus on seuraava: - Viitapekkala 246:0, o Juha Soralahti, Järvenkorventie 12 B 6, 90550 OULU - Määräalat Metsäpekkala 20:160, Viitajärvi 2:306 ja Yhteisharju 2:217, o Kari ja Ulla Haapapuro, Lumijärventie 4, 90420 OULU
16 Sivu 22 - Metsäpekkala 20:160 o Tornator Oyj, Napinkuja 3 C, 55100 IMATRA - Alaviitajärvi 2:305, o Kaarina Alakiuttu c/o Eero Alakiuttu, Kalimenojankuja 17, 90820 KELLO, o Heikki Kivari, Varpushaukantie 1 A 3, 90250 OULU o Anneli Hälinen, Verkkotie 16, 90810 KIVINIEMI o Tytti Meriläinen, Verkkotie 10, 90810 KIVINIEMI - Yhteisharju 2:217, o Heikki Kivari, ks. yllä o Eeva Väliahde, c/o Juhani Väliahde, Hattulantie 1, 90820 KELLO o Jorma Kivari, Hattulantie 9, 90820 KELLO, o Kari Kivari, Pöllönsaarentie 3, 90820 KELLO o Mikko Vanhakangas, Ylijukurintie 13, 90820 KELLO - Viitajärvi 2:306, o Jorma Antero Meriläinen, Kivarintie 28, 90820 KELLO o Heikki Kivari, ks. yllä o Kaarina Alakiuttu, ks. yllä - Viitametsä 20:38, o Markku Hansen-Haug, Terveystie 5 A 19, 90900 KIIMINKI 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Siinä kaavan laajennusalueelle ei ole varauksia tai merkintöjä. Iso Viitajärven etelä- ja länsipuolella on tärkeä pohjavesialue, joka rajautuu aivan kaava-alueen eteläosaan. Ote maakuntakaavasta on ohessa. Kuva 7 Ote maakuntakaavasta Pohjois-Pohjanmaan liiton I vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Siinä alueelle ei ole uusia varauksia em. lisäksi.
17 Sivu 23 Liiton 2. vaihemaakuntakaavaluonnos on nähtävillä 25.3.-30.4.2015. Siinä Iso- Viitajärven ympärillä olevat edellä selostetut muinaisjäännökset on esitetty. Muita varauksia ei ole lähellä. Ote luonnoksesta on ohessa. Kuva 8 Ote 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Oulun seudun yleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.2.2005. Siinä alue on loma- ja matkailualuetta (R) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueen eteläreunaan sijoittuu pohjavesialueen (pv) ja arvokkaan vesistöalueen (av) alueiden rajaukset. Osayleiskaavan teemakartassa virkistyshankkeista ja alueista ei tämän alueen osalle ole mainintoja. Ote yleiskaavasta on ohessa.
18 Sivu 24
19 Sivu 25 Kuva 9 Ote Oulun seudun yleiskaavasta merkintöineen Uuden Oulun yleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 19.2.-21.3.2014. Siinä alue kuuluu alueeseen Maaseutukehittämisvyöhyke 2, maaseutu (vihreä taustaväri). Koko alue on myös Vapaa-ajanasumisen kehittämisvyöhyke rajauksen sisällä (keltainen katkoviiva). Iso Viitajärven eteläpuolella on Pohjavesialue (violetti pistekatkoviiva ja pv teksti) ja Arvokas vesistö (vinoviivoitus). Myös Muinaismuistokohteet (musta neliö) on kaavaluonnoksessa. Yleiskaavaluonnos tukee täten esillä olevaa kaavoitusta. Ote yleiskaavaluonnoksesta ja sen merkinnöistä on ohessa.
20 Sivu 26 Kuva 10 Ote Uuden Oulun yleiskaavasta merkintöineen Oulun lääninhallitus on 26.11.1982 vahvistanut Iso Viitajärven rantakaavan. Alkuperäinen vahvistettu kaava on ohessa. Haukiputaan kunnanvaltuusto on 15.12.2007 88 hyväksynyt ko. kaavan laajennuksen kortteleiden 1500 ja 1501 väliselle alueelle sekä erilliselle alueen järven koilliskulmaan. Myös siitä on otteet ohessa.
21 Sivu 27 Kuva 11 Alkuperäinen ranta-asemakaava
22 Sivu 28 Kuva 12 Haukiputaan kunnanvaltuuston 15.12.2007 88 hyväksymä kaavan laajennus Haukiputaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 12.6.2006 41, mitä vielä noudatetaan. Alue ei ole rakennuskiellossa.
23 Sivu 29 Pohjakarttana käytetään erikseen laadittua pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. Oulun kaupungin kartastopäällikkö Eero Keski-Oja on hyväksynyt luonnosvaiheen pohjakartan alun perin 15.11.2012. Kaupunki on myöhemmin täydentänyt karttaa MRL 54 a mukaisesti ja täydennys on hyväksytty 20.4.2015 ja 31.8.2015. 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on tarpeen järkevän suunnitteluratkaisun aikaansaamiseksi. Rakentamishankkeista osa sijoittuu vahvistetun kaavan M alueille eikä niitä poikkeamisluvilla voi ratkaista. Iso Viitajärvelle on tehty edellä kuvatut kaavat ja muutoinkin järven rannat on varsin tiiviisti rakennettu. Alueen tarkempi, rakennuspaikkakohtainen osayleiskaavoitus ei ole lähivuosina kaupungin ohjelmissa. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laajentaminen on lähtenyt liikkeelle yksityisten maanomistajien aloitteesta v. 2010 kesällä. Hanketta on valmisteltu jo tätä ennen. Välittömästi käytiin alustavia keskusteluja Haukiputaan kunnan ja ympäristökeskuksen kanssa ja todettiin mm., että kaava voidaan laatia aiemman kaavan muutoksena ja laajennuksena. Pohjois-Pohjanmaan ely keskuksen, Haukiputaan kunnan, muutosalueen maanomistajien ja kaavoittajan kesken käytiin 7.10.2010 neuvottelu kaavan muuttamisesta ja laajentamisesta. Neuvottelun jälkeen maanomistajat tekivät kunnalle esityksen liittymisestä kaavoitukseen. Kunnanhallitus päätti 15.11.2010, ettei kunta lähde omien alueidensa osalta kaavoitukseen, vaan se on syytä jättää uuden Oulun yleiskaavoituksen ratkaistavaksi. Tämän jälkeen maanomistajat kävivät neuvotteluja lisäalueiden ostamisesta ja yksityisten maiden liittämisestä kaavoitukseen. Näiden perusteella muotoutui muutos- ja laajennusalueen laajuus. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2011 kesällä maastokäyntien ja perusselvitysten jälkeen. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 26.4.2013. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Maanomistajat ja yhteisöt - ranta-asemakaava-alueen maanomistajat ja rajanaapurit - Iso-Viitajärven ja lähistön ranta-asukkaat Kaupungin hallinto ja virkamiehet - kaupunginvaltuusto - kaupunginhallitus - yhdyskuntalautakunta - rakennusvalvonta - ympäristövirasto Viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto
24 Sivu 30 - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Muut osalliset - Oulun vesi - Oulun Energia - Oulun luonnonsuojeluyhdistys - Haukipudas -seura - Oulun kaupungin vammaisneuvosto - Oulun kaupungin vanhusneuvosto 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 23.10.2011. Sitä täydennettiin ja muutettiin Haukiputaan liityttyä Oulun kaupunkiin. Uusi suunnitelma 18.2.2013 oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn kuluessa. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - ennen kaavan virallista liikkeellelähtöä ovat osa maanomistajista ja kaavoittaja käyneet muutamia neuvotteluja ja keskusteluja kunnan ja ely keskuksen virkamiesten kanssa - kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä 3.10.-3.11.2014. Käsittely on selostettu kohdassa 4.5.3. - kaavaehdotus oli nähtävillä 27.10.-26.11.2015. Saatu palaute on selostettu kohdassa 4.5.3. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Eri viranomaisten kanssa on käyty useita neuvotteluja työn kuluessa. Yhteenveto käsitellyistä asioista ja neuvottelujen tuloksista on ohessa. Täydelliset muistiot ovat kaavoittajalla ja Oulun kaupungilla. Alustava neuvottelu 7.10.2010 ely keskuksen, Haukiputaan kunnan, muutosalueen maanomistajien ja kaavoittajan kesken. - suunnittelutilanne / Kimmo Mustonen o alustava kaavaluonnos Juha Soralahden alueelle tehty sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Hanke ei ole virallisesti vireillä vaan on katsottu olevan syytä käydä tämä neuvottelu ensin o Kari Haapapuron alueesta ei ole tehty kaava-asiakirjoja o käytiin läpi kaavatilanne ja katsottiin alueen valokuvia - ely keskus / Antti Huttunen o M alueille ei poikkeamislupia yleensä ole myönnetty vaikka kunta olisi niitä puoltanut o alkuperäisen kaavan mitoitus on ollut 10.2 kpl / muunnettu rv-km. Hyväksytylle laajennusalueelle tullut 8.6 kpl o edellytyksiä rakennuspaikkojen lisäämiselle pelkästään kaavaa muuttamalla ei ole o kaavan osalta katsotaan kokonaisuus. Mikäli kaava laajenee esim. kunnan maalle, niin mitoituksen mukaista rakennusoikeutta voidaan siirtää myös muille maanomistajille, mikäli kunta sen hyväksyy o M alueelle voi rakentaa vain pienen taukomajan tms. ilman eri merkintää - jatkotoimet o maanomistajat toimittavat kunnalle kirjallisen esityksen lähtemisestä mukaan maanomistajana kaavoitukseen 2. alustava neuvottelu käytiin 30.11.2012 yhdessä toisen kaavan neuvottelun yhteydessä ely keskuksen, Oulun kaupungin ja kaavoittajan kesken. - suunnittelutilanne / Kimmo Mustonen o hankkeen tausta ja alueen laajentuminen työn aikana. o kaava ei ole vielä virallisesti vireillä. Kaavaluonnos selostuksineen toimitettu osapuolille.
25 Sivu 31 - Oulun kaupunki / Aila Lomperi o kaupungin mitoituslaskelmat ja alueiden luokittelu. Avosuoalueet kokonaan laskematta, metsäisillä soilla 4 paikkaa / muunnettu rv-km ja metsäalueilla 8 paikkaa / muunnettu rv-km. Laajennusalueen määrä n. 2 paikkaa. o kortteliin 1506 on merkitty lomarakennusten alue, vaikka se on tarkoitettu huoltorakennukseksi. o korttelissa 1501 muinaismuistot rajoittavat rakentamista o mitä tarkoittaa virkistysalueiden /yk merkintä? VL merkintä edellyttäisi kaupungilta mahdollista lunastusta. /yk alueella toteutusvastuu on maanomistajilla. Tässä tapauksessa VL on parempi kuin esim. M merkintä. o korttelin 1508 luo merkintä on maastonmuotoon liittyvä, jolloin rakentaminen ei muuta olosuhteita. o suunniteltu rakennusoikeus 120+ta60 on korkea. Oulussa määrä lomarakennukselle on 80 k-m2. o voidaanko eri emätilojen välillä siirtää rakennusoikeutta? Ely keskus katsoo kokonaisuuden, maanomistajien tulee olla siirroista tietoisia ja hyväksyä ne. - yhteenveto ja jatkotoimet o esitettyjä asioita tulee selvittää o kaavanlaatijoiden näkemys oli, että kaupungin periaatteiden vaikutus esim. näihin hankkeisiin tulisi tutkia vielä tarkemmin. Muutos aiempiin käsittelyihin ja neuvotteluihin tuntuu varsin suurelta 3. alustava neuvottelu käytiin 11.1.2013 kaupungin, kaavoittajan ja maanomistajien kesken. - hankkeen tausta ja vaiheet / Kimmo Mustonen o 7.10.2010 alustava kaavaneuvottelu Haukiputaan kunnan, P-P ely keskuksen, maanomistajien ja kaavoittajan kesken. Järven itäosa ei ollut mukana. o 15.11.2010 220 Haukiputaan kunnanhallituksen päätös, ettei kunta osallistu kaavoitukseen o 21.11.2010 215 Haukiputaan kh:n päätös. Kunta suhtautuu myönteisesti ranta-asemakaavan muutokseen ja laajennukseen o 12/2011-03/2012 kaavan vireillesaattamista ja kaavaluonnoksen pitämistä nähtävillä laajennusalueen osalta maastokarttapohjalle esitettiin kunnalle. Yhdistyminen Oulun kaupunkiin ja siitä aiheutuvat käsittelytapojen ja käsittelijöiden muutokset hidastivat etenemistä o 18.11.2012 keskustelu Oulun kaupungin virkamiesten kanssa o 30.11.2012 kaavaneuvottelu Oulun kaupungin, P-P ely keskuksen ja kaavoittajan kesken. Keskusteltiin kaupungin rantakaavoitusperiaatteista, mitoituksesta, huoltorakennuksen merkinnästä, muinaismuistoselvityksistä ja niiden huomioimisesta, kaavamerkinnöistä, luontoselvityksestä, rakennusoikeudesta ja rakennusoikeuden siirroista o kaavaluonnosta 3.1.2013 tarkennettu siirtämällä kortteli 1506 kauemmas rannasta, pienentämällä korttelia 1501, poistamalla kortteli 1509, pienentämällä rakennusoikeutta ja tarkentamalla kaavamerkintöjä ja määräyksiä. - Oulun kaupunki / Aila Lomperi, Anne Olsbo ja Jukka Kurttila o rakennuskelvottomat avosuoalueet 0 -maata, metsäisillä soilla 4 paikkaa / muunnettu rv-km ja metsäalueilla 8 paikkaa / muunnettu rv-km. Laajennusalueen määrä olisi n. 2 paikkaa. Pyöristämällä laskelmia voidaan tilalle 2:305 osoittaa yksi rakennuspaikka ja tilalle 2:217 kaksi paikkaa. Maanomistajat voivat niistä sopia. Mikäli kaikki rakennuspaikat siirretään selvästi irti rannasta, määrää voidaan kasvattaa. Korttelin 1506 paikalle tulisi sallia vain rakennusalana talousrakennus. Korttelissa 1501 muinaismuistot rajoittavat rakentamista. Iso Viitajärven pinta-ala on n. 75 ha ja sille on rakennettu n. 31 asuin- tai lomarakennusta, joten järvi on jo aika kuormittunut. - maanomistajat haluavat korttelin 1507 paikalle metsätilan huoltorakennuksen. Paikalla ollut vanhastaan asuinpaikka - yhteenveto ja jatkotoimet o kaavalla voidaan osoittaa korkeintaan kolme rantaan rajoittuvaa uutta rakennuspaikkaa sekä talousrakennukset suunnilleen korttelien 1506 ja 1507 kohdille. Kortteli 1501 mahdollisimman suppea ja muinaismuistot huomioiva. o kaavan alkuvaiheen käsittely etenee seuraavasti yhdyskuntalautakunnan käsittely vireilletuloilmoitus yhdyskuntalautakunnan päätös valmisteluaineiston asettamisesta nähtäville kaavaluonnos ym. aineisto nähtävillä Varsinainen viranomaisneuvottelu 16.1.2014 ely keskuksen, kaupungin, kaavoittajan ja maanomistajien kesken - esittely / Kimmo Mustonen o useita neuvotteluja käyty. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu, mutta luonnos ei ole ollut nähtävillä o muutosalueen muinaismuistot tutkittu. Alueelta on löytynyt kuoppia ja kaivanteita. Johtojen rakentaminen saunaan tutkittu tarkkaan. Haapapurolle siirretään rakennuspaikka järven koillisosasta. o muutosalueelle on kaavaan merkitty metsätilan huoltorakennus järven pohjoispuolelle. o Haukiputaan kunta pyritty saamaan mukaan.
26 Sivu 32 o maanomistajien ja kaupungin kanssa on pidetty neuvottelu tammikuussa 2013 ja sen mukaan kaavalla voidaan osoittaa korkeintaan kolme rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa. o yksi kaavanmuutosta haluava tila on tullut vielä mukaan korttelista 1501 - maanomistajien kommentit o Heikki Kivari: loma-asunnon rakennuspaikat 1+1 jakautuisivat eri tiloille. Maanomistajilla on ristiriitaiset näkemykset rakennuspaikkojen jakautumisesta. o Kari Haapapuro: Kunnasta sai 4 vuotta sitten rakentamismahdollisuudesta tiedon, että kaikki on ok. Sen jälkeen selvisi, ettei rakentaminen onnistu. Museovirasto tutkinut alueen - P-P ely-keskus / Taina Törmikoski o kaava-asiakirjoihin emätilaselvitys Kohtuullisuusperiaatteen mukaan jokainen emätila saa ainakin yhden rakennuspaikan. Kaupunki ratkaisee, voiko rakennusoikeutta siirtää laajennusalueelta muutosalueelle. o maanomistajat voivat viedä ranta-asemakaavan kaupungin käsiteltäväksi ilman ristiriitaisia näkemyksiä. Rakennusoikeuden määrä on selvitettävä. Oulun kaupunki päättää hyväksyykö se kaavan. Ely valvoo, että valtakunnallisia ja maakunnallisia periaatteita noudatetaan. Vanhoihin kaavoihin liittyviä asioita ei voi perua, mutta niiden mahdollista ylimitoitusta ei voi jatkaa. o Museoviraston mukaan sm alueelle ei tule sallia rakentamista. Muinaismuistoaluetta koskevan kaavamääräyksen tulee olla yksiselitteinen o pohjavesialueeseen ei ole kommentoitavaa. Selvitys Iso-Viitajärven veden kantokyvystä, eli paljonko järvi kestää, olisi hyvä olla mukana. o ranta-alueelle sijoitetut metsätilan huoltorakennukset ovat mitoituksellisesti loma-asuntoja. Ranta-alueelle osoitetuista metsähuoltorakennuksista ELY-keskus tulee valittamaan, koska kyseessä on yleinen periaate. - P-P ely keskus / Riitta Arffman o luonnonsuojelun kannalta lisärakentaminen on kaavassa maltillista o pieniä tarkennuksia luontoselvitykseen - Aila Lomperi ja Anne Olsbo / Oulun kaupunki o kaupungin mitoituslaskelmat ja emätilatarkastelun tehty em. luokittelulla o metsätilan huoltorakennukset eivät voi olla kaavassa osoitetulla paikalla, koska ne käytännössä ovat loma-asuntoja. Kaava-alueelle voi osoittaa 3 uutta rakennuspaikkaa. Maanomistajien yksimielinen kanta rakennusoikeuden jakautumisesta tulee olla selvillä o Oulun kaupungilla on olemassa rantarakentamisen yhteiset periaatteet, jotka on hyväksytty yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen suunnittelukokouksessa. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen pidettiin viranomaisneuvottelu 9.1.2015 ely keskuksen, kaupungin, P-P museon ja kaavoittajan välillä - Esittely / Kimmo Mustonen o Kaavaluonnos oli nähtävillä, jolloin jätettiin 4 mielipidettä ja 3 lausuntoa. Kaavoittaja esitteli saadun palautteen ja niihin laatimansa vastineet. (Vastine on kohdassa 4.5.3) o Iso-Viitajärven emätilaselvitykseen liittyy kartta, jossa on esitetty vuoden 1969 ja tämän hetken kiinteistöjaotus sekä rantaviivan muuntaminen. Selvityksessä on mukana taulukko, jossa on esitetty em. kartan mukaiset tiedot ja laskennat. Laskennassa ei ole otettu huomioon rannan rakentamiskelpoisuutta, ilmansuuntia, luontoarvoja yms. Laajennusalueen muunnetun rantaviivan pituus on yhteensä n. 693 m. Kaavaluonnoksessa esitetyt 3 rakennuspaikkaa tarkoittaa n. 4,3 rakennuspaikkaa muunnettua rv-km kohti. Väliojaa ei ole laskettu mitoitukseen, vaikka se voitaisiin ottaa mukaan. Koko järvelle tulisi 34 rakennuspaikkaa eli 8,8 rakennuspaikkaa muunnettua rv-km kohden. Kaupungin omistamalle länsirannalle olisi mitoituksen mukaan mahdollista saada muutama rakennuspaikka. Alue on retkeilykäytössä ja siellä on myös muinaismuistoja. o Laajennusalueelle on tulossa 2 uutta rakennuspaikkaa ja yksi paikka siirretään muutosalueelle kortteliin 1501 - Mika Sarkkinen / P-P museo o Piimäsuon alueella on hyvä mennä vanhoja tieuria pitkin. o korttelin 1501 uudella rakennuspaikalla on muinaisjäännösalueen raja muuttunut. Saunan rakennusalan leveys on 10 m sisempänä eli muinaismuistoalue on kaventunut. Poikkeamishakemuksen tarkastelussa on katsottu ainoastaan putken paikka koekuopituksella. Tarkastusraportissa olevat pisteet osoittavat muinaisalueen laajuutta. Saunan rakennuspaikan tulisi olla asemapiirroksen mukaisella paikalla. Kosteampi osa rakennusalasta ei ole asuinpaikka-aluetta. Muinaisjäännösalueen ja saunan rakennusalan raja voivat olla päällekkäin. o Kaavaselostuksessa muinaisjäännökset eivät ole luontokohteita, vaan omana lukuna esim. 3.1.3 Muinaisjäännökset. Tekstiä ja liitteitä tulee tarkentaa.
27 Sivu 33 - Taina Törmikoski / ely keskus o mitoitus vastoin rantarakentamisen yleisiä periaatteita ja rantarakentamista koskevia oikeuskäytäntöjä. Metsätilan huoltorakennus on tosiasiassa loma-asunto. Vastineissa esitetyt perusteet koosta ja etäisyydestä eivät ole hyväksyttäviä. o Oulun kaupungin pitää hyväksyä vastineet. Konsultin vastineet eivät ole elyn mielestä hyväksyttäviä. o emätilaselvitys ei vastaa ympäristöministeriön ohjeita muunnetun rantaviivan osalta. Rakentamiskelvoton maa on 0 rantaviivaa. Metrimäärät, konsultin ja ely-keskuksen tekemässä emätilaselvityksessä ovat eriluokkaa. Luonnoksessa on osoitettu 4 uutta rakennuspaikkaa. Elyn laskelmien mukaan uusien rakennuspaikkojen määrä on 1-2. o rantarakentamisen periaatteet ovat kaupungin ratkaistavissa. Kaupungilla on mahdollisuus linjata periaatteet siten että ne kestävät koko kaupungin alueella tulevissa ranta-yleiskaavoissa, ranta-asemakaavoissa ja poikkeamisluvissa. Ei ole perusteita käyttää vanhojen kaavojen korkeita mitoituksia uusissa kohteissa. Elyn näkemys on, että ranta-asemakaavaa ei tule viedä ehdotuksena nähtäville tässä muodossa. Mustosen tulkinta maankäyttö- ja rakennuslaista on erilainen ja maanomistajalla on oikeus laadituttaa ranta-asemakaava ja kaupungin on laitettava kaavaehdotus nähtäville. - Anne Olsbo ja Aila Lomperi / Oulun kaupunki o virkamiehet laativat esityksen lautakunnalle. Mikäli ehdotus ei ole hyväksyttävissä, lautakunta voi palauttaa asian uudelleen valmisteluun. o mitoitus on laskettu kaupungin toimesta. Siinä on huomioitu rakennettavuus, jako kolmeen luokkaan ja laajennusalueen muunnetun rantaviivan pituus. Koko laajennusalueelle on saatu 1,7 rakennuspaikkaa eli korotettuna 2. Kolmas rakennuspaikka on tarkoitus siirtää laajennusalueelta muutosalueelle. Haapapuron aiesopimuksen mukaisen alueen muunnetun rantaviivan pituus on vain 70 m. Kaava-alueen emätiloilla ei ole laskennallisia edellytyksiä kolmannelle rakennuspaikalle eikä kaupungilla ole esittää muita perusteita yli laskennan. o kaupunki on jo aiemmin myös ilmoittanut, että ei hyväksy metsätilan huoltorakennusta ranta-alueelle. - jatkokäsittely o Mustonen tarkistaa laskelmat ja tekee taulukon uudestaan. Haapapuron paikka on emätilan ykköskiintiö. Kaupunki voi tulkita, miten se hyväksyy esim. Väliojan laskemisen vesistöksi. o Lomperi otti esille Elyn lausuntoon tehdyn vastineen, jossa on todettu, että pyydetty poistamaan kaavaselostuksesta emätilalaskelmat. Laskelmia ei ole pyydetty poistamaan, vaan on todettu, että kaavaselostuksessa ei voi olla kahta erilaista laskelmaa. Törmikosken mukaan kaavaehdotuksen kaavaselostuksessa ei voi olla kahta poikkeavaa emätilaselvitystä. Osallisten tulee yksiselitteisesti pystyä näkemään, mihin ratkaisu perustuu. Ei ole kyse vain kaava-alueen maanomistajista, vaan koko järven alueen osallisista ja heidän oikeusturvastaan. o Törmikosken mukaan elyn ohjaus on, että kaavan jatkotyö tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa ja vastineet ja kaavaratkaisu tyydyttävät osapuolia. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ehdotuksesta ja sen jälkeen katsotaan jatko. Viranomaisten kannat on tuotu esille tässä neuvottelussa. 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä
28 Sivu 34 luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tässä kaavassa oleellisia näistä ovat lähinnä kohtaan Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat liittyvät tavoitteet. Päätöksen kohdan 4.4. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat erityistavoitteissa todetaan, että Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Edelleen Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Tavoitteiden toteutumista on selostettu kohdassa 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä oheisessa taulukossa. Tavoite Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaavassa muutamia rakennuspaikkoja, joten aluerakenteeseen ei ole vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien vähäisiä palveluja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä ei ole merkittävästi melua aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Muinaismuistokohteet on inventoitu ja otettu huomioon, mikä edistää niiden säilymistä. Lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja -palveluja voidaan hyödyntää, mutta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny mutta ei paranekaan. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle tai huomioitu kaavamerkinnöissä. Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on vähäinen ja hoidetaan osittain paikallisesti tuuli-, aurinko-, yms. energialla. Tavoitteeseen ei ole vaikutusta. Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaiku-
29 Sivu 35 tusta, joten tavoitetta ei edistetä Maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavoissa alueelle ei ole osoitettu varauksia. Kaava on pohjavesialueen reunamilla, mutta pohjaveteen ei ole todennäköisesti vaikutusta. Aluetta koskee Oulun seudun osayleiskaava, jossa rannat ovat osittain R aluetta. Suurin osa kaavan rakentamisesta jää pohjavesialueen (pv) ja arvokkaan vesistöalueen (av) rajausten ulkopuolelle. Uuden Oulun yleiskaavan luonnoksessa alue on osoitettu Vapaa-ajanasumisen kehittämisvyöhykkeeksi eli juuri kaavassa suunniteltuun tarkoitukseen. Kunnalla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Haukiputaan kunta on 15.11.2010 220 päättänyt, ettei lähde omilla alueillaan kaavaan mukaan. Muutoin tavoitteita etenkin Oulun kaupungin tultua käsittelyyn mukaan on tuotu esille edellä selostetuissa neuvotteluissa. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi mahdollisimman toteuttamiskelpoinen ja luonnon erityispiirteet huomioon ottava. Myös muinaismuistot huomioidaan mahdollisimman hyvin ja niiden alueelle annetaan tarkempia tutkimuksia koskevia kaavamääräyksiä. Alueella voidaan yhdistää kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä alueen talviaikaista käyttöä. Lähellä Pikku Viitajärven rannalla on Capu Safarit yrityksen matkailupalveluja tarjoava kohde. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on uusia tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon. Erityisesti muinaismuistojen osalta on tehty suhteellisen tarkat selvitykset, joissa on suunniteltu rakentaminen osittain jo huomioitu. Korttelin 1501 yhteydessä olevalle maa- ja metsätalousalueelle ei pelkällä kaavanmuutoksella voitu osoittaa uutta rakennuspaikkaa. Alueen omistaja on ostamassa järven itäpäässä Väliojan länsipuolella olevan alueen kiinteistöistä 2:217 ja 2:306. Tämän alueen laskennallinen rakennuspaikka siirretään järven länsiosaan. Kiinteistö 2:217 on muutenkin kaavan laajennuksessa mukana. Maanomistajien ja viranomaisten tavoitteet poikkeavat toisistaan korttelin 1500 pohjoispuolelle esitetyn metsätilan huoltorakennuksen osalta. Maanomistajan kanta on, että se ei ole varsinaista rantarakentamista, koska rakentaminen on sijoitettava n. 100 m päähän rannasta, rakennusoikeus on vähäinen (60 k-m2) ja se tulee järveltä katsottuna toteutettujen rakennusten taakse. Uusia varsinaisia rantarakennuspaikkoja on tulossa kolme kappaletta, mikä vastaa mm. neuvotteluissa 11.1.2013 ja 16.1.2014 sovittua määrää sekä Oulun kaupungin lopullista mitoituslaskelmaa. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Kaava on muutamia maanomistajia koskeva, tavanomainen kaava, joten eri vaihtoehtoja ei ole laadittu. Työn kuluessa on rakennuspaikkojen määrä pienentynyt ja käyttötarkoitukset muuttuneet. Laajennusalue on järven itärannan osalta rakennuskelpoisuudeltaan huono ja rakentaminen keskittyy olemassa olevan rakentamisen väliin ja läheisyyteen. Tämä turvaa osaltaan laajo-
30 Sivu 36 Vastaanottaja: Oulun kaupunki Aila Lomperi jen rakentamattomiksi jäävien alueiden syntymisen. Kesäaikaan niiden käytettävyys on huono, mutta talvella ne soveltuvat hyvin hiihtoon, moottorikelkkailuun jne. Myös maisemallisen merkityksen kannalta laajan alueen rakentamattomuus on hyvä. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Haukiputaan kunnan, Oulun kaupungin ja muiden viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. Ratkaisu ei kaikilta osiltaan vastaa kaupungin ja ely keskuksen kantaa, mutta se on maanomistajien näkemys, minkä esittämiseen heillä on MRL 74 mukaan oikeus. Maanomistaja Juha Soralahti on tehnyt oman perustelunsa järven pohjoisrannalle sijoittuvan huoltorakennuksen osoittamiselle. Se on ohessa Lähettäjä: Juha Soralahti Metsätalouden palvelut Tmi Juha Soralahti Järvenkorventie 12 B 6 90800 Oulu Iso Viitajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Mielipide Iso Viitajärven ranta-asemakaavan osittaiseen muutokseen ja laajennukseen on ehdotettu tilan 246:0 (Viitapekkala) yhteyteen metsätilan huoltorakennusta. Viranomaisneuvotteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että ranta-asemakaavan laajennuksen yhteydessä myönnetään kolme rakennuspaikkaa rantaan, mutta ei lupaa rakentaa kauemmas rannasta sijoittuvaa huoltorakennusta. Huoltorakennuksen rakentaminen tulisi sallia esitettyyn paikkaan, jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuisi. Kyseinen huoltorakennus ei häiritse kaavan mukaista virkistysalueen käyttöä tai aiheuta haittaa ympäristölle.
31 Sivu 37 Kuva 1: Ranta-asemakaavan muutosehdotus, Viitapekkalan tila 246:0 Perustelut Viitapekkalan tilalle kaavaehdotuksessa sijoitettu huoltorakennus on tarkoituksenmukainen alueen käytön kannalta. Nykyisen voimassa olevan kaavan mukaan alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja kaavaehdotuksen mukaan siitä tulisi virkistysaluetta. Metsätilojen hoito edellyttää läsnäoloa alueella siten, että metsätalouden harjoittaminen hankaloituu huomattavasti, mikäli yöpymismahdollisuutta ei ole lähistöllä. Metsätilan huoltorakennus ei häiritse alueen käyttöä virkistysalueena, joten haittaa huoltorakennuksesta ei ole, vaan sillä pystytään varmistamaan alueen elinkeino. Metsätalouden harjoittaminen tuo työpaikkoja ja verotuloja myös kunnalle. Viitapekkala on kaavaehdotuksen liitteenä olevan emätilaselvityksen perusteella osa emätilaa 20:39, joka jatkuu järven eteläpuolella (kuva 2). Kyseisestä emätilasta on lohkottu joitakin rakennuspaikkoja pois, ja nyt kaavamuutoksen yhteydessä emätilan eteläiselle osuudelle ollaan myöntämässä lisää rakennusoikeutta. Maanomistajien tasapuolisuuden nimissä myös huoltorakennus emätilan pohjoiselle osuudelle tulisi myöntää. On tasapuolisuusperiaatteiden vastaista, jos saman emätilan kahdesta maanomistajasta ainoastaan toiselle myönnetään rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden jakamisesta tai siirtämisestä kahden tilan kesken, jotka ovat osana samaa emätilaa, ei ole missään vaiheessa neuvoteltu.
32 Sivu 38 Kuva 2: Emätila 20:39 sijoittuu järven etelä- ja pohjoispuolelle. Huoltorakennuksen hyväksymistä kaavamuutokseen puoltaa myös se, että huoltorakennus ei häiritse rannan käyttöä virkistysalueena eikä siitä ole muitakaan haittavaikutuksia ympäristölle tai järven käytölle. Ympäristöasioissa on noudatettava nykyistä lainsäädäntöä, joten järvelle ei aiheudu huoltorakennuksesta lisäkuormitusta. Huoltorakennus ei myöskään lisää metsätalouteen liittyvää raskasta liikennettä.
33 Sivu 39 Huoltorakennus sijoittuu järveltä katsoen nykyisen rakennuskannan taakse ja tieyhteytenä voidaan suurimmaksi osaksi hyödyntää nykyisten rakennusten tieyhteyttä (kuva 1). Huoltorakennus on pyritty maisemallisesti sijoittamaan sellaiseen paikkaan, että se ei vaikuta maisemaan järveltä katsottuna tai häiritse nykyistä loma-asumista. Yhteenveto Esitän yllä olevien perusteluiden johdosta, että huoltorakennus tasapuolisuuden nimissä hyväksytään osaksi uutta ranta-asemakaavaa. Perusteita huoltorakennuksen luvan hylkäämiseksi ei ole. 73 Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä on esitetty loma-asutusta koskevan asemakaavan sisältövaatimukset. Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Kaavassa on vaatimukset huomioitu seuraavasti: MRL Rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön Kaavassa huomiointi Maisematekijät on inventoitu ja otettu huomioon kortteleiden ym. sijoittelussa, rakennusten etäisyydet rantaviivasta rakennusjärjestyksen mukaiset. Luonnonsuojelu Maisema arvot Virkistystarpeet Vesiensuojelu, vesihuolto Suojelualueita vaativia kohteita ei ole löydetty Erillisiä merkittäviä maisema kohteita ei ole havaittu. Rakennuskortteleiden ympärille muodostettu VLalueet, joiden toteuttaminen kuuluu maanomistajalle. Rantaviivasta reilusti yli puolet jää kortteleiden ulkopuolelle, mikä turvaa jokamiehen oikeudet. Vesiasiat järjestettävä erityislainsäädäntöä noudattaen, yhteisiä hankkeita ei alueelle ole tarpeen toteuttaa väljän rakentamisen vuoksi. Lisärakentamisen aiheuttama kuormitus järven veden laadulle on erittäin vähäinen.
34 Sivu 40 Vesistön ominaispiirteet Maaston ominaispiirteet Luonnon ominaispiirteet Yhtenäinen rakentamaton ranta alue Rakentamista siirretään hieman järven itäpäästä jo rakennetulle länsiosalle. Joki ja purouomien suualueet, niityt, luonnontilaiset suot yms. erityisalueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle Tarkka inventointi tehty ja piirteet huomioitu Rakentamatta jää yli puolet rannasta mahdollisimman yhtenäisinä osuuksina Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella rakentamisen määrä lisääntyy hieman nykytilanteeseen nähden. Rakentaminen liittyy jo rakennettuihin alueisiin. Ulkoinen tieverkosto on valmiina. Uusia mökkiteitä on rakennettava vain kortteleihin 1506 ja 1507. Muuten tieyhteydet ovat valmiita vaatien pientä parantamista tai vähäistä lisäystä. Lomarakentamisen yksikkömäärä määräytyy alueen mitoituksen mukaan. Siinä otetaan huomioon kaavassa olevien tilojen rantaviivapituudet ja tehdyt kiinteistökauppasuunnitelmat. Itäosan rakentamista siirretään kaavanmuutosalueelle yhden rakennuspaikan osalta. Kaavoittajan mielestä korttelin 1500 pohjoispuoleinen huoltorakennuksen paikka ei muodosta varsinaista rantarakentamista ainakaan täyttä rakennuspaikkaa vastaavana. Rakentaminen liittyy Iso Viitajärven ympärillä ja muutoinkin lähistöllä olevaan loma-asutukseen ja tukee osaltaan asutuksen ja palvelujen säilymistä lähialueella. Uuden Oulun yleiskaavan luonnoksessa alue on suunniteltu Vapaa-ajan asumisen kehittämisvyöhykkeeksi. Kuva 13 Aittoniemen rakennuksia kaavan itäosan sisällä
35 Sivu 41 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan nykyhetken lainsäädännön ja viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Rakentavien yksityisten ihmisten imago nykyaikana sekä oman lähiympäristön säilyminen puhtaana edellyttävät, että ympäristöasioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä ja puusto on peittävää. Alue on varsin hyvin kulutusta kestävää. Arvokkaimmiksi katsotut kasvillisuus- yms. kohteet ovat itäosassa luonnontilaisella suoalueella ja ne jäävät rakentamisen ulkopuolelle luonnontilaisiksi. Alue on pohjavesialueen reunalla, mutta rakentaminen jää sen ulkopuolelle. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen lähivesistö on varsin pieni ja kasvillisuus peittävää korttelialueilla, joten rakentaminen ei vaikuta merkittävästi kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu enemmän, mutta koska ympäristö on jo aiemman rakentamisen myötä otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan on rakennussuunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuva 14 Korttelin 1506 itäpuoleista aluetta Vaikutukset talouteen Tiestö on pääosiltaan toteutettu, mutta kaipaa osittain parantamista ja hieman uusien teiden rakentamista. Rakentamisen myötä tienpitoon tulee uusia maksajia, joten osuudet nykyisiltä tieosakkailta pienenevät. Sähköhuolto on myös alueelle rakennettu. Vesihuolto toteutetaan tontti-
36 Sivu 42 tai aluekohtaisesti. Toteuttaminen ei aiheuta valtiolle, kaupungille tai maanomistajille kohtuuttomia kustannuksia. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Kaava lisää Iso- Viitajärven rantojen rakennuspaikkojen määrää n. 10 %. Terveysriskejä tai veden pilaantumisvaaraa ei aiheudu toimittaessa nykyisten jätevesien käsittelymääräysten mukaisesti. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on kohtuullinen pääsy alueelle. Tiestöä on parannettava jonkin verran normaalin kunnossapitotahdin mukaisesti. Uusi rakentaminen edellyttää vain lyhyiden tonttiliittymien rakentamista. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua. Uusi rakentaminen tulee pääasiassa olevan yhteyteen tai taakse, joten vaikutus on erittäin vähäinen. Kulkeminen on joka tapauksessa syytä ohjata oleville poluille ja reiteille, koska muutoin lomanviettäjien rauha häiriintyy. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät merkittävästi muutu. Vapaata rantaviivaa jää joka tapauksessa huomattavasti. Rannat ovat kauttaaltaan varsin loivia, joten veneilijän tarvitsema satunnainen maihinnousu onnistuu pitkin koko rantaviivaa. Haukiputaan kunnan aikanaan omistamalle alueelle on jo toteutunut uima- ja retkeilypaikat ja ne jäävät vastaavaan, nykyiseen käyttöön. Kuva 15 Uimaranta-alue kunnan maalla kaavan ulkopuolella
37 Sivu 43 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen tarjoaa alueelle työmahdollisuuksia sekä rakentamisen aikana että hieman sen kunnossapidossa, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Mökit tulevat todennäköisesti olemaan, yksityisessä perhekäytössä. Vaikutukset kulttuuriin Alue on jo ympäristöltään osittain aiemmin kaavoitettu ja tiestön osalta rakentunut. Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen tukee ja täydentää järven ja sen ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Länsirannan muinaismuistokohteet huomioidaan kaavamerkinnöissä ja alueella tehdyt tutkimukset otetaan huomioon rakennusten sijoittelussa, kulkuyhteyksissä, johtokaivannoissa jne. Järven eteläosassa olevalle alueelle ei kaavan johdosta kohdistu uutta rasitusta tien mennessä oleva tietä pitkin. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla eikä kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013. Mielipiteitä ei ole tullut. Kaavaluonnos oli nähtävillä 3.10.-3.11.2014. Huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineilla täydennettynä: - Seppo ja Raili Mikkonen 23.10.2014 eivät hyväksy kaavan muutosta. Jos järvelle lisätään tontteja, niin rannan luonne virkistysalueena kärsii. Ranta on jo rakennettu tosi ahtaalle, järvi on pieni ja jo nyt katsellaan toisia asukkaita lähietäisyydeltä. Metsätilan toiminta häiritsisi loma-asumista. o kaavan muutoksella ja laajennuksella rakennuspaikkoja osoitetaan niille emätiloille, joille tehdyn selvityksen mukaan paikkoja vielä kuuluu. Maanomistajien suostumuksella ja sopimuksilla näin saatu laskennallisen rakennusoikeus siirretään osittain eri paikkaan. Nyt käytettävän mitoituksen mukainen rakentaminen on huomattavasti vähäisempää kuin aiemmissa kaavoissa tai jopa ilman kaavoitusta tapahtuneessa rakentamisessa. Metsätila on pääosin kaavan ja rantavyöhykkeen ulkopuolella eikä metsätalous millään tavalla vaikuta rannan loma-asumiseen. Huoltorakennus on luonnoksessa haluttu sijoittaa siten, että siitä on edes järvinäkymä. Mielipide ei aiheuta kaavan muutostarvetta. - Kari Koistinen on suullisesti Aila Lomperin kirjaamana todennut 3.11.2014, että Tarasenkankaantien käyttö huoltorakennukselle huolettaa. Tien teosta on maksettu 1980 luvun alussa Kajaani Oy:lle. Huoltorakennus tulisi sijoittaa kaavan ulkopuolelle Tarasenperäntien varteen. Rakennuksen käytön luonne epäilyttää. Iso-Viitajärvi on 1990 luvulla saastunut ja Haukiputaan ympäristösihteeri Jussi Muilu on silloin sanonut, ettei järvi kestä enää yhtään mökkiä. Mökkiläiset ovat tehneet ely keskuksen avustuksella puhdistusnuottausta. o kaavan muutoksella ja laajennuksella rakennuspaikkoja osoitetaan niille emätiloille, jotka eivät tähän mennessä ole rakentaneet. Ks. edellinen vastine. Määrä on vähäinen eikä merkittävää lisäkuormitusta järvelle aiheudu. Metsätila on suurimmalta osaltaan kaavan ja rantavyöhykkeen ulkopuolella eikä metsätalous millään tavalla vaikuta loma-asumiseen eikä kaava-alueen teitä käytetä metsätalousliikenteeseen. Kaava-alueella vaaditaan kaupungin maisematyölupa mm. puiden kaatamiseen MRL 128 mukaisesti. Lupakäsittelyn yhteydessä kuullaan myös naapureita. Uudet rakennukset ja tilat joutuvat osallistumaan teiden kunnossapitoon ja mahdollisesti rakennuskustannuksiin tieyksiköidensä mukaisessa suhteessa. Huoltorakennus on haluttu luonnoksessa sijoittaa siten, että siitä on edes järvinäkymä. Mielipide ei aiheuta kaavan muutostarvetta. - Iso-Viitajärven suojeluyhdistys ry / sihteeri Osmo Laitinen 5.11.2014 toteaa, että järven ranta-asukkaat ovat huolestuneet järven huononevasta tilasta ja sen vuoksi perustaneet ko. yhdistyksen. Iso-Viitajärvi on latvajärvi ja sen suurimmat ulkoiset kuormitustekijät ovat järveen johdetut suo-ojat. Erityisesti järven itäosassa on laajalta alueelta vesiä keräävä oja, jonka alueella on tehty mittavia avohakkuita. Ojan suuaukko tulisi tukkia ja suunnitella kosteikkoalueita. Toimenpiteet vaativat maanomistajien suostumuksen. Yhdistyksessä ei ole tietoa luontoselvityksessä mainituista kuhan tai siian istutuksista. Vesilinnuista pesivät lisäksi kuikka ja joutsen. Piimälammen ja järven välistä uomaa ei tietojen mukaan ole kaivettu.
38 Sivu 44 o uusien rakennuspaikkojen muodostuminen perustuu laadittuun emätilaselvitykseen. Paikkojen määrä on vähäinen eikä merkittävää lisäkuormitusta järveen aiheudu etenkin kun uusien rakennusten jätevesien käsittely on tehtävä tämän hetken lainsäädännön mukaisesti. Kaava ei estä muiden vesistön kunnostustoimenpiteiden tekemistä. Luontoselvityksen kalanistutuksia ja linnustoa koskevat virheet ja puutteet ovat vähäisiä eikä niillä ole vaikutusta kaavan sisältöön. Piimälammen ja järven välinen oja on kokonaan kaavan ulkopuolella. Mielipide ei aiheuta kaavan muutostarvetta. - Tornator Oyj 30.10.2014 toteaa, että selostuksessa on virheellisesti ilmoitettu kiinteistön 564-401-20-160 omistajat. Kiinteistöä ei koske lohkomaton määräala, jonka Haapapurot omistaisivat. Heidän kanssaan on tehty varaamissopimus, joka oikeutti hakemaan rakennuslupaa. Kaavoituksen käynnistysoikeutta ei ole kuulunut sopimukseen. Kaavoitus on keskeytettävä siihen asti kun yhtiön ja Haapapurojen kesken on tehty voimassa oleva sopimus tai kiinteistökauppa. o Tornator Oyj on tehnyt varaamissopimuksen alueesta, joka voimassa olevassa kaavassa on maa- ja metsätalousaluetta. Ammattimaisesti kiinteistösijoittamista ja jalostusta hoitavan organisaation tulisi tietää, ettei rakentaminen tällaiselle alueelle todennäköisesti onnistu suoraan rakennusluvalla. Asian järjestämiseksi on käynnistetty kaavoitus yhdessä muiden alueella vireille tulleiden hankkeiden vuoksi. Tornator Oy ja Kari Haapapuro ovat tehneet 17.11.2014 sopimuksen, jolla Haapapuro on oikeutettu hakemaan kaavan muutosta siten, että alueelle siirretään rakennusoikeutta toisilta tiloilta. Kaavoituksen jatko on täten mahdollista.. - Museovirasto 31.10.2014 toteaa, että alueella on kaksi muinaisjäännöskohdetta. Länsirannan korttelin 1501 alueelle ulottuu osa laajemman kivikautisen asuinpaikan eteläosasta (Rönkölänkangas itä, tunnus 1000008294). Tällä alueella on aluksi poikkeamislupamenettelyä varten tehdyissä tarkastuksissa löydetty myös muutamia maanpinnalle ulottuvia muinaisjäännöksen rakenteita. Luonnoksessa voi havaita jäännöksen aluerajauksen kaventuneen ja saunan rakennuspaikan laajentuneen. Myös saunalle johtavan sähkökaapelin sijainti on muuttunut. Tehdyn koekuopituksen vuoksi tulee rakennuspaikkojen mahdollisimman tarkoin noudattaa niille asemapiirroksessa esitettyä sijaintia. Piimäsuon kohde (1000013186) on osoitettu luonnoksessa laajana ja tie kierretty sen eteläpuolelta. Museoviraston mielestä mikäli nykyisen tien ylläpito ei edellytä oleellista muutosta, leventämistä tai reunaojia, se voidaan säilyttää nykyisenä. o korttelissa 1501 on sähkökaapelin sijainti täsmälleen Mika Sarkkisen allekirjoittaman asemapiirroksen mukaisella paikalla. Myös lomarakennuksen ja saunan rakennusalat on sijoitettu alueille, joilla ei toimitettujen tietojen mukaan ole löydetty muinaisjäännöksiä. Saunan osalta on noudatettu vaadittavaa etäisyyttä rannasta. Saunan rakennusalaa voidaan supistaa vielä tarkemmin asemapiirroksen osoittamalle alueelle 16.1.2015 pidetyssä viranomaisneuvottelussa sovitulla tavalla. Piimäsuon kohteella tieyhteys siirretään nykyisen ajouran paikalle. Muinaisjäännösten käsittelyä selvennetään kaavaselostukseen. - Pohjois-Pohjanmaan ely keskus 3.11.2014 toteaa, että 16.1.2014 pidetyssä viranomaisneuvottelussa on todettu olevan koko järveä koskeva emätilaselvityksen tarve. Mitoituksen ja selvityksen perusteella voidaan selvittää, onko alueella siirrettävää rakennusoikeutta. Ely keskus toteaa lisäksi, että metsätilan huolto- ja talousrakennusten rakennusala tarkoittaa tosiasiassa uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa ranta-alueelle. Emätilaselvityksestä tulee käydä ilmi rantaviivan todellinen pituus, muuntamisperiaatteet ja muunnetun rantaviivan pituus, toteutuneiden rakennuspaikkojen määrä sekä rakennusoikeuksien siirrot emätilojen välillä. Museoviraston lausunnon mukaan on huomioitava korttelin 1501 saunan rakennusalan ja sähkökaapelin sijainnit. Piimäsuon tieura tulee säilyttää nykyisellä paikalla. Ennen ehdotuksen asettamista nähtäville on pidettävä viranomaisneuvottelu, jota ennen emätilaselvitys on oltava laadittuna o korttelin 1500 pohjoispuolella olevan metsätilan huolto- ja talousrakennuksen rakennusala on lähimmillään n. 85 m päässä rantaviivasta ja rakennusoikeus on vain 60 k-m2. Järveltä katsottuna se jää suurelta osalta jo rakennettujen rakennuspaikkojen taakse toiseen riviin. Täten sitä ei voida kaavoittajan mielestä verrata normaaliin rantarakennuspaikkaan. Rakennusalaa voidaan vielä hieman siirtää kauemmaksi rannasta, mutta muutoin rakennusala tulisi säilyttää. Kaavaselostuksen sivulla 34 on ollut kaupungin laatima emätilaselvitys. Kaavaluonnosvaiheessa selostuksessa oli mukana kaavoittajan laatimat emätilalaskelmat, joissa oli rantaviivan pituudet, muuntaminen ja muunnettu rantaviiva esitettynä. Aila Lomperi Oulun kaupungilta on todennut, että ne eivät ole kaupungin laskelmien mukaiset eikä kahta erilaista selvitystä voi olla selostuksessa. Selvitykset voidaan lisätä niitä täydentäen ehdotuksen asiakirjoihin. Muinaisjäännösten huomioimiseen on otettu kantaa Museoviraston vastineen yhteydessä. Viranomaisneuvottelu on pidetty 16.1.2014 ja sen muistio liitetään kaava-asiakirjoihin. - Oulun seudun ympäristötoimi 3.11.2014 toteaa, että alueen etelä- ja lounaispuolella on I-luokan Onkamonselkä- Hietakangas pohjavesialue. Siihen ei ole vaikutusta ja luonnon kannalta lisärakentaminen on maltillista. Luontoselvitys on tehty kertakäynnillä, mutta on tässä tapauksessa kuitenkin riittävä. Luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset suot tulisi osoittaa luo merkinnöillä. Itärannan merkintä on sangen kapea ja kaakkoisosan suolta merkintä puuttuu. o luontoselvittäjä on pitänyt merkittävänä ainoastaan itärannan suoaluetta, joka on kaavaan merkitty paikoin jopa leveämpänä kuin selvityksen kartassa. Rajausta voidaan vielä tarkentaa ojittamattomille alueille samoin kuin merkitä luo varaus etelärannalle korttelin 1507 länsipuolelle. Oulun kaupungin käsitys vastineista ei ole täysin sama. Kaupungin käsitys tulee esille kaupungin virkamiesten esittelyssä ja luottamuselinten käsittelyssä. Ranta-asemakaavan laatiminen on kuitenkin MRL 74
39 Sivu 45 mukaan maanomistajan oikeus, joten kaavoittajan eli samalla maanomistajien kannat vastineeksi on katsottu olevan syytä tuoda esille. Kaavaehdotus oli nähtävillä 27.10.-26.11.2015. Muistutuksia ei jätetty. Lausuntoja saatiin 2 kpl ja niissä todettiin seuraavaa: -Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa rantakaava-alueen laajennukseen rakennetun kulttuuriperinnön osalta. Museoviraston lausunnossaan aiemmin (31.10.2014) esittämät samoin kuin viranomaisneuvottelussa 9.1.2015 esille tulleet näkökohdat on ehdotuksessa otettu huomioon. Muinaisjäännökset on merkitty kaavaehdotukseen ja kaavaselostukseen asianmukaisesti, eikä museolla ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. -Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että rantaasemakaavaehdotuksessa korttelin 1500 pohjoispuolelle Tarasenkankaan lähivirkistysalueelle (VL) on osoitettu metsätilan huolto- ja talousrakennuksen rakennusala (hr 60). Osoitettu rakennusala on Iso- Viitajärven ranta-alueella. Emätilaselvityksen mukaan emätilalla ei ole ranta-alueella jäljellä rantarakennusoikeutta. Metsänhoidolliset toimenpiteet eivät edellytä huolto- ja talousrakennuksen sijoittamista ranta-alueelle. Huolto- ja talousrakennukset tulee sijoittaa ranta-alueen ja lähivirkistysalueen (VL) ulkopuolelle. Jätetyt lausunnot ovat kokonaisuudessaan kaavaselostuksen liitteenä. 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Talonumero 2 osalta järven ranta-alueella olevat tilat ovat muodostuneet seuraavasti: kaavan ulkopuolella: - 2:10 Aittoniemi 30.9.1930-2:134 Päivärinne 18.4.1961-2:135 Vitikkoniemi 18.4.1961-2:136 Kötöranta 28.7.1962-2:209 Metsärinne 29.4.1969 kaava-alueella: - 2:305 Alaviitajärvi 12.12.1998-2:306 Viitajärvi 12.12.1998-2:217 Yhteisharju 9.2.1972 Täten kaikki kaava-alueen ulkopuolella olevat taloon 2 kuuluvat lohkotilat ovat muodostuneet ennen rakennuslain rantakaavasäännösten voimaan tuloa, joten ne ovat omia emätilojaan mitoituslaskelmissa. ISO VIITAJÄRVEN EMÄTILASELVITYS Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus on Iso Viitajärven ranta-asemakaavan osittaisen muutoksen ja laajennuksen luonnoksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt emätilaselvityksen tekemistä koko järven alueesta. Tilannetta on selvitetty oheisilla kartoilla ja taulukolla. 1. Järven emätilatarkastelu kartalla on esitetty keltaisella v 1969 kiinteistöjaotuksen mukainen emätilajaotus, punaisella tämän hetken kiinteistöjaotus ja rannassa olevilla eri värisillä viivoilla rantaviivan
40 Sivu 46 muuntaminen ns. seutukaavaliittojen käytännön mukaisesti. Emätilojen jakautuminen perustuu Oulun kaupungin tekemään selvitykseen, jota on tarvittaessa tarkennettu. Suurin osa tiloista on muodostunut ennen v. 1969 2. Taulukko lopussa olevassa taulukossa on esitetty em. kartan mukaiset tiedot ja laskennat. Siitä selviää v. 1969 mukainen emätilan RN:o, nykyiset RN:ot, muuntamaton ja muunnettu rantaviivapituus, rakennettujen ja kaavoissa esitettyjen rakentamattomien rakennuspaikkojen määrä, suunnitellun kaavan mukainen mitoitus ja rakennuspaikkojen määrä muunnettua rantaviivakilometriä kohti. kartassa ja taulukossa ei ole otettu huomioon rannan rakennuskelpoisuutta, ilmansuuntia, luontoarvoja jne alkuperäinen 26.11.1982 vahvistettu Iso Viitajärven ranta-asemakaava on käsittänyt n. 10,1 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Siihen 15.12.2007 hyväksytty kaavan laajennus käsitti n. 7,7 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. nyt tekeillä olevan kaavan laajennusalueen muunnettu rantaviivan pituus on yhteensä n. 701 m. Alkuperäisen kaavan mitoitus tarkoittaisi alueelle 7 rakennuspaikkaa ja laajennuksen mitoitus 5 rakennuspaikkaa. Kaavaluonnoksessa esitetty 3 rakennuspaikkaa vastaa n. 4,3 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Huomioiden laajennusalueen muuta aluetta keskimäärin huonompi rakennuskelpoisuus ja saavutetta-
41 Sivu 47 vuus, voidaan määrää pitää sopivana. Suoalueet mahdollistavat kuitenkin esim. talvella hiihdon, lumikenkäilyn ja muun liikkumisen näillä yhtenäisillä rakentamattomilla alueilla. Myös kesäaikaan alueita voidaan käyttää maihinnousuun veneillessä, retkeilyyn jne. Lisäksi mitoitukseen olisi voitu lasketa Väliojan rantaa. Se on leveimmillään n. 6 m leveä eli täyttää vesistön edellytykset ainakin n. 200 m järvestä lähtien metsätilan huoltorakennusta ei ole laskelmissa huomioitu, koska se tulee n. 100 m rantaviivasta ja muiden rakennusten taakse. Sen rakennusoikeus on vain 60 k-m2. yhteensä rakennuspaikkoja Iso Viitajärvelle tulisi täten 34 kpl eli keskimääräinen mitoitus on 8,8 kpl muunnettua rantaviiva kilometriä kohti. Järven pinta-ala on n. 76,27 ha, joten rakennuspaikkaa kohti on 2,24 vesi-hehtaaria. Järven keskeinen sijainti huomioiden määrät ovat kohtuullisia. Mitoituslukuja nostaa huomattavasti se, että ennen vuotta 1969 on muodostunut erittäin paljon pienehköjä emätiloja, joille on lisäksi rakennus- ja poikkeuslupia myönnetty runsaasti. Hyvin monella emätilalla laskennallinen mitoitus on jopa yli 30 kpl/muunnettu rv-km. entiselle Haukiputaan kunnan omistamalle alueelle järven länsirannalla voidaan mahdollisesti ranta-asemakaavalla osoittaa lisärakentamista, mikäli muinaismuistot, luontoarvot jne sen mahdollistavat. Muilla emätiloilla ei ole käytettävissä olevaa rakennusoikeutta 3. Rakennuskelpoisuuden mukainen mitoitus kaupungin taholta on ilmoitettu, että ranta-alue jaetaan rakennuskelpoisuuden mukaan seuraaviin luokkiin o avosuo 0 rp/km o metsäinen suo ja rakentamiskelpoinen alue 8 rp/km kaupungin tekeminen päätösten mukaisesti oheisella kartalla on tilanne esitetty kaava-alueen itäpään tilojen osalta. Emätilan 2:210 osalta kokonaismitoitus on 0,66 rp eli pyöristettynä 1 paikka ja emätilan 2:141 osalta 1,88 paikkaa eli pyöristettynä 2 paikkaa. Näistä toinen on siirretty kaavan muutosalueelle järven länsipäähän. Kaava on tämän laskelman mukainen, kun huoltorakennusta ei ole huomioitu
42 Sivu 48
EMÄTILA NYKYISET RN:OT MUUNTAMATON MUUNNETTU RAKENNETTU LISÄKSI KAAVAN YHT. KPL/MUUNNETTU Huom! RV, m RV, m KAAVASSA LAAJENN. RV-KM 20:39 20-112,20-113,20-114,20-158,20-38,20-160 535 500 4 4 8,00 20:19 20-147, 20-106, 20-107, 20-108 218 198 3 3 15,15 14:115 159 28 1 1 35,71 14:117 65 33 1 1 30,30 14:145 65 33 1 1 30,30 14:118 78 39 1 1 25,64 14:116 92 63 1 1 15,87 14:119 44 44 0,5 0,5 11,36 sama omistaja 2:134 36 36 0,5 0,5 13,89 sama omistaja 2:135 289 217 1 2 3 13,82 26:39 26-97 220 143 0 0,00 rak.oik. siirretty kaavalla tilalle 2-135 2:210 2-305,2-306 138 83 1 1 12,05 kaavan laajennus 2:141 2-217 1324 618 2 2 3,24 kaavan laajennus, 1 siirretään 20-16 yht. yht. 878-17 388 97 0 0,00 yhteinen alue itäosassa 2:10 729 365 1 1 2,74 useita rakennuksia 2:209 47 47 1 1 21,28 2:136 80 69 1 1 14,49 14:106 14-180, 14-181 246 131 2 2 15,27 14:123 67 34 0 0,00 ei täytä rakennuspaikan ehtoja 14:124 127 64 2 2 31,25 14:150 14-201 75 58 2 2 34,48 päärakennus ja majoitusrakennus 14:68 14-163, 14-164 169 169 2 2 11,83 vanha lomarak. määrä purkaa 14-16 20:41 159 159 1 1 6,29 20:40 113 113 1 1 8,85 20:38 91 91 1 1 10,99 4:XX 4-231, 4-258 786 420 1 1 2,38 om. Oulun kaupunki koko järvi 6340 3852 29 2 3 34 8,83 rakennettu ja kaavatilanne ALKUPERÄINEN RANTAKAAVA 844 789 8 0 0 8 10,14 RANTAKAAVAN 1. LAAJENNUS 719 518 2 2 0 4 7,72 RANTAKAAVAN TEKEILLÄ OLEVA LAAJENNUS 1462 701 0 0 3 3 4,28 Sivu 49
Sivu 50 Laajennusalueelle tulee uusia rantarakennuspaikkoja 2 kpl. Lisäksi tältä alueelta on siirretty yksi rakennuspaikka kortteliin 1501. Järven ympäristön kaavoilla tai ilman niitä toteutuneeseen tilanteeseen nähden määrä on vähäinen. Toisaalta alueen rakennuskelpoisuus on keskimääräistä huonompi. Kaavaluonnoksessa oli pinta-alaa ja rakennusoikeutta seuraavasti: Kortteli Käyttö Pinta ala Rak.paikkoja Rak.oikeus 1501 RA 11712 2 310 1506 RA 3778 1 155 1507 RA 5480 1 155 VL 221761 60 MU 1 198713 YHT. 441444 4 680 Kaavaehdotuksen vastaavat tiedot ovat: Kortteli Käyttö Pinta ala Rak.paikkoja Rak.oikeus 1501 RA 11712 2 310 1506 RA 3770 1 155 1507 RA 5480 1 155 VL 221813 60 MU 1 198713 YHT. 441488 4 680 5.1.2 Palvelut Palvelut ovat lähinnä entisessä Kiimingin kunnan keskustassa n. 15 km päässä. Pikku Viitajärvellä on ohjelmapalveluyrityksen toimitilat. Kuva 16 Capu-Safarien aluetta Pikku Viitajärvellä 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Muutoksen ja kaavan laajennuksen johdosta ympäristön laatu voi parantua, koska uudisrakentaminen aiheuttaa sen, että mökkien lähellä olevasta ympäristöstä pidetään huolta paremmin kuin normaalissa metsätalouskäytössä. Yleiset kulkumahdollisuudet järvelle ja sieltä maalle säilyvät lähes ennallaan. Myös muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin.
Sivu 51 OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 45 ***************************************************************************************************************************************** Luontoselvityksessä on luo kohteiksi osoitettu järven itärantaa sekä Aittoniemessä harjanne. Itärannan osalta on todettu Iso Viitajärven itärannalle rajoittuva laaja avo-suoalue sekä Aittoniemen - Vitikkoniemen välinen ranta-alue ovat metsälain mukaisia kohteita (vähäpuustoinen suo rantaluhta). Muita metsälain mukaisia kohteita ei löydetty. Tämä alue on jäänyt kokonaan rakentamisen ulkopuolelle eikä kaavan johdosta sinne aiheudu kulku- tai muita käyttöpaineita. Aittoniemen eteläpuoleisen alueen osalta on luontoselvityksessä todettu Muita huomionarvoisia elinympäristöjä ei maastossa havaittu. Listauksen ulkopuolelta mainittakoon Aittoniemen länsipuolen glasigeeninen harjanne. Harjanteen rinteillä on verraten runsaasti lohkareikkoa. Harjanteen muodot voitaneen säilyttää vaikka alueelle rakennetaan. Kortteli 1506 on osittain tällä muodostelmalla. Kuten selvityksen on todettu, niin maastonmuodot ovat merkittävin tekijä eikä vähäinen rakentaminen siihen vaikuta. Harjanteen länsiosa on jo rakennettua. Kohteilla on luo-1- tai luo-2 merkintä, joka kieltää alueiden ominaispiirteiden muuttamisen. Harjun osalta rakentaminen on sallittua, koska lähinnä harjanteen muodon säilyttäminen on tärkeää. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Alueelle on esitetty kolme korttelia tai niiden osaa, joissa on yhteensä neljä rakennuspaikkaa. Niistä on yksi entisessä kaavassa oleva. Korttelit on tavanomaisille lomarakennuksille tarkoitettuja. Rakennusoikeus on 80 k-m2 lomarakennukselle, 25 k-m2 saunalle ja 50 k-m2 talousrakennuksille. Lisäksi on VL alueelle merkitty yksi rakennusala, joille saadaan rakentaa metsätilan huolto- ja talousrakennuksia 60 k-m2. Kaavassa tonttijako on ohjeellinen. Kuva 17 Korttelin 1501 uuden rakennuspaikan aluetta *************************************************************************************************************** KIMMOKAAVA
Sivu 52 OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 46 ***************************************************************************************************************************************** Kuva 18 Korttelin 1501 nykyisiä rakennuksia Kuva 19 Korttelin 1500 pohjoispuoleisen uuden huoltorakennuksen rakennusalan aluetta 5.3.2. Muut alueet Kortteleiden ulkopuolelle jääneet alueet on merkitty lähivirkistysalueiksi (VL) tai maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Niille saadaan sijoittaa ulkoilu- ja virkistysreittejä ja niitä palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita. Lähivirkistysalueiden metsien käsittely ja muut vastaavat toimet hoidetaan MRL 128 mukaisella maisematyölupamenettelyllä maanomistajien vastatessa niistä. Kaavatiet on merkitty ohjeellisilla merkinnöillä ajoyhteytenä, jotta toteutusvaiheessa niille voidaan etsiä paras mahdollinen linjaus. 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alue on Oulun ympäristön tilanne huomioiden varsin suuren järven ranta-aluetta. Järvellä on sen kokoon verrattuna varsin paljon mökkejä, mikä ajoittain saattaa aiheuttaa häiriöitä. Alue on kuitenkin sivussa pääteistä ja pitkähkön sivutien päässä, joten ulkopuoliset häiriöt ovat erittäin vähäisiä. *************************************************************************************************************** KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 47 ***************************************************************************************************************************************** 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 voimaan astuneen asetuksen mukaisia merkintöjä ja noudatettu Oulun kaupungin merkintä- ja määräyskäytäntöjä. 5.7. Nimistö Oulun kaupungin yhdyskuntajaosto on 21.8.2014 nimennyt kaavateinä toimivat ohjeelliset ajoyhteydet opastuksen helpottamiseksi. Nimistö on laadittu alueen perinteistä nimistöä hyödyntäen ja mökkiläisiä kuullen. Ohessa on ote päätöskartasta. Sivu 53 Kuva 20 Nykyinen ja uusi tienimistö 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu. Ohessa on kaavaluonnos esitettynä ilmakuvalla. Myös nykyinen kaava näkyy kuvalla. *************************************************************************************************************** KIMMOKAAVA
Sivu 54 OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 48 ***************************************************************************************************************************************** Kuva 21 Kaavaehdotus 21.5.2015 ilmakuvalla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. Oulun Energia toteuttaa sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Tiet hoidetaan ja pidetään kunnossa loma-asukkaiden toimesta. Lomarakennustonttien osalta rakentamistarpeita on alueella todennäköisesti välittömästi. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta ja varsin puhdasvesien järven ranta-aluetta. 6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 25.6.2014, 10.9.2015 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen *************************************************************************************************************** KIMMOKAAVA
Sivu 55 OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 49 ***************************************************************************************************************************************** Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 564 Oulu Täyttämispvm 10.09.2015 Kaavan nimi ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS Hyväksymispvm Ehdotuspvm 10.09.2015 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 26.04.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 44,1488 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 39,0756 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 5,0732 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,60 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset 1 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 44,1488 100,0 680 0,00 39,0756 580 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 22,1813 50,2 60 0,00 22,1813 60 R yhteensä 2,0962 4,7 620 0,03 1,5419 520 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 19,8713 45,0 15,3524 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] *************************************************************************************************************** KIMMOKAAVA
Sivu 56 OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 50 ***************************************************************************************************************************************** Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 44,1488 100,0 680 0,00 39,0756 580 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 22,1813 50,2 60 0,00 22,1813 60 VL 22,1813 100,0 60 0,00 22,1813 60 R yhteensä 2,0962 4,7 620 0,03 1,5419 520 RA 2,0962 100,0 620 0,03 1,5419 520 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 19,8713 45,0 15,3524 M -4,5189 MU-1 19,8713 100,0 19,8713 W yhteensä *************************************************************************************************************** KIMMOKAAVA
Sivu 57 OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 51 ***************************************************************************************************************************************** 18.2.2013, täydennetty 19.8.2013, 13.12.2013, 25.6.2014, 21.5.2015, 10.9.2015 Oulun kaupunki Jokikylän kaupunginosa (124) Iso Viitajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavatunnus 564-2169 Dnro 18/2013 Projektinumero 084 210 Suunnittelun etenemistä voi seurata www-sivulta: www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/suunnitelmat-ja-hankkeet *************************************************************************************************************** KIMMOKAAVA
Sivu 58 OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 52 ***************************************************************************************************************************************** Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisja arviointimenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on virallinen asiakirja, joka määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoituksena on auttaa asukkaita, kunnan hallintokuntia, viranomaisia, yhdistyksiä ja luottamushenkilöitä löytämään oma roolinsa kaavaprosessissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maanomistajan sitoumus yhteistyöstä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään perustiedot kaavahankkeesta, osallistumis- ja arviointimenettelyt, vuorovaikutusmenettelyt, kaavoitusta varten tehtävät selvitykset ja vaikutusten arviointitavat sekä suunnittelun vaiheet, aikataulu ja yhteystiedot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkinen asiakirja, jonka saa kaavoituksesta vastaavalta viranomaiselta kunnasta. Siitä tiedotetaan osallisille kaavoituksen vireille tulosta ilmoittamisen yhteydessä. Osalliset voivat esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä kunnan kaavoituksesta vastaaville viranhaltijoille. Ranta-asemakaavan tarve ja sisältö Rantakaavan muutos ja laajennus jakaantuu kolmeen erilliseen osaan, joiden sijainti on esitetty liitekartalla. 1. luoteisosassa Viitapekkalan kiinteistöllä RN:o 564-401-246-0 muutoksen tavoitteena on saada kaavassa olevan M alueen ja siihen liittyvään metsätilan hoitoa varten tarpeellinen huoltorakennus. Kiinteistön pinta-ala on 17,2630 ha, minkä lisäksi omistaja on hankkinut muita lähistön alueita. Rakennus halutaan sijoittaa maisemallisesti hyvälle paikalle, mutta kuitenkin irti rantaviivasta. 2. länsirannalla määräalalla Metsäpekkalan kiinteistöstä RN:o 564-401-20-160 muutoksen tavoitteena on saada lomarakennuspaikka osoitettua voimassa olevassa kaavassa M alueeksi osoitetulle alueelle. Maanomistaja on järven koilliskulmasta ostamassa lisäaluetta, jonka laskennallinen rakennusoikeus on tarkoitus siirtää M alueelle. Kortteli 1501 tulee muutokseen mukaan rakennusoikeuksien ja määräysten tarkistamisen osalta 3. itä- ja etelärannalla kaavaa laajennetaan kaavoittamattomille alueille noudattaen järvellä käytettyjä mitoitusperusteita. Kohdassa 2 mainittu rakennuspaikka otetaan vähentävänä tällä alueella huomioon 4. Työn kuluessa myös alkuperäisen kaavan korttelin 1501 omistaja liittyi mukaan tavoitteena saada hieman lisää rakennusoikeutta Hanke lähti liikkeelle jo Haukiputaan kunnan aikana. Ennen kuntaliitosta on Haukiputaan kunnanhallitus 21.11.2011 215 suhtautunut myönteisesti kaavan laatimiseen. Oheisella kartalla on esitetty voimassa olevan ranta-asemakaavan sisältö taustalla sekä muutoksen ja laajennuksen aluerajaus väritettynä. Kartalla on magentalla viivalla summittain rajattuna alue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia. *************************************************************************************************************** KIMMOKAAVA
Sivu 59 OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS 53 ***************************************************************************************************************************************** Kuuleminen ja ranta-asemakaavan työvaiheet Alueen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuvat seuraavasti: 1) yhdyskuntalautakunnassa ja kaupunginhallituksessa 2) neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa 3) tiedottamisella julkisilla tiedotusvälineillä 4) kaavan valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtävilläpidolla 5) osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä kaavaprosessin joka vaiheessa Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireilletulosta ilmoitetaan asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Siitä ilmoitetaan osallisille kirjeitse sekä sanomalehdessä ja virallisella ilmoitustaululla. Kaavan laatimisesta huolehtivat maanomistajat toimittavat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnalle. Kaavan valmisteluaineisto = kaavaluonnos pidetään nähtävillä. Siitä ilmoitetaan osallisille kirjeitse sekä sanomalehdessä ja virallisella ilmoitustaululla. Aineisto pidetään esillä koko prosessin ajan kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Eri vaihtoehtoja ei laadita, koska kyseessä on muutamia maanomistajia koskeva kaavanmuutos ja laajennus, josta on neuvoteltu useaan otteeseen eri viranomaisten kanssa. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus antaa luonnoksesta vapaamuotoisia toivomuksia ja mielipiteitä. Luonnosvaiheen jälkeen edelleen kehitetty ranta-asemakaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 vuorokauden ajan. Nähtävillä olosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse sekä sanomalehdessä ja virallisella ilmoitustaululla. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus tehdä ehdotuksesta kirjallinen muistutus. Luonnoksesta ja ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomais- ja yhteistyötahoilta. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksyy Oulun kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Ehdotuksen nähtävillä olon aikana kirjallisen huomautuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille lähetetään tieto valtuuston päätöksestä postitse. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Oulun hallinto-oikeuteen. Jos valituksia ei jätetä, kaava *************************************************************************************************************** KIMMOKAAVA