.. ----------- - -.. ~ i '! Hammaslahden kaivoksen sijainti..5 :..,...,. i.!,.... ~ Mittakaava L:200 000
Tiedonanto: HAMMASLAHDEN KUPARIhfAL1YI.T Seuraavassa yhteenvedossa valotetaan Hammaslahden malmin geologisten tutkimusten nykyvaihetta (suluissa. allelrirjoittaneen huomautuksia). Johdantona esitetaan päakohdittain niitä tietoja, mitä Geologinen tut- kimuslaitos on saanut vuosina 1964-1940 kohteen tutkimuksissa (se- lostuksen tehnyt toht. ~~varinen). Entisiin tietoihin on saatu lisäva- lais tusta pal jaste tun malmipuhkearnan detal jilrartoituksella syksyllä 1971. Geologisen ossstori pä5iteht&va on ollut kesäkuusta 1971 alkaen jatkokairauksella selvi-ttäa malmin jatkuvuusmahdollisuuksia, mikä työ tämän vuoden osalta lähi~ikoina lopetetaan. Malmi löytyi Geologisen tutkimuslaitoksen 1:100 000 suorittaman peruskartoituksen yhteydessa "sivutuotteena". Aluksi johtolanka oli kovin ohut, vain muutamia pienili k%parikiisurakeita arkosiittipaljastumassa (~ykänen, 1966). Noin vuotta myöhemmin paikalla suoritettiin geofysikaalisia mittauksia ja ayvakairausta. Vasta seitsemäs reikä (minkä piti olla viimeisen negatiivisessa tapauksessa) tapasi sen verran malmia, että tutkimuksen jatkuminen oli selvaii, V. 1970 loppupuolelle jatkunut kairausohjelma käsitti kaikkiaan 17 208,30 metriä kairanreikäa. Malmi kairattiin siis varsin tarkkaan noin 250 m:n syvyydelle 50 m:n profiilivälein (liite 1 ). Hyvärisen mukaan "malmi muodostuu kahdesta lähes N-S-suuntaisesta mal- miosta, 1 ja II. Malmiossa 1 voidaan erottaa 2 ja malmiossa II 6 lins- siä tai laattaa." Nykäsen mukaan alueen kallioperan pa.apiirteet ovat seuraavat (lyhennelmä): Joensuun - Imatran tien itäpuolella on yli 2 km leveä vyöhyke epapuhtaita arkosiittisia liuskeita, joihin liittyy polymiktisia konglomeraattiosueita. Jakso on ainakin 15 km pitkä alkaen Liihekorvesta ja jatkuen Tohmajärven Tikka1aa;n asti suuntaan SSE. Jakso on Höytiäisen altaan (idässä) ja PyhäselSn altaan (lännessä) valisessä antiklinoriumis-
sa, sekundaarisessä synkliinissä, johon ilrieisesti liittyy tektooninen heikkousvyöhyke. Jakson kivet cvat alkuaan karkeaklastisia sedimentteja, jotka paikoin ovat hyvin sailyrelta. Arkosiitin läheisyydessä kiilleliuske-fylliitissii. tavataan mustaliuske- ja doloniittivalikerroksi3i Eri kivilajien välillä tavataan vaihettumismuotoja. Hyvärisen mukaan "mal~i sijaitsee W-laidalla arkosiitissa olevassa hierrosvyöhykkeessä, jossa ruhjelsuuden suunta on N-S ja kaade 70-80 \\' seka venyma 20-25 SSW. Vyöhyke lienue syntynyt poimutuksen loppuvaiheessa tai sen jalkeen. Liikunnot ovat tapahtuneet siten, että lansipuoli on siirtynyt etelään. " "Malmimineralisaatio sijaitsee hierrosvyöhykkeessa, misski liikuntojen vaikutuksesta kiilteet ja maasëlvat + kva.rtsi ovat erottuneet paikoin omiksi kerroksikseen. Hierrosvyöhykkeen muodostumisen aikana avsutuneet raot ovat täyttyneet malmipitoisilla liuoksilla, joista har~emineraalien kiteytymisen jalkeen ovat kiteytynéet sulfidit." ~~Malmimineraalikoostumukseltaan Lähekorven (~ammaslahden) malmi on sangen yksinkertainen. Kuparikiisu j a rnagnee t tikiisu ovat paiimalmimi- neraalit. Sinkkivälketta tavataan lähes kaikkialla, ja paikoin se on myös vallitseva mineraali. Malmio I:ssä kuuluu nyös pyriitti paamalmi- mineraaleihin. Satunnaisesti. ja lahinna vain malmio 1 : ssä on tavattu lyijyhohdetta. Rutiilineulasia tavataan yleisesti. Mikroskooppisissa?*,- määrin on tavattu ma~kinaviittin~ kubaniittia, fahlerzia (yksi rae) ja arseenikiisua (muutama rae). Pen.tlandiitti, kuten yleensäkin suo tau- tumat, on ylen harvinainen. Mainittakcon vielä, että hopea- ja kulta- pitoisuudet ovat hyvin alhaiset. Ni on alle 80 ppm ja Co alle 450 ppm (max. ). Pitoisuuksien suuriakin vaihteluita on todetta,vissa jopa samaii nialnii- laatan eri osissa. Niinpä malmio 1I:n etel~osassa (~eologisen tutkimus- laitoksen mukaan) on 400 000 tonnia kupariinalmia, jonka kuparipitoi- suus on suurempi kuin 2,5 %, kun taas saman malmion pohjoisosassa ku- parin keskipitoisuus jaa prosentin alapuolelle. Keväall-ä tehtyjen las- kelmien mukaan malmia, jossa on n. 1 % Cu, on runsas 5 mi3.j. t. Tailöin mukana on myös heikohko j a piro tteita, mitä on rnalmin sisällëlrin.
Paitsi että eri mineraalien pitoisuudel vaihtelevat, myös ainakin mag- neettikiisun ja sinkkivälkkeen kokoomukset vaihtelevat. Geologinen tutkimuslaitos on puhdistanut kallionpintaa ohuesta maakerroksesta malmipuhkeaman N-osassa (malmio II) u.seita aareja. Toimenpide on ollut mitä arvokkain ja antoisin malmin esiintymistavan selvittämisen kannalta. Syntynyt paljastuma kartoitettiin rakenteellisesti ja osittain malmigeologiseuti mittakaavaan 1:100 (liite 2). Paljastwnasta näkyy runsas kvartsijuonisysteemi, missa voi havaita kol- menlaista suuntaa. Osa kvartsin täyttämistä raoista on N-S-suunnassa 0 (L), osa poikkeaa siitä 5-10 E, minkä lisäksi on vielä selvästi enenmän E-suuntaan poikkeava suunta, mikä ilmenee epämääräisten, mutta run- saahkojen kvartsipahkujen esiintymisena siina suunnassa. Satunnaisesti on myös E-W-suuntaisia, lyhyitä kvartsijuonia. Kaikki nzma ilmeisesti kuuluvat likimain samanaikaiseen systeemiin. Kvartsi on ollut mukana deformaatiossa (ilmeisesti Hyvärisen tarkoittamassa hienossa) päätel- len osaksi kauniistakin boudinage-rakenteista tai epämä5räisemmäst5 kvartsin pahkuuntumisesta. Kvartsin ja ~~almipitoisuuden esiintymisella on muodollisesti selvää yh- täläisyyttä. Mielestäni yhteys ei ole kiinteä. Pikemminkin näyttää sil- tä, että kvartsin jo viitoittamat heikkouskohdat ovat olleet otollisia malmin hakeutumiselle deformaation jatkuessa myöhempään vaiheeseen. Malmia on yleisesti mm. boudinagc-rakenteiden paineminirneissii, ja kvart- sista riippumattomat arkosiittia leikkaavat malmisuonet lävistav&t yh- täläisesti murskautuneita kvartsipahkuja. Deformaation lakattua kiven nykyinen ulkoasu oli jokseenkin valmis. Ainoastaan myöhemmän jännityksen lauetessa syntyi rakosysteemi, johon ei liity malmia millään muotoa. Rakoilu on ainakin tässä paljastumassa niukkaa, vain muutaman kymmenen metrin vtilein on 'vahvempia, ruhjeisia rakoja, joihin liittyy siirroksia. Myös kairansydgnhavaintojen mukaan arkosiitti on yleensä melko ehyt. Kuitenkin on todettu joitakin pahoja ruhjeita. Huomionarvoisin on arkosiitin ja liuskeiden rajalla esiintyvä ruhje, missä tavallisesti on mustaliuske-tta. Se on merkittävä siksi, että se sijaitsee malmin kattopuolella suuruusluokaltaan vain 10-20 metrin päässä malmista. Siihen voi liittyä suuri siirros.
Alueen jatkokairauksia on urakoinut Suoxen Malmi Oy. Rakennettavalle teollisuusalueelle on kairattu kolme tutkimusreikää nyt jo ajon alla olevan vinotunnelin kivilajiolosunteiden selvittämiseksi. Malmikairauksen tarkoituksena on ollut malmin jatkumisen tutkiminen alaspain. Tutkiminen on tuottanut positiivisen tuloksen kahden tähän mennessä valmistuneen reian osalta. Niinpa tunnetun malminosan S-päässä reikä H 425 (liite 1) tavoitti malmin vähän syvemmältä kuin aikaisemmat rei- St ja osoittaa malmin leveyden pysyvän ennallaan. Pitoisuus tosin oli vain 0,65 % Cu 9 m:n matkalla. Kauemmaksi kairattu reikä H 420 (liite 1) tavoitti niinikagn malmin, todennäköisesti sen alareunan, missä oli 4935 m:n matkalla 1,70 % Cu. Tämän reian syvyydeltä 210 m on kiilattu haarareika, jolla toivotaan malmilävistysta ylempää. Vielä on kairattavana reika H 421 (liite l), millä tavoitetaan 1-malmion syvyyssuuntaista jatketta. Toiveita malmin jatkumiselle alaspäin näyttäisi olevan, mutta elleivät pitoisuudet parane, tulee eteen raja, mits syvemmältä ei malmia kannata noutaa. 13.10.1971 Tapio Koistinen