1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos Luonnos / Selostus 10.03.2014 Lauttaniemi rantaasemakaavaluonnos selostus 10032014
2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Sijainti ja nykytilanne 3 2. Aloite 3 3. Tavoitteet 3 4. Nykyinen suunnittelutilanne 4 4.1. kaavoitus 4 4.1.1 Päijät-Hämeen maakuntakaava 4 4.1.2 Päijänteen ranta-aluieden osayleiskaava 5 4.1.3 Ali-Marttilan ranta-asemakaava 6 4.2. Ranta-semakaavaluonnos 7 4.2.1 Ranta-asemakaavaluonnoksen kuvaus 7 4.2.2 Korttelijako ja tontit 7 4.3 Päätökset 9 5. Vaikutusten arviointi 10 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 10 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 11 5.3 vaikutukset talouteen 11 5.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 11 5.5 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 11 6. Alueen suunnittelutyön osalliset 11 7. Kaavoituksesta tiedottaminen 12 8. Alustava aikataulu 13 9. Yhteystiedot 13
3 1.Sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee Asikkalan kunnassa, Lempaanharjun jatkeena olevalla niemellä Lauttaniemi nimisen tilan 16-402-10-100, Simstrand nimisen tilan 16-402-10-115 sekä Pohjukka nimisen tilan 16-402-10-114 alueella. Ranta-alue rajoittuu pohjoispuolella Lempaanpohja ja eteläpuolella Haapainpohja nimisiin lahtiin. Alueella aikaisemmin sijainneen sahan varastohalli ja säilytyskatokset toimivat tällä hetkellä veneiden talvisäilytystiloina. Hallin laajuus on 1400 kem2. Alueen itäkulmassa on vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus, sauna- ja varastorakennuksineen. Pohjukka nimisen tilan alueella sijaitsee olemassa oleva asuinrakennus sekä saunarakennus. Alueen laajuus on n. 4 ha. Olemassa oleva asuinrakennus Alueelle johtavan maantien, Särkijärventien, pääte kääntöpaikkoineen sijaitsee suunniteltavalla alueella. Kääntöpaikalta jatkuu rasitteena yksityistie niemen kärjessä sijaitseville asuin- ja loma-asuntokiinteistöille. Lempaanpohjan puolella sijaitsevalla laiturialueella on kesäasukkaiden laituripaikkoja.
4 Venelaituri 2. Aloite Aloite ranta-asemakaavan laatimiselle on tullut yksityisiltä maanomistajilta. 3. Tavoitteet Ranta-asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa uusien loma-asuntojen toteuttaminen suunniteltavalla alueella olemassa olevan rakennusoikeuden puitteissa. 4. Nykyinen suunnittelutilanne 4.1. Kaavoitus 4.1.1 Päijät-Hämeen maakuntakaava Maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu tärkeälle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv). Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pohjaveden määrää tai heikennä pohjaveden laatua. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pohjavesien suojeluun. Ennen mitään pohjavesiolosuhteita mahdollisesti muuttavia toimenpiteitä on kunnan ympäristöviranomaiselle sekä alueelliselle ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Alue sijaitsee kulttuurimaisema-alueella (ku). Alueella tulee uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen sopeuttaa kyläkuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Alueen
5 rakentamisperinnettä tulee noudattaa ja alueen kyätiet ja raitit tulee säilyttää alueen luonteelle ominaisena. Avoimet peltoalueet tulee jättää rakentamiselta vapaaksi. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 4.1.2. Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava, jonka Hämeen ympäristökeskus on 6.9.2002 vahvistanut. Suunnittelualueelle on pääosin osoitettu osayleiskaavassa loma- ja matkailupalvelujen alue (RM). Alueen rakennusoikeus on 3000 kem². Alueen toteuttaminen edellyttää yleiskaavaa tarkemman suunnitelman laatimista, jossa määritellään alueen yksityiskohtainen maankäyttö ja rakennusoikeus. Lauttaniemi on merkitty ranta-osayleiskaavassa vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv), kts. maakuntakaavan tekstiosa.
6 Ote Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavasta 4.1.3 Ali-Marttilan ranta-asemakaava Pohjukka niminen 10:114 tila sijaitsee osittain alueella, jolla on voimassa oleva Ali-Marttilan ranta-asemakaava. Kaava-alueen raja halkaisee tilan. Tila on osittain merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Aluetta koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset: Kaavamerkinnät: M Maa- ja Metsätalousalue: Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa maisemalliset näkökohdat huomioiden Yleiset määräykset -Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää -Rantakaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Rakennuspaikkojen rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. -Rakennusten sokkelikorko tulee olla vähintään +80.3 m N60 -Sauna-, pesu,-ym. Jätevesien maahan imeyttämiseksi on rakennettava tarpeelliset laitteet, joiden vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on vähintään 20 m.
7 Ote Ali-Marttilan ranta-asemakaavasta 4.2 Ranta-asemakaavaluonnos 4.2.1 Ranta-asemakaavaluonnoksen kuvaus Tässä ranta-asemakaavaluonnoksessa esitetään, Lauttaniemi nimisen tilan 16-402-10-100 Särkijärventien luoteenpuoleisesta osasta ja Simstrand nimisen tilan 16-402-10-115 Särkijärventien luoteenpuoleisesta osasta sekä Pohjukka nimisestä tilasta 16-402-10-114 muodostetaan kortteli 402. Lauttaniemi nimisen tilan Särkijärventien kaakonpuoleisesta osasta muodostetaan kortteli 403. 4.2.2 Korttelijako ja tontit Korttelissa 402 on neljä tonttia seuraavasti: Tontti 1: RM/1 Loma-ja matkailupalveluiden alue. Alueelle voidaan sijoittaa loma-ja matkailupalveluiden tarvitsemia huolto-, varasto ja talousrakennuksia sekä lisäksi kaksi enintään 150 kem² suuruista, 1 ½ kerroksista loma-asuntoa vierasmajoineen sekä saunaja talousrakennuksineen. Vierasmajan kerrosala saa olla korkeintaan 30 kem² ja saunan korkeintaan 25 kem². Kunkin loma-asunnon rakennusten enimmäislukumäärä on korkeintaan viisi ja yhteenlaskettu kerrosala korkeintaan 250 kem². Saunan etäisyyden on oltava vähintään 20m keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Suuremmat saunarakennukset, joiden kerrosala saa olla korkeintaan 35 kem² tulee rakentaa vähintään 30m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Loma-
8 asuinrakennuksen, vierasmajan sekä talousrakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Tontilta puretaan olemassa olevat säilytyskatokset. Veneiden talvisäilytyskäyttöön jää 1400 kem2 laajuinen varastohalli. Olemassa oleva rakennusoikeus on 3000 kem2 ja se muuttuu 2500 kem2:iin. Tontti 2: RM/1 Tämä tontti on Simstrand nimisen tilan ranta-alue, eikä sille osoiteta rakennusoikeutta. Tontti 3: RA/1 Loma-asuntojen alue. Tälle alueelle osoitetaan omarantainen lomaasuntokäyttöön tarkoitettu 3550 m² suuruinen tontti. Alue on tarkoitettu loma-asuntojen alueeksi. Alueelle saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 150 k-m² suuruisen 1 ½ kerroksisen loma-asunnon ja vierasmajan sekä sauna- ja talousrakennuksia. Vierasmajan kerrosala saa olla korkeintaan 30 kem² ja saunan korkeintaan 25 k-m². Rakennusten enimmäislukumäärä on korkeintaan viisi ja yhteenlaskettu kerrosala korkeintaan 250 k-m². Saunan etäisyyden on oltava vähintään 20m keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Suuremmat saunarakennukset, joiden kerrosala saa olla korkeintaan 35 kem² tulee rakentaa vähintään 30m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Loma-asuinrakennuksen, vierasmajan sekä talousrakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Tontti 4: RA/1 Loma-asuntojen alue. Tälle alueelle osoitetaan omarantainen lomaasuntokäyttöön tarkoitettu 10750 m² suuruinen tontti Tontilla sijaitsee olemassa oleva asuinrakennus 55,0 k-m² sekä saunarakennus 21.0 k-m² yht. 76,0 k-m². Kaavamääräykset kuten tontilla 3. Korttelissa 403 on kaksi tonttia seuraavasti: Tontti 1: RA/1 Loma-asuntojen alue. Tontilla sijaitsee 60 k-m² suuruinen saunarakennus. Alueella sijaitsevan olemassaolevan saunarakennuksen saa korvata saman suuruisella 1 kerroksisella saunarakennuksella rakennusrajojen puitteissa. Tontti 2: AO/1 Erillispientalojen alue. Tontilla sijaitsee olemassa oleva asuinrakennus sekä talousrakennus ja sauna yhteispinta-alaltaan 200 k-m². Alueelle saa rakentaa 1 ½ kerroksisen erillispientalon sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten kokonaiskerrosala saa olla enintään 250 k-m² ja enimmäilukumäärä viisi. Koko alueen (korttelit 402 ja 403) rakennusoikeus säilyy 3000 k-m²:nä
9 Purettavia katoksia Veneiden säilytyshalli Liitteenä kaavakartta ja kaavamääräykset. 4.3 Päätökset Kunnanhallitus on päättänyt ranta-asemakaavan laatimisen vireilletulosta kokouksessaan 25.6.2013 sekä 2.12.2013 alueen laajentumisen jälkeen.
10 5. Vaikutusten arviointi 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 5.1.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön. Laadittavan ranta-asemakaavan alue sijaitsee niemessä, jossa on ranta-osayleiskaavan mukaisia olemassa olevia loma-asuntoja sekä vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Alueella on tarkoitus purkaa veneiden säilytykseen tarkoitettuja katoksia uudelle loma-asuntopalstalle varattavalta alueelta (RA/1), jonka laajuus on 3 550 m2. Kokonaisuudessaan ranta-asemakaavaluonnoksen tarkoituksena on mahdollistaa suunniteltavalle alueelle uusia loma-asuntoja. Alueen nykyinen käyttö ja laajuus huomioiden arvioidaan lisärakentamisen ja katosten purkamisen myötä muutoksien rakennettuun ympäristöön olevan vähäisiä ja maisemallisestii korjaavia. Pohjukan tilan 10:114 osalta on kyse Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutoksesta. Alueella sijaitsevat asuinrakennus ja saunarakennus säilytetään. Ranta-asemakaava mahdollistaa yhden loma-asunnon rakentamisen alueelle. Rakennuspaikan etäisyys rantaviivasta on n. 80 m. Rakennuspaikan lisäys ei muuta oleellisesti voimassaolevan ranta-asemakaavassa vahvistettua rakennuspaikkojen määrää rantaviivakilometriä kohden. Alue sijaitsee ranta-osayleiskaavan kulttuurimaisema-alueella ku. Alueella tulee uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen sopeuttaa kyläkuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Alueen rakentamisperinnettä tulee noudattaa ja alueen kylätiet ja raitit tulee säilyttää alueen luonteelle ominaisena. Alue on osa Asikkalan kulttuuriympäristöohjelman Särkijärven aluetta. Ohjelmassa on mainittu maisemallisesti tärkeä näkymä nykyisen vierasvenesataman alueelta luoteeseen Lempaanpohjan suuntaan. Rantakaavassa tullaan rajoittamaan laajojen varastohallien tai katoksien rakentaminen Särkijärventien luoteen puoleiselle alueelle. Em. Ohjelmassa sekä Hämeen ympäristökeskuksen rakennusinventointi julkaisussa 108/2006 mainitaan kulttuurihistoriallisesti tärkeä rakennus Päijänlinna, funktionalistinen huvila. Rapattu rakennus on seudun ensimmäisiä kivitaloja ja yksi harvoista vastaavan tyylisistä rakennuksista Päijät- Hämeen maaseudulla. Rakennus sijaitsee omalla tontillaan lähempänä niemen kärkeä, joka ei rajoitu suunniteltavaan alueeseen. 5.1.2 Vaikutukset palveluihin ja virkistäytymiseen Alueella sijaitsevat veneiden säilytys- ja laituripalvelut säilyvät ja niitä pyritään parantamaan lisäämällä huolto- ja talousrakennuksia. 5.1.3 vaikutukset tekniseen huoltoon Alueella ei ole laajaa kunnallistekniikkaa 5.1.4 Vaikutukset liikenteeseen Alue tukeutuu olemassa olevaan tieverkostoon. Alueelle johtaa Särkijärventie niminen maantie. Tämä kylätie jää ennalleen. Liikennöinti venepaikoille säilyy ennallaan. Venesäilytystilojen liikenne keskittyy kevääseen ja syksyyn. Osan alueesta muuttuessa lomaasuntokäyttöön arvioidaan kevään ja syksyn liikenteen vähentyvän. Uusien loma-asuntojen aiheuttama liikenteen lisäys arvioidaan vähäiseksi.
11 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutusten arvioidaan olevan myönteisiä. Entisen sahan poistuvien katosten tilalle tulee loma-asuntorakentamista. Esitetyn laajuisen loma-asuntorakentamisen ei myöskään katsota vaarantavan maakuntakaavaan merkittyä pohjavesialuetta. 5.3 Vaikutukset talouteen Ei vaikutuksia 5.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Alue sijaitsee pohjavesialueella pv. Alueella aikaisemmin toteutetun kaltaisen lomaasuntorakentamisen ei katsota aiheuttavan pohjavesien pilaantumisvaaraa. Ei vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, ihmisten elinoloihin tai ympäristön puhtauteen. 5.5 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Alue on olemassa olevaa, pääosin loma-asuntokäytössä olevaa aluetta. Kaavaluonnoksen mukainen täydentävä rakentaminen sopii alueelle. 6. Alueen suunnittelutyön osalliset Osallisia ovat kunnan hallintokunnat -tekninen lautakunta -ympäristölautakunta alueen maanomistajat, rajanaapurit tienhoitoyhdistys viranomaiset - Hämeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY), ympäristö ja luonnonvarat vastuualue - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) liikenne ja infrastruktuuri vastuualue - Liikennevirasto - Päijät-Hämeen liitto - Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - PHSOTEY ympäristöterveyskeskus alueella toimivat yhdistykset: Asikkalan luonnonystävät ry Em. tahoille lähetetään kaavaluonnos tutustumista varten.
12 7. Kaavoituksesta tiedottaminen Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta ja kaavan vahvistumisesta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, paikallislehdessä ja kunnan Internet-sivuilla 7.1 Kaavoitustyön aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kunnan ilmoitustaululla. Kaavahankkeesta lisätietoja antaa kaavoituspäällikkö ja kaavoitusassistentti. Osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään suunnittelutyön aikana. 7.2 Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen Kaavan valmisteluaineisto, kaavaluonnos, asetetaan nähtäville kunnan ilmoitustaululle 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavan valmisteluaineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan omilta hallintokunnilta. 7.2 Kaavaehdotus Kaavan valmisteluaineisto tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan omilta hoitokunnilta. Kunnan jäsenet osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kunnassa ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja. 7.3 Kaavan hyväksyminen Ranta-asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavasta on mahdollista valittaa Kouvolan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.4 Viranomaisyhteistyö Asikkalan kunnan ja Päijät-Hämeen ELY keskuksen kesken järjestetään neuvottelu tämän kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen laatimisen välisenä ajankohtana. Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaan asia saattaa koskea. Ensimmäinen työneuvottelu kaavoituspäällikön, maanomistajan ja kaavan laatijan välillä käytiin 14.5.2013 ja toinen työneuvottelu alueen laajenemisen jälkeen 6.11.2013 Kaavaluonnoksen valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan työneuvotteluja viranomaisten kanssa.
13 8. Alustava aikataulu 2013 elokuu Perusselvitykset, pohjakartan laatiminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja nähtäville asettaminen 2013 tammikuu-2014 maaliskuu Kaavaluonnoksen laatiminen ja nähtäville asettaminen 2014 huhti-toukokuu viranomaisneuvottelu, valmisteluvaiheen kuulemisaineisto 2014 kesäkuu Kaavaehdotuksen laatiminen ja kaavaehdotus nähtäville 2014 elokuu Vastineiden antaminen, mahdolliset tarkistukset asiakirjoihin 2014 syyskuu kaavan hyväksymiskäsittely 9. Yhteystiedot Asikkalan kunta Kaavoituspäällikkö Samuli Kantola 044 778 0270 samuli.kantola@asikkala.fi Arkkitehtitoimisto Max Tenhunen Oy Arkkitehti Max Tenhunen 0400 801 558 maxtenhunen@gmail.com