PÖYTYÄN KUNTA Kunnanhallitus Lautakunnat VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA OHJEET 1. Aikataulu ja suunnitelman sisältö 2. Kuntatalousohjelma 3. Meno- ja tulokehykset Valtuusto hyväksyy vuosittain kolmea vuotta koskevan taloussuunnitelman ja -arvion, joka on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan käyttäen pohjana kuntien yhdistyessä 2009 vahvistettua talouden perusrakennetta, johon tarvittaessa tehdään organisaatiorakenteen muutosten edellyttämät korjaukset. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan yhtenä kokonaisuutena ja yhdistetään yhdeksi asiakirjaksi. Lautakuntien ehdotukset toimitetaan kunnanhallituksen valmistelua varten maanantaina 21.9.2015 mennessä. Kuntatalousohjelma vuosille 2016 2018 on julkaistu Valtiovarainministeriön nettisivuilla. Vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin vuosikatteeltaan negatiivisena. Tilivuoden alijäämäksi talousarviossa tuli n. 2,351 milj.. Toukokuussa 2015 saadun veroennusteen mukaan verotulot ylittäisivät talousarviossa arvioidun n. 374.000. Valtionosuuksien kertymä ylittynee arvioidusta n. 85 000 euroa. Tuloslaskelman 2015 vuosikate toteutunee arvioitua jonkin verran parempana. Tilikausi toteutuu suurella varmuudella negatiivisena, joten ylijäämää ei kuluvalta vuodelta ole realistista odottaa. Kuluvan vuoden talousarvio ja -suunnitelmavuodet yhdistettynä alijäämäksi voidaan arvioid yhteensä 6,198 miljoonaa. Tuleviksi vuosiksi ennakoidut alijäämät ovat Pöytyän kokoisessa kunnassa kestämätön asia ja yleisen taloustilanteen epävarmuutta lisää talouden jatkuva poikkeustila. Maan uusi hallitus toteuttaa lähivuosina leikkauksia, jotka kohdistuvat myös kuntien talouteen suoraan tai välillisesti. Pöytyällä on varauduttava menojen kasvuun erityisesti terveysmenojen osalta sekä vastaavasti tulojen vähennykseen. Tulojen lisäystä ei ole miltään saralta tällä hetkellä odotettavissa. Tästä syystä kunnanjohtajan TA-esityksessä on merkittävää rahoituksen vähennystä kultakin kunnan toimialalta. Kuntalaki muuttui taloussäännösten osalta toukokuun alussa 2015. Alijäämän kattamisvelvollisuus kiristyi siten, että alijäämä tulee kattaa suunnitelmavuosien aikana, eikä sitä voi enää lykätä taloussuunnitelmavuosia (max 4 vuotta) myöhemmäksi. Yksilöidyt toimenpiteet alijäämän kattamiseksi on osoitettava suoraan taloussuunnitelmassa. Uuden kuntalain mukaan taseen alijäämä vuodelta 2015 tulee kattaa viimeistään 2020 vuoden tilinpäätöksessä. Aiemmin tarkasteltava yksikkö on ollut kunta, kun se jatkossa on kuntakonserni. Kuntakonserni tulee myös ottaa huomioon jo talouden suunnitteluvaiheessa. Tuloveroprosenttia korotettiin 0,75 prosenttiyksikköä vuodelle 2014. Korotus ei liene mahdollista vuodelle 2016. Jonkin verran positiivisia vaikutuksia suunnitelmakaudella saadaan valtuustossa päätetyistä koulurakenteen muutoksista. Rakennusaikaiset kustannukset tulevat todennäköisesti heijastumaan myös käyttötalouteen. Uusien tilojen käyttökustannukset (ml. poistot) vaikuttavat niin ikään käyttötalouteen. Tämän lisäksi keittiöverkon uudistusta selvitellään. Muitakin taloutta parantavia rakennemuutoksia tulisi saada aikaan ja toimintoja sopeuttaa kiristyneeseen taloustilanteeseen sopiviksi. Tästä lähtötilanteesta arvioiden vuoden 2016 talousarviossa ei käytännössä ole korotusvaraa millään toimialalla. Menojen leikkauksia pitää toteuttaa kaikkialla kunnassa. Palkkauskustannusten nousua ei laadintaohjetta kirjoitettaessa ole vielä vahvistettu, sillä työmarkkinaosapuolten neuvottelut ovat kesken. Verotuloihin ei ole odotettavissa nousua käytännössä ollenkaan. Kaikin osin kustannusten nousua ei voida välttää. Kustannuksien nousuun vaikuttavat toiminnan muutokset voivat johtua esim. palvelutarpeen muutoksista, lainsäädännön muutosten vaikutuksesta palveluihin tai toiminnan muista muutoksista ja esim. poikkeuksellisen kalliista hoitojaksosta terveyspalveluissa. Omaisuuden myynnillä helpotetaan kunnan rahoitusta ja vaikutetaan myös tulokseen, jos myytävästä omaisuudesta saadaan kirjanpitoarvoa korkeampi hinta. Kunnan toiminnan kannalta tarpeettomasta omaisuudesta luopuminen vaikuttaa ylläpitokustannusten vähenemisen kautta suoraan myös kunnan menorakenteeseen sitä keventävästi.
Virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Palkankorotus vuodelle 2015 on 0,40 % 1.7.2015 alkaen. Vuoden 2016 sopimuskorotuksista ei ole vielä sovittu. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 %:in. Vuonna 2016 ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan 1,2 %:in. Kuntien palkkasumman kasvun ennakoidaan jäävän alle ansiokehityksen muutoksen, tämä perustuu siihen, että liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen henkilöstö- ja muut toiminnot siirtyvät kuntatalouden tulo- ja menoennusteiden ulkopuolelle. Todelliseksi palkkasumman korotukseksi vuodelle 2016 arvioidaan siten 0,8 % korotusta. Korotusvarauksen ollessa 0,8 %:n suuruusluokkaa saadaan vuoden 2016 vuosiansiot likimäärin kertomalla vuoden 2015 toukokuun kk-palkka 12,8:lla ja tuntipalkkaisilla tuntipalkka 2120:llä. Laskelma kattaa tällöin arvioidut sopimuskorotukset ja lomarahan. Vuosiansiot merkitään koko suunnittelukaudelle vuoden 2016 rahanarvoon. Em. laskelma toimii silloin, kun kuukaudessa maksettavassa palkassa ei ole vaihteluja. Silloin, kun maksetaan lisiä, joiden määrä merkittävästi vaihtelee kuukausittain, kannattaa lisien määräksi arvioida maksettavien lisien keskimäärä/kk. Nykyinen talkoovapaakäytäntö jatkuu, mutta pidemmällä aikavälillä palkkamenojen kasvun rajoittaminen edellyttää tilapäisten säästöjen lisäksi pitkäkestoisia ja tuloksellisuutta edistäviä rakenteellisia muutoksia. Henkilökuntaa siirtyy eläkkeelle ja tavoitteena on, että osa vapautuneista viroista ja toimista jäisi täyttämättä ja näin alentaisi kunnan palkkakustannuksia Kustannustason muutoksesta johtuvia määrärahakorotuksia ei tule tehdä, vaan harkinnanvaraisia menoja tulisi vähentää. Tästä tavoitteesta poikkeaminen sallitaan ostopalvelujen osalta, joissa määrärahavarauksen perustana käytetään palvelujen tuottajan arviota kustannuksista. Arvion tulee kuitenkin perustua tilaajan kanssa yhteisesti sovittuun ennusteeseen palvelun käytöstä. Myös sähkön ja polttoaineiden hintamuutokset tulisi mahdollisimman pitkälle kattaa kulutusta alentamalla ja tämä edellyttää myös tilojen käyttäjien sitoutumista tavoitteeseen. Teknisen toimen haasteena on laatia energian säästämiseen ohjeistus, joka saatetaan laajasti tilojen käyttäjien tietoon. Tärkeää on, että tavoitteet ovat sellaisia, joita voidaan mitata. Yhdistyneiden Pöytyän ja Yläneen kunnan palveluksessa olleen henkilöstön irtisanomissuoja päättyi vuoden 2013 lopussa. Uusia virkoja tai toimia ei perusteta. Toimintatuottojen kasvuun suhtaudutaan realistisen epäillen. Vesihuoltopalvelujen osalta vuoden 2010 2014 tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä. Vesihuoltomaksuja on tarkistettu 1.3.2012 alkaen. Tuon korotuksen vaikutus laitoksen tuottoihin oli n. 100 000 /v. Vesihuoltolaitoksen talouden tasapainottaminen vaatii toimenpiteitä, joita talousarvion valmistelun yhteydessä teknisen lautakunnan tulee tarkastella ja pohtia keinoja talouden tasapainottamiseksi. Vesihuollon liittymismaksujen käsittely muutettiin 2014 tulosvaikutteiseksi. Muutoksella on positiivinen vaikutus sekä vesihuoltolaitoksen talouteen että kunnan talouteen, joskin rakentamisen vähentyminen vaikuttaa myös liittymismaksujen kertymään. Vesihuoltolaitoksen maksujen korottamiseen tulee paineita Liedon as-aura-riihikoski-oripää siirtoviemärin valmistumisen myötä. Investointi tulee lisäämään poistojen määrää ja viemärilaitoksen käyttökustannukset tulevat kasvamaan. Riihikosken puhdistamo jää pois käytöstä, joten sen kustannusten vähentymisellä saadaan osittain katettua uuden järjestelmän kustannusta. Siirtoviemäri valmistunee vuoden 2015 aikana. Vuodelle 2016 on laadittu tuloslaskelmaennuste, joka on aiempiin vuosiin nähden ankara. Se on rakennettu käytettävissä olevien tulojen mukaan. Tuloslaskelmaennuste on laadittu tuloveroprosentilla 20,75. Vuosikate on ennusteessa n. 2 052 700 positiivinen ja tilikauden tulos 13 000. Verotulo- ja valtionosuusennusteet tarkentuvat syksyllä. Tavoitteena on, että talousarvioehdotukset pohjautuvat laadittuun kehykseen siten, että tehtävien nettomenot ovat kehyksen rajoissa. Kehys tulee saattaa myös lautakuntien tietoon. Toimielinten tulee pohtia, ovatko kaikki tuotettavat palvelut tarpeellisia tai voidaanko palveluita tuottaa muulla tavalla. Juuri tälle pohdinnalle on nyt selkeä tarve, jotta menojen vähennyksiä voidaan toteuttaa. Ns. ilmaispalvelut tulee selvittää ja niiden osalta lisätä palvelun käyttäjien kustannusvastuuta silloin, kun siihen ei ole lainsäädännöllisiä esteitä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnalle strategian 10.2.2014. Hallinnonalakohtaisia strategioita tulee täydentää ja tarkistaa viimeistään talousarvioehdotuksen valmistelun aikana. 2 Hyväksytyn strategian päämäärien tulee näkyä talousarvioehdotuksissa.
3 4. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatiminen Vuonna 2011 on Suomen Kuntaliitto antanut suosituksen kunnan ja kuntayhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Suosituksen mukaan käyttötalousosassa on budjettirahoitteisia ja kohderahoitteisia tehtäviä. Pöytyän kunnassa Vesihuoltolaitos on kohderahoitteinen. Sen menot rahoitetaan pääsääntöisesti tulorahoituksella. Budjettirahoituksessa varojen lähteenä on ensisijaisesti verorahoitus ja muu yleiskatteinen rahoitus. Lomakepohjat, joihin käyttötalousosan sanalliset talousarvioehdotuksen laaditaan, on uusittu 2011 vastaamaan uutta suositusta. 4.1 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa 4.1.1 Palvelusuunnitelma Jokaisen Tehtävän tulisi sisältää palvelusuunnitelma, jossa esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet. Palvelusuunnitelman tavoitteet ohjaavat muuta tavoiteasettelua. 4.1.2 Tavoitteet ja tunnusluvut Talousarvioehdotuksessa tavoitteet voidaan jakaa valtuustotason tavoitteisiin ja informatiivisena esitettäviin lautakuntatason tavoitteisiin. Valtuustotason tavoitteet ovat ensisijaisesti vaikuttavuustavoitteita, joissa näkökulmana on palvelun vaikutus asiakkaaseen. Vaikuttavuustavoitteet määrittävät joko palvelun aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan sen saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteet valmistelee valtuuston hyväksyttäväksi lautakunta, jonka toimialaan tehtävä kuuluu. Vaikuttavuustavoitteen asettamisessa korostuu tilaaja-näkökulma ja palvelutarpeiden priorisointi. Valtuusto voi sitovina tavoitteina hyväksyä myös tuotantotavoitteita tärkeissä toiminnan kehittämistä, tuloksellisuuden parantamista tai henkilöstöpolitiikkaa koskevissa asioissa. Sekä vaikuttavuus- että tuotantotavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutumista voidaan mitata ja seurata. Tavoitteiden tai tavoitekokonaisuuksien tulee olla oleellisia tehtävän perustoiminnan kannalta. 4.1.3 Käyttötalouden perustelut Perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta. 4.1.4 Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot Budjettirahoitteisen tehtävän määrärahat ja tuloarviot sidotaan tavoitteisiin. Valtuusto osoittaa toimielimelle määrärahan tai asettaa tuloarvion määrätyn tehtävän tai tehtävien hoitamiseksi siten, että tehtävälle asetetut tavoitteet toteutuvat. Määräraha osoitetaan vain niiden tehtävän suorittamisesta aiheutuvien menojen kattamiseen, joihin toimielin voi vaikuttaa. Näin ollen ns. vyörytys- ja muut laskennalliset erät eivät sisälly määrärahalla katettaviin menoihin. Sellainen sisäinen meno, joka perustuu sopimusperusteiseen suoritekohtaiseen hinnoitteluun ja laskutukseen, sisältyy lähtökohtaisesti tehtävän määrärahaan. Määrärahat osoitetaan menoihin, jotka kohdistetaan talousarviovuodelle suoriteperusteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että määräraha osoitetaan suunnitteluvuoden aikana vastaanotettavien tuotannontekijöiden hankintaan ja menoihin, jotka muutoin realisoituvat tehtävän lopullisena menona. Tehtävän käyttötalousosaan otetaan tuloarviot tehtävälle varainhoitovuoden aikana suoritteiden luovuttamisesta saatavista tuloista ja muista lopullisesti tehtävälle kuuluvista tuloista. 4.1.5 Laskennalliset kustannukset budjettirahoitteisessa tehtävässä Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään määrärahan ja tuloarvion lisäksi määrärahaan sisältymättömät kustannuslaskennalliset erät, kuten tehtävän osuus hallinnon yleiskustannuksista sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden suunnitelmapoistot ja korvaus tehtävän tuotantovälineisiin sitoutuneesta pääomasta. Kokonaiskustannusten perusteella voidaan laskea budjettirahoitteisen tehtävän palvelutuotannon omakustannusarvo, jota voidaan hyödyntää tuotantovaihtoehtojen vertailussa ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. 4.1.6 Tehtävän kokonaiskustannukset
Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään kaikki menot, joiden perusteella tehtävän kokonaiskustannukset ovat laskettavissa. Niiden perusteella voidaan laskea oman tuotannon arvo. Kokonaiskustannuksiin perustuvista tiedoista voidaan muodostaa tehtävän tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut. 4.1.7 Arvonlisäveron käsittely Tavaroiden ja palvelujen hankintamenot budjetoidaan pääsääntöisesti arvonlisäverottomin hinnoin. Kunta saa 5 prosentin suuruisen laskennallisen palautuksen arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä avustuksesta. Laskennalliseen palautukseen oikeuttavista menoista budjetoidaan näin ollen 95 prosenttia laskutusarvosta. Vähennysrajoitteiset hankinnat budjetoidaan verollisina. 4.2 Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosa 4.2.1 Kohderahoitteisen tehtävän järjestämismallit Kohderahoitusta sovelletaan palveluja tuottavissa tehtävissä kuten liikelaitoksissa, muissa taseyksiköissä sekä nettoperiaatteella toimivissa yksiköissä, jotka saavat varsinaisen toimintansa rahoituksen kokonaan tai osittain korvauksena tuottamistaan palveluista. Kohderahoitteiset tehtävät jaetaan tehtäviin, jotka ovat sekä käyttötalouden että investointien osalta sidottu tuloarvioin ja määrärahoin kunnan talousarvioon sekä tehtäviin, joiden menoihin ja tuloihin ei rahoituseriä lukuun ottamatta osoiteta määrärahaa tai tuloarvioita. Talousarviosidonnaiset tuottajayksiköt ovat joko nettoyksikköjä tai taseyksikköjä. Nettoyksiköitä ovat kunnan sisäisiä tukipalveluja tuottavat nettoyksiköt ja nettoyksiköt, jotka saavat kohderahoitusta paitsi kunnan tilaajayksiköiltä myös muilta kunnilta tai muilta yhteisöiltä. Nettoyksikölle ei laadita tasetta, joka tekisi mahdolliseksi tuloksen siirtämisen käytettäväksi tai katettavaksi seuraavalla varainhoitovuodella. Taseyksiköt ovat joko kirjanpidollisia taseyksikköjä tai laskennallisia taseyksikköjä. 4.2.2 Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään tehtävän palvelusuunnitelman kuvaus, tehtävän tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavat tunnusluvut, tehtävän tulosbudjetti ja tehtävän kokonaiskustannukset. 4.2.3 Kohderahoitteisen tehtävän palvelusuunnitelma Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään tehtävän palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman tavoitteet ohjaavat tehtäväkohtaista tavoiteasettelua. 4.2.4 Tehtäväkohtaiset tavoitteet Palvelusuunnitelmat jaksotetaan tehtävän käyttötalousosassa konkreettisiksi vuosittaisiksi tavoitteiksi. Kuntalain 13 ja 65.2 mukaan talousarvioon otetaan lähtökohtaisesti valtuuston hyväksymät tavoitteet. Muiden toimielinten ja toimialajohdon toimivaltaan kuuluva tavoiteasettelu esitettäisiin siten tehtäväkohtaisissa käyttösuunnitelmissa, jotka toimielimet hyväksyisivät sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Tätä menettelyä voidaan soveltaa myös muuna taseyksikköinä ja nettoyksikköinä järjestetyissä tehtävissä. Haluttaessa talousarviossa esitetään perustelutietona myös muita kuin valtuustoon nähden sitovia tavoitteita. Lautakunnan toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävä informaatioarvo myös valtuuston tavoitteista päättämisessä. Erityisesti kohderahoitteisissa tehtävissä sovelletaan nettobudjetointia. Koska kohderahoitteiset tehtävät ovat pääsääntöisesti tuottajia, on niille asetettavissa tavoitteissa kyse lähtökohtaisesti tuotantotavoitteista. Valtuustoon nähden sitova palvelukykyä koskeva vaikuttavuustavoite on kuitenkin perusteltua asettaa myös kohderahoitteiselle tehtävällä erityisesti silloin, kun se tuottaa kokonaan tai pääosan kunnan tarjoamista palveluista ao. tehtäväalueella. Tällainen tehtävä on useimmiten alueellinen monopoli kuten kunnan vesihuoltolaitos. Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa on käytävä selkeästi ilmi, mitkä ovat valtuuston tehtävälle sitovaksi hyväksymät tavoitteet ja mitkä ovat muita, esimerkiksi lautakunnan hyväksymiä tavoitteita. Valtuusto asettaa kohderahoitteiselle tehtävälle ensisijaisesti vaikuttavuutta ja kannattavuutta sekä merkittäviin investointeihin liittyviä tavoitteita. Tuotantotavoitteista päättää pääsääntöisesti tehtävästä vastaava toimielin. Tuotantotavoitteet 4
lautakunta hyväksyy sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt tehtävän vaikuttavuus- ja kannattavuustavoitteet. Sekä vaikuttavuus- että tuotantotavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutumista voidaan mitata ja arvioida. 4.2.5 Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalouden perustelut Käyttötalouden perusteluissa esitetään lisätietoja tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta sen lisäksi, mitä on tavoitteiden osalta esitetty ja mitä tulosbudjetin tulojen ja menojen osalta esitetään. Perusteluihin otettavat tunnusluvut ja niiden tavoitearvot on syytä esittää selkeästi erikseen tavoiteosan sitovista tavoitteista ja niiden tavoitearvoista. 4.2.6 Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjetti Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjetilla tarkoitetaan katelaskelmaa, jossa tulosvaikutteisista tuloista vähennetään määrätyssä järjestyksessä suoriteperusteen mukaan kertyväksi arvioidut menot. 4.2.7 Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjetin sitovat erät valtuustoon nähden Kohderahoitteisen tehtävän budjetoinnissa sovelletaan nettoperiaatetta. Nettoyksikössä ja muussa taseyksikössä sitova erä valtuustoon nähden on tilikauden tulos. Jos muussa taseyksikössä budjetoidaan poistoero- ja varaussiirtoja, ne käsitellään myös valtuustoon nähden sitovina. 4.8.8 Tehtävän kokonaiskustannukset Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjettiin merkitään kaikki menot, joiden perusteella tehtävän kokonaiskustannukset ovat laskettavissa. Niiden perusteella voidaan laskea oman tuotannon arvo, jota voidaan verrata muiden tuottajien tarjoamien palvelujen hintoihin. Lisäksi kokonaiskustannuksiin perustuvista tiedoista voidaan muodostaa tehtävän tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut. 4.2.9 Arvonlisäveron käsittely Pääsääntöisesti tavaroiden ja palvelujen hankintamenot budjetoidaan arvonlisäverottomin hinnoin. Hankinnat vähennysrajoitteiseen toimintaan budjetoidaan verollisin hinnoin. 4.3 Aineiston toimittaminen Suunnittelua tehtäessä käytetään apuna suunnitteluohjelmistoa, josta saadaan talouden yhteenvedot ja tuloslaskelmat. Tehtäväkohtainen osa valtuustoon nähden sitovista määrärahoista laaditaan käyttäen tekstinkäsittelyä. Tämä laaditaan talouden osalta suunnitteluohjelmasta saatavien tietojen pohjalta. Suunnitteluohjeen mukana toimitetaan mallilomake erikseen budjettirahoitteisille tehtäville ja erikseen kohderahoitteisille tehtäville, joita toivotaan käytettävän kussakin tehtävässä siihen soveltuvalla tavalla. 5 5. Muuta talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa huomioitavaa 5.1 Palkat ja henkilösivukulut Henkilöstön palkkojen korotusvaraukset lasketaan vuoden 2015 toukokuun palkkatasosta kertomalla toukokuun palkkasumma 12,8:lla. Tätä laskelmaa voidaan käyttää silloin, kun kuukaudessa maksettavassa palkassa ei ole vaihteluja. Silloin, kun maksetaan lisiä, joiden määrä merkittävästi vaihtelee kuukausittain, kannattaa lisien määräksi arvioida maksettavien lisien keskimäärä/kk. Palkkaperusteiset maksut 2016 Arvioitu maksuprosentti KuEL-palkoista Työnantajan palkkaperusteinen maksu 17,00 Palkansaajien eläkemaksu alle 53-vuotiailla Palkansaajien eläkemaksu 53 vuotta täyttäneillä 5,70 7,20
6
7 Muulla perusteella määräytyvät maksut 2016 Arviointikerroin vuodelle 2016 Eläkemenoperusteinen maksu 0,93 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu - keskisuuret työnantajat (palkkasumma 2,06-33 milj. ) 1,26 (Em. %-osuuksia tarkistetaan, kun tiedot tarkentuvat) 5.2 Investoinnit Investoinneista esitetään talousarviossa kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina investointiin käytetty määräraha, talousarviovuonna tarvittava määräraha sekä suunnitelmavuosille arvioitu määrärahatarve. Investointien tuloina käsitellään valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet sekä pysyvien vastaavien myynnistä saatu tulo (suunnitelman mukainen jäännösarvo). Investointiosan määrärahoilla hankittavaa pysyviin vastaaviin sisältyvää omaisuutta on kunnan toiminnassa useampana kuin kahtena tilikautena käytettäväksi hankittu omaisuus. Pienhankintaraha on 8 000 euroa. Pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen hankinta-arvoon luetaan sen hankintameno sekä kuljetuksista ja asennuksista ja muista vastaavista toimenpiteistä aiheutuneet menot. Tämä hankintameno esitetään menona investointiosassa. Hankinta-arvosta vähennetään saadut valtionosuudet, investointiavustukset ja rahoitusosuudet. Pysyviin vastaaviin luetaan myös ensikertainen kalustaminen samoin kuin perusparannusten yhteydessä tapahtuva kalustaminen. Pysyvien vastaavien hankintamenot kirjataan niiden taloudellisena pitoaikana kuluksi tuloslaskelmassa poistosuunnitelman mukaisesti. 5.3 Väestökehitys (katso liite 2) Pöytyällä 29 päivänä kesäkuuta 2015 PÖYTYÄN KUNNANHALLITUS Kari Jokela kunnanjohtaja Aino-Liisa Jalonen talouspäällikkö