Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Samankaltaiset tiedostot
NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta

Pilaantuminen ja päästö ympäristöön

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Vesilainsäädännön muutos. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

Vesilaki /264

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesien tila ja vesiluvat

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Uudistunut vesilaki Järvisedimenttienergiahanke Alajärvi

Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset

Vesiympäristö ja vesilain soveltaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen

Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja. Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari

PÄÄTÖS Nro 5/2013/2 Dnro ISAVI/55/04.09/2012

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Poikkeaminen vesilain 2:11 :n suojelusta. Ympäristö- ja vesilupapäivät

Radanpidon ympäristöohjeen päivitys Liikenneviraston ohjeita 22/2013. Koulutusmateriaali

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vedenottolupaseminaari

Lausunto kaavaehdotuksesta, Truutholmin ranta-asemakaava, Kustavi

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä FUR Center, Vantaa

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI

Vesilaki väylähankkeissa

Vesilaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 355/2010 vp. Hallituksen esitys vesilainsäädännön uudistamiseksi. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Vesilaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Vesilaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. terveyshaittojen ehkäisemisestä terveydensuojelulaissa

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta

Tekla Valmistelija: vesihuoltoinsinööri Kalle Maaranen, puh , etu ni

Virtavesien kunnostus seminaari Anssi Eloranta Vantaa A.MacDonald

Perusasioita ojituksesta vesilain näkökulmasta

KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Vesilain muutokset ja lupatarpeet vesistöjen kunnostajan kannalta

LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Pohjavesialueiden suojelu

Jäälinojan valuma-alueen kunnostustyöt

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

PÄÄTÖS Nro 34/10/2 Dnro ISAVI/62/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Päätös Nro 80/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/13/04.09/2012. Hakemus Matosuolla (Sikosuo) sijaitsevan noron luonnontilan muuttamisesta,

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta

PÄÄTÖS Nro 38/2011/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA

Ojitus- ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista?

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Vesilainsäädännön muutoksia

Vesienhoidollisten toimenpiteiden & vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Purojen ja jokien Vantaa. Pienvesitapaaminen Hanna Keskinen Sinikka Rantalainen

MUUTOKSENHAKIJA: Nurmijärven Luonto ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n paikallisyhdistys.

Vesilain 2 luvun 11 :n mukaisen poikkeuksen saaminen Lillfladanin alueella suoritettavaa ruoppausta varten, Raasepori

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Valtioneuvoston asetus

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Östersundomin pienvesien kartoitus

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA

Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA

Pienvedet järjestelmän kourissa

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Malminetsintään liittyvä lainsäädäntö, ohjeistus ja viranomaisten prosessit Luonnonsuojelualueet ja arvokkaat luontokohteet

Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Helsingin purot haitallisten aineiden päästöjen kohteena. Jari Pekka Pääkkönen Johtava ympäristötutkija Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Transkriptio:

Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen

Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan kartta-aineistosta ja inventointikorteista paikkatietokanta 2. Haetaan Uudenmaan ELY-keskukselta vesistömääritelmää kerralla useammalle kohteelle, jotta lupakäytännöt selkiytyisivät 3. Virallistetaan ja yhdenmukaistetaan pienvesien nimistö 4. Laaditaan pienvesikohteille kunnostusohjelma Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2

Uusi vesilaki 1.1.2012 1. Luku 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) vesitalousasialla vesitaloushankkeiden toteuttamista sekä muuta vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä ja hoitoa; 2) vesialueella muutoin kuin tilapäisesti veden peittämää 5 :n mukaisesti rajautuvaa aluetta; 3) vesistöllä järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä; 4) joella virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä; 5) purolla jokea pienempää virtaavan veden vesistöä; 6) norolla sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista; Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 3

ympäristöministeriön raportteja 1 2012 Uudistunut vesilaki 2011 Keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset Helsinki 2012 - Vesioikeudelliset käsitteet ovat osin muuttuneet vanhaan vesilakiin verrattuna. - Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä. - Jokea pienempi virtaavan veden vesistö on puro. - Norolla tarkoitetaan sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valumaalue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. - Purona pidetään siis myös sellaista uomaa, jonka valuma-alue on pienempi kuin kymmenen neliökilometriä, mutta jossa virtaa jatkuvasti vettä ja kala voi kulkea. - Määritelmien tarkistamisen vuoksi osa noroina pidetyistä uomista on 1.1.2012 jälkeen puroja ja osa puroista jokia. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 4

Uusi vesilaki 1.1.2012 3. Luku 2 Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: 1) aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä; 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista; 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; 4) aiheuttaa vaaraa terveydelle; 5) olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä; 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille; 7) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vesiliikenteelle tai puutavaran uitolle; 8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen; tai Vantaan 9) muulla kaupunki, esityksen edellä tekijä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa 5 yleistä etua.

Ympärivuotisesti virtaaviksi määritetyt joki- ja purouomat, joissa kalan kulku on mahdollista. Näiden kohdalla olisi valuma-alueen koosta riippumatta noudatettava mitä voimassa oleva vesilaki määrää joista ja puroista. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 6

Multaoja/Monikonpuro Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 7

Multaojan siirto viheralueen suunnitelmassa ja asemakaavassa - luvanvaraisuuskysymys - Vantaan puolella Hämevaarassa Monikonpuron latvaosa, jolle pienvesiselvityksessä annettiin työnimeksi Multaoja. - Espoossa Monikonpuro on koko pituudeltaan tulkittu vesistöksi, jolle on haettu vesilain tarkoittama lupa uoman siirtoon. - Monikonpuro on entinen taimenpuro, jonne lajia ollaan istutuksin palauttamassa. - Vantaan virtavesiselvityksessä Monikonpuron Vantaan puoleinen latva eli Multaoja on katsottu vesilain tarkoittamaksi puroksi. - ELY-keskuksen pohdintaa luvantarpeesta: Ongelmana asiassa on se, että Vantaan virtavesiselvityksen perusteella, pienestä valuma-alueesta huolimatta, uoma voisi olla vesilain 1 luvun 3 :n tarkoittama puro eli vesistö. Vesilain 3 luvun 2 :n perusteella on hankkeella oltava vesilupa, jos se vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen. Uomaa ei ole ELY-keskuksen tietojen perusteella muokattu ja kuvienkin perusteella se näyttää luonnontilaiselta. Uoman siirtäminen vaarantaa luonnontilan siirrettävältä alueelta ja olisi näin ollen luvanvaraista. Uusi vesilaki tuli voimaan vuoden alusta ja edellä esitetty oli yksi niistä asioista, jotka ovat lainsäädännössä muuttuneet. Ennakkotapauksia ei vielä siis kauheasti ole, eikä käytännön kokemuksiakaan siitä kuinka tuota kohtaa tulisi soveltaa. Tämän vuoksi asiaa on pitänyt selvittää vähän laajemmalti.. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 8

Lähteet vesilaissa 11 Eräiden vesiluontotyyppien suojelu Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen kiellosta, jos vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 9

Lähteitä ja puroja Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 10

Yhteenvetoa lähteiden osalta - Vantaalla on yllättävän paljon lähteitä. - Purot ovat lähdevaikutteisia. - Onko Vantaalla vesilain tarkoittamia luonnontilaisia lähteitä? - Millaista eliölajistoa lähteistä löytyy Vantaalla? - Mitkä Vantaan lähteistä ovat erityisen tärkeitä säilyttää? Luontotyyppinä Puroluonnon kannalta - Tarvitaan selvityksiä ja lähteiden luokittelua Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 11

Kysymyksiä ja pohdittavaa - Pienvesien suojelu on luonnonsuojelun osa-alue - Luontodirektiivi pikkujoet ja purot, lähteet ja lähdesuot; metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt purot, norot, lähteet; Suomen luontotyyppien uhanalaisuus mm. savimaiden purot, lähteiköt - Vesilain henki: vesistöt olisi tunnistettava - Luvantarpeen ennakointi hankkeiden yhteydessä hyvissä ajoin - Esim. asemakaava tai muu suunnitelma, jossa osoitetaan puron osuus putkeen tai siirrettäväksi - Vesilain noudattaminen pienvesien osalta kaupunkiolosuhteissa hankalaa - Uuden vesilain mahdollisuudet pienvesien suojelussa Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 12