Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1
Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Suomen paras vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin investoiminen on kannattavaa. Hallituksen tavoitteena on lapsiystävällisempi Suomi. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Useimmat kasvun ja kehityksen riskitekijät ovat havaittavissa jo varhaislapsuudessa. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. Terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille luodaan pohja jo lapsuusja nuoruusiässä. 5.2.2008 Marita Ruohonen 2
Ohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen lasten ja nuorten terveyserojen kaventamiseen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistämiseen lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseen vanhemmuuden tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen nuorten koulutukseen ja työllisyyteen lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistämiseen lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyyden seurannan tietopohjan parantamiseen päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen lapsen oikeuksista tiedottamisen edistämiseen. 5.2.2008 Marita Ruohonen 3
Suomen Mielenterveysseura nosti 2000-luvun toimintalinjauksissaan esille lasten ja nuorten mielenterveyden ja perheiden sekä kasvatuksen parissa työskentelevien tukemisen. Mielenterveys lasten ja nuorten voimaksi -projekti 2002-2004 Osaan ja kehityn - Lasten ja nuorten arkinen mielenterveysosaaminen eli OK-hanke 2006-2009 Elämäni eväät -projekti (Pori) 2003 2007 Pulinapaja-projekti 2007-2011 5.2.2008 Marita Ruohonen 4
Mielenterveys on voimavara psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen kokonaisuus, jonka avulla ohjaamme elämäämme elämäntaitoa, joka kehittyy ihmisen, lähiympäristön ja yhteisön vuorovaikutuksessa keräämme ja käytämme sitä koko elämämme ajan uusiutuva varanto, jota voi opetella, tukea ja vahvistaa vaihtelee elämänkulun mukaan vahvuuksia ja voimavaroja voi tukea myös mielenterveyden häiriöissä siihen sisältyy itsearvostus, tunteiden käyttö, ajoittaisen ahdistuksen ja pettymysten sietäminen, elämänilo, toivo, luottamus elämään 5.2.2008 Marita Ruohonen 5
Mielenterveyden syntyyn ja kehitykseen vaikuttavat yksilölliset tekijät ja kokemukset (perimä); elämänkäsitys, itsetunto, kyky selviytyä vaikeuksista ja kriiseistä sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä; yhteisöllisyys, osallisuus, ihmisten kuuleminen, vuorovaikutusmahdollisuudet yhteiskunnan rakenteet ja resurssit; työ ja toimeentulo, asuminen, elinympäristö, koulutus, palvelujen saatavuus ja toimivuus kulttuuriset arvot (ilmapiiri, asenteet, kilpailumielisyys) muokkaavat käsityksiä hyvästä ja normaalista elämästä ja vaikuttavat asenteisiin 5.2.2008 Marita Ruohonen 6
Lähtökohta: Ihminen on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen kokonaisuus kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa, vaikutukset voivat olla hyvinvointia heikentäviä tai vahvistavia lääketieteellisesti mitattavissa ja tutkittavissa oleva fyysinen terveys on vain osa terveyttä ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä huomio ongelmista ja heikkouksista terveyttä edistäviin tekijöihin 5.2.2008 Marita Ruohonen 7
Mielenterveyttä suojaavat psyykkiset tekijät (Jouko Lönnqvist 2007) Autonomia Itsetunto Kyky käsitellä ongelmatilanteita, ristiriitoja ja vastoinkäymisiä Sopeutumiskyky Kyky hallita stressiä Kognitiivisten toimintojen varhainen stimulointi Luku- ja kirjoitustaito, älykkyys Harjoittelu Hallinnan ja kontrollin tunne Varhaiset myönteiset ihmissuhteet Turvallisuuden tunne Sosiaalistumista edistävä kasvatus ja käyttäytyminen Oppiminen ja kypsyminen sosiaalisissa ja emotionaalisissa suhteissa Elämänkokemus ja -taito sekä päivittäisistä toiminnoista selviytyminen 5.2.2008 Marita Ruohonen 8
Mielenterveyttä edistävät sosiaaliset tekijät (Jouko Lönnqvist 2007) Äitiyden tukeminen raskauden aikana Hyvä vanhemmuus Myönteinen vanhempi-lapsi vuorovaikutus Lapsiperheiden tukeminen Mielenterveyden edistäminen kouluissa Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla Turvallinen ja tukeva yhteisö 5.2.2008 Marita Ruohonen 9
Ohjelmia ja tavoitetason liturgiaa on paljon, samoin tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä koskevaa tietoa ja taitoa. Mikä siis mättää? Valtaosa suomalaisista lapsista ja lapsiperheistä elää hyvää elämää ja vanhemmat hoitavat vanhemmuuttaan ehkä paremmin kuin mikään aiempi sukupolvi. Haavoittavissa oloissa elävien lasten tilanne on kuitenkin entistä vaikeampi. Miten hyvän elämän edellytysten tulisi heidän osaltaan toteutua? 5.2.2008 Marita Ruohonen 10
Hyvän elämän edellytykset 5.2.2008 Marita Ruohonen 11
Mitä pitäisi tehdä? Perheiden tukeminen neuvola, päivähoito ja koulu ovat ylivertaiset tukirakenteet, joiden laadusta ja kattavuudesta on pidettävä hyvää huolta toimeentulo on turvattava kaikille lapsiperheille siten, että myöskään suhteellinen köyhyys ei kasva työelämän laatu, ennustettavuus ja joustavuus yhteisöllisyyden edistäminen monin tavoin laadukas asuminen ja ympäristö toimivat tukipalvelut Arvojen muutos kilpailun ja tehokkuuden korostamisesta yhteisöllisyyteen, yhdenvertaisuuteen ja välittämiseen erilaisuuden rikkaus väkivallan tuomitseminen nollatoleranssi! Kehittyvät toimintakäytännöt lapsia ja nuoria koskevan tieto-taidon kumuloituminen hyvien käytäntöjen levittäminen 5.2.2008 Marita Ruohonen 12