SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI



Samankaltaiset tiedostot
TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKY JA HYVINVOINTI

Suomalaisen työntekijän hyvinvointi

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Miten jaksamme työelämässä?

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

työkyvyttömyyseläkkeistä

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Työhyvinvointi ja johtaminen

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Movendos on 2012 perustettu yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä valmennus- ja teknologiayhtiö

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Kansantautien kanssa työelämässä

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

KEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

työssä selviytymisen tukena Itellassa

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Yrityksen nimi Osasto Ammatti/työtehtävä

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

TTK kouluttaa. / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Työssä vai työkyvyttömänä

Terveyden edistämisen ohjelma

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy , Vanha ylioppilastalo

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

yrittäjän työterveyshuolto

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Transkriptio:

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011 ja 2013 1

RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009, 2011 ja 2013 3.2 Merkittävimmät havainnot 2013 ja vertailu 2011 sekä 2009 aineistoon 4. Yksityiskohtaiset tulokset 4.1 Työkykyennuste ja siihen vaikuttavat tekijät 4.2 Työhön liittyvät tekijät 4.3 Elämänhallinta ja elintavat 4.4 Sairauspoissaolot 5. Yhteenveto Kaaviot: 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 2. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus koko aineistossa vuosina 2009, 2011 ja 2013 3. Oireet ja sairaudet sekä työhön liittyvät tekijät korkean työkykyriskin syynä eri ikäryhmissä 2011 ja 2013 4. Kipuoireiden yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2011 ja 2013 5. Kivun aiheuttaman tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn aleneman yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2011 ja 2013 6. Työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen 18 59 v. Ikäryhmissä 2011 ja 2013 7. Liikkumattomien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja 2013 8. Paljon alkoholia käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja 2013 9. Tupakoivienosuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja 2013 10. Tulevaisuuden melko masentavalta kokeneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja 2013 11. Epäonnistumisen tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja2013 12. Alavireisyyden tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja 2013 13. Unihäiriöitä ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja 2013 14. Lyhyiden poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja 2013 15. Pitkien poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja 2013 2

1. Johdanto Työeläkeyhtiö Varma ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy ovat toteuttaneet kolmannen selvityksen suomalaisten työkyvyn ja terveyskäyttäytymisen muutoksista. Selvitys vertaa suomalaisten työtekijöiden työkykyennustetta, työkyvyn epävarmuuden syitä sekä erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä vuosilta 2009, 2011 ja nyt myös 2013. Tutkimukseen on osallistunut vuosien 2005 2013 aikana yhteensä 100 813 vastaajaa. Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten työntekijöiden työkykyennuste on parantunut kaikissa ikäryhmissä verrattuna vuosien 2009 ja 2011 tuloksiin. Selkeimmin työkykyriski on pienentynyt 55 59-vuotiaiden keskuudessa. Työkyvyn menettämisen riskiin vaikuttavat selvimmin työhön liittyvät tekijät, kuten työn vaatimukset ja kova työtahti. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työntekijän arvioon omasta työkyvystään kaikissa ikäryhmissä, ja erityisen selvästi tämä näkyy nuorilla. Vanhemmilla työntekijöillä fyysisten oireiden merkitys kasvaa. Terveyskäyttäytyminen on myös kehittynyt myönteisesti, ja erityisesti nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt. Henkisen hyvinvoinnin haasteet näkyvät selvimmin ruuhkavuosien ikäryhmissä eli 30 49-vuotiailla. Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden osuus on pienentynyt ensin vuonna 2011 ja nyt edelleen vuonna 2013. Epävarmojen osuus on vähentynyt vuodesta 2009 lähtien keskimäärin 2,3:lla prosenttiyksiköllä. Muutoksen tuottama laskennallinen säästö on noin 110 miljoonaa vuodessa. Muutos parempaan on tapahtunut kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 60-vuotiailla ja vanhemmilla työntekijöillä. Stressin ja unihäiriöiden kokeminen on lisääntynyt vuosien 2011 ja 2013 välillä. Unihäiriöt yleensäkin lisääntyvät iän myötä, mutta tässä havaittu lisääntyminen koskee kaikkia ikäryhmiä. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun, kun se vielä kasvoi vuosien 2009 2011 vertailussa. 2. Aineisto ja menetelmät Odum Terveysjärjestelmän avulla toteutetaan vuosittain kymmeniä tuhansia työntekijöiden HPQ-hyvinvointikartoituksia (HPQ = Health Promotion Questionnaire). Siihen vastattuaan yksilö saa oman työhyvinvointiprofiilinsa joko sähköisenä tai kotiin postitettuna. Palautteen mukana vastaaja saa tulosten perusteella ohjeet oman hyvinvointinsa kehittämiseksi ja mikäli tulokset viittaavat korkeaan terveys- ja/tai työkykyriskiin saa hän myös kehotteen hakeutua työterveyshuoltoon tilanteen selvittämiseksi (prosessikuvaus alla). Vastaajista tuotetaan myös ryhmätason raportit, joiden avulla voidaan suunnitella ja seurata tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. HPQ- hyvinvointikartoitukset toteutetaan joko yritysten toimeksiannosta tai työterveyshuollon toimesta. 3

Aineistot on kerätty valtakunnallisesti Odumin kumppaniyrityksistä (suuret ja keskisuuret yritykset) sekä Diacorin työterveyshuoltoasiakkailta (pienet ja kesisuuret yritykset) kaikilta toimialoilta. Yhteensä vastauksia on 100 813. Ensimmäinen vuonna 2009 julkaistu aineisto on kerätty vuosien 2005 2009 aikana ja sen kokonaismäärä on 38 694. Vuonna 2012 julkaistu aineisto kerättiin vuosien 2010 ja 2011 aikana ja sen kokonaismäärä on 30 382. Uusin aineisto kerättiin vuosien 2012 ja 2013 aikana ja sen kokonaismäärä on 32 342 (sukupuoli- ja ikäryhmäjakauma on kuvattu alla). Aineisto 2009 (N=38 694) Aineisto 2011 (N=30 382) Aineisto 2013 (N=32 342) Miehiä 52% Naisia 48% Miehiä 47,5% Naisia 52,5% Miehiä 46,7% Naisia 53,2% 18-29 v N=4774 18-29 v N=3174 18-29 v N=4029 30-39 v N=9171 30-39 v N=7215 30-39 v N=7017 40-49 v N=11445 40-49 v N=7743 40-49 v N=7701 50-59 v N=11177 50-59 v N=8795 50-59 v N=8405 Aineistojen ryhmittely vertailua varten Aineistot jaettiin ensin kahteen ryhmään sen perusteella, miten vastaajat olivat arvioineet omaa työkykyään alla olevan kysymyksen perusteella. Kyseisen kysymyksen luotettavuus ja ennustavuus on hyvin dokumentoitu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Ryhmä 1 ( Ei riskiä ) Ei epävarmuutta omasta työkyvystä / ei työkyvyttömyysriskiä Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: Melko varmasti Ryhmä 2 ( Korkea riski ) Epävarmuutta omasta työkyvystä / korkea työkyvyttömyysriski Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: En ole varma tai tuskin Vuoden 2009 selvityksen jälkeen lisättiin alla oleva tarkentava kysymys työkykyriskin syistä. Mikäli vastasit kysymykseen en ole varma tai tuskin, niin mikä on syynä tähän arvioosi? 4

3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja 2011 Merkittävimmät havainnot 2009 Vuonna 2009 alle 30-vuotiaista 7,7 % ilmoitti olevansa epävarma työkykynsä suhteen. Naisilla oli epävarmuutta enemmän kuin miehillä kaikissa ikäryhmissä, eniten nuorten ryhmässä. Merkillepantavaa oli myös elintapoihin ja elämänhallintaan liittyvien ongelmien keskittyminen erityisesti 18 29-vuotiaiden ikäryhmään. Kyseisessä ryhmässä tupakoitiin enemmän (säännöllisesti tupakoi 36 % ryhmässä ei riskiä ja 48 % ryhmässä korkea riski ), liikuntaa harrastettiin vähemmän (liikuntaa ei harrastanut lainkaan 19 % ryhmässä ei riskiä ja 29 % ryhmässä korkea riski ) ja humalahakuinen alkoholin käyttö oli yleisintä (useita kertoja kuukaudessa 28 % ryhmässä ei riskiä ja 31 % ryhmässä korkea riski ). Merkittävimmät havainnot 2011 ja vertailu 2009 aineistoon Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden määrä väheni selkeästi kaikissa ikäryhmissä. Epävarmuuden vähentyminen on selvä ja johdonmukainen vaihdellen 2,84 ja -0.54 prosenttiyksikön välillä. Ikäryhmässä 18 29-vuotiaiden sekä lähes samankaltaisesti myös ikäryhmässä 30 39-vuotiaiden epävarmuuden syyt liittyivät vahvasti työn kuormitukseen, työn sisältöön ja sen palkitsevuuteen. Vanhemmilla ikäryhmillä epävarman työkykyennusteen takana olivat enemmän terveydentilaan liittyvät syyt. Erittäin positiivinen kehitys on tapahtunut liikunnan osalta. Liikuntaa harrastamattomien määrä väheni selvästi kaikissa ikäryhmissä, vaikka 18 29-vuotiaat liikkuivat edelleen kaikista ikäryhmistä vähiten. Seurantatulos vahvisti myös vuoden 2009 havainnon nuorten aikuisten ryhmän epävarmuudesta ja elämänhallinnan vaikeuksista. Molempien ikäryhmien työkykyriskiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota työpaikoilla ja varmistaa, että tilanteeseen pystytään vaikuttamaan. 3.2 Merkittävimmät havainnot 2013 ja vertailu 2011 sekä 2009 aineistoon Korkeassa työkykyriskissä olevien työntekijöiden osuus koko aineistossa väheni vuodesta 2009 vuoteen 2013 yhteensä 2,3 prosenttiyksikköä. Suurin vähennys tapahtui 50-59- vuotiaiden keskuudessa. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työkykyriskiin keskeisesti kaikissa ikäryhmissä. Oireiden ja sairauksien osuus on suurin yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta niiden merkitys on hiukan vähentynyt, kun se nuoremmilla taas on hiukan lisääntynyt. Kipuoireiden kokeminen liittyy voimakkaasti kohonneeseen työkykyriskiin ja korostuu erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Tuki- ja liikuntaoireiden aiheuttama alentunut toimintakyky selittää osaltaan korkeaa työkyvyttömyyden riskiä. Erittäin positiivinen kehitys on havaittavissa terveyskäyttäytymisessä. Liikkumattomien määrä on vähentynyt edelleen kaikissa ryhmissä. Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt merkittävästi nuorimmassa ikäryhmässä (18 29-vuotiaat) erityisesti korkean riskin ryhmässä joskin se on edelleen yleisintä tässä ikäryhmässä. Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, myös korkean riskin ryhmissä. Nuorten ryhmässä tupakointi on kuitenkin edelleen yleisintä. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean riskin ryhmiin ja henkinen hyvinvointi vaikuttaa olevan keskeistä työkyvyn säilymisen kannalta. Se näyttää korostuvan 50 59- vuotiaiden ikäryhmässä. Stressitekijöiden merkitys on kasvanut seuranta-aikana korkean työkykyriskin omaavilla henkilöillä ja myös uniongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten näkemys omasta työkyvystään on parantunut kaikissa ikäryhmissä edelleen vuosista 2009 ja 2011. 5

4. Yksityiskohtaiset tulokset 4.1. Työkykyennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Kaavio 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013. Muutoksen laskennalliseksi säästöksi on arvioitu noin 110milj. vuosittain* * Laskennallinen prosenttimuutoksen säästö arvioituna ikäryhmittäin todellisiin työkyvyttömyys-eläkkeiden alkavuuksiin, eläkkeen pääoma-arvoon vanhuuseläkeikään saakka ja vähennettynä arvioidulla kuolleisuudella ja suhtautettuna koko Suomen työvoimaan (2,5 miljoonaa työntekijää). Kaavio 2. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus koko aineistossa vuosina 2009, 2011 ja 2013 6

Epävarman työkykyennusteen syyksi esitetyt tekijät jaoteltiin ensin kahteen ryhmään: työhön liittyviin tekijöihin ja terveydentilaan liittyviin tekijöihin. Oireiden ja sairauksien merkitys työkykyriskin syynä kasvoi selvästi iän myötä ja oli. Ikäryhmässä 50 59-vuotiaat merkittävämpi kuin työhön liittyvät tekijät. Alle 50-vuotiaat puolestaan kokevat epävarmuuden syiksi pääosin työhön liittyvät tekijät (kaavio 3). Kaavio 3. Oireet ja sairaudet sekä työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja 2013 Kaavio 4. Kipuoireiden yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja 2013 Kipuoireet lisääntyvät iän myötä sekä ei riskiä, että korkean riskin ryhmissä ja näyttää liittyvän voimakkaasti korkean riskin ryhmiin. Hienoinen kipuoireiden lisääntyminen kaikissa ikäryhmissä voidaan havaita seuranta-aikana. 7

Kaavio 5. Kivun aiheuttaman tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn aleneman yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja 2013 4.2 Työhön liittyvät tekijät Vuonna 2011 Ikäryhmät 18 29-vuotiaat ja 30 39-vuotiaat vastasivat lähes identtisesti, että epävarmuus johtuu työn kuormituksesta sekä työn sisältöön liittyvistä tekijöistä. Erityisesti työn sisältö ja sen palkitsevuus on tässä ryhmässä yleisempi epävarmuutta lisäävä tekijä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Vuoden 2013 aineistossa työllä on edelleen merkittävä osuus epävarmuuteen, mutta stressin osuus on kasvanut. Kaavio 6. Työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen 18 59 v. Ikäryhmissä vuosina 2011 ja 2013 8

4.3 Elämänhallinta ja elintavat Elämänhallintaa ja elintapoja koskeviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa oli vain vähän eroja vuosien 2009 ja 2011 välillä. Selvästi positiivisena muutoksena näkyi liikuntaa harrastamattomien osuuden pieneneminen kaikissa ikäryhmissä ja sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä Ei riskiä -ryhmässä tupakoivien osuus kasvoi alle 40-vuotiailla, mikä saattaa selittyä kysymyksen hiukan erilaisella muotoilulla. Vuonna 2009 kysyttiin vain tupakan käyttöä, mutta nyt samaan kysymykseen oli liitetty myös nuuskan käyttö. Terveysvalistuksen kannalta positiivisena voidaan pitää tupakoivien osuuden vähenemistä korkean riskin ryhmissä 30 39-vuotiaita lukuun ottamatta. Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli edelleen yleisintä nuorten ryhmässä. Sen sijaan yli 40-vuotiailla humalahakuinen juominen oli vähentynyt sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä. Vuoden 2013 vertailussa liikunnan harrastaminen on lisääntynyt edelleen (kaavio 7), alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vähentyneet erityisesti nuorten ikäryhmässä. Henkistä hyvinvointia kuvaavissa kysymyksissä näkyi selvä ero korkean riskin ja ei riskiä -ryhmien välillä (kaaviot 10 12). Unihäiriöiden (kaavio 13) yleisyys sen sijaan on lisääntynyt selvästi kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa riskiryhmissä. Kaavio 7. Liikkumattomien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 8. Paljon alkoholia käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 9

Kaavio 9. Tupakoivien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 10. Tulevaisuuden melko masentavalta kokeneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 10

Kaavio 11. Epäonnistumisen tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 12. Alavireisyyden tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 11

Kaavio 13. Unihäiriöitä ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 4.4 Sairauspoissaolot Lyhyitä (1 3 päivää) sairauspoissaoloja edeltävän kuuden kuukauden ajalta ilmoittaneiden osuus (kaavio 14) lisääntyi kaikissa ikäryhmissä 2009 2011 vertailussa. Lyhyet sairauspoissaolot kohdistuivat erityisesti nuorten ikäryhmiin. Vuoden 2013 aineistossa lyhyet poissaolot ovat sen sijaan kääntyneet laskuun kaikissa ikäryhmissä. Ero työkykyriskiryhmien välillä lyhyissä sairauspoissaoloissa ei ole suuri, sillä lyhyitä sairauspoissaoloja esiintyy molemmissa ryhmissä. Pitkiä poissaoloja ilmoittaneiden (yli 10 päivää) osuus väheni 2013 korkean riskin ryhmässä kaikissa paitsi 40 49-vuotiaiden ikäryhmässä (kaavio 15). Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä ja esiintyvyys onkin korkean riskin ryhmissä suurempaa. Monilla tutkimuksen kohteena olleilla työpaikoilla on kehitetty sairauspoissaolojen hallintaan ja työhön paluun tukemiseen tähtääviä toimintamalleja, jotka ovat Varman aiempien selvitysten mukaan yleistyneet nopeasti. Näissä malleissa kiinnitetään erityistä huomiota työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön poissaolojen tarpeettoman pitkittymisen estämiseksi. Korkeassa riskissä olleet vastaajat on työhyvinvointikyselyyn liittyvän toimintatavan mukaisesti myös ohjattu työterveyshuoltoon. Kaavio 14. Lyhyiden poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 12

Kaavio 15. Pitkien poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 5. Yhteenveto Selvitys osoittaa, että suomalaisen työntekijän työkykyennuste on parantunut. Keskimääräinen muutos vuodesta 2009 vuoteen 2013 on noin 2,3 prosenttiyksikköä, joka vastaa laskennallisesti 110 miljoonaa euron säästöä ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osalta. Selvitys antaa merkittävää lisätietoa työkykyriskin taustasyistä. Selvityksen mukaan työhön liittyvillä syillä on kaikissa ikäryhmissä suurin merkitys. Viidenkymmen ikävuoden jälkeen myös sairauksiin ja oireisiin liittyvät syyt työkyvyttömyysriskin taustalla lisääntyvät. Stressin kokemisen merkitys korkean työkykyriskin syynä on lisääntynyt 2011 vuodesta 2013 vuoteen. Vuonna 2009 taustasyitä ei kysytty erikseen eikä täten tiedetä 2009 aineiston osalta vastaavaa tietoa. Nuorten osalta työyhteisön tai työtovereiden merkitys ei selvityksen perusteella ole erityisen merkittävä. Työn vaatimukset ja toisaalta kiinnostavuuden ja palkitsevuuden vähäisyys ovat tärkeitä työkyvyttömyysriskiin liittyviä tekijöitä, ja ne aiheuttavat nykyiselle työelämälle ja sen kehittämiselle erityisiä haasteita. Paljon esillä olleet varhaisen tuen mallit kohdistuvat ennen kaikkea sairauksien ja sairauspoissaolojen hallintaan ja näyttävät jo tuoneen tuloksia vanhemmissa ikäryhmissä. Merkittävä osa työntekijöistä kuitenkin tarvitsee työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi toimenpiteitä, jotka eivät kohdistu ainoastaan sairaudenhoitoon tai sairauspoissaolojen hallintaan. Näitä ovat mm. työn sisältöön ja omaan työhön liittyvät vaikuttamismahdollisuudet sekä johtamisen haasteet. Selvityksessä havaittiin, että erityisesti henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean työkykyriskin ryhmiin. Henkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyy usein myös univaikeuksia. Henkisen hyvinvoinnin edistämisellä pystytään vaikuttamaan ainakin osin myös työkykyriskin ilmenemiseen. Henkilöt, jotka kokevat henkisen hyvinvoinnin ongelmia, kykenevät usein ratkaisemaan ja selvittämään huonommin myös työhön liittyviä ongelmiaan. Näin ollen henkisten hyvinvointiongelmien heijastevaikutus työelämään ja työhyvinvointiin on suuri. Terveyskäyttäytymisessä on havaittavissa merkittäviä myönteisiä muutoksia vuoteen 2013. Sekä tupakointi että runsas alkoholin käyttö ovat vähentyneet erityisesti nuorten ikäryhmissä. Liikkumattomien määrä taas on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Edelleen kuitenkin nuoret tupakoivat eniten muihin ikäryhmiin verrattuina. Samaten liikuntaa harrastamattomien osuus on selkeästi pienentynyt. 13

Tutkittaessa poissaolojen määrää havaittiin, että lyhyiden poissaolojen määrä on vähentynyt vuodesta 2011 sekä korkean riskin että ei riskiä -ryhmissä. Pitkien, yli 10 päivää kestävien poissaolojen määrä erityisesti korkean riskin ryhmissä on vähentynyt, mutta edelleen pitkät sairauspoissaolot kohdistuvat selkeästi korkean riskin ryhmiin. Muista tutkimuksista tiedetään, että ne ennustavat lisääntyvää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Selvityksessä mukana olevat yritykset edustavat yrityksiä, jotka panostavat työhyvinvoinnin kehittämiseen. Näillä yrityksillä on todennäköisesti myös tavanomaista enemmän ja säännöllisemmin käytössään mm. varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen hallinnan toimintamalleja, joiden myönteisiä tuloksia voivat heijastaa mm. korkean riskin ryhmän pitkien poissaolojen väheneminen. Selvityksen mukaan työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän esimiesten, henkilöstöhallinnon, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä. Työhön liittyvillä tekijöillä on merkittävä osuus kohonneen työkykyriskin taustalla. Pelkästään sairauksien arviointi ja sairauspoissaolojen seuranta eivät riitä. Työhön liittyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja yrityskohtaisia, joten mitään yhtä toimintamallia ei ole. Havaitut myönteiset muutokset työkykyriskin vähenemisessä osoittavat kuitenkin, että muutos on mahdollista ja rohkaisevat jatkamaan paremman työhyvinvoinnin ja paremman työkykyjohtamisen hyväksi tehtävää työtä. Lisätietoja: Odumin tutkimuksen tuloksista, otoksesta ja menetelmistä: asiantuntijalääkäri Riikka Mattila, Odum, puh. 044 792 3409, riikka.mattila(at)odum.fi Varman työkykyjohtamisen palvelut: asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen, Varma, puh. 050 311 5151, tanja.rokkanen(at)varma.fi Odum Terveysjärjestelmästä: toimitusjohtaja Jukka Suovanen, Odum, puh. 041 5251 725, jukka.suovanen(at)odum.fi Muut tiedustelut: viestintäpäällikkö Leena Rantasalo, Varma, puh. 050 300 7980, leena.rantasalo(at)varma.fi Liitteet: Tiedotustilaisuudessa esitetty materiaali ja raportti löytyvät Varman ja Odumin verkkosivuilta osoitteista: www.varma.fi > Tietoa Varmasta > Mediapalvelut > Esitysmateriaali ja www.odum.fi/ajankohtaista Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla lähes 870 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2013 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 4,8 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli vuoden 2013 lopussa 37,7 miljardia euroa. ODUM on markkinoiden johtava terveysjärjestelmien kehittäjä ja toimittaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1988 ja sen omistajia ovat Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto, BPM-Palvelut Oy sekä osa yhtiön henkilöstöä. Odum Terveysjärjestelmä mahdollistaa henkilöstön terveys- ja työkykyriskien hallinnan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Henkilöstön terveyden edistäminen voidaan toteuttaa nyt myös automatisoidusti. ODUM Terveysjärjestelmällä arvioidaan vuosittain yli 50.000 työntekijän terveys- ja työkykyriskejä. 14