Pötsin hyvinvointiin. Version 1



Samankaltaiset tiedostot
HELSINGIN YLIOPISTO Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito

Sari Kajava, Annu Palmio

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Biologinen rehunsäilöntä

Rehuanalyysiesimerkkejä

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Tankki täyteen kiitos!

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Hyödyllinen puna-apila

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Vasikoiden väkirehuruokinta

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

Kaura lehmien ruokinnassa

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

Ruokinnan vaikutus hevosen hyvinvointiin ja terveyteen EWEN 2010

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

MAITURI on täällä!

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS

Ravinto ja hammasterveys

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta


Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Aperehuruokinnan periaatteet

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Ketoosi (asetonemia, asetonitauti)

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013

Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Ylipainoiset hevoset - ohjeita painonhallintaan - kaviokuumeherkän hevosen ruokinta

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Maxammon ruokintateknologia

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

Sisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A Helsinki. puh info@polarpharma.fi

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Siilinjärvi sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

1 st Choice Super Premium Koirantäysravintouudistus 2010

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Helposti sulava. Anti-Hairball

Säilöntähaasteiden hallinta

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Säilörehun tuotantokustannus

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Transkriptio:

Pötsin hyvinvointiin Version 1

- Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö

Pötsin normaali ph: - 5,5 6,8 optimaalisen tason ollessa 6,0 6,3 - Vaihtelee ruokinnan vaikutuksesta

Pötsin happamoitumiselle altistaa - Voimakas väkirehuruokinta - Suuret väkirehun kerta-annokset - Väkirehun osuuden nopea lisääminen - Karkearehun pieni partikkelikoko (vähentää syömiseen ja märehtimiseen käytettyä aikaa)

Pötsin happamoitumista ehkäisee Runsas karkearehuruokinta -> karkearehu lisää märehtimistä ja syljen mukana erittyvä bikarbonaatti ja fosfaatti puskuroi pötsinestettä. Sylkeä erittyy 100 200 l vuorokaudessa, ph noin 8,2.

Pötsin ph vaikuttavat tekijät 1) Puskurointikapasiteetti Kuidun määrä ja laatu Puskuroivat rehut Sylki Rehustus 2) Happojen muodostuminen Väkirehun määrä Happojen määrä Happojen tyyppi/laatu Bikarbonaatti 7 9 8 6 5 VFA pka Etikkah. 4.76 Prop.h. 4.87 Voih. 4.82 Maitoh. 3.86 3) Imeytyminen: (pötsipapillien määrä) ph vaaka

Kun pötsin ph laskee: - Märehtiminen vähenee ja loppuu kokonaan, jos pötsin ph laskee alle 5,6 5,4 - Alkueläimet häviävät pötsistä kokonaan, jos ph laskee alle 5 - Kuitua hajottavien sellulolyyttisten mikrobien toiminta hidastuu ph:n laskiessa alle 6 - Metaania tuottavien bakteerien toiminta heikkenee ph:n ollessa alle 6 (pienentävät vetyionikonsentraatiota ja näin ehkäisevät pötsinesteen ph:n laskua)

Pötsin toimintahäiriöt - Yksinkertainen pötsihäiriö - Akuutti pötsiasidoosi - Subakuutti pötsiasidoosi - Krooninen pötsiasidoosi - Emäksinen pötsi

Yksinkertainen pötsihäiriö Pötsimikrobiston epätasapaino: mikrobien aktiivisuus laskee, tilanteen lauetessa näkyy ripulointia. Pötsin toiminta heikkenee lievästi, märehtiminen loppuu ja lehmä on syömätön. Tilanne paranee yleensä 12-24 tunnissa. Aiheuttajia: - äkillinen muutos ruokinnassa esim. väkirehun nopea lisääminen - rehun laadun huononeminen (lämpeneminen, jäätyminen, homehtuminen, käyminen, pilaantuminen) - rehuerän vaihtuminen - liian hitaasti sulava karkearehu -> sulamatonta rehua pakkautuu pötsiin heikentäen sen liikkeitä fysikaalisesti

Akuutti pötsiasidoosi Helppoliukoisten hiilihydraattien (tärkkelyksen ja sokerien) ylensyönti -> runsaasti substraatteja amylolyyttisille bakteerielle ja ne tuottavat nopeasti suuria määriä haihtuvia rasvahappoja ja maitohappoa -> Maitohappoa käyttävien bakteerien väheneminen ph:n laskiessa -> Maitohapon hidas imeytyminen - Alkueläimet häviävät (puskuroivat ph:ta nielemällä kasvimateriaalia ja tärkkelystä) - Kuitua hajottavien bakteerien toiminta hidastuu - Pötsin liikkeet hidastuvat

Subakuutti pötsiasidoosi Pötsin ph on normaalia matalampi päivittäin usean tunnin ajan Voimakas väkirehuruokinta ja vähäinen kuidun määrä Yleinen poikimisen jälkeen, koska mikrobit eivät ehdi sopeutua nopeaan ruokinnan muutokseen.

Krooninen pötsiasidoosi Pitkään jatkunut korkea väkirehuruokinta ja vähäinen karkearehumäärä. Mikrobisto sopeutunut olosuhteisiin ja haihtuvia rasvahappoja muodostuu runsaasti. Runsaasti maitohappoa tuopttavia ja käyttäviä sekä sokeria ja tärkkelystä käyttäviä mikrobeja. Sellulolyyttisiä mikrobeja ja alkueläimiä vain vähän. ph on jatkuvasti matala, noin 5 5,5. -> Pötsipapillien epiteelin vaurioituminen, imeytyminen heikkenee, vaurio- ja tulehdusalttius lisääntyy. Myös maksapaiseiden riski lisääntyy (bakteereja pötsin seinämän läpi verenkiertoon).

Emäksinen pötsi (ph 7-7,5) Aiheuttajia: - Pitkäaikainen syömättömyysjakso - Runsaasti huonosti hajoavaa karkearehua - Yksinkertainen pötsihäiriö - Ammoniakin liikatuotanto (liian voimakas valkuaisruokinta, myös nitraatit ja urea) - Oireet: syömättömyys, pötsin liikkeiden heikkeneminen, ripuli, lihasheikkous, toistuva puhaltuminen

Uusittu koostumus

Koostumus: Fosfaatit Puskuroi pötsinestettä -> pötsin ph ei laske yhtä voimakkaasti ruokinnan jälkeen -> lisää pötsin hiilidioksidipitoisuutta VFA imeytyminen tehostuu Tutkimus: Emmanuel ym. 1970 Dinatriumfosfaattia 3 % Vertailuryhmä ph:n lasku ruokinnan jälkeen Haihtuvien rasvahappojen imeytyminen Sellulolyyttisten bakteerien määrä -0,6-1,1 tehostui lisääntyi

Koostumus: Karbonaatit Puskuroivat pötsinestettä Natriumbikarbonaatti, kalsiumkarbonaatti Natriumbikarbonaatti pka 6,25, vesiliukoinen -> hyvä puskurointikyky Karbonaatit myös lisäävät vedenjuontia -> pötsinesteen laimeneminen -> rehu (myös tärkkelystä) kulkeutuu nopeammin ulos pötsistä

Koostumus: Magnesiumoksidi Kohottaa pötsinesteen ph:ta alkaloivan vaikutuksen johdosta

Koostumus: Koboltti Pötsimikrobit syntetisoivat koboltista B12-vitamiinia -> pötsihäiriön yhteydessä mikrobien toiminta heikkenee ja lisäkoboltti on hyödyksi -> B12-vitamiini tärkeä glukoneogeneesissä (propionihaposta muodstuu glukoosia) Kobolttisulfaatti on tehokas ja hyvin hyväksikäytettävissä oleva muoto Kobolttia 0,05 mg/kg KA B12-vitamiinien tuotanto 0,1 mg/kg KA 1,0 mg/kg KA

Koostumus: B1-vitamiini Toimi koentsyymeinä energiantuotannossa -> tavallisesti muodostetaan pötsissä mikrobien toimesta. Pötsihäiriön yhteydessä mikrobien toiminta heikkenee ja lisävitamiinit ovat hyödyksi. Happaman pötsin yhteydessä pötsissä saattaa muodostua tiaminaasia, joka hajottaa B1- vitamiinia - Syömättömällä eläimellä helposti puutetta

Koostumus: Niasiini Toimii koentsyymeinä energiantuotannossa Tehostaa pötsimikrobien proteiinisynteesiä, ehkäisee ketoosia ja vähentää rasvan mobilisiaatiota. -> tavallisesti muodostetaan pötsissä mikrobien toimesta. Pötsihäiriön yhteydessä mikrobien toiminta heikkenee ja lisävitamiini ovat hyödyksi.

Koostumus: Metioniini Metioniinia lisätään turvaamaan pötsimikrobien aminohappojen tarve. Tietyissä tilanteissa metioniini saattaa rajoittaa mikrobien kasvua ja pötsifermentaatiota (Salter et al,. 1979). Clark and Petersen (1988): metioniinilisäys tehosti kuiva-aineen sulavuutta.

Koostumus: Rehuhiiva - Tarjoaa kasvutekijöitä pötsimikrobeille Elävä hiiva Toimii aktiiviisesti: - Vähentää pötsin happipitoisuutta -> paremmat olosuhteet pötsikäymiselle - Tasapainottaa pötsin ph:ta - Lisää kuitua hajottavien ja maitohappoa kuluttavien mikrobien määrää - Ylläpitää pötsipapillien kuntoa

Koostumus: Elävä hiiva Tasapainottaa pötsin ph:ta Pötsin ph:n vaihtelu runsaan tärkkelysruokinnan seurauksena S. cerevisiae I-1077 ph ph tasapainottuu, kun pötsissä muodostuvien happojen suhteet muuttuvat pötsintoiminnalle suotuisemmaksi

Koostumus: Elävä hiiva Hiiva stimuloi maitohappoa kuluttavien mikrobien kasvua ja lisää propionihapon muodostumista, inkubaatioaika 6 h Maitohappo Maitohappo Propionihappo Propionihappo

Koostumus: Elävä hiiva Pötsin keskimääräinen ph P < 0.05 Bach et al 2007

Koostumus: Herajauhe Tarjoaa mikrobeille kasvutekijöitä

Koostumus: Merilevä Tehostaa pötsikäymistä, vähentää metaanin tuotantoa Monipuolinen vitamiini- ja hivenainelähde, pitää huolta ettei näistä ole pötsimikrobeilla puutetta

Pötsin hyvinvointiin Yhdistelmä - ph:ta puskuroivia ainesosia - Kasvutekijöitä pötsimikrobeille - pötsimikrobien toimintaa edistävää elävää hiivaa