28.05.2012/ KMO:n koulutustyöryhmä Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy Opetushallitus
SISÄLLYS Tiivistelmä Keskeiset tulokset 1. Tausta, tavoitteet sekä menetelmät 2. Metsäteollisuus ja kemianteollisuus Suomessa 3. Toimialojen rajapinnat 4. Liiketoiminnan toimintaympäristö ja siitä nousevat osaamistarpeet 5. Kemianteollisuuden osaamistarpeet 6. Metsäteollisuuden osaamistarpeet 7. Tutkintokohtaista tarkastelua 8. Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet Aineistomatriisit
TAVOITTEET JA MENETELMÄT työssä on tehty laadullisten osaamistarpeiden ennakoinnin näkökulmasta (aikajänne 5-10 v) yleisten ja ammatillisten osaamistarpeiden kuvaus rajapintojen tarkastelu suhteessa muihin aloihin tavoitteena koota tietoa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kehittämiseen meta-analyyttinen lähestymistapa + asiantuntijahaastattelut
METSÄTEOLLISUUS JA KEMIANTEOLLISUUS SUOMESSA suora työllistäminen metsäteollisuus 49 000 henkilöä kemianteollisuus 32 000 henkilöä profiloituvat biotalouden edelläkävijöiksi asiakaslähtöisyys, resurssitehokkuus+cleantech ja palvelun kytkeminen osaksi tuotteita ja teknologioita panostavat tutkimukseen ja tuotekehitykseen henkilöstön osaaminen tärkeä kilpailukykytekijä
TOIMIALOJEN RAJAPINNAT rakennus metalli tieto- ja viestintä hyvinvointi KMETSÄ-KEMIA-BIO kuljetus elintarvike ympäristö energia moni yritys profiloituu asiakkaansa toimialaan liiketoiminnan arvoketjut yli toimialarajojen -> rajapintojen leveneminen, jopa poistuminen?
MONIMUTKAINEN LIIKETOIMINNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tiede ja teknologia Luonnonvarat LIIKETOIMINTA Yhteiskunta Informaatio ja tieto Yksilöt ja työyhteisö KANSAINVÄLISET VERKOSTOT verkostoja osien sisällä ja välillä
KESKEISIÄ TULOKSIA Luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen ovat edelleen metsäteollisuuden menestyksen perusta, mutta substanssiosaaminen ei enää yksinään riitä millään koulutusasteella: ryhmätyötaidot /verkosto-osaaminen liiketoimintaosaaminen kielitaito ja kansainvälisen kaupan osaaminen palveluosaaminen asenne: oma-aloitteisuus, innovatiivisuus -> monipuoliset opetusmenetelmät (läpäisyperiaate)
KESKEISIÄ TULOKSIA Kaikilla koulutusasteilla : opettajien pedagogisen osaamisen parantaminen -> opetusmenetelmät -> läpäisyasteen parantaminen työssäoppiminen ja yhteistyö yritysten kanssa -> systemaattista työssäoppimista tulisi tehostaa ammatillisen koulutuksen lisäksi myös korkea-asteella
KESKEISIÄ TULOKSIA alati muuttuvassa työelämässä yksilöiltä vaaditaan entistä enemmän elämänhallinnan taitoja ja stressinsietokykyä -> koko työkyvyn perusta mikään koulutus ei voi antaa kaikkia työuran aikana tarvittavia tietoja ja taitoja, joten elinikäisen oppimisen asenne on keskeinen ->useampia oppilaitosten kursseja voisi kehittää palvelemaan myös työelämän täydennyskoulutustarpeita
KESKEISIÄ TULOKSIA Korkeakoulutusta tulisi suunnata tärkeille osaamisalueille, joita on määritelty mm. strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ja osaamiskeskusohjelman (OSKE) klusterien ja alakohtaisten tutkimustrategioiden kautta -> koulutuksen, ei pelkästään tutkimuksen, sitominen osaksi innovaatiojärjestelmää -> opetushenkilökunnan tiedottaminen
KESKEISIÄ TULOKSIA T&K-toiminnan poikkitieteellisyys, toimialojen rajapintojen leveneminen ja yhteistyön lisääntyminen toimialojen välillä edellyttää entistä enemmän yhteistyötä eri alojen koulutuksen suunnittelussa -> esim. puutuoteteollisuus ja talonrakennus -> eri alojen opiskelijoiden yhteiset projektit -> T-tyypin osaajat Oppilaitosten profiloituminen, verkostoituminen, alan opetuksen valtakunnallinen koordinointi ->esim. puutuoteala huolissaan puutekniikan AMKaloituspaikkojen määrän laskusta
KESKEISIÄ TULOKSIA Koulutuksen vetovoimaisuus -> laadullisten tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on, että eri asteen koulutuksilla on riittävästi vetovoimaa Koulutus kehittyy kansallisesta kansainväliseen suuntaan -> tutkintojen siirrettävyyttä kehitetään -> myös osaamistarpeiden ennakointia tehdään tulevaisuudessa entistä enemmän kansainväliseltä pohjalta
KESKEISIÄ TULOKSIA Jatkotutkimusehdotus: Tulevaisuuden tuotantotöiden (teollisuustöiden) kehitysnäkymiä ja laadullisia sekä määrällisiä osaamistarpeita tulisi selvittää systemaattisesti -> miten ammatillisen koulutuksen asema muuttuu automaation lisääntyessä ja työtehtävien monimutkaistuessa?
OSAAMISTARPEET YKSITYISKOHTAISEMMIN KEMIANTEOLLISUUS koko ala kemian perus- ja tuoteteollisuus muoviteollisuus kumiteollisuus METSÄTEOLLISUUS koko ala kemiallinen metsäteollisuus mekaaninen metsäteollisuus lääketeollisuus bioteollisuus koko ala: trendit, visioita, vahvistettavia osaamisalueita sekä tutkimuksen painopisteet alatoimialat: esimerkkejä kasvavista liiketoiminta-alueista ja tärkeistä teknologioista alatoimialat: keskeisiä osaamistarpeita koulutusasteittain
Kemiallinen metsäteollisuus Kasvavia liiketoiminta-alueita Bioenergia, biopolttoaineet Biokemikaalit Nanoteknologiatuotteet (esim. lääketeollisuuteen, kosmetiikkaan; nanoselluloosa) Komposiittimateriaalit (esim. rakentamisen ratkaisuihin; levyt, jotka tehdään tarrapaperin hylkymateriaalista) Pakkausratkaisut Älypiirteiden painaminen mediatuotteisiin, pakkauksiin ja rakentamisen ratkaisuihin (mm.tuote- ja informaatioetiketöinti, RFID-sovellukset) Tekstiilikuidut Tärkeitä teknologioita Biomassan jatkojalostaminen Automaatiojärjestelmät (esim. säätötekniikat, logiikkajärjestelmät) Pinnanmuokkausteknologiat Energian talteenottotekniikat, energian käytön hallinta Päästöjen vähentämiseen liittyvät teknologiat (hiilijalanjäljen hallinta, veden käytön vähentäminen prosesseissa) Radiosignaaliteknologian yhdistäminen perinteiseen puunjalostukseen ja yleisemmin älyn painamiseen liittyvät teknologiat (virtalähteet, prosessorit, antennit jne)
Kemiallinen metsäteollisuus: henkilöstön keskeisiä osaamistarpeita Ammatillinen koulutus Ammatilliset erityistaidot Moniosaaminen (mm tuotanto, huolto, laadunvalvontatehtävät) Automaatio-, prosessi- ja konealan osaaminen (myös laitteiden toimintaperiaatteet yleisellä tasolla) Työturvallisuusosaaminen Ongelmanratkaisun perusteet Yhteistyötyötaidot Työelämän pelisäännöt (vastuut ja oikeudet) Kansainvälisyysosaaminen (mm englannin kieli) Yrittäjämäinen asenne: omaaloitteisuus, halu kehittyä ja kehittää omaa työtään Yrittäjyys-osaaminen AMK- tai yliopistotason tutkinto Teknologinen osaaminen Alakohtainen kemia ja fysiikka nanotasolla Johtamis- ja esimiestaidot: mm muutosjohtaminen Työturvallisuusosaaminen (johto sitoutettu mukaan) Projektien hallinta Ajankäytönhallinta (priorisointiin työkaluja) Paineensietokyky Työelämätaidot (TES-asiat jne) Ongelmanratkaisutaidot/tekniikat Elinkaariosaaminen Kyky verkostoitua ja toimia verkostoissa myös yli toimiala/osaamisalarajojen Kansainvälisyys ja kulttuurien ymmärtäminen Kielitaito (englanti, saksa) Viestintätaidot (yrityksen sisällä ja ulospäin) Markkinatalouden lainalaisuuksien tuntemus Asiakasosaaminen (palvelukonseptien hallinta ja kehittäminen) Yrittäjämäinen asenne: oma-aloitteisuus, halu kehittyä ja kehittää Yrittäjyys-osaaminen (valmiudet ryhtyä yrittäjäksi)
Mekaaninen metsäteollisuus. Kasvavia liiketoiminta-alueita Talorakentaminen Piha- ja ympäristörakentaminen Sisustaminen Kuljetusvälineteollisuus (esim. rekkojen osat) Pakkaukset Älykkäiden ominaisuuksien yhdistäminen tuotteisiin ja palveluihin Komposiittituotteet ja rakenteet Tärkeitä teknologioita CNC-osaaminen (työstö) Cad-cam-osaaminen (piirtäminen) 3D-mallinnus Automaatio (robotiikka, säätötekniikat, valvontatehtävät) Tavanomainen tietotekniikka Konenäkösovellukset Kädentaidot (pienyrityksissä) Pneumatiikka ja hydrauliikka (paineilma/öljy käyttövoimana) Uudet modifiointi- ja pintamuokkausteknologiat, kuten nanoteknologiat ja print-on-wood
Mekaaninen metsäteollisuus: henkilöstön keskeisiä osaamistarpeita Ammatillinen koulutus Raaka-aineosaamisen perusteet Laitteiden toimintaperiaatteet yleisellä tasolla Työturvallisuusosaaminen Laitteiden käyttö ja huolto Tiimityötaidot Työelämän pelisäännöt (vastuut ja oikeudet) Asenne ja työn laatu: motivaatio, työnsä näkeminen osana tärkeää kokonaisuutta Tuloksen tekemisen merkityksen ymmärtäminen yrityksen olemassaolon ehtona Yrittäjyys vaihtoehtona palkkatyön sijasta AMK- tai yliopistotason tutkinto Syvällinen raaka-aineosaaminen Puun käyttöominaisuuksista lähtevä mallintaminen Teknologioiden syvällinen ymmärtäminen Kokonaisuuksien hallinta Elinkaariosaaminen Vuorovaikutustaidot Esimiestaidot Paineensietokyky Kyky verkostoitua ja toimia verkostoissa (mm hankinta- ja osto-osaaminen) Kansainvälisen kaupan osaaminen, mm. kielitaito (englanti, saksa) ja eri kulttuurien ymmärrys Viestintätaidot (yrityksen sisällä ja ulospäin) Asiakasosaaminen (palvelukonseptien hallinta ja kehittäminen) Innovatiivisuus
Alueet, joilla metsäalan osaamista tulisi erityisesti vahvistaa Trendi Visioita Vahvistettava osaamisalue Entistä monipuolisempi metsien, puun ja sen ainesosien käyttö Uudet raaka-aineet ja materiaalit sekä materiaaliyhdistelmät eli komposiitit, (esimerkiksi pakkauksissa) valtaavat alaa. Keksitään uusia käyttökohteita puupohjaisille materiaaleille: esimerkiksi aurinkoenergian kerääminen, maanpeitteet maatalouteen. Materiaalien uusiokäyttö tehostuu. Paperintuotannon sivuvirtojen käyttö tehostuu. Puu- ja kuitumateriaaliosaaminen, metsäbiomassan käsittelyyn liittyvät prosessit, puukemian perustutkimus (molekyylitasolla), uusien teknologioiden (esim. bio- ja nanoteknologiat) hyödyntäminen Kestävän kehityksen mukainen toiminta Metsäteollisuus profiloituu biotalouden suunnannäyttäjäksi Ympäristöalan osaaminen Koko tuotekierron resurssitarpeiden ymmärtäminen Elinkaariosaaminen Verkostomainen toimintatapa myös yli toimiala- ja tieteen rajojen lisääntyy, innovaatioita syntyy rajapinnoilla Tuotteisiin lisätään älykkyyttä (esimerkiksi elintarvikkeiden ja lääkkeiden älykkäät pakkaukset, joissa ominaisuudet ja käyttötiedot linkitetty pakkaukseen painetun elektroniikan avulla). Eri alojen yhteiset tutkimushankkeet ja verkottuminen lisääntyvät. Yliopistot ja korkeakoulut luovat edellytyksiä klusterirajoja ylittävälle osaamiselle mm. kehittämällä koulutusohjelmia Eri tieteenalojen innovatiivinen yhdistäminen; tarvitaan sekä osaamisen monipuolisuutta että vahvaa erikoisosaamista tietyillä aloilla
Trendi Visioita Vahvistettava osaamisalue Globaalin kilpailun kiristyminen edellyttää yrityksiltä kansainvälistymistä, nopeaa reagointikykyä toimintaympäristön muutoksiin ja jatkuvasti uusia innovaatioita Kehitetään joustavia pakkauslinjoja. Uusien biotuotteiden valmistusta integroidaan olemassa oleviin tuotantolaitoksiin. Suunnitellaan teknologiaa kehittyvien maiden olosuhteisiin (esim. Intian raaka-aineiden mukaan sovitettu tehdasteknologia) Erikoistuminen ja toimiminen kapeilla niche-alueilla lisääntyvät. Verkostomainen toimintatapa ja keskittyminen entistä enemmän omaan ydinosaamiseen yleistyvät. Tuotantotalouden ja automaatioosaamisen uudenlainen yhdistäminen sekä perustuotteiden että pidemmälle jalostettujen tuotteiden valmistuksessa Asiakaslähtöisyyden ja palvelutoiminnan korostuminen Asiakkaiden tuotteiden ja prosessien osaaminen ja niihin integroituminen korostuvat Kuluttajien ja muiden asiakkaiden tarpeiden entistä parempi tunnistaminen ja ennakointi. On tärkeää ymmärtää tuotteiden käyttötapoja ja tottumuksia sekä esimerkiksi ympäristöargumenttien merkitys tuotteiden valinnassa Palveluosaaminen Puutuotealan vahvistuminen Markkinoille tulee uuden sukupolven puutuotteita. Puurakentaminen yleistyy Muotoilu, puusta rakentamisen ja puuarkkitehtuurin osaaminen
Trendi Visioita Vahvistettava osaamisalue Innovaatioiden kaupallistamisen nopeuttaminen Saadaan globaaleille markkinoille useita uusia menestyviä tuotteita Liiketoimintaosaaminen, tuotteistamiseen ja markkinointiin liittyvä osaaminen ja yrittäjyys Yrityksen imago on entistä tärkeämpi kilpailutekijä Yrityksillä on hyvä maine niin asiakastoimialoillaan (laatu, toimitusvarmuus, kestävä kehitys) kuin yhteiskunnassa yleisesti (sosiaalinen hyväksyntä) Kestävän kehityksen osaaminen. Tiedotus- ja viestintäosaaminen. Brändäys-osaaminen Johtamiskulttuurin muutos Johdetaan ihmisiä ja osaamista Esimiesosaaminen. Muutosjohtaminen Ihmisten kohtaaminen ja työhyvinvointiin panostaminen Henkilöstöllä on entistä enemmän mahdollisuuksia ja vastuuta tehdä päätöksiä. Koko henkilöstö on aktiivinen toimija ja osaaja perinteisten rajattujen työtehtäväroolien sijaan. Yrittäjämäinen asenne. T-tyypin laaja-alainen osaaminen. Elinikäinen oppiminen
Selvitys kokonaisuudessaan Opetushallituksen sivuille www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/ennakoinnin_sahkoinen_tietopalvelu -> ennakointi -> ENSTI