1(19) Hoitotyön johtamisen ja ilmapiirin kehittäminen Näyttöön perustuvan johtamisen -koulutus interventiona Raportti R3a Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke
2(19) Versiohistoria versio pvm tekijä kuvaus 0.1 28.4.2011 Raija Tuovinen ensiluonnos 0.2 2.10.2011 Tarja Tervo-Heikkinen tarkistus ja täsmennykset, sisällysluettelo, lopullinen asu 1.0 Tarja Tervo-Heikkinen Pääversio, pdf
3(19) Tiivistelmä Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) osahankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista nykyaikaiseksi ammatilliseksi muutosjohtamiseksi. Hyvällä johtamisella vaikutetaan paitsi palvelujen toimivuuteen ja tuottavuuteen myös henkilöstön hyvinvointiin. Myös Paras hanke edellyttää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamista. Uudistuksen edellytyksenä oli uusien työmenetelmien ja tietopohjan kehittäminen, hyvän johtamisen kehittäminen sekä toimenpiteet, joilla voitaisiin turvata tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja henkilöstön jaksaminen muutoksessa. Hyvin organisoidulla kehittämisellä olisi mahdollista parantaa sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa ja houkutella nuoria kouluttautumaan ja pysymään alalla. (STM 2008.) VeTeVT-osahankkeen tässä raportoidun tehtävän, Hoitotyön johtaminen ja ilmapiirin kehittäminen, mukaisesti käynnistettiin syyskuussa 2010 ensimmäinen näyttöön perustuvan johtamisen koulutus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) sekä sen ERVA alueen hoitotyön johtajille. Koulutuksen tarkoitus on toistua säännöllisin väliajoin tulevaisuudessa. Koulutuksen tavoitteena oli hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan hoitotyön ja johtamisen tietoisuuden lisääminen, jotta he pystyisivät tukemaan ja ottamaan käyttöön näyttöön perustuvia, yhtenäisiä ja toimivia hyviä käytäntöjä ja menettelytapoja toimintayksiköissään. Koulutus sisälsi teemoitettuja lähipäiviä, tiedonhaun koulutusta, kansalliseen hoitotieteelliseen konferenssiin osallistumisen ja itsenäistä verkko-oppimisympäristössä (Moodle) työskentelyä. Lisäksi opiskelijat tekivät ryhmätyönä hoitotyön johtamiseen liittyvän kehittämistehtävän. Tehtävän aiheet, joita olivat työhyvinvointi, palkitseminen ja palautteen anto, henkilöstöresurssien suunnittelu ja arviointi, terveyden edistäminen, osaamisen johtaminen, muutosjohtaminen ja potilasturvallisuus, ovat keskeisiä tämän päivän hoitotyön johtamisessa. Todistuksen koulutuksesta sai 43 opiskelijaa toukokuussa 2011.
4(19) Sisällysluettelo 1. Johdanto...5 2. Tausta ja tarkoitus...6 2.1 NPJ -koulutuksen tausta ja tarkoitus...6 2.2 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tavoite...6 2.3 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet...6 2.4 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tarkempi kuvaus...7 2.4.1 Koulutuksen sisällön kuvaus...7 2.4.2 Koulutukseen hakeutuminen ja aikataulut...8 2.4.3 Koulutuksen toteutus...8 2.4.4 Koulutuksessa tehty yhteistyö...10 2.4.5 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suunnitteluryhmä...10 3. Tulokset...11 3.1 Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt...11 4. Arviointi...12 4.1 Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta...12 4.2 NPJ-koulutuksen vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa...12 4.3 Resursointi tehtävässä...12 4.3.1 Ajallinen resursointi...12 4.3.2 Henkilöresurssit...13 4.3.3 Taloudelliset resurssit...13 4.3.4 Käytettyjen menetelmien osuvuus...13 4.3.5 Tehtävästä tiedottaminen...14 4.3.6 Verkostoituminen...14 5. Pohdinta...15 5.1 Tehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet...15 5.2 Tehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle...15 Lähteet...16 Liite 1. Hakemus NPJ-koulutukseen...17
5(19) 1. Johdanto Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) hanke toteuttaa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista KASTE ohjelmaa (STM 2008) ja toimii linjassa Kaste ohjelman valtakunnallisen toimeenpanosuunnitelman vuosille 2008-2011 (STM 2009a) sekä Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelman kanssa (STM 2009b). VeTe hankkeen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke liittyy KASTE - ohjelman toimenpiteeseen nro 17 (STM 2008) ja ensisijaisesti Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelman kehittämishankkeeseen näyttöön perustuvista yhtenäisistä käytännöistä (STM 2009b). VeTeVT-osahankkeen tarkoituksena on uudistaa ja kehittää terveydenhuollon palvelujärjestelmän ammatillista johtamista. Osahankkeen tavoitteena on taata terveydenhuollon jatkuva kehittäminen, jotta se vastaa potilaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin sekä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista nykyaikaiseksi ammatilliseksi muutosjohtamiseksi. Hyvällä johtamisella parannetaan palvelujen toimivuutta, henkilöstön hyvinvointia ja tuottavuutta. Työtyytyväinen ja osaava henkilöstö on korkealaatuisen hoidon paras tae. Näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttaminen vaatii myös johtamiselta aiheen hyvää tuntemusta ja hallintaa. Tämä vaatii hoitotyön johtajien kouluttamista näyttöön perustuvaan toimintaan ja johtamiseen. Tässä raportissa on kuvattu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ja sen ERVA-alueella talven 2010-2011 aikana toteutettua ensimmäistä Näyttöön perustuva johtaminen (NPJ) - koulutusta.
6(19) 2. Tausta ja tarkoitus 2.1 NPJ -koulutuksen tausta ja tarkoitus Maamme kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan Paras hankkeella vuosina 2007-2012. Tämä edellyttää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamista. KASTE ohjelman päätoimenpidealueita ovat mm. henkilöstön osaamisen varmistaminen ja sosiaalija terveydenhuollon vaikuttavat toimintamallit. Muutosten vuoksi myös johtamisosaamisen ja käytäntöjen uudistaminen nähdään välttämättömänä. KASTE ohjelman mukaan johtamista kehittämällä edistetään henkilöstön työhyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa toimintaympäristöissä. (STM 2008.) VeTe -hanke toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön laatimaa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelmaa, jonka mukaan edistetään näyttöön perustuvia käytäntöjä, tuetaan henkilöstön työhyvinvointia sekä integroidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hoitotyön johtamiseen (STM 2009b). VeTeVT osahankkeen tarkoituksena tässä raportissa kuvatun tehtävän osalta oli kehittää hoitotyön johtamista käynnistämällä järjestelmällinen näyttöön perustuvan johtamisen kouluttaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (PSSHP) sekä sen ERVA -alueella. Tavoiteltavat tulokset olivat: 1. Hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPJ) -koulutus toteutuu PSSHP:n erva-alueella systemaattisesti. 2. Toimintaa laajennetaan myös muille johtajille suunnatuksi sekä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityön alueelle erikoissairaanhoidossa saatujen kokemusten perusteella. 2.2 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tavoite Selkiyttää hoitotyön johtajille näyttöön perustuvaa toimintaa johtamisessa, näyttöön perustuvan johtamisen mahdollisuuksia ja näyttöön perustuvan hoitotyön tukemista johtamisen avulla PSSHP:n ERVA-alueella. 2.3 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet KYSin ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yhteistyönä alkanut Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -kehittämishankkeessa aloitettiin erilaisten hoitotyön johtamista tukevien sekä hoitotyöntekijän vaikutusmahdollisuuksia parantavien interventioiden suunnittelu. Tällaisena interventiona KYSiin perustettiin Hoitotyön Tutkimusneuvosto, joka perustettiin 2008 tukemaan hoitotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia sairaalassa. Tutkimusneuvosto on ideoinut näyttöön perustuvaan toimintaa liittyviä interventioita nyt jo useamman vuoden ajan. VeTeVT hankkeen projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen on osallistunut Tutkimusneuvoston toimintaan sen alusta alkaen.
7(19) KYSin hoitohenkilöstölle suunnattu Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi -koulutus (NPH) oli ensimmäinen (10/2009-12/2010) näyttöön perustuvan toiminnan koulutus. Sen tavoitteena oli näyttöön perustuvan hoitotyön tutuksi tuominen käytännön hoitotyöntekijöille. NPH - koulutuksen käyneet muodostivat ensimmäisen Näyttöön perustuvan käytännön hoitotyön (NPH) -neuvoston, jonka tavoitteena on tehdä näyttöön perustuvan hoitotyön (NPH) -käsite, toimintatavat ja merkitys tutuksi koko KYSissä, välittää tietoa tiedonhausta, kannustaa hankkimaan tutkittua tietoa, kannustaa omassa työyksikössään tuomaan esille ja ottamaan käyttöön tutkittua tietoa sekä tukea hoitohenkilökunnan ammattitaidon kehittymistä ja ammattiidentiteettiä. (www.psshp.fi/hoitotyo -> Näyttöön perustuva hoitotyö) NPH-koulutus alkoi 23.10.2009 ja päättyi joulukuussa 2010. Koulutukseen sisältyi 10 lähipäivää (koko- sekä puolipäiväisiä) sekä tiedonhaun koulutuksen teoriaa ja käytäntöä (6 h). Informaatikko oli opiskelijoiden käytettävissä myös Moodle oppimisympäristön kyselyalueella. Opiskelijat tekivät kurssin aikana kehittämistehtävän yksilötyönä. Työt esiteltiin koulutuksen päättäneessä Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi konferenssissa 8.12.2010. Koulutuksen aloitti 38 KYSin hoitotyöntekijää (sairaanhoitajia ja fysioterapeutti) ja loppun saakka koulutuksen vei 31 opiskelijaa. Kurssin vetäjä oli Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yliopistotutkija Tarja Kvist. Hänen lisäkseen kurssilla oli 13 tutoria, jotka olivat KYSin terveystieteiden maistereita. (VeTeVT-osahankkeen taulukkoraportin linkki PPT 3d.) 2.4 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tarkempi kuvaus 2.4.1 Koulutuksen sisällön kuvaus Hoitotyön johtamisen kehittämiseksi VeTeVT osahankkeessa käynnistettiin ensimmäinen, järjestelmälliseksi tarkoitettu, Näyttöön perustuvan johtamisen koulutus 2010 2011 otsikolla Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista!. Koulutus oli suunnattu ensisijaisesti hoitotyön johtajille kuten yli- ja osastonhoitajille, apulaisosastonhoitajille mutta myös muille johtamisesta kiinnostuneille, kuten johtajuuteen tulevaisuudessa suuntautuville PSSHP:ssä sekä sen ERVA-alueella - myös perusterveydenhuollon palveluksessa oleville. Lisäksi tavoitteena oli, että puolet koulutukseen hakeutuvista olisi KYSistä (30) ja puolet (30) KYSin ulkopuolelta. Valintakriteerit määräytyivät sen perusteella, kuinka suosittu koulutus olisi eli jouduttaisiinko karsimaan hakijoita. Yhtenä valintaan vaikuttavana kriteerinä oli hakijan näyttöön perustuvan hoitotyön koulutukseen osallistuminen lähimmän viiden (5) vuoden aikana. Mikäli koulutukseen hakijoita olisi jouduttu karsimaan, etusijalle olisi nostettu ne joilla ei koulutusta ollut lähimenneisyydessä ollut. Myös kiinnostus ja perustelut koulutukseen hakeutumiseen nostettiin valintaan vaikuttaviksi kriteereiksi. Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen tavoitteina oli, että koulutuksen jälkeen opiskelija - tietää mitä on näyttöön perustuva hoitotyö ja toiminta ja roolinsa näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan edistämisessä - osaa hakea tutkittua tietoa käytännön tarpeisiin erilaisista tietokannoista ja arvioi näyttöä kriittisesti - ottaa käyttöön toimintayksikössään toimivia, yhtenäisiä ja näyttöön perustuvia, hyviä käytäntöjä sekä menettelytapoja
8(19) Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen sisältö (VeTeVT-osahankkeen taulukkoraportin linkki, PPT 3c.) - teemojen mukaiset lähipäivät (5) - Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi 30.9.-1.10.10 Kuopiossa (vapaaehtoinen, mutta suositeltava) www.uef.fi/hoitot/httskonferenssi [Haettu 4.10.2011] - näyttöön perustuvan tutkimustiedon hakeminen tietokannoista ja sen kriittinen arviointi - teemoihin liittyvät ryhmätehtävät (3) sekä hoitotieteelliseen konferenssiin liittyvä tehtävä (1) Moodle - oppimisympäristössä - käytännön tarpeesta ohjautuvan, koulutuksen teemoihin sisältyvän, kehittämistehtävän tekeminen ryhmässä Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen lähipäivien teemat: 1. Näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen 2. Kuinka johtaja tukee työyhteisönsä hyvinvointia? Palkitseminen ja palautteen antaminen 3. Johtamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet; osaamisen johtaminen ja muutosjohtaminen 4. Potilasturvallisuus osana johtamista; potilasohjaus ja terveyden edistämisen johtaminen Koulutuksen laajuus oli neljä (4) opintopistettä. Yhteistoiminnallisuus ja opiskelijoiden osallistuminen keskusteluihin, kirjallisiin töihin ja lähipäiviin oli tärkeää. Opiskelija korvasi lähipäivien poissaolot (myös hoitotieteellisen konferenssin) ylimääräisellä tehtävällä Moodlessa. Kehittämistehtävä samoin kuin muut kirjalliset tehtävät arvioitiin hyväksytty / hylätty - periaatteella. Opiskelijat saivat koulutuksen päätteeksi todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Lisäksi päättöpäivänä annettiin kannustuspalkinto parhaalle kehittämistyölle. Parhaan työn valitsivat tutorit. Parhaan työn tehneeseen ryhmään kuuluivat osastonhoitaja Elina Kainulainen, osastonhoitaja Eila Nissinen, osastonhoitaja Helena Rissanen, rekrytoija Minna Saihomaa, apulaisosastonhoitaja Liisa Väyrynen ja osastonhoitaja Helena Väänänen. Heidän aiheensa oli Hoitotyön johtajan mahdollisuudet palkita henkilöstöään. Palkinnon kustansi KYSin hallintokeskus. 2.4.2 Koulutukseen hakeutuminen ja aikataulut Hakuaika koulutukseen oli 6.4. - 7.5.2010. Koulutukseen haettiin lomakkeella, joka oli sähköisessä muodossa, mutta se tuli tulostaa ja lähettää maapostilla allekirjoitettuna (Liite 1). Koulutus alkoi ensimmäisellä lähipäivällä 16.9.2010. Muut lähipäivät olivat 4.11.2010 sekä 20.1., 22.3. Koulutus päättyi konferenssiin 19.5.2011. Tiedonhaun teoriakoulutus (4 h) oli heti koulutuksen alussa 20.9.10 ja samoin kuin tiedonhaun käytännön pienryhmäopetukset (4 h) 20. - 22.9. ja 27. - 28.9.2010. Koulutukseen sisältyvä Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi pidettiin 30.9. - 1.10.2010 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Tähän osallistuminen oli vapaaehtoista, mutta suositeltavaa konferenssin erillisen maksullisuuden vuoksi. 2.4.3 Koulutuksen toteutus Koulutukseen haki yhteensä 55 opiskelijaa, jotka kaikki valittiin koulutukseen. Koulutuksen kuitenkin aloitti 47 henkilöä. Koulutuksen jo aloittaneista keskeytti opintonsa neljä opiskelijaa.
9(19) Opiskelijat olivat suurimmaksi osaksi erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa työskenteleviä osastonhoitajia tai apulaisosastonhoitajia. Hakuvaiheessa kartoitettiin mm. hakijoiden näyttöön perustuvan toiminnan tietämystä, tiedonhakuvalmiuksia sekä Moodle oppimisympäristön tuntemusta. Lisäksi he saivat valita mielenkiintonsa mukaan opiskeluihin sisältyvän kehittämistehtävän teeman (työhyvinvointi, palkitseminen ja palautteen anto, henkilöstöresurssien suunnittelu ja arviointi, terveyden edistäminen, osaamisen johtaminen, muutosjohtaminen, potilasturvallisuus, potilasohjaus, opiskelijaohjaus ja perehtyminen). Koulutuksen ryhmät muodostuivat teemojen mukaisesti (9 ryhmää). Kussakin ryhmässä oli kolmesta seitsemään opiskelijaa. Työhyvinvoinnin ja osaamisen johtamisen teema-alueita työsti molempia kaksi ryhmää. Tarjotuista teema-alueista käyttämättä jäivät potilasohjaus, opiskelijaohjaus ja perehtyminen. Opiskelijoille tehtiin ennen koulutuksen alkua sähköinen Webropol -kysely, joka oli pohjana ISY:n hoitotieteen laitoksen opiskelija Miia Ruotsalaisen pro gradu tutkielmaan (Ruotsalainen M. 2011). Kyselyaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella 30.8. 15.9.2010 välisenä aikana. Myös koulutuksen päätösvaiheessa tehtiin kysely, josta valmistuu myös ISY:n hoitotieteen laitoksen opiskelija Katja Tähkän pro gradu tutkielma (Tähkä K. 2011). Aineisto tätä varten kerättiin niin ikään sähköisellä kyselylomakkeella (webropol) ajalla 2.5. - 27.5.2011. Koulutus sisälsi neljä teemoitettua lähipäivää, päättöpäivän sekä omakustanteisen Kansallisen hoitotieteellisen konferenssin 30.9.- 1.10.2010. Opiskelu pohjautui yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Koulutuksessa käytiin kunkin lähipäivän jälkeen teemoihin liittyviä ryhmäkeskusteluja Moodle verkko-oppimisympäristössä. Lisäksi opiskelijat työstivät ryhmissä oman teemansa mukaista kehittämistehtävää, jotka esiteltiin päättöpäivässä 19.5.2011. Esitykset on nähtävissä osoitteessa www.psshp.fi/hoitotyo -> Näyttöön perustuva hoitotyö -> NPH- ja NPJ-koulutukset [haettu 4.10.2011]. Tutorit kommentoivat ja ottivat osaa keskusteluihin sekä ohjasivat ja arvioivat myös tutoroitavan ryhmänsä kehittämistehtävän. Opiskelijoille tarjottiin myös mahdollisuutta videoneuvotteluihin ryhmäkohtaisissa tapaamisissa. Videoneuvottelumahdollisuutta ei kuitenkaan koulutuksen aikana yksikään ryhmä käyttänyt. Koulutuksen alkuvaiheessa toteutettiin kaikille halukkaille (42 opiskelijaa) tiedonhakukoulutus. Koulutukseen sisältyi tiedonhaun teoriaopetusta (4h) sekä käytännön opetusta pienryhmissä (4h). Tämän koulutuksen opetuksesta vastasi Itä-Suomen yliopiston, KYSin tieteellisen kirjaston palvelupäällikkö Tuulevi Ovaska. Tutoreina koulutuksessa toimivat seuraavat henkilöt: - yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist, ISY hoitotieteen laitos - hoitotyön tutkija Raija Mäntynen, ISY hoitotieteen laitos ja KYS - lehtori Pirjo Partanen, ISY hoitotieteen laitos - professori Hannele Turunen, ISY hoitotieteen laitos - projektisuunnittelija Virpi Kemppainen, PSSHP, VeTePO - projektisuunnittelija Raija Tuovinen, PSSHP, VeTeVT - hankejohtaja Jari Saarinen, PSSHP, VeTe-hanke - projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen, PSSHP, VeTeVT ja VeTeHH
10(19) 2.4.4 Koulutuksessa tehty yhteistyö Näyttöön perustuvan johtamisen koulutus 2010 2011 toteutettiin yhteistyössä ISY:n hoitotieteen laitoksen, KYSin Koulutuspalveluiden ja VeTeVT osahankkeen kanssa. Koulutuksen tutorit olivat ISY:n hoitotieteen laitokselta ja VeTe hankkeesta. Koulutuspalvelut tekivät koulutuspäivien käytännön järjestelyjä yhdessä VeTeVT osahankkeen toimijoiden kanssa. VeTeVT osahanke suunnitteli yhteistyössä ISY:n hoitotieteen laitoksen kanssa koulutuspäivien sisällöt ja esiintyjät. Koulutuksen ryhmäjaon toivottiin lisäävän opiskelijoiden yhteistyötä sekä tietämystä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri organisaatioiden sekä eri erikoisalojen välillä. Tästä syystä pyrittiin ryhmät muodostamaan niin, että ryhmissä olisi jäseniä eri organisaatioista. Koska teema oli kuitenkin ensisijainen ryhmään valintakriteeri, ei monimuotoisuus organisaatioiden suhteen toteutunut kaikissa ryhmissä. 2.4.5 Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suunnitteluryhmä Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suunnitteluryhmässä oli mukana yliopistotutkija Tarja Kvist (ISY), koulutussuunnittelijat Katja Koppinen (1.1.2011 alk. koulutussuunnittelija Jonna Jäntti) ja Eeva-Maria Ruuskanen (KYS, Koulutuspalvelut), opetuskoordinaattori Minna Taam-Ukkonen (PSSHP) ja VeTe-hankkeesta hankejohtaja Jari Saarinen, projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen ja projektisuunnittelija Raija Tuovinen.
11(19) 3. Tulokset 3.1 Saavutetut tulokset, mallit ja hyvät käytännöt Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta VeTeVT-osahankkeen tässä raportissa kuvatulle tehtävälle esitetty tavoite toteutui: Näyttöön perustuva toiminta johtamisessa, sen mahdollisuudet ja näyttöön perustuvan hoitotyön tukeminen selkiytettiin monipuolisesti koulutukseen osallistuneille hoitotyön johtajille, jotka työskentelivät PSSHP:n ERVA alueella. Tavoiteltavat tulokset olivat: 1. Hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPJ) -koulutus toteutuu PSSHP:n erva-alueella systemaattisesti. 2. Toimintaa laajennetaan myös muille johtajille suunnatuksi sekä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityön alueelle erikoissairaanhoidossa saatujen kokemusten perusteella. Tavoiteltuihin tuloksiin päästiin. Koulutus suunnattiin suoraan myös perusterveydenhuoltoon. Seuraavaa koulutusta on suunniteltu alkavaksi syksyllä 2012, jolloin on mahdollista tarjota koulutusta laajemmalti myös muita kuin hoitotyön johtajia koskevaksi. Koulutuksesta saadulla palautteella koulutusta tullaan kehittämään edelleen. Tulevista koulutuksista vastaa PSSHP:n koulutusyksikkö ja hoitotyön tutkija, jotka vastaavat myös Näyttöön perustuvan hoitotyön koulutuksesta. Myös sisällöllisesti koulutuksen tavoitteet saavutettiin eli koulutukseen osallistuneille esiteltiin monipuolisesti, mitä näyttöön perustuva hoitotyö ja toiminta ovat, sekä mitä on johtajan rooli näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan edistämisessä. Lisäksi koulutukseen osallistuneet saivat valmiuksia hakea tutkittua tietoa käytännön tarpeisiin erilaisista tietokannoista, arvioida näyttöä kriittisesti sekä myös ottaa käyttöön toimivia, yhtenäisiä ja näyttöön perustuvia, hyviä käytäntöjä sekä menettelytapoja. Näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen suoritti 43 opiskelijaa, joista suurin osa toimii hoitotyön johtajina eri perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon organisaatioissa PSSHP:n ERVA -alueella. Koulutukseen hakeutui monipuolisesti hoitotyön johtajia ja johtamisesta kiinnostuneita henkilöitä. Koulutuksesta saatiin myös yksi toteuttamismalli, jota eri arviointien perusteella muokataan sopivaksi seuraavaa koulutusta ajatellen. Tämän kurssin malli on esitetty VeTeVTosahankkeen taulukkoraportin yhteydessä olevassa esityksessä PPT 3c.
12(19) 4. Arviointi 4.1 Mitä tavoitteiden osalta jäi saavuttamatta VeTeVT osahankkeen tälle tehtävälle asetetut tavoiteltavat saavutettiin vähintään suunnitteluasteella. NPJ-koulutusta tullaan tarjoamaan systemaattisesti NPH-koulutuksen kanssa vuorovuosina. Koulutusta kehitetään jatkuvasti palautteiden ja opinnäytetöistä saatavan tiedon avulla. 4.2 NPJ-koulutuksen vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Koulutukseen osallistuneet olivat suurimmaksi osaksi hoitotyön johtajia, jotka voivat mahdollistaa näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan toteutumista käytännössä. He voivat myös vaikuttaa voimavarojen suuntaamiseen hoitotyön kehittämiseen ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseen työyhteisöissään. Koulutukseen osallistuneiden verkostoituminen eri organisaatioista tulevien hoitotyön johtajien kanssa antaa mahdollisuuden yhteistyölle ja yhteiselle hoitotyön kehittämiselle, jolloin päällekkäinen ja turha toiminta karsiutuu. Koulutukseen osallistuneiden vastaajien antamaan palautteeseen koulutuksesta voi tutustua Katja Tähkän pro gradu tutkielmasta (Tähkä K. 2011, valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä). Tähkä on käsitellyt koulutusta mm. kuinka NPJ-koulutus on vaikuttanut näyttöön perustuvan johtamiskäsityksen muuttumiseen, näyttöön perustuvan johtamistaidon vahvistumiseen ja henkilökohtaiseen näyttöön perustuvaan johtamisen kehittymiseen. Hän tarkastelee myös osallistuneiden oman kehittymisen arviointia NPJ-koulutuksen aikana. 4.3 Resursointi tehtävässä 4.3.1 Ajallinen resursointi Näyttöön perustuvan johtamisen koulutus toteutui lähes suunnitellun aikataulun mukaisesti. Ainoa poikkeus oli neljännen lähipäivän (22.3.2011) ajankohdan siirtäminen muutamalla päivällä samana ajankohtana pidettyjen Sairaanhoitajapäivien vuoksi. Lähipäivien aikataulut ja tehtäville annettu aikataulutus oli opiskelijoilla tiedossa jo koulutuksen alkaessa, mikä helpotti koulutuksen rytmittämistä heidän työhönsä ja vapaa-aikaansa. Koulutus oli pituudeltaan riittävä, kun suhteutetaan tehtävien tekoon vaadittua aikaa ja opiskelua työn ohella. Myös lomaajat huomioitiin koulutuksen kulussa eli tehtävien tekoon annettiin lisäaikaa esim. joulun ja uudenvuoden seudussa. Tarvittaessa joustettiin myös tehtävien palautuspäivässä.
13(19) 4.3.2 Henkilöresurssit Koulutuksen järjestäjiä ja toteuttajia (tutoreita) oli riittävästi ja yhteistyö oli toimivaa. Koulutuksen kehittämistehtävän tutorointi (8 tutoria) oli järjestetty Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja VeTe -hankkeen yhteistyönä. Tutorien tehtävänä oli osallistua keskusteluihin Moodle -oppimisympäristössä ja yksilöllisesti ryhmien ennalta sovittuihin ohjauspalavereihin, kehittämistehtävän ohjaaminen ja arviointi sekä koko koulutuskokonaisuuden arviointi. Tutorit osallistuivat myös lähipäivien toteutukseen. Kehittämistehtävä suoritettiin pienryhmissä, jolloin tutoreita oli riittävästi käytettävissä. Opiskelijat esittivät toiveena, että jatkossa ryhmät olisivat pienempiä, jolloin niiden toimivuus paranisi. Tämä taas lisäisi tutorien tarvetta, jonka toteuttaminen voi olla haasteellista. Tutoreilta vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa, joka myös tuo oman haasteensa toteuttamiselle. Tällä ensimmäisellä kurssilla tutoreina toimi yksi maisteri, yksi tohtoriopiskelija ja kuusi tohtorikoulutuksen (5 TtT, 1 LT) saanutta tutoria. Johtajille tarjottavan koulutuksen tutoreille tulee tulevaisuudessakin asettaa riittävät vaatimukset. Tutoreina toimivien tulisi myös pystyä käyttämään työaikaa tutorointiin tai saada vastaavasti korvaus työajan ulkopuolella tehdystä tutoroinnista. 4.3.3 Taloudelliset resurssit Taloudelliset resurssit olivat koulutuksen toteutuksen kannalta riittävät. Koulutuksen kokonaishinta oli 400,00 euroa KYSin ulkopuolisille osallistujille ja KYS:ssa työskenteleville maksuton. Maksun keräsi KYS, koulutuspalvelut, joka huolehti ulkopuolisten koulutukseen osallistuneiden henkilöiden maksuttomasta ruokailusta, kaikkien kahvituksista ja lähipäivien monistuksista. VeTeVT hanke kustansi lähipäivien ulkopuolisten (muut kuin Itä-Suomen ylipiston ja VeTe hankkeen Kuopion toimiston luennoitsijat) luennoitsijoiden (6) luentokorvaukset, matka- ja majoittumiskuluja sekä ISY:n tutoreiden asiantuntijapalkkiot. 4.3.4 Käytettyjen menetelmien osuvuus Opiskelijoilla sekä tutoreilla oli mahdollisuus käyttää monia erilaisia viestintävälineitä (puhelin, sähköposti, videoneuvottelut, Moodle) koulutuksen aikana. Niiden hyödyntäminen vaikutti kuitenkin vähäiselle suhteessa niiden mahdollisuuksiin. Moodle oppimisympäristönä on näppärä informaatiokanava, mutta sen käytössä oli osaamattomuutta. Opetusmenetelminä käytettiin luentoja, Moodle verkko-oppimisympäristöä keskusteluineen, tutorointia ja yhteistoiminnallista oppimista. Koulutuksen alkaessa toivottiin aktiivista, osallistuvaa ja vuorovaikutteista otetta mm. lähipäivien aikana, mutta esim. keskustelu lähipäivissä oli varsin vähäistä. Koulutuksen aikana opiskelijoilta saadun palautteen mukaan Moodle oppimisympäristöön tulisi antaa enemmän ohjausta ja toisaalta, tutorin näkökulmasta, opiskelijoita tulisi vastuuttaa pyytämään tarvittaessa ohjausta sen käyttöön. Monet Moodlen käyttöön liittyvät ongelmat ilmaistiin kuitenkin vasta koulutuksen loppuvaiheessa, jolloin niille ei ollut enää juuri mitään tehtävissä.
14(19) 4.3.5 Tehtävästä tiedottaminen Koulutuksesta tiedottaminen oli kattavaa. Koulutuksesta laadittiin VeTe-hankkeessa tiedote, joka sijoitettiin KYS intranettiin, PSSHP internettiin (www.psshp.fi), PSSHP hoitotyön sivuille (www.psshp.fi/hoitotyo) ja välitettiin koulutuspalveluiden toimesta PSSHPn ERVA-alueen ylihoitajille jaettavaksi eteenpäin. Myös kaikki koulutuksen suunnitteluun osallistuneet jakoivat tiedotetta omien verkostojensa kautta. Koulutuksesta tiedotettiin myös eri tilaisuuksissa mm. osaston- ja ylihoitajien kehittämispäivänä (KYS) ja ylihoitajien päivillä (Mikkeli) kevään 2010 aikana. Yksittäisinä koulutuspäivinä tarjottuista lähipäivistä tiedotettiin lisäksi Uranetissä KYSin henkilökunnalle, Kyxisessä (KYSin sisäinen henkilöstölehti), sähköpostitse sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja terveyskeskusten johtaville hoitajille sekä Jyväskylän ja Mikkelin Koulutuspalveluihin sekä internetissä (www.psshp.fi alueellinen koulutus). 4.3.6 Verkostoituminen Koulutuksen asiantuntijoiden hankinnassa oli mahdollisuus käyttää olemassa olevia ja hankkeessa syntyneitä verkostoja. Tieto-taitoa saatiin ISY:n hoitotieteen laitoksen sekä KYSin Koulutuspalveluiden toimijoiden kautta, samoin kuin KYSin eri alojen asiantuntijat toivat käytännönläheisen tietämyksensä koulutukseen. VeTe-hankkeen eri osahankkeet olivat edustettuina koulutuksen lähipäivissä. Lisäksi luennoitsijat THL:sta, Tampereen yliopiston Työelämäntutkimuskeskuksesta, Turun kauppakorkeakoulusta ja STM:sta avarsivat omalta osaltaan näyttöön perustuvan toiminnan tärkeyttä ja mahdollisuuksia. Luennoitsijoiden hankinta suoritettiin pitkälti VeTe-hankkeen verkostoja hyödyntäen. Koulutukseen osallistuneille tarjottiin mahdollisuutta verkostoitua ja saada kokemuksia hoitotyöstä sekä sen johtamisesta lähes koko PSSHP:n ERVA alueen erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon eri toimialueilta. Koulutuksessa otettiin huomioon jo alusta alkaen verkostoituminen. Tästä syystä ryhmät pyrittiin muodostamaan eri organisaatioiden edustajista. Tätä myös painotettiin koulutukseen osallistuneille ensimmäisestä päivästä alkaen. Sitä kuinka hyvin tämä tavoite sisäistettiin, jää avoimeksi.
15(19) 5. Pohdinta 5.1 Tehtävän vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen osallistuneilla oli varsin vähän näyttöön perustuvan toiminnan, hoitamisen tai johtamisen koulutusta, vaikka he toimivat hoitotyön johtajina. Hakulomakkeessa olleeseen alkukyselyyn vastanneista 33 %:lla (N=55) oli ylempi korkeakoulututkinto, ja heistä 67 %:lla (n=18) oli näyttöön perustuvaa koulutusta. Aikaisempaa NPkoulutusta oli kaikista koulutukseen hakeutuneista vain 22 %:lla (N=55). Lisäksi aikaisemmat koulutukset olivat osalla varsin lyhytkestoisia. Alkukyselystä kävi ilmi myös tiedonhaussa koetut puutteet ja enemmistö hakijoista oli halukkaita tiedonhaunkoulutukseen. Tämän perusteella voi päätellä, että hoitotyön johtajille suunnattuun näyttöön perustuvan toiminnan koulutukselle on selkeää tarvetta. 5.2. Tehtävästä nousevat suositukset ja visiot tulevaisuudelle Hoitotyön kehittäminen on osa hoitotyön johtajan toimenkuvaa. Hoitotyön johtaja on myös avainasemassa näyttöön perustuvan hoitotyön ja toiminnan mahdollistajina ja toteutumisen tukijoina käytännössä. Tämä myös osaltaan vaikuttaa voimavarojen suuntaamiseen hoitotyön kehittämisessä ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseen organisaatioiden sisällä ja välillä. Näyttöön perustuva toiminta edellyttää käyttökelpoista, ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa koostettua tutkimus- ja seurantatietoa. Yhtenäisten käytäntöjen tuominen ja niiden merkityksen ymmärtäminen vaatii näyttöön perustuvan hoitotyön ja johtamisen perusteiden sekä vaatimusten tuntemusta ja hallintaa, jotta hän voi johtaa, mahdollistaa ja tukea näyttöön perustuvan toiminnan toteutusta. Johtamisen tehtävä on tukea näyttöön perustuvaa toimintaa. Tämä kuitenkin edellyttää alan kehityksen seuraamista, tiedon käytön ja päätöksenteon osaamista sekä valmiutta kyseenalaistaa toimintatapoja. (STM 2009b.)
16(19) Lähteet Ruotsalainen, M. 2011. Hoitotyön johtamisella kohti näyttöön perustuvaa toimintaa. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009a. Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:9. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009b. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. Helsinki. Tähkä, K. 2011. Näyttöön perustuvan johtamiskoulutuksen vaikutus ja arviointi (alustava nimi). Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos.
17(19) Liite 1. Hakemus NPJ-koulutukseen POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN JOHTAMISEN KOULUTUS 2010-2011 Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Nimi Koulutus ja valmistumisvuosi Työtehtävä S-postiosoite työ/koti* Työpaikka/työyksikkö Puhelinnumero työ/koti Kotiosoite Laskutusosoite, jos eri kuin kotiosoite * Ilmoita myös s-postiosoite, jota luet viikoilla 19-20, jolloin tulee tieto koulutukseen hyväksymisestä 1. Oletko ollut näyttöön perustuvan hoitotyön koulutuksessa viimeisen viiden (5) vuoden aikana? En Kyllä Kuvaa lyhyesti, millaisessa koulutuksessa ja missä? 2. Näyttöön perustuvan johtamisen koulutukseen sisältyy tiedonhakua. Valitse seuraavista kuvaavin vaihtoehto, millaiseksi koet valmiutesi etsiä näyttöön perustuvaa tietoa eri tietokannoista? Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Heikko 3. Ovatko nämä tietokannat sinulle ennestään tuttuja? CINAHL Kyllä Ei JBI Connect Kyllä Ei Medic Kyllä Ei PubMed Kyllä Ei PsycINFO Kyllä Ei 4. Haluatko osallistua tiedonhaun teorian (4h) ja ohjatun harjoittelun (4h) lisäkoulutukseen? Kyllä En
18(19) 5. Opetusta annetaan lähipäivien lisäksi myös Moodle oppimisympäristössä. Valitse seuraavista kuvaavin vaihtoehto, millaiseksi koet valmiutesi työskennellä Moodlessa? Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Heikko 6. Onko organisaatiossasi mahdollisuutta videoneuvotteluun? Kyllä Ei 7. Koulutukseen sisältyvä kehittämistehtävä perustuu hoitotyön johtamisessa kokemaasi ongelmaan tai haasteeseen. Tehtävän tarkoituksena on kehittää hoitotyön johtamistasi näyttöön perustuen. Valitse, mistä teemoista Sinä olisit kiinnostunut (3 teemaa). Numeroi valitsemasi teemat 1-3, jolloin 1 kuvaa itsellesi tärkeintä ja kiinnostavinta teemaa. Työhyvinvointi Palkitseminen ja palautteen anto Henkilöstöresurssien suunnittelu ja arviointi Potilasturvallisuus Potilasohjaus Opiskelijaohjaus Terveyden edistäminen Osaamisen johtaminen Perehtyminen Muutosjohtaminen 8. Tarkenna valitsemaasi kiinnostuksen kohdetta tai kokemaasi ongelmaa/haastetta. 9. Kerro lyhyesti, miksi Sinä haluat tähän koulutukseen? Millaisia odotuksia Sinulla on koulutuksen suhteen? 10. Saako antamiasi tietoja (henkilötietoja lukuun ottamatta) käyttää koulutukseen liittyvässä tutkimuksessa? Kyllä Ei 11. Saako antamiasi tietoja (henkilötietoja lukuun ottamatta) käyttää näyttöön perustuvan johtamisen koulutuksen kehittämisessä? Kyllä Ei 12. Olen tutustunut liitteenä olevaan henkilötietolain (523/99) 10 mukaiseen rekisteriselosteeseen ja hyväksyn sen. Kyllä
19(19) Päiväys, hakijan allekirjoitus ja nimenselvennys Kiitos hakemuksestasi! Hakuaika koulutukseen on 6.4. - 7.5.2010. Lähetä täytetty ja allekirjoitettu hakemus viimeistään 7.5.2010 osoitteella: Koulutuspalvelut/Eeva-Maria Ruuskanen Rak. 10, 1 krs. KYS/ Puijon sairaala PL 1777 70210 KUOPIO Valinta koulutukseen tehdään 17.5.2010 mennessä ja tieto valituille lähetetään sähköpostitse. Lisätietoja koulutuksesta antavat Eeva-Maria Ruuskanen p. 044-717 2106 tai 817 2106 (eeva-maria.ruuskanen@kuh.fi), Tarja Tervo-Heikkinen p. 044-717 5161 tai 817 5161(tarja.tervo-heikkinen@kuh.fi) ja Raija Tuovinen p. 044-717 8484 tai 817 8484 (raija.tuovinen@kuh.fi)