Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke

Transkriptio

1 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke Yhteenveto VeTeVT-osahankkeesta Raportti R0

2 2(16) Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Tarja Tervo-Heikkinen Ensiluonnos Tarja Tervo-Heikkinen Pääversio, pdf Tiivistelmä Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeen tarkoituksena oli uudistaa ja kehittää terveydenhuollon palvelujärjestelmän ammatillista johtamista. Tavoitteena oli taata terveydenhuollon jatkuva kehittäminen, jotta se vastaisi potilaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteisiin pyrittiin muun muassa kehittämällä opiskelijaohjaajakoulutusta ja opiskelijoiden laadukasta harjoitteluympäristöä, työhyvinvoinnin parantamiseen suunnattuja menetelmiä sekä johtamisen apuvälineitä. Hankkeessa myös kehitettiin potilasturvallisuuden parantamiseen suunnattuja toimenpiteitä ja malleja, näyttöön perustuvan toiminnan rakenteita, koulutusta ja yhtenäisten käytäntöjä sekä luotiin toimivia verkostorakenteita. Osahanke teki kiinteää yhteistyötä useiden eri toimijoiden kesken ja pyrki aktiivisesti vaikuttamaan yksittäisen kansalaisen mahdollisuuksiin vaikuttaa ja tulla kuulluksi oman alueensa sairaanhoitoon liittyvissä asioissa. Hankeaikakautena saavutetut konkreettiset tulokset ovat linjassa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaan hoitotyöhön toimintasuunnitelman tavoitteiden kanssa. VeTeVT-osahanke pystyi omalta osaltaan täyttämään ne vaatimukset, jotka sille oli toimintasuunnitelmassa asetettu. Saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää laajalti eri organisaatioissa. Osahankkeen tulosten vieminen käytäntöön muualle kuin kyseistä kehittämistehtävää työstäneeseen organisaatioon on haasteellista ja jää organisaatioiden omalle vastuulle. Tätä on pyritty helpottamaan VeTe-hankkeessa toteutettavalla avoimella raportoinnilla ja mallien kuvaamisella. VeTeVT-osahankkeen käytettävissä olevat henkilöstöresurssit olivat varsin niukat saavutettuihin tuloksiin nähden. Resursseja kuitenkin hyödynnettiin tehokkaasti. Tämä oli mahdollista koska osahankkeessa toimineet henkilöt olivat halukkaita, kyvykkäitä ja innostuneita kehittämään hoitotyötä innovatiivisesti entistä laadukkaammaksi ja toimivammaksi yhdessä laadittujen tavoitteiden ja tavoiteltavien tulosten mukaisesti. Tehtyä yhteistyötä tuettiin hankkeessa käytetyillä uusilla teknologioilla; videoneuvottelut ja yhteinen raportointialusta sovellukset, jotka paitsi helpottivat ja monipuolistivat yhteydenpitoa, toivat myös aika- ja kustannussäästöjä. Pidempi ajallinen resurssi olisi joidenkin osioiden kannalta ollut hyödyllinen, muun muassa tulosten jalkauttamisen suunnittelussa. Osahankkeen toteuttamiseen osallistuvat Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP), Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (PKSSK) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP), joka toimi koko VeTe-hankkeen hallinnoijana.

3 3(16) Sisällys 1. Johdanto Vetovoimainen terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen -sairaala konsepti Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeen tavoitteet, rajaus ja tulokset VeTeVT -osahankkeen tarkoitus ja tavoitteet VeTeVT osahankkeen rajaus VeTeVT osahankkeessa saavutetut tulokset tiivistetysti Potilasturvallisuus ja potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen Potilaiden hoidon laadun arviointia jatketaan. Alueen väestön vaikutusmahdollisuuksia alueen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen parannetaan Tieteellisten kyselyiden tuottamaa tietoa hyödynnetään hoitotyön johtamisen ja ilmapiirin kehittämisen interventioiden suunnittelussa ja toteutuksessa Hoitotyön henkilöstön työhyvinvointi lisääntyy, eri-ikäiset työntekijät huomioidaan Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi toimintamallin sopivuuden arviointi erikoissairaanhoidossa Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti hoitotyön vetovoimaisuuden parantamiseksi on toteutettu Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti PSSHPn ERVA-alueella Näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvien, palvelujärjestelmää kehittävien interventioiden suunnittelua ja viemistä käytäntöön on toteutettu Hoitotyön uusien johtamisrakenteiden kuvaaminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti Tieteellisesti kehitettyjen mittareiden tuottaman tiedon hyödyntämistä on toteutettu. Saatua tietoa on analysoitu ja raportoitu alueellisesti VeTeVT -osahankkeen organisointi Ohjaus- ja projektiryhmät jäsenineen Osahankeorganisaatio Kokoukset, yhteydenpito ja näkyminen VeTeVT-osahankkeen järjestämät tai tukemat koulutukset Osahankkeen resurssit ja niiden riittävyys Arviointia Osahankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Osahankkeen tulosten vieminen käytäntöön hankeaikakauden jälkeen Osahankkeen ulkoinen arviointi Eettisten näkökohtien huomioiminen Pohdinta...14 Lähteet:...15

4 4(16) 1. Johdanto 1.1 Vetovoimainen terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Kansallinen kehittämisohjelma vahvistetaan joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta annetun lain mukaan. Vuosille vahvistettu ohjelma nimettiin Kaste-ohjelmaksi. Siinä määriteltiin sosiaali- ja terveydenhuollolle kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet. Ohjelman päätavoitteet perustuivat hallinnonalan keskeisiin pitkän aikavälin tavoitteisiin. (STM ) Kaste-ohjelmasta nostetut tavoitteet olivat, että kuntalaisen osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät. (STM ) Ohjelman tavoitteita pyrittiin saavuttamaan ennalta ehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella, henkilöstön riittävyyden varmistamisella ja osaamisen vahvistamisella sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella ja vaikuttavilla toimintamalleilla. (STM ) Vuosille toteutettavaksi suunniteltu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena oli muuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) toimintaympäristöä. Tämän uudistuksen edellytyksenä oli uusien työmenetelmien ja tietopohjan kehittäminen, hyvän johtamisen kehittäminen sekä toimenpiteet, joilla voitaisiin turvata tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja henkilöstön jaksaminen muutoksessa. Hyvin organisoidulla kehittämisellä olisi mahdollista parantaa sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa ja houkutella nuoria kouluttautumaan ja pysymään alalla. (STM 2008.) Ohjelmakauden tavoitteisiin sisältyi SOTE:n tietopohjan parantaminen niin, että työmenetelmät perustuvat tulevaisuudessa yhä enemmän tutkittuun tietoon, kehittämisestä tulisi muodostumaan osa perustyötä ja yhtenäiset hyvät käytännöt tulisivat leviämään. Tavoitteisiin pääsy edellytti laajaa kansallista yhteistyötä sekä toimijoiden keskenään samansuuntaista toimimista tavoitteiden saavuttamiseksi. (STM 2008.) Vetovoimainen terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) hanke on toteuttanut Kaste ohjelmaa (STM 2008) ja toiminut Kaste ohjelman valtakunnallisen toimeenpanosuunnitelman vuosille (STM 2009a) ja toimintaohjelman Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön (STM 2009b) toteuttajana. VeTe hanke koostui neljästä osahankkeesta: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta, Vetovoimainen ja turvallinen sairaala, Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen sekä Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella. Tässä loppuraportissa (Raportti_R0) käsitellään Vetovoimainen ja turvallinen sairaala osahanketta. 1.2 Vetovoimainen ja turvallinen -sairaala konsepti Hankkeen lähtökohdat ovat vuonna 2006 alkaneessa Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kuopion yliopiston ( Itä-Suomen yliopisto) hoitotieteen laitoksen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala tutkimus- ja kehittämishankkeessa. Konseptin taustalla on kahdeksankymmentäluvulta alkaen Yhdysvalloissa kehitetty Magnet Hospital Vetovoimainen sairaala -konsepti, joka perustuu laajamittaiseen vetovoimaisia sairaaloita koskevaan tutkimukseen (mm. Aiken 2006, ANCC Magnet Recognition Program, ANCC 2008, Wolf ym. 2008). Tärkeänä tekijänä vetovoimaisissa sairaaloissa on se, että hoitotyön johtajat määrittävät hoitotyön muutoksen suunnan sekä luovat edellytykset korkeatasoiselle työlle ja työhyvinvoinnil-

5 5(16) le. (Partanen ym ) Määriteltyjä vetovoimatekijöitä ovat hoitotyön johtamisen laatu ja tyyli organisaatiorakenne, henkilöstöpolitiikka ja ohjelmat, professionaaliset hoitotyön mallit, hoidon laatu ja sen parantaminen, konsultaatiot ja voimavarat, autonomia, yhteisöllisyys ja sairaala, sairaanhoitajat opettajina, hoitotyön imago, monitieteiset suhteet ja ammatillinen kehittyminen (Bliss-Holtz ym. 2004). Vetovoimaisen organisaation uudistettu rakenne julkaistiin vuonna 2008 (ANCC Magnet Recognition Program, ANCC 2008, Wolf ym ), ja se sisältää viisi osa-aluetta, joille edellä mainitut 14 vetovoimatekijää sijoittuvat. Huomion keskipisteenä ovat empiiriset aikaan saadut tulokset. Nämä tuottavat laatuvaatimukset hoitotyön kehittämiselle. Keskeinen vetovoimatekijä, hoitotyön autonomia, on edellytys moniammatillisissa työyhteisöissä toteutettavalle korkeatasoiselle hoitotyölle. Keskeisiä piirteitä ovat myös hoitohenkilöstön osaamisen kehittäminen järjestelmällisten perehdytys-, täydennyskoulutus-, mentorointi- ja urakehitysohjelmien avulla sekä hoitotyön johtamisen organisoinnin ja johtamisen toteuttaminen. Hoitotyön johtaminen on organisoitu linjaorganisaation mukaisesti. Koska organisaatiokulttuuri korostaa jaettua päätöksentekoa ja johtamistavalla kannustetaan henkilöstön osallistumista, vetovoimaisissa sairaaloissa on luotu verkostomaiset rakenteet myös henkilöstön osallistumiselle hoitotyön palveluiden ja laadun kehittämiseen, henkilöstöpolitiikan luomiseen ja henkilöstövoimavarojen kehittämiseen. (STM 2009b, ANCC 2008.). KUVA 1. Vetovoimaisen sairaalan rakennemalli (ANCC 2008, Wolf ym. 2008) Kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa (KASTE, STM 2008a) palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen oli yksi kolmesta keskeisestä tavoitteesta. Myös terveydenhuoltolaissa (STM 2008b) painotetaan terveydenhuollon henkilöstömäärän ja -rakenteen merkitystä palveluiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Hoitotyön johtamiseen ja päätöksentekoon tarvitaan ajantasaista ja monipuolista tietoa koskien potilaiden tilaa, mielipiteitä ja hoidon tuloksia, kuten myös tietoa henkilöstön työhyvinvointiin ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyen. Kaste-ohjelman taustalla oli mm toteutettava kunta ja palvelurakenneuudistus, jonka keskeinen tavoite on väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen tulevaisuudessa. Uudistuksen tarkoituksena oli muuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä ja tämä muutos edellytti myös uusien työmenetelmien ja tietopohjan kehittämistä, hyvää johtamista ja toimenpiteitä, joilla voidaan turvata tarkoituksenmukainen henkilöstöra-

6 6(16) kenne ja henkilöstön jaksaminen muutoksessa. (STM. 2008a, 20.) Kaste-ohjelman mukaista kehittämistyötä on tehty dialogissa valtakunnallisen, alueellisten ja kunnallisten toimijoiden kesken. Näin aikaisempi eri tasoilla tehty kehittämistyö on pystytty hyödyntämään. Dynaaminen ja hyvin organisoitu kehittäminen parantaminen on nähty myös sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa ja houkuttelevuutta lisäävänä tekijänä. VeTeVT-osahanke liittyy Kaste Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteeseen 17, Vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelmaan. Osahanke liittyy toimintaohjelman kehittämishankkeisiin potilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen moniammatillisena interventiona sekä näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt, yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittäminen -mallin pilotointiin. Lisäksi VeTeVT -osahankkeen teemoittain jakautuneet tehtävät (johtaminen, potilastyytyväisyys, opiskelijaohjaus, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi) liittyvät useisiin edellä mainittuihin toimintaohjelman kohtiin.

7 7(16) 2. Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeen tavoitteet, rajaus ja tulokset 2.1 VeTeVT -osahankkeen tarkoitus ja tavoitteet VeTeVT -osahankkeen tarkoituksena oli uudistaa ja kehittää terveydenhuollon palvelujärjestelmän ammatillista johtamista. Tavoitteena oli taata terveydenhuollon jatkuva kehittäminen, jotta se vastaisi potilaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Kaste-ohjelmasta nostetut yksilöidyt tavoitteet olivat: 1. Asiakaslähtöisten ja turvallisten palveluiden varmistaminen korkealaatuista ja turvallista potilashoitoa edistämällä. 2. Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen luominen kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista nykyaikaiseksi ammatilliseksi muutosjohtamiseksi. 3. Henkilöstön saatavuuden edistäminen ja osaamisen kehittäminen luomalla hyviä hoitotyön opiskelijoiden ja henkilöstön oppimisympäristöjä. 4. Hoitotyön uusien johtamisrakenteiden kehittäminen yhteistyöverkostojen sekä johtamisen tietojärjestelmien ja tiedon hyödyntämisen avulla. 2.2 VeTeVT osahankkeen rajaus VeTeVT -osahanketta ohjasi ensisijaisesti Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelma ja sen kehittämishankkeisiin liittyvät osiot; potilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen moniammatillisena interventiona sekä näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt, yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittäminen -mallin pilotointi. Lisäksi VeTeVT -osahankkeeseen sisältyi teemoja (johtaminen, potilastyytyväisyys, opiskelijaohjaus, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi), jotka liittyivät useisiin toimintaohjelman kohtiin.

8 8(16) 3. VeTeVT osahankkeessa saavutetut tulokset tiivistetysti Seuraavassa on esitetty lyhyesti eri VeTeVT-osahankkeessa saavutettuja tuloksia. Tarkemmin tuloksista voi lukea osoitteessa /Julkaisut saatavilla olevista taulukkoraportin linkeistä avautuvista raporteista (Raportti_Rx), diasarjoista (PPT_x) sekä postereista (Posteri_Px). Koko osahanketta on kuvattu Poster-esityksenä (Posteri_P0) hankkeen osallistuttua Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry:n järjestämään konferenssiin syksyllä Osahankkeeseen liittyvät opinnäytetyöt, artikkelit, abstraktit ja muut julkaisut on esitetty VeTeVT ja VeTeHH -osahankkeiden yhteisessä julkaisuluettelossa (Julkaisut_J0). 3.1 Potilasturvallisuus ja potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen - Kansallisen potilasturvallisuusstrategian mukaiset toimenpiteet (mm. potilasturvallisuusneuvoston perustaminen ja strategian jalkauttaminen) on sovellettu sairaalan toimintakäytäntöihin. Potilasturvallisuuden yhteistyöverkosto on kuvattu. (Taulukkoraportti linkit Raportti_R1a, PPT_1a) - Potilasturvallisuuteen liittyviä koulutuksia on suunniteltu ja järjestetty alueellisina PSSHPn ERVA-alueelle suunnattuina - Potilasturvallisuuskulttuurin mittaaminen on toteutettu Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen toimesta (2008, 2011), tuloksia on mahdollisuus hyödyntää mm. johdon apuvälineenä ja koulutusten suunnittelussa (Taulukkoraportti linkki PPT_1b) - Terveydenhuoltoon soveltuva Riskienarviointi lomake on kehitetty (ESSHP) (Taulukkoraportti linkki PPT_1c) - Terveydenhuollon haittatapahtumaraportointitietojen (HaiPro) hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä, esimerkkinä kaatumisten ehkäisymallin pilotointi KYSissa (Taulukkoraportti linkki Raportti_R5a) 3.2 Potilaiden hoidon laadun arviointia jatketaan. Alueen väestön vaikutusmahdollisuuksia alueen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen parannetaan. - Potilastyytyväisyyden mittaaminen on toteutettu Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen toimesta (2008, 2010), tuloksia on mahdollisuus hyödyntää mm. tunnuslukutyössä (vrt. VeTeHH) ja toiminnan kehittämisessä (Taulukkoraportti linkki diasarja PPT_2a) - Potilasjäsenten osallistuminen neuvostojen ja yhteistyöverkostojen toimintaan on kuvattu (Taulukkoraportti linkki diasarja PPT_2b) - Päivä Potilaalle -tilaisuus KYSissa järjestettiin sairaalan toiminnan esille tuomiseksi ja alueen väestön osallistumisen vahvistamiseksi (Taulukkoraportti linkit Raportti_R2a, Raportti_R2b, Posterit_P2a-P2d sekä diasarjat PPT_2c ja PPT_2d) 3.3 Tieteellisten kyselyiden tuottamaa tietoa hyödynnetään hoitotyön johtamisen ja ilmapiirin kehittämisen interventioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. - Työtyytyväisyyden mittaaminen on toteutettu Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen toimesta (2008, 2010), tuloksia on mahdollisuus hyödyntää mm. johtamisen ja ilmapiirin kehittämisen interventioiden suunnittelussa ja tunnuslukutyössä (vrt. VeTeHH) (Taulukkoraportti linkki diasarjat PPT_3a ja PPT_3b) - Hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan toiminnan ensimmäinen koulutus on toteutettu alueellisena (PSSHP ja ERVA-alue) koulutuksena. Saatujen kokemusten perusteella koulutusta kehitetään ja jatketaan systemaattisesti. (Taulukkoraportti linkit Raportti_R3a, diasarja PPT_3c ja Posteri_P3b)

9 9(16) - Hoitohenkilöstön näyttöön perustuvan toiminnan ensimmäinen koulutus on toteutettu KYSissä. Saatujen kokemusten perusteella koulutusta kehitetään ja jatketaan systemaattisesti ja laajennetaan käsittämään koko PSSHPn ERVA-alue. (Taulukkoraportti linkit diasarja PPT_3d ja Posteri_P3a) - Näyttöön perustuvan käytännön hoitotyön (NPH)-neuvosto on aloittanut toimintansa 2011 (Taulukkoraportti linkki Raportti_R3a sekä osoitteessa: -> näyttöön perustuva hoitotyö -> NPH-neuvosto) - NPH- ja NPJ-koulutukset informaatikkonäkökulmasta (Taulukkoraportti linkki Raportti_3a_Liite) 3.4 Hoitotyön henkilöstön työhyvinvointi lisääntyy, eri-ikäiset työntekijät huomioidaan - Mentorointimallien kehittäminen hoitohenkilöstölle ja lähiesimiehille (Taulukkoraportti linkki Posteri_4a) - Sähköinen esimiehen työkalupakki on suunniteltu ja viety käytäntöön (Taulukkoraportti linkki diasarja PPT_4b) - Erilaisia työhyvinvointia tukevia ohjeita ja tukitoimia on pilotoitu (Taulukkoraportti linkki Raportti_R4a) - Koulutuksia on toteutettu eri-ikäiset työntekijät huomioiden (Taulukkoraportti linkki Raportti_R4a) - Liikuntaohjelman käynnistämisopas on suunniteltu työyhteisön esimiehille (Taulukkoraportti linkki Opas 4, saatavilla myös suoraan osoitteessa: / Julkaisut) 3.5 Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi toimintamallin sopivuuden arviointi erikoissairaanhoidossa - Toimintamallin pilotointia on toteutettu KYSissa kolmella vuodeosastolla kaatumisten ehkäisymallin kautta (Taulukkoraportti linkki diaesitys PPT_5a) - Kaatumisten ehkäisy KYSissä, pilotoinnin käytännön etenemisen kuvaus (Taulukkoraportti linkki Raportti_R5a) - THL:n IKINÄ-mittarin sopivuuden testaus akuuttisairaalaolosuhteisiin (Taulukkoraportti linkit diasarjat PPT_5b, KYS-Ikina ja THL-Ikina) - Kaatumisten ehkäisytietoutta potilaille, omaisille ja henkilökunnalle (Taulukkoraportti linkki Posteri_P5a) 3.6 Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti hoitotyön vetovoimaisuuden parantamiseksi on toteutettu - Ohjaajina toimivien ohjausvalmiuksia vahvistava ohjaajakoulutus on toteutettu kolme kertaa. Samalla koulutusta on kehitetty osin verkko-oppimisympäristössä toteutettavaksi. Kehittämistyötä on arvioitu osana PKSSKn hankeosuutta. Koulutuksesta on työstetty mallikurssi. (Taulukkoraportti linkit Raportti_R6a, _R6b, _R6b_Liite1 ja _R6c, diasarjat PPT_6a, PPT_6b ja PPT_6c, mallikurssi on saatavilla kehittäjiltä PKSSKsta s-posti: maarit.kalasniemi(at)pkssk.fi tai kaisa.laatikainen(at)pkssk.fi) - PKSSK:n opiskelijaohjauksen prosessit on kuvattu työyksikkökohtaisesti - SoTe-alan opiskelijan ohjatun harjoittelun / työssäoppimisen koordinointi- ja ohjausprosessi PKSSKssa sekä perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa on valmis (Taulukkoraportti linkki diaesitys PPT_6d)

10 10(16) - Opas Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit SoTe-alalla valmistui keväällä 2011 (Taulukkoraportti linkki Opas_6, saatavilla myös suoraan osoitteessa: / Julkaisut) 3.7 Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti PSSHPn ERVA-alueella - Alueellinen opiskelijaohjauksen laatusuositus -julkaisua on levitetty hankkeessa (saatavilla suoraan osoitteessa: / Julkaisut) - Opiskelijaohjauksen kehittämisen kuvaus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin osalta, sisältäen turvallisen ja laadukkaan opiskelijaohjauksen viitekehyksen ja opiskelijaohjauksen kehittämisen nykytilasta tulevaisuuden visioiden kuvaamisen. (Taulukkoraportti linkit Raportti_R6e ja diasarja PPT_6e) 3.8 Näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvien, palvelujärjestelmää kehittävien interventioiden suunnittelua ja viemistä käytäntöön on toteutettu - Hoitotyön tutkimusneuvoston toiminnan kuvaus PSSHP:ssä (Taulukkoraportti linkit Posteri_P7a ja Posteri_P7b, Tutkimusneuvoston toiminnasta voi lukea osoitteessa: -> näyttöön perustuva hoitotyö -> Tutkimusneuvosto) - Tutkimusneuvosto on laajennettu alueelliseksi PSSHP ERVA-alueelle syksystä Hoitotyön uusien johtamisrakenteiden kuvaaminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti - Yhteistyöverkostojen toiminnan kuvaaminen (Taulukkoraportti linkki diasarja PPT_8a) 3.10 Tieteellisesti kehitettyjen mittareiden tuottaman tiedon hyödyntämistä on toteutettu. Saatua tietoa on analysoitu ja raportoitu alueellisesti. - Mittareiden tiivistetty kuvaus ja yhteyshenkilöt (Taulukkoraportti linkki diasarja PPT_9a) Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -osahankkeessa tuotettiin raporttimuotoon yhteensä 11 raporttia ja kaksi niihin kuuluvaa liitettä, 12 posteria, 23 diasarjaa sekä kaksi opasta. Artikkeleita, abstrakteja sekä opinnäytetöitä VeTeVT-osahankkeeseen liittyen on julkaistu 51 kappaletta ja kaksi pro gradu työtä valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä.

11 11(16) 4. VeTeVT -osahankkeen organisointi 4.1 Ohjaus- ja projektiryhmät jäsenineen VeTeVT -hanke on osa VeTe hanketta, jota hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. VeTeVT osahanke tekee tiivistä yhteistyötä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä eri alueellisten tahojen, kuten Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. VeTeVT -osahankkeessa ovat mukana seuraavat sairaanhoitopiirit: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (PKSSK) 4.2 Osahankeorganisaatio Hankejohtaja: Projektipäällikkö: Jari Saarinen, PSSHP Tarja Tervo-Heikkinen, PSSHP Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa ja tukea osahankkeen tehtävien etenemistä omien organisaatioidensa osalta. Jäsenet myös toimivat hankkeen toteutumisen mahdollistajina omissa organisaatioissaan sekä projektipäällikön tukena. Ohjausryhmän jäsenet: hallintoylihoitaja Senja Kuiri, PKSSK yliopistotutkija Tarja Kvist, UEF, hoitotieteen laitos hallintoylihoitaja Merja Miettinen, PSSHP johtajaylilääkäri Jorma Penttinen, PSSHP hallintoylihoitaja Mirja Rasimus, ESSHP professori Katri Vehviläinen-Julkunen, UEF, hoitotieteen laitos projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen, PSSHP Johto- ja projektiryhmä Yhdistetty johto- ja projektiryhmä vastasi osahankkeen toteutuksesta toimintasuunnitelman mukaisesti. Ryhmän jäsenet vastasivat teemoittain osahankkeen toimintasuunnitelman mukaisesta toteutuksesta. Johto- ja projektiryhmän jäsenet: hankejohtaja Jari Saarinen, PSSHP ( ) projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen ) projektisuunnittelija Anri Mihailov, ESSHP ( ) projektisuunnittelija Riitta Piitulainen, PKSSK ( ) projektisuunnittelija Maarit Kalasniemi, PKSSK ( ) projektisuunnittelija Raija Tuovinen, PSSHP ( ) sekä oman työnsä ohella: ylihoitaja Kaisa Haatainen, PSSHP ylihoitaja Minna Taam-Ukkonen, PSSHP yliopistotutkija Tarja Kvist, UEF, hoitotieteen laitos lehtori Pirjo Partanen, UEF, hoitotieteen laitos professori Hannele Turunen, UEF, hoitotieteen laitos

12 12(16) 4.3 Kokoukset, yhteydenpito ja näkyminen Osahankkeen kokoukset ja palaverit toteutettiin VeTe-hankkeen periaatteiden mukaisesti pääosin videoneuvotteluteitse. Perinteisiä kokouksia järjestettiin lähinnä eri sairaanhoitopiirien lähialueella toimivien yhteistyökumppaneiden välillä. Yhteydenpito oli hankkeessa tarpeenmukaista. Share Point -alusta toimi tärkeänä kanavana osahankkeen sisäisessä viestinnässä sekä viestinnässä läheisiin hankeyhteistyökumppaneihin (projekti- ja ohjausryhmät). Sähköposti, puhelin sekä tapaamiset muodostivat kuitenkin verkoston toimivuuden vuoksi hyviä yhteistyökanavia. Osahanke on ollut esillä huomattavasti omaa toiminta-aluettaan laajemmin mm. Valtakunnallisessa opiskelijaohjaajaverkostossa, Itä-Suomen Kasteen ja KanervaKasteen järjestämissä tapahtumissa, Itä-Suomen yliopiston ja eri ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisten oppilaitosten tilaisuuksissa. Osahanketta on esitelty myös mm. Hoitotieteellisessä konferessissa, Sairaanhoitajapäivillä 2010 ja 2011 sekä Terveysalan koulutuksen kansallisessa konferenssissa. Yhteistyökumppanien avustuksella hankkeen osista on pystytty viemään posteriesityksiä myös maan rajojen ulkopuolelle (Taulukkoraportti linkit Posteri_P3b ja Posteri_P7b). 4.4 VeTeVT-osahankkeen järjestämät tai tukemat koulutukset Koulutuksia järjestettiin kaikissa kolmessa sairaanhoitopiirissä. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä koulutukset ovat liittyneet kiinteästi opiskelijaohjaaja koulutukseen, Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä koulutusta järjestettiin mentorointiin ja työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä potilasturvallisuuteen, näyttöön perustuvaan hoitamiseen ja johtajuuteen sekä käytäntöjen yhtenäistämiseen liittyen. 5. Osahankkeen resurssit ja niiden riittävyys VeTeVT-osahanke käsitti kolme sairaanhoitopiiriä. Kaikissa sairaanhoitopiirissä oli yksi projektisuunnittelija sekä yhteisenä ½ projektipäällikkö. Lisäksi yhteistyökumppaneina projektiryhmässä oli jäseniä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä sekä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta, jotka osallistuivat hankkeeseen oman työnsä ohella. Projektisuunnitelmassa eri projektien tehtäviin oli resursoitu 73 henkilötyökuukautta, joka oli varsin hyvin paikkansa pitävä. Projektisuunnittelijoiden ja projektipäällikön yhteenlaskettua aikaa jäi kuitenkin käytettäväksi vain noin 70 henkilötyökuukautta. Ongelmaksi muodostui hankkeen lopussa projektisuunnittelijoiden siirtyminen muihin tehtäviin, jolloin töistä osa kasaantui projektipäällikölle. Koska hanketta oli hyvin vähän aikaa jäljellä, olisi uuden työtekijän rekrytointi ja perehdyttäminen kuitenkin vienyt kohtuuttomasti aikaa mahdolliseen hyötyyn nähden ja siksi siitä luovuttiin. Taloudelliset resurssit olivat toteutukseen suhteutettuna riittävät.

13 13(16) 6. Arviointia 6.1 Osahankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Osahankkeelle asetetut tavoitteet pystyttiin saavuttamaan erinomaisesti. Joiltakin osin tavoitteita muokattiin käytännöstä käsin johtuneista tarpeista käsin. Käytettävissä olleeseen aikaan sekä henkilöresursseihin nähden tulokset ovat hyviä. Loppuvaiheen henkilöstöresurssien vähyys on voinut heijastua myös loppuvaiheen toteutuksiin erityisesti PSSHP:n osalta. Vastaavaa hanketta suunniteltaessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota hankehenkilöiden riittävyyteen ja sitouttamiseen hankkeen päätösvaiheeseen saakka. Tämä ei kuitenkaan ole erityisesti tämän hankkeen ongelma vaan se lienee ongelmana kaikessa hanketyössä. Laajemmalti olisi hyödyllistä myös tarkastella lyhyissä hankkeissa niiden mahdollisuuksia hyödyntää koko hankeaikakausi, jotta hyödyt pystyttäisiin saamaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. 6.2 Osahankkeen tulosten vieminen käytäntöön hankeaikakauden jälkeen Osahankkeen tulosten vieminen käytäntöön on monilta osin jo suunniteltu tai järjestetty niissä organisaatioissa joissa ko. hankeosio on kehitetty; ESSHPssa työhyvinvointiin ja riskien hallintaan liittyvät osiot on sisällytetty hyvinvointikoordinaattorin ja turvallisuuspäällikön toimenkuviin (Mihailov ym. 2011), PKSSKssa projektisuunnittelijana toiminut henkilö jatkaa opiskelijaohjaajakoulutuksen viemistä eteenpäin yhteistyössä opetuskoordinaattorin kanssa (Kalasniemi ym. 2011) ja PSSHPssä potilasturvallisuusneuvosto on toiminnassa ja kaatumisten ehkäisyn laajentamisesta on tehty alustava päätös (Tervo-Heikkinen ym. 2011), näyttöön perustuvasta koulutuksesta (NPH ja NPJ) ja Hoitotyön tutkimusneuvostotyöstä vastaa kliininen tutkija (hoitotiede) (Kvist ym. 2011), opiskelijaohjausta kehitetään järjestelmällisesti (ylihoitaja, opetus ja kliiniset hoitotyön opettajat) (Taam-Ukkonen ym. 2011). Tiiviit yhteydet mm. yliopistoon ja ammattikorkeakouluun ovat hankkeen aikana syventyneet (Tervo-Heikkinen ym. 2011). Tarkemmin näiden kuvauksista voi lukea ao. raporteista. Haasteena tuleekin olemaan eri organisaatioissa kehitettyjen mallien ja hyvien käytäntöjen omaksuminen toisen organisaation toimintaan. Muun muassa opiskelijaohjauksen verkkokurssi, esimiehen sähköinen työkalupakki ja kaatumisten ehkäisyn kehittäminen ovat saaneet erittäin paljon kiinnostusta osakseen. Nämä, monien muiden ohella, ovatkin erittäin käyttökelpoisia ja helposti hyödynnettäviä myös kehittämisorganisaatioiden ulkopuolella. 6.3 Osahankkeen ulkoinen arviointi Koko hankkeen ulkoista arviointia on hankeaikana tehty useissa eri portaissa. Kasteohjelman ulkoisissa arvioinneissa on huomioitu myös hankkeita ja niiden mahdollisuuksia (STM, 2010a ja 2010b). VeTe-hanketta ja VeTeVT-osahanketta arvioitiin ulkoisella arvioinnilla Diakonia ammattikorkeakoulun toimesta keväällä Arviointiraportti on luettavissa kokonaisuutena osoitteessa: /Julkaisut. 6.4 Eettisten näkökohtien huomioiminen VeTeVT-osahanke toimi kehittämishankkeena kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Osahankkeeseen liittyneissä kyselyissä sekä niitä hyödyntäneissä opinnäytetöissä on noudatettu tut-

14 14(16) kimukselle asetettuja eettisiä vaatimuksia. Kyselyihin on haettu luvat organisaation ohjeistusten mukaisesti ja opinnäytetyöt ovat läpikäyneet niille asetetut hakumenettelyt. Koko hankkeen aikana on tavoitteena toimia eettisesti kestävät näkökohdat huomioiden. 7. Pohdinta Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahankkeen tarkoituksena oli uudistaa ja kehittää terveydenhuollon palvelujärjestelmän ammatillista johtamista. Tavoitteena oli taata terveydenhuollon jatkuva kehittäminen, jotta se vastaisi potilaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Osahankkeen toteuttamiseen osallistuvat Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP), Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (PKSSK) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP), joka toimi koko VeTe-hankkeen hallinnoijana. Tavoitteisiin pyrittiin muun muassa kehittämällä opiskelijaohjaajakoulutusta (PKSSK) ja opiskelijoiden laadukasta harjoitteluympäristöä (PSSHP), työhyvinvoinnin parantamiseen suunnattuja menetelmiä (ESSHP) sekä johtamisen apuvälineitä (ESSHP), potilasturvallisuuden parantamiseen suunnattuja toimenpiteitä ja välineitä (PSSHP), näyttöön perustuvan toiminnan rakenteita, koulutusta ja yhtenäisten käytäntöjen edistämistä (PSSHP) sekä verkostorakenteita (PSSHP). Osahankkeessa tehtiin kiinteää yhteistyötä useiden eri toimijoiden kesken ja pyrittiin aktiivisesti vaikuttamaan myös yksittäisen kansalaisen mahdollisuuksiin vaikuttaa ja tulla kuulluksi oman alueensa sairaanhoitoon liittyvissä asioissa (PSSHP). VeTeVT-osahankkeen käytettävissä olevat henkilöstöresurssit olivat niukat, mutta niitä pystyttiin hyödyntämään erittäin tehokkaasti. Tämä oli suorassa yhteydessä osahankkeessa toimineiden henkilöiden haluun ja innostukseen kehittää hoitotyötä entistä laadukkaammaksi ja toimivammaksi yhdessä laadittujen tavoitteiden ja tavoiteltavien tulosten mukaisesti. Toimiva yhteistyö ja jatkuva vuorovaikutus ovat ensiarvoisen tärkeitä useita organisaatioita yhdistävässä hankkeessa. Tätä yhteistyötä tehtiin paitsi sähköpostitse, puhelimitse että kokousten avulla myös uusia teknologioita hyödyntäen. Videoneuvottelut ja yhteisen raportointialustan (Polycom PVX-ja SharePoint-sovellukset) käyttö toivat paitsi kustannussäästöjä, myös erittäin tärkeitä ajallisia säästöjä lyhyen hankeaikakauden avuksi. Pidempi ajallinen resurssi olisi joidenkin osioiden kannalta ollut hyödyllinen, muun muassa tulosten jalkauttamisen suunnittelussa. Ajallisissa resursseissa on huomioitava, että käytännössä tehokas hanketoiminta kolmevuotisessa hankkeessa on maksimissaan kaksi ja puoli vuotta. VeTeVTosahankkeen kaikkien toimijoiden työsopimukset olivat maksimissaan hieman yli kaksi vuotta. VeTeVT-hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Savonia ammattikorkea koulun kanssa. Osahankkeessa toimi myös useita henkilöitä oman työnsä ohella kaikissa osahankkeeseen osallistuneissa sairaanhoitopiireissä. Ilman tätä panostusta osa hankkeen tuloksista olisi jäänyt saavuttamatta. Osahanke tarjosi myös hyviä mahdollisuuksia opiskelijoille opinnäytetöiden aiheiden, aineistojen sekä tuen muodossa. Samalla hankkeesta saadaan myös tulevaisuudessa arviointitietoa hankkeessa toteutetuista interventioista. Tämän suuntaista yhteistyötä tulisikin kehittää entistä enemmän. Näin hankkeista saatavaa hyötyä pystyttään maksimoimaan samalla kun hankkeesta tuotetaan tutkittua tietoa käytännön toiminnasta käsin. Hankeaikakautena pystyttiin saavuttamaan konkreettisia tuloksia, joita on mahdollista hyödyntää laajalti eri organisaatioissa. Hankkeen alussa ollut suunnitelma osahankkeesta ja sen tavoitteista pystyttiin operationalisoimaan yhteistyössä osahankkeen ohjaus- ja projektiryhmän kanssa selkeäksi ja konkreettiseksi suunnitelmaksi hankkeen läpiviennistä. Osahankkeen tulosten vieminen käytäntöön muualle kuin kyseistä kehittämistehtävää työstäneeseen organisaatioon jää kuitenkin organisaatioiden omalle vastuulle ja hankintaan. Tästä syystä tulisikin tulevaisuudessa suunnitella jo ennalta kuinka hankkeissa saavutetut hyvät käytännöt

15 15(16) ja mallit pystyttäisiin implementoimaan laajemmin koko valtakunnan tasolle. Tämä takaisi myös näyttöön perustuvien hyvien käytäntöjen leviämisen ja yhtenäisten käytäntöjen käyttämisen laajemmin kuin vain yhden organisaation tai sairaanhoitopiirin alueelle. Lähteet: ANCC Magnet Recognition Program. Saatavilla: [Haettu ]. ANCC Application manual. Magnet recognition program. American Nurses Credentialing Center, Silver Spring, MD. Aiken LH Superior outcomes for Magnet Hospitals: The evidence base. Teoksessa: McClure M, Hinshaw A. (toim.) Magnet Hospitals Revised: Attraction and Retention of Professional Nurses. 4. painos. Washington, DC: American Nurses Publishing, Silver Spring, MD, Bliss-Holtz, J., Winter, N. & Scherer, E.M An invitation to magnet accreditation. Trying to garner this coveted distinction? Here, review best application practices. Nursing Management. 35 (9): Kalasniemi M, Tervo-Heikkinen T. & Kuiri S Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. ProTerveys, 3/2011, Kvist T; Tervo-Heikkinen T; Miettinen M & Vehviläinen-Julkunen K Hoitotyön tutkimusneuvosto kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä KYSissä. Sairaanhoitaja :2: Mihailov A, Tervo-Heikkinen T. & Rasimus M Työhyvinvointia tukemalla vetovoimaiseen tulevaisuuteen. ProTerveys, 3/2011, Partanen, P., Pitkäaho, T., Kvist, T., Turunen, H., Miettinen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K Magneettisairaalamalli erinomaisen hoitotyön mahdollistajana. Teoksessa Vetovoimainen terveydenhuolto. Hoitotyön vuosikirja Sairaanhoitajaliitto. STM. 2010a. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) arviointi. Ensimmäinen väliraportti. Selvityksiä 2010:27. Saatavilla: [Haettu ] STM. 2010b. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) arviointi. Toinen väliraportti. Selvityksiä 2010:27. Saatavilla: [Haettu ] STM 2009a. Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 9. Saatavissa: [Haettu ] STM 2009b. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18. Saatavissa: [Haettu ]

16 16(16) STM 2008a. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6. Saatavissa: [Haettu ] STM 2008b. Uusi terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 28. Saatavissa: [Haettu ] STM Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003:18. STM Helsinki. Saatavissa: pdf&title=Sosiaali ja_terveydenhuollon_tavoite ja_toimintaohjelma_2004_2007_fi.pd f [Haettu ] Taam-Ukkonen M, Heiskanen M, Hujanen T, Mäkeläinen T, Sairanen A. & Miettinen M Tavoitteena turvallinen ja laadukas harjoittelu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. ProTerveys 3/2011, Tervo-Heikkinen T, Korhonen T, Holopainen A. & Miettinen M Kaatumisten ehkäisyn toimintamalli. ProTerveys 3/2011, Tervo-Heikkinen T, Kvist T, Saarinen J, Vehviläinen-Julkunen K. & Miettinen M Yhteistyöllä vetovoimaa ja näyttöön perustuvaa toimintaa. ProTerveys 3/2011, Wolf G, Triolo P & Ponte PR Magnet recognition program: the next generation. Journal of Nursing Administration, 38 (4),