Oppimisen arviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Pirjo Koivula opetusneuvos Opetushallitus
Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan? Toimintakulttuuri, oppimisympäristöt, työtavat, tuki, oppimisen arviointi Perusopetuksen eheyden vahvistaminen Laaja-alainen osaaminen, toimintakulttuurin linjaukset, vuosiluokkakokonaisuudet ja oppiaineiden yhteistyö Toimintakulttuurin muutos Paikalliseen ops-työhön tilaa oman toiminnan pohdinnalle ja pedagogiselle keskustelulle Arviointikulttuurin määrittely Ops työvälineenä Tavoitteena perusteiden tuottaminen verkkopalveluna sekä kansallisella että paikallisella tasolla (eperusteet) Erja Vitikka
Oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa Oppiminen on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua ja näiden prosessien monipuolista arvioimista Koska oppilaan minäkuva ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen, oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus on erittäin tärkeää 3
Arvioinnin kaksi tehtävää Oppilaan oppimisen ja opiskelun ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen Oppilaan suoriutumisen kuvaaminen suhteessa tavoitteisiin
Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen tehtävän korostaminen Luvun nimeksi oppimisen arviointi Oppimista tukevan koulun arviointikulttuurin piirteiden kuvaaminen Arvioinnin formatiivisen luonteen avaaminen Palautteen merkityksen korostaminen Paremman tuen antaminen paikalliselle ops-työlle sekä käytännön opetustyölle Kuvataan nykyistä tarkemmin opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä opiskelun ja oppimisen ohjaamisessa Kuvataan oppiainekohtaisesti arvioinnin keskeiset periaatteet vuosiluokkakokonaisuuksittain Kuvataan oppiaineittain päättöarvosanan muodostamisen periaatteet Määritellään tarkemmin todistusmerkinnät kaikkien perusopetukseen kuuluvien todistusten osalta
Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Arvioinnin rakentuminen tuntijaon määrittämiin nivelvaiheisiin 2. ja 6. vuosiluokan päätteeksi laajempi arviointipalaute Päättöarvioinnin vertailtavuuden parantaminen Oppiaineiden oppimäärien tavoitteiden määrittely aiempaa selkeämmin tavoiteperustaisen arvioinnin pohjaksi Päättöarviointia ja päättöarvosanan muodostamista koskevan tarkemman ohjeistuksen lisääminen nimenomaan eri oppiaineisiin
Oppimista tukeva arviointikulttuuri Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijoina Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä keinoja oppilaiden oppimisen tukemiseen Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä, mutta myös epäonnistumiset ovat osa oppimisprosessia Yhteistyö kotien kanssa on tärkeää Arvioinnin myötä saatu tietoa auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti
Oppimista tukeva arviointikulttuuri Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys arvioinnin monipuolisuus arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa
Miten opettaja havainnoi, kerää ja dokumentoi arviointitietoa? Millaiseen vuorovaikutukseen arviointi perustuu? Miten omaa toimintaa suunnataan oppilaan oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi? Opettajan toteuttam a arviointi Millainen opetus ja arviointikäytänteet mahdollistavat osaamisen ja edistymisen osoittamisen? Miten palautetta annetaan oppilaille ja huoltajille? Miten huolehditaan palautteen ohjaavuudesta ja kannustavuudesta? Miten oppilaan oppiminen, edistyminen ja osaaminen näkyvät suhteessa tavoitteisiin ja kriteereihin?
6.2 Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. 10
Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintätekniikkaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. 11
Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioon oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa: Jotta oppilas voi osoittaa edistymistään ja osaamistaan mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta, arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin. 12
Ennen oppimäärän yksilöllistämistä tarjotaan koulun tukitoimenpiteitä opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, etenemisnopeus tukiopetus, myös ennakoiva tukiopetus osa-aikaisen erityisopetuksen tuki oppimissuunnitelma/hojks: - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa/ niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki 13
Ennen oppimäärän yksilöllistämistä kokeillaan koulun tukitoimenpiteitä avustajapalveluiden käyttäminen erityisopettajan antama samanaikaisopetus pienryhmät, intensiiviryhmä oppilas apuopettajana, yhteistoiminnallinen oppiminen tilapäiset eri tasoiset ryhmät, esim. lukuryhmät oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan. 14
Opiskelun erityiset painoalueet Oppilaalla on oikeus saada oppimiseensa tukea, kuten tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, eriyttämistä. Elleivät edellä mainitut tukikeinot riitä, oppimissuunnitelmassa voidaan määritellä opiskelun erityiset painoalueet. Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen aikana. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. 15
Opiskelun erityiset painoalueet Opiskelun erityiset painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä. Tällöin oppilas pyrkii edelleen oman vuosiluokkansa tavoitteisiin, painoalueet eivät siis voi olla esimerkiksi alempien vuosiluokkien tavoitteita tai sisältöjä. Tässä painoalueittain tapahtuva opiskelu eroaa yksilöllistämisestä, koska yksilöllistämisessä on kyse myös opiskelun tavoitetason madaltamisesta. 16
Opiskelun erityiset painoalueet Oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa kuvataan painoalueiksi valittujen sisältöjen ohella myös mahdollisimman konkreettisesti, miten oppilas työskentelee, mitä muuta tukea hän saa ja minkälaisin tavoin hän voi osoittaa osaamisensa. Huoltajan ja oppilaan tulee tietää, miten suurta osaa oppiaineen sisällöistä oppimissuunnitelmaan kirjatut painoalueet edustavat ja miten niiden hallinta suhteutuu hyvän osaamisen kuvauksiin tai päättöarvioinnin kriteereihin. 17
7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla. Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. 18
7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Esimerkiksi kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisen haasteet eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. 19
7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Pedagoginen selvitys sisältää erilliset perustelut yksilöllistämiselle kussakin oppiaineessa. Jokaisen oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. 20
7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa. Ne kuvataan riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti oppilaan HOJKSissa. Tämä on tärkeää, koska oppilaan opetus ja arviointi toteutetaan HOJKSiin kirjatun perusteella kyseisessä oppiaineessa. 21
7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa HOJKSissa määriteltyihin, hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan opiskelua tuetaan lisäksi erilaisilla pedagogisilla järjestelyillä ja tarvittaessa eri tukimuodoilla. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä, laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. 22
Linjauksia Oppilaan on kuitenkin ennen uuden oppiaineen oppimäärän yksilöllistämistä saatava tukea tuossa oppiaineessa, esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, tarjottava erilaisia oppimateriaaleja tai opastusta erilaisten opiskelustrategioiden käytössä. Pedagogisen selvitykseen kohtaan perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän, kirjataan oppilaan tässä oppiaineessa saama tuki ja arvio siitä, että oppilas ei selviä tuen avullakaan yleisen oppimäärän tavoitteista. 23
Todistukset Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. 24
Erityiset opetusjärjestelyt (PoL 18 ) Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. 25
Erityiset opetusjärjestelyt (PoL 18 ) Kaikkien erityistä tukea saavien, sekä yleisen että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien osalta päätös vapauttamisesta (Pol 18, Erityiset opetusjärjestelyt) tehdään osana erityisen tuen päätöstä. Tämän jälkeen HOJKSissa kuvataan konkreettisesti, miten oppilaan opiskelu toteutetaan käytännössä Muilla kuin erityistä tukea saavilla asiasta tulee tehdä erillinen hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. 26
Erityiset opetusjärjestelyt (PoL 18 ) Vapauttaminen ei ole mahdollista ilman ko. päätöstä. Päätös voidaan tehdä vain oppilaan tilanteesta johtuvilla, laissa mainituilla syillä. Jos vapauttaminen tehdään terveydentilaan liittyvien syiden perusteella, tulisi liitteenä olla todistus lääkäriltä Oppilas voidaan PoL 18 :n perusteella vapauttaa joko kokonaan tai joiltakin osa-alueilta oppiaineen opiskelusta. Jos oppilas on vapautettu kokonaan oppiaineen opiskelusta, ei hänelle anneta todistusarviointia ko. oppiaineessa. 27
Erityiset opetusjärjestelyt (PoL 18 ) Tämä merkitsee sitä, että oppiainetta ei mainita todistuksessa tai valmiissa lomakkeessa tämän oppiaineen kohta jätetään tyhjäksi. Jos oppilas on vapautettu oppiaineen jostakin/joistakin osa-alueista, vapautettuja osaalueita ei oteta huomioon oppiainetta arvioitaessa. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. 28
Esimerkki liikunnasta Erityisiä opetusjärjestelyitä voi olla esimerkiksi vamman tai sairauden perusteella tehtävä vapauttaminen liikunnan jonkin osa-alueen opinnoista. Tällaisia syitä voivat olla vaikkapa vaikea hahmotushäiriö, joka estää pallopelit, tai tasapainovaikeus, joka tekee luistelun mahdottomaksi. Jos oppilas vapautetaan ko. osa-alueen opiskelusta, tätä aluetta ei oteta huomioon arvioinnissa. Erityisistä opetusjärjestelyistä tehdään hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. 29
Esimerkki liikunnasta Oppimissuunnitelmassa kuvataan konkreettisesti, miten oppilaan opiskelu toteutetaan käytännössä. Erityistä tukea saavalla oppilaalla päätös tehdään osana erityisen tuen päätöstä ja edellä mainitut asiat kirjataan HOJKSiin. 30
Vuosiluokalle jättäminen Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Vuosiluokalle jättäminen Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos oppilaan suoritus yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä.
Vuosiluokalle jättäminen Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa Jos suoritusmahdollisuus annetaan koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.
Vuosiluokalle jättäminen Oppilas voidaan jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.
Opinnoissa eteneminen vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan (Perusopetusasetus 11 3 mom). Päätös tehdään opetussuunnitelmassa. Oppimäärä jaetaan vuosiluokkien sijaan opintokokonaisuuksiksi. Oppiaineiden oppimääristä muodostetaan opetussuunnitelmaan opintokokonaisuuksia muulla perusteella kuin vuosiluokittain. Kullekin kokonaisuudella määritellään opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Lisäksi on määriteltävä opintokokonaisuuden sisältämän opetuksen tuntimäärä. 35
Opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot jotka ovat kunkin opinto-kokonaisuuden opiskelun aloittamisen edellytyksenä. Opintokokonaisuuksien lisäksi opetussuunnitelmassa on kuvattava, miten oppilaan suorituksia ja opintojen etenemistä seurataan ja miten ne dokumentoidaan. Hyvä väline tähän on oppimissuunnitelma/hojks. Siinä voidaan kuvata oppilaan opinto-ohjelma ja siihen sisältyvät opintokokonaisuudet sekä myös mahdolliset tukitoimet. 36
Oppilaalla tulee olla riittävät tiedot ja taidot suhteessa edellisen opintokokonaisuuden tavoitteisiin, jotta hän voisi edetä opiskelemaan seuraavaa. Jos hänen tietonsa ja taitonsa eivät ole riittävän hyvät, hän ei vielä siirry eteenpäin. Jos vuosiluokkiin sitomaton järjestely koskee vain muutamia oppilaita, voi määrittelyn tehdä opetussuunnitelman sijaan kullekin oman opinto-ohjelman mukaan etenevälle oppilaalle laadittavassa oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa. Oppilas ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. 37
Lukuvuoden päättyessä hän saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Oppilas voidaan jättää luokalleen vain yleisen huonon koulumenestyksen perusteella. Tapauskohtaisesti tulee aina arvioida, sopiiko vuosiluokkiin sitomaton opetus oppilaan tilanteeseen. Oppilaan opiskeluun liittyvät järjestelyt kirjataan hänelle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (tai HOJKSiin). 38
Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Oppilas saa 9. luokan päätteeksi lukuvuositodistuksen, johon on merkitty hänen jo hyväksytysti suorittamansa opinnot ja arviot niistä. Oppilas jatkaa seuraavana lukuvuonna opintojaan 9. luokan oppilaana ja saa päättötodistuksen heti, kun perusopetuksen oppimäärä on kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettu. Näin voidaan välttää esimerkiksi sairauspoissaoloista aiheutuvat kohtuuttomat seuraukset oppilaalle. 39
Lukuvuositodistus vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa Lukuvuositodistuksessa ovat näkyvissä eri opintokokonaisuuksista saadut arvosanat. Oppilaan todistukseen merkitään vain hyväksytyt suoritukset ja muilta osin hän jatkaa opintojaan seuraavalla vuosiluokalla. Sanallista arviota käytettäessä lukuvuositodistuksesta on aina käytävä ilmi, onko oppilas suorittanut opintokokonaisuuden hyväksytysti. 40
Oppilaan poissaolot ja arviointi Sairaana oleva oppilas ei välttämättä pysty etenemään opinnoissaan samaan tahtiin kuin koulussa opiskelevat. Sairaus saattaa myös kokonaan estää oppilaan opiskelun sairaalakoulussa tai kotona, joten oppilaalle ei kerry opintosuorituksia. Myös erilaisten näyttöjen antaminen kokeiden yms. avulla voi olla mahdotonta tai vaikeaa. Tällöin voidaan pitää kohtuuttomana arvioida oppilasta lukukauden päätteeksi samalla tavoin kuin muita oppilaita. Tilanteeseen voidaan varautua paikallisessa opetussuunnitelmassa tehtävin ratkaisuin. 41
Perusopetusasetuksen mukaan oppilaalle tulee antaa todistus lukuvuoden päätteeksi. Välitodistuksista päätetään sen sijaan paikallisesti, ylemmät säädökset eivät edellytä välitodistuksen antamista. Jos paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, että oppilaille annetaan välitodistus tai välitodistuksia, saattaa olla tarkoituksenmukaista muotoilla tämä päätös niin, että kouluille jää tapauskohtaista harkinnanvaraa. Opetussuunnitelmaan voidaan esimerkiksi kirjata, että välitodistus on tietyissä tilanteissa mahdollista jättää antamatta. 42
Jos paikalliseen opetussuunnitelman ei ole kirjattu joustomahdollisuutta todistuksen antamisessa, tarvittavaa joustoa tuo perusopetuslain 18, jossa käsitellään erityisiä opetusjärjestelyjä. Kyseisen pykälän 3) kohdan mukaan oppilaan opiskelu (ja arviointi) voidaan järjestää osittain toisin kuin kyseisessä laissa tai sen nojalla säädetään ja määrätään, mikäli se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. 43
Jos oppilas ei sairauden vuoksi ole voinut osallistua kouluopetukseen eikä muutoinkaan opiskella tai antaa näyttöjä, voidaan todistuksen avulla annettava arviointipalaute jättää em. säännöksen perusteella antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös. Huoltajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan palautetta muulla tavoin kuin todistuksen avulla. 44
Perusopetuslakiin (628/1998) tehty lisäys (477/2003) velvoittaa opetuksen järjestäjää seuraamaan oppilaan poissaoloja ja ilmoittamaan luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä säännöksiä siitä, että sairaudesta tai muusta syystä johtuva tietty määrä poissaoloja johtaisi automaattisesti luokalle jättämiseen tai jäämiseen. Luokalle jättämisen perusteita ovat perusopetusasetuksen (852/1998) mukaan vain hylätty vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa tai yleinen huono koulumenestys. 45
6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen Perusopetuksessa oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. 46
6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Oppilas on saavuttanut perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet oppiaineessa välttävästi (5) mikäli hän osoittaa jossakin määrin oppiaineelle asetettujen tavoitteiden mukaista osaamista. 47
6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen Tällöin oppilas on suorittanut yleisen oppimäärän ko. oppiaineessa hyväksytysti. Arvosanan muodostaminen perustuu myös tässä tapauksessa oppilaan osoittamaan keskimääräiseen osaamiseen, eli välttävän tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida hylätyn (4) suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. 48
Perusopetuksen oppilaan arviointi artikkelit: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutukse n_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/perusop etuksen_oppilaan_arviointi Opetushallitus
Oppilaan arviointi perusopetuksessa artikkelit: Oppilaan arvioinnin lähtökohtia Milloin arviointi on eettisesti kestävää? Miten arviointi tukee oppilaan oppimisen taitoa? Miten arviointitieto voi parantaa opetusta? Oppilaan arvioinnin kehitysvaiheet Oppilaan arviointi menneinä vuosikymmeninä Oppilaan arvioinnin linjaukset Oppilaan arviointi opintojen aikana Oppilaan päättöarviointi perusopetuksessa Valinnaisten aineiden arviointi Luokalta siirtyminen ja luokalle jättäminen perusopetuksessa Oppilaan käyttäytymisen arviointi perusopetuksessa 50
Oppilaan arviointi perusopetuksessa artikkelit: Oppilaan arvioinnin erityiskysymyksiä Arvioinnin uusiminen ja oikaisu perusopetuksessa Oppilaan poissaolot ja arviointi Joustoa oppilaan arviointiin vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun avulla Kotona opiskelevan oppivelvollisen opintojen arviointi Oppilaan arviointi sairaalaopetuksessa Suomeen palaavan oppilaan opintojen arviointi Arvosanojen korottamiseen liittyvät käytännöt 51
Oppilaan arviointi perusopetuksessa artikkelit: Tietoa perusopetuksen todistuksista Todistuksenanto-oikeus ja yleistietoa todistuksista Lukuvuositodistus Välitodistuksen antaminen 9. luokalla Päättötodistus Erotodistus Erityisen tutkinnon suorituksista annettavat todistukset 52
Oppilaan arviointi perusopetuksessa artikkelit: Oppilaan arvioinnin työvälineitä Arviointi oppimisen tukena jatkuva arviointi ja monipuoliset arviointikäytänteet Prosessiarviointi opettajan, oppilaan ja vertaisryhmän työvälineenä Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena Arviointiraportteja Arviointi inklusiivisissa oppimisympäristöissä Keskeisiä kysymyksiä päättäjille ja alan ammattilaisille( Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen arviointiprojektin ensimmäisen vaiheen keskeiset tulokset): http://www.european-agency.org/publications/ereports/assessment-ininclusive-settings-key-issues-for-policy-and-practice/assessment-fi.pdf 53
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto Kristiina Laitinen 54
Oppilashuollon lainsäädännön aiheuttamat muutokset oppimisen ja koulunkäynnin tukeen Oppilashuollon lainsäädäntö toi muutoksia myös tehostettua ja erityistä tukea koskeviin säännöksiin esi- ja perusopetuksessa PoL 16 a ja 17 (1288/2013) 1. Uudistunut lainsäädäntö erottaa toisistaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetyn oppilashuollon ja Perusopetuslaissa säädetyn kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen. Muutokset astuivat voimaan 1.8.2014 alkaen ja tällä hetkellä toimitaan lainsäädännön pohjalta. 55
Perusopetuslain mukaan Tehostettu tuki Aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Erityinen tuki Selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta tehdään oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä (osa pedagogista selvitystä). 56
Lähtökohtana yhteistyö Oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttaminen edellyttää monipuolista yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa. Kotiin ollaan aina yhteydessä ennen oppilaan asian käsittelyä. Oppilas tai huoltaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta.
Moniammatillisuuden toteutuminen Moniammatillisuus toteutuu silloin, kun asian käsittelyyn osallistuu opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa tai psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Rehtori, erityisopettaja ja opettaja edustavat kaikki opettajaprofessiota. Yhteistyössä tarvittavat asiantuntijat harkitaan tapauskohtaisesti. Ratkaisevaa on, kenen tehtäviin lapsen asian hoitaminen sisällöllisesti kuuluu. Käsittelyssä ei ole vakiintunutta kokoonpanoa Hyvä tapa toteuttaa käsittely on konsultointi 58
Yksilökohtainen oppilashuolto oppimisen ja koulunkäynnin tuen yhteydessä Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Jos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämistä varten tarvitaan esimerkiksi psykologista tutkimusta tai kuraattorin laatimaa sosiaalista selvitystä, ovat nämä yksilökohtaista oppilashuoltoa. Yksilökohtainen oppilashuolto täydentää oppilaan saamaa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. 59
Tuen kirjaaminen asiakirjoihin ja oikeus salassa pidettäviin tietoihin Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät asiat kirjataan perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla eri asiakirjoihin. Asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Asiakirjoihin sisältyviä tietoja voivat saada vain kyseistä lasta/oppilasta opettavat opettajat ja muut tietoja työtehtävissään tarvitsevat henkilöt. Tietoja voi saada vain siinä laajuudessa kuin mitä he työtehtävissään tarvitsevat. Tehostetun tuen aloittaminen kirjataan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla, esimerkiksi pedagogiseen arvioon. 60
Mitä oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiakirjoihin kirjataan? Pedagogisiin asiakirjoihin ei ole suositeltavaa kirjata esimerkiksi oppilaan diagnooseja tai referoida psykologin tms. lausuntojen sisältöjä. Pedagogisiin asiakirjoihin voidaan kirjata, että oppilas on ohjattu kääntymään oppilashuollon asiantuntijan puoleen palveluiden saamiseksi. Asiakirjoihin ei ole suositeltavaa kirjata yksilöityjä ohjaamisen syitä tai toimenpiteitä. 61
Mitä oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiakirjoihin kirjataan? Jos lapselle/oppilaalle on tehty psykologinen tutkimus, siitä saadun tiedon perusteella kirjataan oppilaan 1. pedagogiseen arvioon/ selvitykseen arvio oppilaan tarvitsemasta tuesta (esim. tukimuodot) ja oppimissuunnitelmaan/ HOJKSiin tukeen liittyvät tavoitteet, suunnitelmat ja menetelmät sekä käytännön tukitoimet. Em. pedagogisiin asiakirjoihin ei liitetä lausuntoja. Ainoastaan erityisen tuen päätökseen voidaan liittää lausunnot, jotka tarvitaan päätöksen perusteluiksi. 62
Keskustelusta ja konsultaatiosta Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppilaan opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista saa keskustella henkilöstön kesken Vain niiden kanssa, joiden työtehtäviin oppilaan asia liittyy Keskustelu tiedoista, jotka tarpeellisia pedagogisen tuen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa Tavoitteena varmistaa riittävä ja oikea-aikainen tuki Kristiina Laitinen 63
Keskustelusta ja konsultaatiosta Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Konsultaatio pedagogisen tuen yhteydessä Nimetön konsultaatio aina turvallinen toimintatapa Pedagogisen tuen yhteydessä konsultaatiota voidaan toteuttaa myös siten, että oppilaan nimi tulee ilmi, vaikka konsultaatiossa käsiteltäisiin salassa pidettäviä asioita. Tällöin konsultaation osapuolet harkitsevat, mitkä em. salassa pidettävistä tiedoista ovat opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Kristiina Laitinen 64
Keskustelusta ja konsultaatiosta Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Vaitiolovelvollisuus Koulun henkilöstö on vaitiolovelvollinen tiedoista, jotka he työssään saavat oppilaasta ja perheestä Näitä tietoja ei saa ilmaista sivullisille Sivullisia ovat koulun ulkopuolisten toimijoiden lisäksi ne koulun henkilöstöön kuuluvat, jotka eivät työskentele oppilaan kanssa Vaitiolovelvollisuus ei oikeuta tietojen saamiseen: Tiedot ja tehtävät kuuluvat yhteen Vaitiolovelvollisuus säilyy palvelussuhteen päättymisenkin jälkeen Kristiina Laitinen 65
Diagnoosi pedagogisissa asiakirjoissa Suositus on, että diagnoosia ei kirjoitettaisi oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin. Se aiheuttaa asiakirjojen käyttöön ja salassa pitoon liittyviä ongelmia, koska opettajille tai muulle henkilöstölle ei saa antaa ilman huoltajan yksilöityä tiedonsiirtolupaa mitään sellaista tietoa, mikä ei ole välttämätöntä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta. 66
Diagnoosi pedagogisissa asiakirjoissa Niissä kuvataan ainoastaan oppilaan tuen tarve koulun arjessa, annettavat tukitoimet ja oppilaan oppimisen tukeen liittyvät tavoitteet, suunnitelmat ja käytännön menetelmät, oppimateriaalit jne. Pedagogisiin asiakirjoihin on tärkeä kirjata, miten jokin sairaus, oireyhtymä tms. vaikuttaa käytännön tasolla oppimiseen ja/tai koulunkäyntiin ja miten tämä tulee huomioida oppilaan opetusta järjestettäessä. 67