Ympäristölautakunta 33 11.05.2010 Ympäristölautakunta 53 17.08.2010 Ympäristölautakunta 16 07.02.2012 Korkeimmalle hallinto-oikeudelle selityksen antaminen kiinteistön 61-408-8-20 purkamislupapäätöksestä tehtyjen valitusten johdosta 346/10.03.01/2010 YMLA 33 Ilari Vähä-Pietilä, Sanna Vähä-Pietilä ja Juha Kurppa ovat jättäneet ympäristölautakunnalle 2.11.2009 purkamislupahakemuksen huonokuntoisen omakotirakennuksen purkamiseksi kiinteistöltä 61-408-8-20 osoitteessa II linja 4. Heidän on tarkoitus rakentaa kiinteistölle vastaavan kokoinen ja näköinen rakennus. Museovirasto on antanut hakemuksesta 16.11.2009 lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavaa: "Kalliomäen alue kuuluu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja se on olennainen osa Forssan teollisuushistoriaa. Forssa Osakeyhtiö jakoi 1870-luvulla Ronttismäeksi kutsutun alueen linjoihin ja vuokrasi pienet tontit työväestölleen. Alue rakennettiin nykyiseen laajuuteen 1880- ja 1890-luvulla nykyiseen laajuuteensa. Nyt purettavaksi esitetty rakennus sijaitsee Kalliomäen II linjalla ja kuuluu rakennusinventoinnin mukaan Kalliomäen vanhimpaan kerrostumaan." Lausunnossaan Museovirasto esittää, että rakennuksesta tehdään kuntotutkimus ja haluaa lisäksi, että sille varataan mahdollisuus antaa sen perusteella uusi lausunto asiasta. Rakennusmestari Heikki Tähtinen on antanut 15.2.2010 lausunnon rakennuksen kunnosta ja arvioinut lisäksi rakennuksen vaurioitumiseen johtaneita syitä. Museoviraston arkkitehti Anu Laurila piti kiinteistöllä katselmuksen 16.3.2010. Museovirasto on antanut edellä mainitun lausunnon ja pidetyn katselmuksen johdosta asiasta uuden oman lausuntonsa, jossa todetaan mm. seuraavaa: "Rakennuksella on erityistä arvoa palstoitetun Kalliomäen vanhimman kerrostuman edustajana. Rakennus muodostaa alkuperäisessä asussaan säilyneenä osan Kalliomäen "detaljipankista", mikä lisää sen arvoa. Yhtään rakennusta ei Kalliomäen vanhimmista kerrostumista tule purkaa ilman huolellista harkintaa sen vaikutuksista kokonaisuuteen." Lisäksi Museovirasto arvioi lausunnossaan rakennuksen kuntoa vaurioitumiseen johtaneita syitä ja niitä osia rakennuksesta, jotka
olisi mahdollista korjauksen yhteydessä säilyttää. Lausunnossaan Museovirasto myös toteaa, että rakennuksen korjaaminen olisi Kalliomäen kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu, mutta toteaa myös, että se voisi kuitenkin osoittautua kohtuuttomaksi vaatimukseksi omistajalle. Mikäli rakennus päätetään purkaa, tulee kaupungille varata mahdollisuus dokumentoida rakennus ja sen detaljit sekä ottaa niistä mallit ja rakennuksen käyttökelpoiset osat tulisi ottaa talteen ja kierrättää. Purkamisasiakirjakopiot on lähetetty 8.4.2010 Hämeen ELY-keskukselle, jolta 4.5.2010 tulleessa tiedotteessa mainitaan, että kyseisen rakennuksen purkamisasia ei anna ELY-keskuksen taholta aihetta toimenpiteisiin. Kiinteistön naapureille on tiedotettu purkamisluvasta eikä naapureilla ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Museoviraston ja Heikki Tähtisen lausunnot ovat liitteenä. Kalliomäen alue kuluu, kuten Museoviraston lausunnoissa todetaan, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kaikkien forssalaisten etu on säilyttää Kalliomäen rakennuskanta ja ympäristö sen alkuperäismuodossaan. Alueen säilymisen turvaamiseksi tulisi pyrkiä jo etukäteen löytämään tyhjilleen jääneet ja käytännössä hylätyt kiinteistöt ja avustaa omistajatahoja löytämään ratkaisuja, joilla taattaisiin rakennuskannan säilyminen. Todellisen tilanteen arvioimiseksi ja päätöksenteon selventämiseksi ympäristölautakunta tutustuu kohteeseen ennen kokouksen aloittamista. Rakennustarkastaja: Ympäristölautakunta päättää Ilari Vähä-Pietilän, Sanna Vähä-Pietilän ja Juha Kurpan kiinteistöllä 61-408-8-20 sijaitsevan asuinrakennuksen purkamislupa-asiasta kokouksessa tehtävän päätösesityksen mukaisesti ja antaa rakennustarkastajalle tehtäväksi päätöksen mukaisen toimituskirjan laatimisen. Käsittely: Timo Aaltonen poistui esteellisenä kokouksesta, koska hän on hakijoiden lähisukulainen. Kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä esitteli 11.5.2010 antamansa lausunnon kokouksessa. Lausunto on pöytäkirjan liitteenä. Puheena oleva rakennus sijoittuu huomattavasti katukorkeutta alemmaksi ja siitäkin johtuen sen alapohjarakenteet ja alimmat hirsikerrat ovat pahasti pitkän tyhjilläänoloajan aikana vaurioituneet. Katu- ja viherlaitoksen maarakennusmestari Jyrki Kolismaan mukaan kadun korkeusaseman madaltaminen rakennuksen kannalta riittävään korkeuteen ilman rakennuksen nostamista ei
onnistu. Katukorkeuden huomattava laskeminen aiheuttaisi myös mahdollisesti muutoksia kunnallisteknisten verkkojen sijoittamiseen. Toimenpide saattaisi myös edellyttää louhintaa ja joka tapauksessa kadun rakennekerrokset jouduttaisiin uusimaan muutettavalta katuosuudella. Museoviraston lausunnossa mainitaan, että olisi Kalliomäen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden kannalta tärkeää säilyttää ainakin osa rakennuksesta. Lausunnossakin todetaan, että se voi kuitenkin osoittautua kohtuuttomaksi vaatimukseksi omistajalle. Rakentamisessa on noudatettava rakentamiselle asetettuja teknisiä vaatimuksia ja korjausrakentamisessakin myös rakenteiden lujuus, vakaus, hygienia, terveys ja käyttöturvallisuusseikat on otettava huomioon. Puheena oleva rakennus on, kuten tehdyt selvitykset, lausunnot ja sen paikalla nähty sijainti ja kunto osoittavat, päässyt siinä määrin huonoon kuntoon, että sen kunnostaminen ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista. Kun otetaan huomioon tämä yksittäinen rakennus osana Kalliomäen kokonaisuutta ja huomioidaan sen nykyinen kunto ja noudatetaan purkamisessa Museoviraston lausunnossaan 26.3.2010 antamia ohjeita, ei sen purkaminen yksittäisenä rakennuksena merkitse maankäyttö ja rakennuslain 139 :n 1 momentissa mainittujen perinne- kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Edellä olevaan selvitykseen perustuen rakennustarkastaja teki seuraavan päätösehdotuksen: Ympäristölautakunta myöntää Ilari Vähä-Pietilälle, Sanna Vähä-Pietilälle ja Juha Kurpalle rakennuksen purkamisluvan kiinteistölle 61-408-8-20 liitteenä olevan toimituskirjan mukaisesti. Päätös julkipannaan 17.5.2010 ja annetaan 18.5.2010. Keskustelun kuluessa jäsen Asta Jakkola ehdotti, että asia jätetään pöydälle lisäselvitysten hankkimiseksi. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi rakennustarkastajan kokouksessa tekemän ehdotuksen. Tekninen johtaja Antti Henilä poistui kokouksesta kello 19.05.
YMLA 53 Ympäristölautakunnan 11.5.2010, 33 päätöksestä on tehty Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle neljä erillistä valitusta. Valituksen ovat tehneet Eeva Suojanen ja Jari Isotalo, Seija Vanhanen, Sirkka-Liisa Ilvonen sekä Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys ry. Valitukset ovat liitteenä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kehottaa ympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaikista valituksissa esitetyistä vaatimuksista ja valitusperusteista sekä esittämään sellaiset perusteet, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisessa. Lisäksi hallinto-oikeus pyytää liittämään asiakirjoihin alkuperäisenä tai jäljennöksinä valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Lausunnoksi on laadittu liitteenä oleva ehdotus. (PK) Rakennustarkastaja: Ympäristölautakunta antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle liitteenä olevan lausunnon valituksien johdosta. Käsittely: Jäsen Timo Aaltonen poistui esteellisenä kokouksesta, koska hän on kiinteistön omistajien lähisukulainen. Keskustelun kuluessa jäsen Asta Jaakkola ehdotti, että ympäristölautakunnan 11.5.2010 tämän asian kohdalla tehty päätös tulee kumota. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi rakennustarkastajan ehdotuksen. YMLA 16 Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut 9.12.2011 ympäristölautakunnan päätöksen ja hylännyt purkamislupahakemuksen. Ympäris tölautakunta ei valittanut Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä ja merkitsi pää tök sen ko kouk ses saan 13.12.2011 tiedoksi. Purkamisluvan hakijat Ilari Vähä-Pietilä, Sanna Vähä-Pietilä ja Juha Kurppa valittivat Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeim paan hallinto-oikeuteen. Valitus on liitteenä. Korkein hallinto-oikeus pyytää ympäristölautakunnalta selitystä valituksen johdosta 27.2.2012 men nes sä. Valitusasiakirjat esitellään kokouksessa. Selitykseksi on laadittu liitteenä oleva ehdotus. (PK)
Rakennustarkastaja: Ympäristölautakunta antaa korkeimmalle hallin to-oikeudelle liitteenä olevan selityksen Ilari Vähä-Pietilän, Sanna Vähä-Pietilän ja Juha Kurpan valituksesta. Käsittely: Jäsen Timo Aaltonen poistui esteellisenä kokouksesta, koska hän on kiinteistön omistajien lähisukulainen. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi ehdotuksen.