Sylistä maailmaanlapsen normaali psyykkinen kehitys LT, lastenpsykiatrian ylilääkäri Lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikkö Lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutuskokonaisuus 2017-2019 24.1., 2.2., 8.2. 2017
Lapsuusiän psyykkinen kehitys Kehitykseen liittyvät Aivojen kypsyminen Fyysinen kehitys Perintötekijät Vuorovaikutus ympäristön kanssa Pienellä lapsella vuorovaikutus vanhemman kanssa keskeistä! Riippuvuus jotta voi myöhemmin irtautua Ilman syliä alussa ei voi irtautua maailmaan turvallisesti 2
Transaktionaalinen kehitysmalli kehitys ei määräydy yksin geneettisistä tai biologisista seikoista kehitys ei määräydy yksin ympäristön vaikutuksesta kehitys määräytyy biologian ja ympäristön jatkuvasta vaikutuksesta toinen toisiinsa kehitys rakentuu aina aikaisemmalle kehitykselle 3 Neur onei
Transaktionaalinen kehitysmalli lapsen ja vanhemman suhteessa C1 C2 C3 C n P1 P2 P3 P n 4
Riski- ja suojatekijät lapsen psyykkisessä kehityksessä tunnettuja riskitekijöitä paljon keskosuus, kehityshäiriöt, vakava sairaus (lapsi) Raskausajan riskit (äidin stressi, päihteet, ravitsemus) vanhemman psyykkinen sairaus, päihteiden käyttö, perheväkivalta, parisuhteen ongelmat (perhe) matala sosioekonominen asema, köyhyys (sosiaalinen ympäristö) riskin vaikutus ei spesifinen ei yksittäinen riski, vaan riskien kumuloituminen 2/9/2017 : Varhainen 5 vuorovaikutus ja lapsen
Riski- ja suojatekijät lapsen psyykkisessä kehityksessä riskien välittyminen varhaisen vuorovaikutuksen kautta jos vuorovaikutus häiriintyy => riskitekijällä todennäköisempi vaikutus lapsen kehitykseen jos vuorovaikutus säilyy hyvänä => lapsi suojatumpi riskitekijältä 2/9/2017 : Varhainen 6 vuorovaikutus ja lapsen
Geenit ja ympäristö G x E Lapsen kehitykseen vaikuttavat genotyyppi biologinen organisaatio fenotyyppi yksilön organisaatio envirotyyppi kokemusten organisaatio Mikä on vanhemman ja lapsen välisen (varhaisen) vuorovaikutuksen merkitys? tärkeä lapsen kokemusta ohjaava tekijä erityisesti vauvalla säätely kahdensuuntaista! 7
Geenit ja ympäristö (G x E) Geenien ekspressoituminen yhteydessä ympäristötekijöihin ja vuorovaikutukseen vanhemman kanssa Monoamiinioksidaasi- A- entsyymin matalampi aktiivisuus ja lapsuudessa koettu väkivaltaisuus à väkivaltainen käyttäytyminen ja asosiaalisuus aikuisena jos matala entsyymiaktiivisuus mutta ei väkivaltaa lapsena à ei väkivaltaa aikuisena jos ei väkivaltakokemuksia lapsuudessa, entsyymin aktiivisuudella ei merkitystä 8
Lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu lisäsi aikuisiän depressiota niillä, joilla serotoniinitransportteri geenin lyhyt alleeli ei niillä, joilla kaksi pitkää alleelia Tietynlainen geneettinen rakenne serotoniinireseptorigeenissä (T/T tai T/C) voi lisätä hoivakokemusten merkitystä suojaavana tekijänä 9
Epigenetiikka Geenien toimintaan vaikuttavat muutokset: Millä tavalla geenit aktivoituvat/ inaktivoituvat ympäristötekijöiden vaikutuksesta (stressi, varhainen vuorovaikutus, ravinto, kemikaalit) Esim. stressi voi aiheuttaa muutoksia (esim. metylaatio), jotka avaavat tietyn geenin/ tietyt geenit luettavaksi Nämäkin voivat periytyä Geenien ja ympäristötekijöiden vaikutus ei ole stabiili, voi vaihdella eri ikäkausina 10
Aivojen kehitys Raskauden ensimmäisistä viikoista nuoruusikään saakka Myöhemminkin tapahtuu toiminnallista muovautumista Ihmisellä kyky oppia uusia asioita vanhuudessakin Rakenteellista ja toiminnallista kehitystä säätelevät geenit, ympäristön ärsykkeet ja kokemukset jotka liittyvät varhaiseen emotionaaliseen vuorovaikutukseen hoivaavan aikuisen kanssa (tavallisesti äiti ja isä) 11
Aivojen rakenteellinen kehitys Kehitys alkaa varhain raskausaikana Neuraalipoimu, neuraaliputki Neuraaliputken sulkeutuminen 18-24 raskauspäivän aikana Neuraaliputken sisälle jäävistä soluista kehittyy keskushermosto. 12
Aivojen rakenteellinen kehitys Neuraaliputken yläpäähän syntyy ensin 3, sitten yhteensä 5 aivorakkulaa -> aivojen rakenteelliset osat Neuraaliputken alaosa kehittyy selkäytimeksi Varhaisten hermosolujen vaellus 6. raskausviikolta alkaen 6. raskauskuukaudelle asti Hermosolujen erilaistuminen, kypsyminen, aksonien ja dendriittien muodostuminen 13
Aivojen kehitys kehitysjärjestys on geneettisesti määräytynyt ja ympäristötekijöistä riippumaton rakenteellinen kehitys tapahtuu raskauden aikana toiminnallinen järjestäytyminen ensimmäisten elinvuosien aikana synapsien muodostuminen ja ylimääräisten synapsien karsiutuminen ympäristön tarjoamista kokemuksista riippuvainen 14
Aivojen plastisuus aivojen rakenteen ja toiminnan kyky muovautua ympäristön vaikutusten ja elimistön tarpeiden mukaan kokemusta odottava kehityksen herkät kaudet; kehitystä ei tapahdu ellei tiettyä kokemusta kokemuksesta riippuvainen yksilölliset kokemukset, oppiminen 15
Aivojen toiminnallinen kehitys 100 miljardia hermosolua, kukin yhteydessä n. 10 000 muuhun hermosoluun à toiminnallinen järjestäytyminen tarpeellista, jotta mikään jäsentynyt toiminta olisi mahdollista Synapsien synty, toiminnalliseksi jääminen, toisaalta tarpeettomien yhteyksien karsiutuminen Synapsien syntyminen raskausajan lopulla, mutta erityisesti syntymän jälkeen geneettisesti ohjattua 16
Aivojen toiminnallinen kehitys kahden ensimmäisen elinvuoden aikana synapsien ylituotantoa geneettisesti ohjautuvaa ympäristöstä saadut kokemukset ohjaavat tiettyjen synapsiyhteyksien muodostumista toiminnallisiksi ja toisten karsiutumista tarpeettomina pois hoiva ja muu vuorovaikutus vanhemman kanssa keskeinen ohjaava tekijä varhaisvaiheessa 17
Aivojen toiminnallinen kehitys Motorisilla ja sensorisilla aivokuorialueilla saavutetaan aikuisen määrää vastaava synapsien määrä jo ennen kouluikää Otsalohkon etuosassa vasta varhaisaikuisuudessa Myelinisaatio 18
Aivojen toiminnallinen kehitys yhä laajemmat toiminnalliset yhteydet eri aivoalueiden välille järjestyminen eli toiminnallisten yksiköiden ja yhteyksien muodostuminen integroituminen eli erillisten toiminnallisten yksiköiden yhtyminen laajemmaksi kokonaisuudeksi esim. kehitystasohyppäykset integroituminen keskeinen prosessi sille miten mieli toimii 19
Kehitystasohyppäykset Kehitys eri osa-alueilla tarpeeksi pitkälle à laadulliset muutokset; hyppäyksenomainen kehitys Syntymä! 2-3 kk vuorovaikutushymy, jokeltaminen 7-9 kk vierastaminen 12-13 kk sinä-minä, symbolifunktio 18-21 kk ei-sana tietoisesti ja tarkoituksellisesti 24-36 kk kertova vuorovaikutus 20
Mitä on mieli? mieli kehittyy ja syntyy ihmissuhteiden ja aivojen toiminnallisen kehityksen yhteydestä mieli = energian ja informaation virtaa tunteet ohjaavat tätä energian ja informaation virtaa tätä energian ja informaation virtaa voi olla aivojen sisällä (intrapersoonallinen tapahtuma) ja aivojen välillä (interpersoonallinen tapahtuma) brain-to-brain interaction 21
Mitä on mieli? Yksilölliset kokemukset vuorovaikutussuhteissa vaikuttavat siihen, millaisia neuroniyhteyksiä syntyy tai mitkä synapsit jäävät toiminnallisiksi Jokaisella oma, yksilöllinen neuroniyhteyksien verkko, jonka toiminnasta mielen prosessit syntyvät Aivoalueiden toiminnallinen integraatio keskeistä mielen terveessä kehityksessä 22
Tunteet ja aivot tunne säätelee aivojen energia- ja informaatiovirtaa ja integroitumista ja on siten siis keskeinen mielen säätelijä kehostamme tai ulkopuolelta tulevan informaation arviointi vitaliteettitunteet, kategoriset tunteet (Stern) 23
voi johtaa esim. hormonaalisiin, autonomisen hermoston tai käyttäytymisen muutoksiin, sisäelimistön ja tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa ohjaavien aivoalueiden aktivoitumiseen tai erilaistuneisiin tunnetiloihin 24
Lapsen psyykkinen kehitys alkaa Lapsen psyykkinen kehitys alkaa jo raskausaikana, eikä sitä voi erottaa aivojen kehityksestä tai fyysisestä kehityksestä Sikiöön vaikuttavat äidin hyvinvointi, ravitsemus, äidin stressi, sairaudet, lääkkeet, päihteet, muut ympäristötekijät Yhdessä geneettisten tekijöiden kanssa ne voivat vaikuttaa syntyvän lapsen ominaisuuksin kuten ärtyvyyteen, jäntevyyteen, säätelykykyyn temperamenttiin 25
Varhainen kommunikaatio ja tunteiden säätelyn kehittyminen Vastasyntynyt on kykenevä ja halukas vuorovaikutukseen Kyky aloittaa, ylläpitää ja lopettaa vuorovaikutushetkiä, säädellä jossain määrin Vastavuoroista keskustelua alusta saakka Kommunikaatiosekvensseissä alku, loppu, looginen rytmi, samankaltainen intonaatio Vauvan ja vanhemman kommunikaatio on tunnekommunikaatiota Protokonversaatio Katsekontakti, ääntelyt, käsien ja pään liikkeet Jaettu kokemus, tunteet, ymmärtäminen Suora yhteys aivoista aivoihin; erit. limbinen järjestelmä 26
Tunteiden säätelyn kehittyminen Tunteiden säätely Kyky tuntea, ilmaista ja säädellä sekä positiivisia että negatiivisia tunteita on merkki mielen terveydestä Tunteiden säätelyn vaikeudet kuuluvat keskeisesti useimpiin mielenterveysongelmiin 2/9/2017 : Varhainen vuorovaikutus ja lapsen 27
Tunteiden säätelyn kehittyminen Tunteita yhteen soinnutetaan, jaetaan ja säädellään vanhemman ja vauvan vuorovaikutuksessa Negatiivisten tunteiden vähentäminen/ lievittäminen Positiivisten tunteiden jakaminen, lisääminen ja voimistaminen (intensiivisyys)
Tunteiden säätelyn kehittyminen Kyetäkseen säätelemään vauvan/ lapsen tunteita, vanhemman täytyy kyetä riittävästi säätelemään omia tunteitaan Kokemus korjaamisesta vuorovaikutuksessa Muutos ei-yhteensoinnutetusta, ei-jaetusta tunnetilasta yhteensoinnutettuun, jaettuun tilaan Hyvin palkitsevaa vauvalle, vauvan kokemus laajentuu, hän voi saavuttaa tilan, joka on jäsentyneempi, koherentimpi, monimutkaisempi; tukee tervettä psyykkistä kasvua 29
Tunteiden säätelyn kehittyminen vähitellen kehityksen kuluessa lapsi säätelee itsenäisemmin aikuisinakin tarvitsemme toista etenkin emotionaalisesti haastavissa tilanteissa Myös lapsen omat geneettiset/biologiset ominaisuudet esim. temperamentti vaikuttavat 30
Itsesäätely ja toisen avulla tapahtuva säätely kehityksen kuluessa kehitys toinen itse Sameroff
Tunteiden säätelyn kehittyminen Tunteiden säätelykeinot vuorovaikutuksessa monipuolistuvat ja muuttuvat konkreettisesta yhä enemmän mielikuvien tasolle Vanhempi lohduttaa ja tyynnyttää lasta Tunnetilojen vastavuoroisuus ja vahvistaminen perheessä Tunteiden hallinnan mahdollistava ympäristö Ikätovereiden vaikutus Ystävyyssuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet 32
Tunteiden säätelyn kehittyminen Kiintymyssuhde lapsen ja vanhemman välinen tunnesuhde yhteydessä lapsen ja vanhemman välisten toistuvien vuorovaikutuskokemusten ja niihin liittyvien tunnekokemusten laatuun tunteiden säätelyn väline 33
Tunteiden säätelyn kehittyminen Kehityksen kuluessa lapsi sisäistää ja oppii ne säätelymallit, joita hän on vanhempansa kanssa kokenut Aivojen tasolla tämä merkitsee uusia, kehittyviä, alempia aivoalueita sääteleviä yhteyksiä Hyvin säädellyt emotionaaliset vuorovaikutuskokemukset tutun, ennakoitavan, hoivaavan aikuisen kanssa (tavallisesti äiti ja isä) lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta, mutta myös lapsen uteliaisuutta tutkia uusia asioita ympäristössään (oppiminen!) 34
Tunteisiin liittyvät aivojen rakenteet Limbinen järjestelmä tärkeä kuitenkin yhteyksiä kaikkialle aivoihin mantelitumake, hippokampus, talamus 35
Tunteisiin liittyvät aivojen rakenteet Mantelitumake eli amygdala emotionaalisesti ja sosiaalisesti merkityksellisten ärsykkeiden arviointi ja tulkinta sosiaalinen kognitio, esim. kasvojen tunnistaminen emotionaalisesi merkittävien asioiden tallentuminen muistiin pelko yhteydet mm. hippokampukseen, talamukseen, aivokuorelle, otsa- ja ohimolohkoon 36
Tunteisiin liittyvät aivojen rakenteet Tunteiden säätelyssä merkitystä myös frontaalisella aivokuorella oikean ja vasemman puolen keskinäinen tasapaino vasen puoli lähestyminen, positiiviset tunneilmaisut oikea puoli vetäytyminen, negatiiviset tunneilmaisut; tunnekokemusten prosessointi ja tunteita ilmaisevien eleiden ja ilmeiden tunnistaminen 37
Tunteisiin liittyvät aivojen rakenteet Aivojen välittäjäaineet osallistuvat mielialan ja tunteiden säätelyyn serotoniini, dopamiini, noradrenaliini Dopaminergiset radat keskeisiä mielihyvän ja mielipahan säätelyssä Noradrenerginen ja serotonerginen järjestelmä vaikuttavat mm. tarkkaavaisuuteen, aggressiivisuuden tai hyperaktiivisuuden hallintaan Keskinäisellä tasapainolla myös merkitystä tunteiden säätelyssä 38
Toiminnanohjauksen ja muistin kehittyminen Kaikki aivojen korkeamman tason toiminnat, jotka tukevat tavoitteellista toimintaa Esim. kyky tarkkaavaisuuteen, työmuisti, kyky inhiboida ja muuttaa toimintaa, päättelykyky Työmuisti ja tarkkaavaisuus: erityisesti otsalohkon etuosissa, myös päälaen ja ohimolohkon aivoalueet Tarkkaavaisuus, työmuisti, inhibitiokyky, päättely- ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät lapsella yhdessä vastaavien aivoalueiden kanssa 7-8 vuotiailla kehittyvät vielä voimakkaasti; pojilla jnkv hitaammin kuin tytöillä 39
Muisti Aivoissa ei ole erillistä muistisäiliöä tai muistialuetta muisti tarkoittaa aivojen kykyä käyttää aikaisemmin koettua ohjaamaan tulevaa toimintaa todennäköisyyttä siihen, että jotkut neuroniyhteydet tai radat toimivat uudelleen yhdessä hippokampuksella merkittävä rooli pitkäkestoisen muistin toiminnassa 40
Muisti Työmuisti (lyhytkestoinen) Pitkäkestoinen muisti Implisiittinen muisti Eksplisiittinen muisti autobiografinen muisti 41
Muistin tyypit Implisiittinen (eli proseduraalinen) muisti käyttäytyminen, havainnot, emotionaaliset ja somatosensoriset kokemukset tallentuvat materiaalia ei voida tietoisesti muistaa ei liity kokemusta että muistuu mieleen kehon muisti 42
Eksplisiittinen Muistin tyypit alkaa toimia 1-2 ikävuoden välissä sanallisesti tavoitettavissa käyttöön liittyy tunne, että jotakin muistetaan autobiografinen muisti eksplisiittisen muistin muoto muistamiseen liittyy tietoisuus itsestä ja ajasta 2 v jälkeen 43
Varhaislapsuus 0-3v Vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa vauvan taidot lisääntyvät ja kehittyvät Vauvan kokemus itsestä ja suhteesta toiseen rakentuu vuorovaikutuksessa toisen ihmisen, tavallisesti vanhemman kanssa Sensitiivisen, vastavuoroisen vuorovaikutuksen merkitys; hoivaa, huolenpitoa, tunteiden jakamista ja säätelyä, yhteistä iloa, jäsentämistä, rajoja 44
0-3kk Ensimmäiset 2-3 kk Havaitseminen amodaalista Vauva aistii parhaiten asiat, jotka ovat yhteisiä eri aistimuksille (muoto, tempo, intensiteetti) Vauva kokee orastavasti että vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa hänen erilaiset psykofysiologiset tilansa tulevat säädellyiksi (nälkä-kylläisyys; uni-valverytmi; yksinolo ja seurustelu) Tunne mielihyvää ja mielipahaa, kokee kehon tuntemuksina Vähitellen paha olo (distress) alkaa erilaistua - vuorovaikutuksessa vauva alkaa oppia tunnistamaan nälän, väsymyksen tai kivun 45
2-3kk 6kk 2-3 kk iässä kehitystasohyppäys: sosiaalinen, vastavuoroinen hymy Muutoinkin vastavuoroisuus lisääntyy Vauva kokee yhä vahvemmin oman olemassaolonsa ja erillisuutensä vanhemmasta Vauvan kokemus siitä, että hänen erilaiset tarpeensa tulevat säädellyiksi vuorovaikutuksessa, vahvistuu ja muuttuu jäsentyneemmäksi Vauva alkaa ennakoida asioita, jotka toistuvat vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa päivästä toiseen Kokemuksellinen käsitys: tällaista on olla äidin tai isän kanssa! 46
Mielihyvä muuttuu iloksi, kiinnostus hämmästykseksi Pahasta olosta erilaistuvat suru, inho, kiukku, pelko - vanhemman merkitys tunteiden tunnistajana, nimeäjänä, säätelijänä Ensimmäisen puolen vuoden aikana alkaa jokeltelu ja se monimutkaistuu vähitellen tavujokelteluksi Hymyily hymyilevälle Katsekontakti 47
6kk - Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen kehityksessä merkittävä kehitystehtävä on kiintymyssuhteen kehittyminen Kehittymisessä erilaisia vaiheita, 7-9 kk iässä valikoiva kiintymyssuhde vierastaminen 7-9 kk kehitystasohyppäys: vierastaminen Toinen intersubjektiivisuus: lapselle muodostuu käsitys siitä, että hänellä on oma kokemusmaailmansa, oma mieli ja myös toisilla ihmisillä on omansa Lapsi pystyy jakamaan tarkkaavuutta, pyrkimyksiä ja tunteita Yhteinen huomio voidaan kiinnittää dyadin ulkopuolelle 48
Jokeltelu lisääntyy yhä Vuorovaikutusleikkejä - piiloutuminen käsien taakse tavaroiden pudottaminen/heittely Sensorimotorinen leikki tunnustelu, esineiden tutkiminen suulla, hakkaaminen, heittäminen Pystyasentoon maailma on erilainen pystyasennosta 49
1-2 v Vuoden iässä merkittävä muutos/ kehitystasohyppäys symbolifunktion kehittymien Lapsi tuottaa sanoja Sanat ovat symboleja asioille, tunteille, tapahtumille Kielen kehittyminen edellyttää symbolifunktion kehittymisen lisäksi, että lapsi ymmärtää itsensä objektina, osaa käyttää minä sanaa, tunnistaa itsensä peilikuvasta, ymmärtää jossain määrin aikaa 50
Symbolifunktion kehittyminen näkyy myös leikin kehityksessä Varhainen symbolinen leikki esine voi edustaa jotain muuta kuin mitä se on ( esim palikka on auto) kehittyy toisella ikävuodella Kielen merkitys kommunikaatiossa lisääntyy, edelleen tunteiden jakaminen osana kommunikaatiota Monimutkaisempia tunteita: Nolostuminen, kateus; empatiakyky alkaa kehittyä Lapsi oppii sanomaan ei, konfliktitilanteita vanhemman kanssa syntyy Leikki rinnakkaisleikkiä 51
2-3 v Kehitystasohyppäys: narratiivinen kyky kehittyy Kyky muodostaa tarinoita Ei ainoastaan kyky muodostaa lauseita vaan Lapsen kyky muodostaa tarinoita itsestään, hänelle tapahtuneista asioista, sisäisestä kokemusmaailmasta Lapsi käyttää kieltä ajatteluun Muistaa tapahtuneita asioita, kuvaa itseään tapahtumissa, tunnistaa ilmaisut eilen / huomenna 52
Oman tahdon ilmaukset ovat yhä selvempiä, kykenee ilmaisemaan tarpeitaan ja tahtoaan Ristiriitatilanteita, kiukkua Terrible twos Ei rankaisua lapsi harjoittelee tunteidensa ja käyttäytymisensä säätelyä ja tarvitsee siihen vanhemman apua vanhemman lempeä, empaattinen mutta johdonmukainen ja selkeä ohjaus auttaa lasta selviämään näissä tilanteissa kiukun ja pettymyksen tunteiden kanssa, vähentää häpeän ja epäonnistumisen kokemuksia, auttaa lasta myönteisen itsetunnon ja tunteiden säätelyn kehittymisessä 53
Lapsi sisäistää sääntöjä, moraalisia vaatimuksia Tunteista häpeä, syyllisyys ja ylpeys kehittyvät Kuivaksi oppiminen, kyky toimia itsenäisemmin esim pukeutumisessa tai syömisessä antaa lapselle onnistumisen ja hallinnan tunnetta ja itseluottamusta Leikki mielikuvitusleikkiä, monimutkaistuu, tulee vastavuoroista leikkiä 54
4-5 v Leikki-ikä: monimutkaisia mielikuvitusleikkejä Uusien asioiden ja taitojen oppiminen luo hyvää itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa Tunteiden ja käyttäytymisen säätelytaidot, tarkkaavuus ja keskittyminen kehittyvät edelleen Lapsi alkaa ymmärtää että vanhemmilla on keskenään joku juttu, suhde, jossa hän ei ole osallisena Leikillä tärkeä merkitys mielen kehityksessä, leikissä lapsi käsittelee asioita jotka ovat hänelle psyykkisessä kehityksessä keskeisiä Leikin avulla voidaan saada lapsen sisäisestä kokemusmaailmasta käsitys 55
Leikeissä harjoitellaan sosiaalisia taitoja Kaverisuhteet tulevat tärkeämmiksi Leikin merkitys lapsen kehityksessä jatkuu murrosikään saakka, vaikka leikkien muoto ja sisältö muuttuu 56
Kouluikä Kouluikäisellä korostuvat oppiminen, tiedot ja taidot Kaverisuhteet, harrastukset; yhä enemmän pois kodista Psykoanalyyttisessä teoriassa kutsuttu latenssivaiheeksi Psykoseksuaalisen kehityksen kannalta lapsen kehitys on tasaantunut ja rauhallinen ennen puberteettia Kognitiiviselta ja sosiaaliselta kannalta kehittymistä tapahtuu paljon Ilo oppimisesta, oppii uusia tietoja ja taitoja Vahvistuu sosiaalisissa taidoissa, Oppii huolehtimaan itsenäisemmin tehtävistään Kaverit, harrastukset Motoriset taidot, ilo liikkumisesta näkyvät myös leikeissä 57
KIITOS! 58