LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014
ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin sosiaalinen luonne 6. Leikkikulttuuri 7. Lasten ajatuksia
1. LEIKIN FILOSOFISIA LÄHTÖKOHTIA Leikki on Ensisijaisesti kivaa, iloa tuottavaa, rentouttavaa ja lapsen hyvinvoinnille tärkeää. Lapsen työtä Lapsen omaa aluetta, johon aikuinen voi päästä mukaan. Monenlaistatoimintaa,liikkumista, puhumista, kuuntelemista, ajattelua, tekemistä ja yhdessä kokemista. Lapselle ominainen tapa toimia, hahmottaa maailmaa ja itseään. Lapsen oikeus! Mielikuvituksen ja luovuuden perusta. Elämänasenne, joka jatkuu läpi elämän
LEIKIN FILOSOFISIA LÄHTÖKOHTIA (JATKUU Leikissä luovuus ja mielikuvitus saavat kukoistaa. pystyy luomaan uusia maailmoja ja olemaan mikä tahansa. kaikki on mahdollista. Leikki mahdollistaa lapsen irtautumisen ajasta, tilasta sekä itsestään.
2. LEIKKI JA OPPIMINEN Leikki on olennainen ja välttämätön osa lasten kehittymistä; ilman leikkiä lapsi ei voi kehittyä. Aivojen kehitys on yhteydessä leikkimiseen. Leikki on lapsen ominainen tapa oppia. Leikki on todellisuuden peilaamista, elämän opettelua Leikkiessään lapsi oppii uusia asioita ja uusia taitoja sekä harjoittaa jo olemassaolevia Sosiaaliset taidot Säännöt ja normit Mielikuvitus Itseilmaisu Kieli ja puheen oppiminen Luovuus Ongelmanratkaisutaidot Minäkuva Itsetunto Tunteiden ilmaisu Keskittymiskyky Valintojen tekeminen Lapsi osaa ensin leikisti vasta sitten oikeasti
3. LEIKKI JA DIDAKTIIKKA Kasvattajille leikki on myös pedagoginen väline, keino käsitellä haluamiaan ja opeteltavia asioita. POHDITTAVAKSI: Uskallatko eläytyä lehmäksi silloin, kun lapsen isä seisoo ryhmätilan oviaukossa? Voiko hiekkalaatikon täyttää kannoilla ja oksilla tai autolaatikkoon laittaa muovitimantteja, entä jos haltijan varustukseen kuuluisi kypärä ja muovimiekka? Mielipaikkojen valokuvaus? Leikkiä synnyttävät paikat? Ympäristö leikin virittäjänä, vaikka lumen sulaminen
+ LEIKKI JA DIDAKTIIKKA KASVATTAJALTA EDELLYTETTÄÄN: sitoutumista systemaattiseen havainnointiin Ymmärrystä lapsen yksilöllisestä kehitystasosta ja lähikehityksen vyöhykkeestä. Herkkyyttä aistia aloitteita Kykyä omalla toiminnallaan virittää leikkitilanteita alkuun sekä sopivalla tavalla ohjata, kannatella ja rikastuttaa leikkiä eteenpäin. Apua uusien leikki-ideoiden keksimiseen Sensitiivisyyttä ja heittäytymistä yhteiseen leikkiin Ymmärrystä leikin kehityksen vaiheista eri ikäkausina Oppimisympäristön tietoista muokkausta Kiinnostusta lasten kulttuuriin. Ymmärrystä siitä, että sen lisäksi että leikillä on itseisarvo, se on myös oppimisen mahdollistaja ja tuen väline.
4. LEIKKI JA PEDAGOGIIKKA Leikki on Oman itsen peilaamista suhteessa toisiin. Omien rajojen kokeilua ja lupa hallita, alistua, olla tasavertainen, lupa käsitellä omia pelkoja ja tarpeita. Leikissä Lapsi tutkii ja käsittelee omaa sisäistä maailmaansa. Lapsi työstää kokemuksiaan ja pelkojaan, terapeuttinen leikki Lapsi pystyy säätelemään tunteitaan, leikissa tunnekokemus ei voi ylittää lapsen stressirajaa paha on vain niin paha että lapsi kestää sen
LEIKKIYMPÄRISTÖ Leikki voi tapahtua missä vaan! Metsä on oivallinen leikkipaikka lapsille, siellä lasten mielikuvitus pääsee valloilleen ja ympäristö motivoi leikkiin
5. LEIKIN SOSIAALINEN LUONNE Leikki on vastavuoroista, toisen huomioon ottamista ja lapsen oikeus harjoitella sosiaalisia suhteita. Leikissä lapsi tutustuu toisiin lapsiin (ja aikuisiin) ja saa kavereita. pääsee mukaan erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. voi kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Leikin sosiaaliseen luonteeseen liittyy monta asiaa, esim. Muiden huomioon ottaminen Asioiden, ajatusten ja tavaroiden jakaminen
Leikki on jaettu kohtaamisen kokemus
6. LEIKKIKULTTUURI Leikki on sidoksissa aikaan ja kulttuuriin; nykyään leikki on uhattuna, leikkimaailma on köyhtynyt. Lapset eivät osaa leikkiä. Leikkitaitoja voi ja pitää kehittää
LEIKKIKULTTUURI JATKUU Uudet leikit vai vanhat leikit? Leikkien digitalisoituminen Mitä on leikkirauha, leikkiaika? Kasvattajan tehtävä on kertoa vanhemmille lapsen leikeistä sekä aikuisen tuen merkityksestä lasten leikkien kehittymiselle ja mahdollistamiselle. Kotityötkin voivat olla yhteinen leikki lapsen kanssa, yhteistä aikaa.
7. LAPSET MIETTIVÄT NÄIN: Leikkiin tarvitaan leikkikaluja, mutta voi tehdä myös itse leluja. Keksiä vaikka, että kivi on joku eläin. Leikkiin tarvitaan kaveri. Paitsi yksinkin voi joskus leikkiä. Leikkiin tarvitaan ajatuksia. Leikissä voi tehdä mitä haluaa, niinku leikisti siinä Jollain leikkikalulla voi tehdä jotain sellaista ja koska ne ei osaa, voi kuvitella että ne puhuu.
LOPUKSI Leikki antaa lapselle iloa ja onnistumisen kokemuksia. Leikille pitää olla riittävästi aikaa päivittäin. Kaikki lapsen toiminta on leikkiä