Ajankohtaisia oikeustapauksia Kuntamarkkinat 15.9.2016 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen
Sopimukset ketä kiinnostaa 2
KKO 2016:10 (sopimus - sopimuksen tulkinta - oikeustoimi - oikeustoimen tulkinta - yleiset sopimusehdot - pankki - korko) Velkakirjan yleisen ehdon mukaan pankilla oli oikeus korottaa velasta perittävää marginaalia, jos se oli perusteltua pankin lisääntyneiden varainhankinnan kustannusten tai muiden lisääntyneiden kustannusten takia, joita pankki ei kohtuudella voinut ennakoida velkakirjaa allekirjoitettaessa. Kysymys oli siitä, miten ilmaisua "pankin varainhankinnan kustannukset" oli tulkittava ja oliko näiden kustannusten näytetty lisääntyneen ehdon tarkoittamalla tavalla. Korkein oikeus katsoi jääneen näyttämättä, että pankilla olisi ollut oikeus korottaa kuntayhtymän ja kuntien kanteissa yksilöityjen luottosopimusten marginaalia pankin yleisten yritys- ja yhteisöluottojen ehtojen nojalla. Koska korotuksiin ei ollut perustetta, oli kuntayhtymällä ja kunnilla oikeus saada korotusten perusteella maksamansa määrät palautettua. 3
KHO 2016:52 (hallintoriita - hallintosopimus - maankäyttösopimus - vaatimukset - tutkiminen - hallintooikeuden toimivalta - yleisen tuomioistuimen toimivalta) Yhtiö oli hallintoriitahakemuksessaan vaatinut hallinto-oikeutta vahvistamaan, että sen vastuuta tietyistä maankäyttösopimuksen kohtien velvoitteista kuntaan nähden rajoitetaan. Lisäksi yhtiö oli vaatinut, että samalla vahvistetaan, että sen vastuu näistä velvoitteista suhteessa kuntaan ei ollut yhteisvastuullista toisen sopijapuolena olevan yhtiön kanssa. Korkein hallinto-oikeus totesi, että maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu maankäyttösopimus liittyi julkisen vallan käyttöön osana kunnan harjoittamaa maapolitiikkaa. Maankäyttösopimusta oli siten sinänsä pidettävä hallintosopimuksena. Hakemuksessa ei kuitenkaan esitetty sellaista vaatimusta, joka olisi voitu ratkaista hallintoriitamenettelyssä. Ks. ja vrt. myös KKO 2016:8 Hallintolaki 3 ja 66 Hallintolainkäyttölaki 69 1 momentti MRL 20 1 momentti, 91 a 1 momentti, 91 b 1 ja 3 momentti 4
KKO 2016:8 (tuomioistuimen toimivalta - tuomioistuinvai hallintoriita-asia - maankäyttö- ja rakennuslaki - maankäyttösopimus) Kunta ja kiinteistönomistaja olivat tehneet maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetun asemakaavoitusta ja sen toteuttamista koskevan maankäyttösopimuksen, jossa oli sovittu muun muassa maanomistajan suoritettavasta maankäyttömaksusta. Kiinteistönomistajan kannevaatimukset, jotka koskivat sopimuksen mitättömäksi ja pätemättömäksi julistamista sekä sovittelua, kuuluivat yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi. MRL 91 b OikTL 32, 33 ja 36 5
KHO 2016:89 (kunnallisvalitus - maankäyttösopimus - poikkeamispäätös - lisärakennusoikeus - yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset - harkintavallan väärinkäyttö - lainvastaisuus) Kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupungin ja yhtiön välisen kunnallistekniikan rakentamissopimukseksi otsikoidun sopimuksen. Sopimus liittyi vireillä olevaan yhtiön poikkeamishakemukseen, jolla yhtiö oli hakenut omistamalleen tontille 9 000 k-m2 lisää rakennusoikeutta yritystoiminnan varastotilojen laajentamista varten. Sopimuksen mukaan yhtiön tuli maksaa kaupungille maankäyttö- ja rakennuslain 91 a :n mukaisena yhdyskuntarakentamisen kustannusten ulkoisen kunnallistekniikan korvauksena lisääntyneestä teollisuus- ja varastotilan rakennusoikeudesta 540 000 euroa. Tontille asemakaavassa osoitettu noin 44 000 k-m2:n suuruinen rakennusoikeus oli jo käytetty lähes kokonaan. Kunta oli ylittänyt toimivaltansa. Kuntalaki (365/1995) 90 2 momentti (1375/2007) Hallintolaki 6 MRL 20 1 momentti, 91 a 1 ja 2 momentti, 91 b 1 ja 3 momentti 6
EUTI C-549/14 (olennaiset sopimusmuutokset) Tanskan valtio käynnisti vuonna 2007 julkista hankintaa koskevan sopimuksentekomenettelyn kilpailullisen neuvottelumenettelyn muodossa kattavan kokonaisviestintäjärjestelmän toimittamisesta kaikille pelastusviranomaisille ja sen ylläpidosta usean vuoden ajaksi. CFB:stä tuli myöhemmin kyseisestä hankintasopimuksesta vastaava toimivaltainen viranomainen. Mainitun hankintasopimuksen sopimuspuoleksi valittiin Terma. Sopimuksen kokonaisarvo oli 527 milj. Tanskan kruunua (n. 70,6 milj. e). Kun sopimuksen täytäntöönpanon aikana ilmeni oikea-aikaisia toimituksia koskevia häiriöitä, sopimuspuolet kiistivät olevansa vastuussa siitä, että hankintasopimusta oli mahdotonta panna täytäntöön siten kuin siitä oli sovittu. Neuvottelujen jälkeen sopimuspuolet pääsivät sopimukseen sovintoa koskevasta sopimuksesta, jonka mukaan hankintasopimus rajataan koskemaan radioviestintäjärjestelmän (arvo n. 4,7 milj. e) toimittamista alueellisille poliisiyksiköille, kun taas CFB hankkisi kaksi palvelinkeskusta (arvo n. 6,7 milj. e) ja jotka Terma oli itse hankkinut vuokratakseen ne CFB:lle alkuperäistä hankintasopimusta täytäntöönpantaessa. Tämän sovinnon puitteissa kumpikin sopimuspuoli luopuisi kaikista muista alkuperäiseen hankintasopimukseen perustuvista oikeuksistaan paitsi tähän sovintoon perustuvista oikeuksista. Hankintasopimuksen sisältöä olennaisesti muuttava sovintosopimus on hankintalain vastainen. 7
Kiitos ja hyvää syksyä! Sampsa Matilainen sampsa.matilainen@kuntaliitto.fi 8