PIENTEN KOULUJEN KRITEERITARKASTELUT: Väestöarviot ja maankäyttö 21.12.212 AI / kaavoitus
TIKKAKOSKI NYRÖLÄ Tikkakosken koulujen oppilaiden alueellinen kertymä vuonna 21
Nyrölä: rakentaminen ja väestömäärä vuosina 22 211 35 3 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 asuntoja / vuosi 1 3 3 3 3 1 2 3 koko väestö 283 279 286 282 279 275 285 294 288 289 6 21 17 26 26 29 31 32 35 34 34 7 12 23 22 24 22 23 2 22 22 23 25 Luonetjärven koulu Liinalammin koulu RAKENTAMINEN vuosina 22 211: Keskimäärin 2 omakotitaloa / vuosi Nyrölän koulu VÄESTÖKEHITYS Kokonaisväestömäärä on pysynyt tasaisena, samoin kouluikäisten määrä. Päiväkotiikäisten määrä on kasvanut hieman. Tämä nostaa tulevina vuosina kouluikäisten määrää hieman ilman uutta rakentamistakin. Puuppolan koulu KAAVOITUSTILANNE (JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA) Nyrölä on osoitettu Jyväskylän yleiskaavaluonnoksessa maaseutuasumisen nauhaalueeksi, jonne on syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Maaseutuasumisen nauha alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu tai selvitetty, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Muu osa alueesta on maaseutuelinkeinojen aluetta, jonne voidaan sijoittaa ainoastaan maaseudun elinkeinotoimintaa palvelevaa asumista. Saarenmaan koulu Ennen kyläselvitystä / kyläkaavoitusta rakentamisen odotetaan pohjautuvan pääasiassa olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittämiseen ja maaseutuelinkeinopohjaiseen asuinrakentamiseen. Mahdollisen uuden rakentamisen / kyläkaavoituksen vaikutuksen voidaan ennakoida olevan enemmän väestömäärää ylläpitävä kuin nostava.
Päiväkoti ikäisten määrän oletetaan laskevan ilman uutta asuinrakentamista. Skenaarion 2 mukaisella vaihtoehdolla päiväkotiikäisten määrä pysyy vuoteen 22 mennessä nykyisellä tasollaan. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 6 vuotiaat: Nyrölä 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 21 17 26 26 29 31 32 35 34 34 skenaario 1: ei uutta rakentamista 34 31 19 17 skenaario 2: 1 2 AO taloa / vuosi 34 39 32 32 7 12 vuotiaat: Nyrölä Kouluikäisten määrän oletetaan nousevan jonkin verran viime vuosina päiväkotiikäisten määrässä tapahtuneen kasvun myötä. Nykytilanteeseen nähden suurempaa kasvua voi tulla ainoastaan uuden rakentamisen myötä. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 23 22 24 22 23 2 22 22 23 25 skenaario 1: ei uutta rakentamista 25 26 3 28 skenaario 2: 1 2 AO taloa / vuosi 25 31 38 38
7 12 vuotiaat: Kuikka, Tikkakosken keskusta, Luonetjärvi 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 7 12 vuotiaat: MINIMIARVIO 7 12 vuotiaat MAKSIMIARVIO 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 268 276 272 279 278 298 287 28 272 281 363 397 346 268 276 272 279 278 298 287 28 272 281 382 43 388 Kuikan, Tikkakosken ja Luonetjärven alueiden päiväkotiikäisten määrä on kasvanut nopeasti vuosina 22 211. Tämä näkyy tulevina vuosina kouluikäisten määrän kasvuna. Lisäksi Tunnelinmäen alueelle on tulossa lähivuosina uutta rakentamista. Vuoteen 218 mennessä näiden alueiden 7 12 vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan (n. 116 149 oppilasta nykyiseen määrää nähden). Odote avissa lanahtau a Luonetjärven koulussa? Lukioverkkoratkaisujen kautta tilaa lisää Luonetjärven kouluun? Vaikutus Nyrölän kouluun? 6 vuotiaat: Kuikka, Tikkakosken keskusta, Luonetjärvi 45 4 35 3 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 6 vuotiaat 291 289 317 331 348 351 372 399 422 427
VAAJAKOSKI KANAVUORI ORAVASAARI LEPPÄLAHTI Vaajakosken koulujen oppilaiden alueellinen kertymä vuonna 21
Oravasaari: rakentaminen ja väestömäärä vuosina 22 211 4 35 3 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 asuntoja / vuosi 2 3 3 1 3 2 2 1 koko väestö 344 336 35 355 346 352 333 347 355 345 6 31 27 28 37 39 41 37 41 48 49 7 12 32 28 32 35 29 31 27 26 23 2 Oravasaaren koulu RAKENTAMINEN vuosina 22 211: Keskimäärin 2 omakotitaloa / vuosi VÄESTÖKEHITYS Kokonaisväestömäärä on pysynyt tasaisena. Kouluikäisten määrä on vähentynyt, mutta päiväkoti ikäisten määrä on ollut kasvussa. Tämä nostaa tulevina vuosina kouluikäisten määrää ilman uutta rakentamistakin. KAAVOITUSTILANNE (JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVALUONNOS) Oravasaaressa on kyläyleiskaava, joka jää voimaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa. Rakennuspaikkoja jäljellä n. 47 kpl. rakentamisen määrän voidaan jatkossa olettaa säilyvän ennallaan.
6 vuotiaat: Oravasaari Päiväkoti ikäisten määrän oletetaan laskevan hieman vuoteen 22 mennessä, mikäli väestökehitys ja rakentaminen jatkuvan skenaarion 2 mukaisesti nykyisen kaltaisena. 7 6 5 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 31 27 28 37 39 41 37 41 48 49 ei uutta rakentamista 49 35 2 19 skenaario 1: 2 omakotitaloa / vuosi 49 45 37 4 skenaario 2: 4 omakotitaloa / vuosi 49 54 54 6 Kouluikäisten määrän odotetaan nousevan ilman uutta asuinrakentamista vuoteen 218 mennessä. Mikäli rakentaminen jatkuu skenaarion 2 mukaisesti nykyisen kaltaisena, on oppilasmäärien kasvu hieman suurempaa. 7 6 5 4 3 2 1 7 12 vuotiaat: Oravasaari 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 32 28 32 35 29 31 27 26 23 2 ei uutta rakentamista 2 36 43 32 skenaario 1: 2 omakotitaloa / vuosi 2 42 54 45 skenaario 2: 4 omakotitaloa / vuosi 2 49 65 58
Kanavuori: rakentaminen ja väestömäärä vuosina 22 211 9 8 7 6 5 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 asuntoja / vuosi 2 5 5 2 1 1 12 11 6 15 koko väestö 722 712 738 718 716 738 758 85 87 854 6 65 64 63 54 61 64 65 83 76 15 7 12 61 53 51 55 5 55 63 65 69 64 RAKENTAMINEN vuosina 22 211: Keskimäärin 7 omakotitaloa / vuosi. Vuonna 212 valmistunut 7 omakotitaloa. VÄESTÖKEHITYS Kokonaisväestömäärä kasvanut uuden rakentamisen myötä. Kouluikäisten määrä on pysynyt tasaisena, mutta päiväkoti ikäisten määrä on kasvanut nopeasti etenkin vuonna 211. Tämä nostaa tulevina vuosina kouluikäisten määrää ilman uutta rakentamistakin. KAAVOITUS JA TONTTITILANNE Alueella on muutamia vapaita kaupungin tontteja sekä yksityisen omistamia tontteja (yht. 7 kpl). Lisäksi alueella on 7 rakenteilla olevaa rakennusta. KymppiR212 ohjelmassa Hupelin alueelta on suunniteltu markkinoitavaksi 23 tontita vuonna 217. Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnoksessa Kanavuori Kairahta alue on osoitettu yhdeksi kaupungin laajenemissuunnaksi.
12 6 vuotiaat: Kanavuori Vireillä olevan rakentamisen ja käyttämättömän rakentamispotentiaalin voidaan olettaa realisoituvan vuoteen 215 mennessä (skenaario 1), mikä nostaa sekä päiväkoti että kouluikäisten määrää nykyisestään. Päiväkoti ikäisten määrän kehitys on tämän jälkeen riippuvainen alueen tonttimarkkinoinnin ajoituksesta. 1 8 6 4 2 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 65 64 63 54 61 64 65 83 76 15 skenaario 1: 5 omakotitaloa / vuosi vuoteen 215 saakka 15 113 7 66 skenaario 2: 4 5 omakotitaloa / vuosi 15 113 85 89 Kouluikäisten määrän oletetaan nousevan ainakin vuoteen 218 saakka päiväkoti ikäisten määrässä viime vuosina tapahtuneen nopean kasvun myötä. Kouluikäisten määrän kehitys on tämän jälkeen riippuvainen alueen tonttimarkkinoinnin ajoituksesta. KymppiR212 ohjelman mukainen skenaario 2 nostaisi väestömäärää vuoden 22 tienoilla. 14 12 1 8 6 4 7 12 vuotiaat: Kanavuori Kanavuoren koulun tarve suhteessa muun 2 Vaajakosken alueen väestökehitykseen? 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 61 53 51 55 5 55 63 65 69 64 skenaario 1: 5 omakotitaloa / vuosi vuoteen 215 saakka 64 85 17 97 skenaario 2: 4 5 omakotitaloa / vuosi 64 85 117 112
Leppälahti: rakentaminen ja väestömäärä vuosina 22 211 7 6 5 4 3 2 1 RAKENTAMINEN vuosina 22 211: Keskimäärin 4 omakotitaloa / vuosi 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 asuntoja / vuosi 3 6 2 4 5 4 5 4 4 3 koko väestö 614 616 619 617 626 649 642 657 663 665 6 47 47 47 44 42 53 5 57 56 63 7 12 64 58 57 55 54 51 52 55 53 51 VÄESTÖKEHITYS Alueen kokonaisväestömäärä on kasvanut tasaisesti. Päiväkoti ikäisten määrä on kasvanut. Rakentamisen ansiosta myös kouluikäisten määrän lasku on tasoittunut. KAAVOITUSTILANNE Leppälahden keskeinen kyläalue on osoitettu Jyväskylän yleiskaavaluonnoksessa kylähelmeksi ja kyläalueeksi, jolle on tarpeen laatia osayleiskaava tai asemakaava. Leppälahteen laaditaan kevään 213 aikana kyläselvitys. Mahdollisesta kaavoittamisesta päätetään vielä erikseen. Yleiskaavaluonnoksen määräysten mukaisesti ennen kaavoitusta Leppälahden kyläalueella voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Alueella on myös maaseutuasumisen nauha aluetta, jonne voidaan ennen tarkempaa kaavoitusta/selvitystä sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Maaseutuelinkeinojen alueelle voi sijoittaa elinkeinotoimintaa palvelevaa asumista. Väestömäärään merki ävämmin vaiku ava rakentaminen on mahdollista vasta kyläkaavoituksen jälkeen (todennäköisimmin vuoden 215 jälkeen). Ennen kyläselvitystä / kyläkaavoitusta rakentamisen odotetaan pohjautuvan pääasiassa olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittämiseen ja maaseutuelinkeinopohjaiseen asuinrakentamiseen.
Ilman merkittävää uutta rakentamista päiväkoti ikäisten määrän ennakoidaan laskevan nykyisestään (skenaario 1). Mikäli rakentamisen määrä kasvaa mahdollisen kyläkaavoituksen myötä, päiväkoti ikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena vuotta 22 kohden (skenaario 2). 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 47 47 47 44 42 53 5 57 56 63 skenaario 1: 1 / vuosi vuoteen 215 saakka 7 6 5 4 3 2 1 skenaario 2: 1 AO / vuosi vuoteen 215 saakka, vuodesta 215 4 AO / vuosi 6 vuotiaat: Leppälahti 63 52 33 32 63 52 48 55 Kouluikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena ilman merkittävää uutta rakentamista vuoteen 22 saakka (skenaario 1). Mikäli rakentamisen määrä kasvaa mahdollisen kyläkaavoituksen myötä, vaikuttaa tämä kouluikäisten määrään nousevasti vuotta 22 kohden (skenaario 2). 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 64 58 57 55 54 51 52 55 53 51 skenaario 1: 1 / vuosi vuoteen 215 saakka 7 6 5 4 3 2 1 skenaario 2: 1 AO / vuosi vuoteen 215 saakka, vuodesta 215 4 AO / vuosi 7 12 vuotiaat: Leppälahti 51 52 56 46 51 52 66 61
ETELÄ KORPILAHTI VESPUOLI Korpilahden koulujen oppilaiden alueellinen kertymä vuonna 21
Hurttian koulu Korpilahden yhtenäiskoulu Vespuolen koulu VESPUOLI: rakentaminen ja väestömäärä vuosina 22 211 6 5 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 asuntoja / vuosi 4 2 3 2 1 7 5 1 3 2 koko väestö 57 527 519 52 527 525 532 522 537 525 6 29 31 34 32 39 4 45 39 38 33 7 12 34 36 33 37 41 4 44 42 45 4 RAKENTAMINEN vuosina 22 211: Keskimäärin 3 omakotitaloa / vuosi, viime vuosien rakentamisen painopiste Taipaleenharjun suunnassa. VÄESTÖKEHITYS Alueen kokonaisväestömäärä on pysynyt samana. Myös päiväkoti ja kouluikäisten määrä on pysynyt tasaisena. Väestöllinen painopiste on Oittilan puolella. KAAVOITUSTILANNE (JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVALUONNOS) Putkilahden kyläalue on osoitettu Jyväskylän yleiskaavaluonnoksessa kylähelmeksi ja kyläalueeksi, jonne on tarpeen laatia osayleiskaava tai asemakaava. Ennen kaavoitusta kyläalueella voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Alueelle on osoitettu myös maaseutuasumisen nauha aluetta, jonne on yleiskaava luonnoksen mukaan syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Maaseutuasumisen nauha alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu tai selvitetty, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maan omistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Muu osa alueesta on maaseutuelinkeinojen aluetta, jonne voidaan sijoittaa ainoastaan maaseudun elinkeinotoimintaa palvelevaa asumista. Mahdollisen rakentamisen / kyläkaavoituksen vaikutuksen voidaan lähivuosina ennakoida olevan enemmän väestömäärää ylläpitävä kuin nostava.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana päiväkoti ikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena, mikäli uutta rakentamista on 1 2 omakotitaloa vuodessa (skenaario 1). Ilman uutta rakentamista määrä laskee. 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 6 vuotiaat: Vespuoli 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 29 31 34 32 39 4 45 39 38 33 ei uutta rakentamista 33 21 16 15 skenaario 1: 1 2 omakotitaloa / vuosi 33 28 28 3 skenaario 2: 3 omakotitaloa / vuosi 33 36 41 46 7 12 vuotiaat: Vespuoli Kouluikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena vuoteen 215 saakka ilman uutta rakentamista. Mahdollisen uuden rakentamisen myötä kouluikäisten määrä nousee hieman vuoteen 215 mennessä. Vuotta 22 kouluikäisten määrän ennakoidaan laskevan molemmissa vaihtoehdoissa. 6 5 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 34 36 33 37 41 4 44 42 45 4 ei uutta rakentamista 4 41 24 19 skenaario 1: 1 2 omakotitaloa / vuosi 4 46 32 29 skenaario 2: 3 omakotitaloa / vuosi 4 51 41 39
Saakosken koulu Korpilahden yhtenäiskoulu Hurttian koulu SAAKOSKI ja HIRVIMÄKI: rakentaminen ja väestömäärä vuosina 28 211 7 6 5 4 3 2 1 28 29 21 211 asuntoja / vuosi 5 5 2 4 koko väestö 64 624 618 68 6 5 44 44 43 7 12 53 42 43 4 HUOM! Vuonna 28 pienaluerajoissa tehtyjen muutosten vuoksi alueelta ei ole saatavissa tätä ennen vertailukelpoista väestötietoa. RAKENTAMINEN vuosina 22 211: Keskimäärin 3 4 omakotitaloa / vuosi, rakentamisen painopiste Saakosken puolella. VÄESTÖKEHITYS Alueen kokonaisväestömäärä on laskenut hieman. Myös päiväkoti ja kouluikäisten määrä on laskenut. Väestöllinen painopiste on Oittilan puolella. KAAVOITUSTILANNE (JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVALUONNOS) Saakosken kyläalue on osoitettu Jyväskylän yleiskaavaluonnoksessa kylähelmeksi ja kyläalueeksi, jonne on tarpeen laatia osayleiskaava tai asemakaava. Ennen kaavoitusta kyläalueella voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Alueelle on osoitettu myös maaseutuasumisen nauha aluetta, jonne on yleiskaava luonnoksen mukaan syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Maaseutuasumisen nauha alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu tai selvitetty, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Muu osa alueesta on maaseutuelinkeinojen aluetta, jonne voidaan sijoittaa ainoastaan maaseudun elinkeinotoimintaa palvelevaa asumista. Mahdollisen rakentamisen / kyläkaavoituksen vaikutuksen voidaan lähivuosina ennakoida olevan enemmän väestömäärää ylläpitävä kuin nostava.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana päiväkoti ikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena, mikäli uutta rakentamista on 1 2 omakotitaloa vuodessa (skenaario 1). Ilman uutta rakentamista päiväkoti ikäisten määrä laskee. Kouluikäisten määrän ennakoidaan pysyvän tasaisena vuoteen 215 saakka ilman uutta rakentamista. Mahdollisen uuden rakentamisen myötä kouluikäisten määrä nousee hieman vuoteen 215 mennessä. Vuotta 22 kouluikäisten määrän ennakoidaan laskevan molemmissa vaihtoehdoissa. 6 vuotiaat: Saakoski ja Hirvimäki 7 6 5 4 3 2 1 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 5 44 44 43 ei uutta rakentamista 43 37 32 32 skenaario 1: 1 2 omakotitaloa / vuosi 43 44 45 47 skenaario 2: 3 omakotitaloa / vuosi 43 52 58 62 7 12 vuotiaat: Saakoski ja Hirvimäki 6 5 4 3 2 1 28 29 21 211 215 218 22 nykytilanne 53 42 43 4 ei uutta rakentamista 4 39 36 33 skenaario 1: 1 2 omakotitaloa / vuosi 4 44 44 42 skenaario 2: 3 omakotitaloa / vuosi 4 49 53 52
Kylähelmi: Kyläkeskus, jossa arvioidaan säilyvän tai kehittyvän paikallisia julkisia, yhteisöllisiä ja/tai kaupallisia peruspalveluja. Kylä muodostaa osan kaupungin tai lähialueen palveluverkostosta. Kyläalue: Kyläalue, jossa sijaitsee maaseutumaista tiiviimpää asumista ja sitä tukevaa palvelu ja työpaikkatoimintoja. Kyläalueen kehittämisen tueksi ja rakentamisen ohjaamiseksi tulee laatia osayleiskaava tai tarpeen vaatiessa asemakaava. Uudisrakentaminen tulee liittää keskitettyyn vesi ja jätevesiverkostoon. Uudis ja korjausrakentaminen tulee sovittaa huolellisesti kylämiljööseen, olemassa olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Alueelle voi sijoittaa myös muita toimintoja, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat maaseutuasumisen lomaan. Alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Maaseutuasumisen nauha alue: Kyläalueen säilymisen tueksi ja maaseutumaisen asumisen kehittämiseksi, maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi sekä alueen rakentamisen ohjaamiseksi on syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Uudis ja korjausrakentaminen tulee sovittaa ympäristöön huolellisesti olevaa rakennetta täydentäen siten, että kylämiljöö, ympäröivä rakennuskanta, yhteydet oleviin palveluihin ja liittyminen olevaan vesi ja jätevesiverkostoon otetaan huomioon. Alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu tai selvitetty, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Maaseutuelinkeinojen alue: Alueelle voi sijoittaa maa ja metsätaloutta, näihin verrattavaa elinkeinotoimintaa sekä näitä palvelevaa asumista. Lisäksi alueelle voi sijoittua loma asutusta sekä myös muita elinkeinotoimintoja, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat maaseudulle. Alueella voidaan sallia olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen sekä rakentaminen edellä mainittuja tarkoituksia varten. Muun rakentamisen, kuten pelkän asuinrakentamisen, katsotaan vaikeuttavan yleiskaavan toteuttamista (MRL 43.2 ).
YHTEENVETO: MAASEUDUN KAAVOITUS JA VÄESTÖ Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitteena on ohjata uutta maaseutumaista asumista kyliin ja tukea siten näiden alueiden palveluja (mm. koulut, vesihuolto ja joukkoliikenne). Yleiskaavassa on osoitettu kylähelmiä = kyläkeskuksia, joissa arvioidaan säilyvän tai kehittyvän paikallisia julkisia, yhteisöllisiä ja/tai kaupallisia peruspalveluja. Kylähelmiä, joissa on koulu: Kuohu, Vesanka, Puuppola, Oravasaari, Tikkala, Saakoski Kylähelmiä, joissa ei ole koulua: Kuikka, Leppälahti, Putkilahti Kylähelmiin sijoittumattomat koulut: Nyrölä, Vespuoli Vuonna 211 valmistuneessa Maaseutualueiden maankäytön esiselvityksessä MASSU:ssa todettiin, että kaikkein rakentamispaineisimmat alueet, Kuohu Vesanka Ruoke ja Puuppola, on jo kaavoitettu. Näillä alueilla väestömäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kaavoituksen myötä ja alueella on ollut luontaista rakentamispainetta. Muita jo kaavoitettuja kyliä, joissa on koulu, ovat Tikkala ja Oravasaari. Näissä rakentaminen on ollut kaavoituksesta huolimatta vähäistä Kuohuun, Vesankaan ja Puuppolaan nähden. Kaavoituksen vaikutus Tikkalan ja Oravasaaren kokonaisväestömäärään on ollut lähinnä väestömäärää ylläpitävä kuin nostava. Näin ollen kaavoituksen mahdollisuudet vaikuttaa maaseudun kokonaisväestömäärään nostavasti ovat rajalliset. Maaseutualueilla on eroja vetovoimaisuuden suhteen. Vetovoimaisuus muodostuu yleensä useamman eri kriteerin yhteisvaikutuksesta. Keskustaajaman läheisyys vaikuttaa olevin merkittävin tekijä, joka houkuttelee maaseutuasujia. Tarkastelussa olleiden pienten koulujen (Nyrölä, Saakoski, Oravasaari, Vespuoli) vaikutuspiiriin on viimeisen kolmen vuoden aikana rakennettu yhteensä keskimäärin 9 omakotitaloa vuodessa. Kehityksen voidaan olettaa pysyvän samana myös tulevina vuosina. Tästä määrästä ei riitä potentiaalisia rakentajia jokaisen kyläkoulun ympäristöön siinä määrin, että lapsimäärät kehittyisivät korkeimman skenaarion mukaisesti. Kauempana sijaitsevissa kylissä rakentamisen ja kaavoituksen vaikutus väestöpohjaan voi olla vain ylläpitävä tai väestömäärän pienenemisen vauhtia loiventava. Saarenmaa, Nyrölä ja Vespuoli (koulun alue) on yleiskaavassa merkitty kylänauha alueiksi, jonne on alueen rakentamisen ohjaamiseksi on syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Saarenmaalla on todettu olevan rakentamispaineita mm. hyvän sijainnin ansiosta. Alueella ei ole vesiosuuskuntaa eikä rakenne ole kylämäinen, minkä vuoksi Saarenmaa on kyläkaavoituskohteena haasteellinen. Nyrölään ei ole todettu kohdistuvan huomattavia rakentamispaineita. Koulua lukuunottamatta muut palvelut ovat suhteellisen kaukana ja tiet keskuksiin ovat suhteellisen huonokuntoisia. Vespuolen alueella rakentamisen paineet kohdistuvat Taipaleenharjun suuntaan Kärkisten sillan lähimaastoon. Täältä luontevampi kulkusuunta on Korpilahden Iloniemen suuntaan. Saakoski on yleiskaavassa merkitty kyläalueeksi, jonne on alueen rakentamisen ohjaamiseksi on syytä laatia osayleiskaava. Alueelle on laadittu kyläselvitys, mutta rakentamista ei ole määrällisesti ollut paljon. Alueen vahvuuksina on mm. hyvät liikenneyhteydet ja vesiosuuskunta verkostoineen. Kylähelmialueista, joilla ei ole koulua, rakentamishalukkuutta on mm. haettujen lupien perusteella ollut eniten Leppälahdessa. Alueelle laaditaan vuoden 213 aikana kyläselvitys, jossa tarkennetaan alueen suunnittelutarve.