Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora



Samankaltaiset tiedostot
Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Tehtävänä on määrittää fysikaalisen heilurin hitausmomentti heilahdusajan avulla.

Tekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y.

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

STATIIKKA. TF00BN89 5op

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

Tekijä Pitkä matematiikka b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta.

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

A-osio. Tehdään ilman laskinta ja taulukkokirjaa! Valitse tehtävistä A1-A3 kaksi ja vastaa niihin. Maksimissaan tunti aikaa suorittaa A-osiota.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Sähkökentät ja niiden laskeminen I

Aluksi. Ympyrästä. Ympyrän osat. MAB2: Ympyrä 4

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

RASITUSKUVIOT. Kuvioiden laatimisen tehostamiseksi kannattaa rasitukset poikkileikkauksissa laskea seuraavassa esitetyllä tavalla:

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA


Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

15 Yhtäsuuruuksia 1. Päättele x:llä merkityn punnuksen massa. a) x 4 kg. x 3 kg

nopeammin. Havaitaan, että kussakin tapauksessa kuvaaja (t, ϕ)-koordinaatistossa on nouseva suora.

Luvun 10 laskuesimerkit

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

y 1 x l 1 1 Kuva 1: Momentti

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

1. a) b) Nollakohdat: 20 = c) a b a b = + ( a b)( a + b) Derivaatan kuvaajan numero. 1 f x x x g x x x x. 3. a)

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

Luvun 5 laskuesimerkit

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

F-y. mrmz. - kappaleiden (vetovoima) OVE LI-TJ TT HTAVIA G HÅVITAATI O LAI TA. ltll. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg)

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino

2 Pistejoukko koordinaatistossa

Luvun 5 laskuesimerkit

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka II. Dipl.Ins. Hannu Hirsi.

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Tietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

Suorien ja tasojen geometriaa Suorien ja tasojen yhtälöt

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

RATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.

Tukilaitteet

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko B-osion konseptin yläreunaan!

MAA7 Kurssikoe Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! Laske huolellisesti!

Matematiikan tukikurssi

1. Olkoot vektorit a, b ja c seuraavasti määritelty: a) Määritä vektori. sekä laske sen pituus.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

a) Sievennä lauseke 1+x , kun x 0jax 1. b) Aseta luvut 2, 5 suuruusjärjestykseen ja perustele vastauksesi. 3 3 ja

Luvun 12 laskuesimerkit

Tekijä Pitkä matematiikka

Ympyrä sekä kehä-, keskus- ja tangenttikulmat

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

A-osio. Ei laskinta! Laske kaikki tehtävät. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa.

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III

Tilavuusintegroin3. Tilavuusintegroin3 3/19/13. f(x, y, z)dxdydz. ρ(x,y,z) = x 2 + y 2 + z 2 (kg) Ratkaisu: ρ(x,y,z)dxdydz

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

Tilavuusintegroin3. Tilavuusintegroin3

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset

kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Avaruuden kolme sellaista pistettä, jotka eivät sijaitse samalla suoralla, määräävät

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

Tekijä Pitkä matematiikka

Transkriptio:

VOIMAN MOMENTTI Takastellaan jäykkää kappaletta, joka pääsee kietymään akselin O ympäi. VOIMAN MOMENTTI on voiman kietovaikutusta kuvaava suue. Voiman momentti määitellään voiman F ja voiman vaen tulona: M = F F = voima (N) ja = voiman vasi (m). Voiman vasi on voiman vaikutussuoan kohtisuoa etäisyys kietoakselista O. Momentin yksikkö on M = Nm. Tässä Nm ei ole joule J. Kietosuunnat voidaan valita seuaavasti: myötäpäivään ja vastapäivään +. Esimekkinä vaikkapa jakoavaimella vääntö. Kuva 1. - mp Jos voima F on vino eli se ei ole kohtisuoassa etäisyyttä vastaan, niin voiman momentti voidaan laskea kahdella tavalla: Tapa I: Piietään voiman F vaikutussuoa ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 2. O d voiman F vaikutussuoa

Voiman F momentti M = F. Esitetään momentti etäisyyden d avulla (ks. kuva 2). on voiman vaikutuspisteen ja kietoakselin O välinen etäisyys. Eo. kuviosta saadaan =, josta =. Siis Voiman F momentti on = = =. Siis momentti on M = F, kun = dsinϕ. Tapa II: Piietään voiman F vaikutussuoa ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. O d Voiman F momentti M = F. voiman F vaikutussuoa Osoitetaan, että tässäkin tapauksessa saadaan sama tulos voiman momentille kuin tapauksessa I: ==. Kuvasta 3 saadaan =, josta seuaa kohtisuoalle voimalle lauseke =. Näin voiman momentti on = = = = =. Näin ollen kummassakin tapauksessa voiman F momentti voidaan laskea (kuvien mekintöjen mukaan) seuaavasti: =, missä F = voima (N), = voiman vasi (m), d = kietoakselin O ja voiman alkupisteen välinen etäisyys.

Yleisesti: Momentti on vektoisuue, joka määitellään istitulona eli vektoitulona: = (MAOL s. 126 ( 118)). = (ks. MAOL s. 35 (41)). Momentin itseisavo on =. O kietoakseli Kuva 4. d A voiman F vaikutussuoa Vieeisen kuviossa (kuva 4) hiukkaseen A vaikuttaa voima F, joka saa aikaan hiukkasen A kietymisen kietoakselin O ympäi. Paikkavektoi d on hiukkasen A etäisyys kietoakselista. Kulma on paikkavektoin d ja voiman F vaikutussuoan välinen kulma ja on voiman F vasi eli voiman F vaikutussuoan kohtisuoa etäisyys kietoakselista O. Voiman F vääntövaikutusta kuvaava suue eli voiman F momentti pisteen O suhteen on ===. Tässä voiman F vasi =. Momenttivaen sijaan voidaan laskea myös voiman F kohtisuoana pojektio kietoakselia OA = vastaan, jolloin = ja M = (ks. kuva 3). Tästäkin seuaa sama tulos kuin edellä: M = = ==. Siis: ==

Esim. 1. Keinulauta. Matti ja Maija keinuvat lautakeinulla, joka on tuettu keskeltä. Keinulaudan pituus on 3,6 m. Matin massa on 50 kg ja Maijan 34 kg. Mihin kohtaan keinulautaa Matin on asetuttava, jos Maija asettuu keinulaudan päähän? Esim.1. Ratkaisu. - 1 x mp Koska Maija on kevyempi, niin hänen on oltava kauempana tasapainokohdasta (kietoakselista O), jotta keinuminen onnistuu. Maija on keinulaudan päässä. Olkoon Matin etäisyys tasapainokohdasta x tasapainokohdan O toisella puolella. Maijan massa m 1 = 34 kg ja paino F 1 = m 1 g. Maijan etäisyys tasapainokohdasta 1 = 3,6 m : 2 = 1,8 m. Matin massa m 2 = 50 kg ja paino F 2 = m 2 g. Matin etäisyys tasapainokohdasta on x. Tasapainotilanteessa momenttien summa on nolla: =0 = 0 = ( voima x vasi = voima x vasi ) = : = = =, =,,. 1,8 m 1,2 m = 0,6 m. V: Matin on asetuttava 1,2 m päähän tasapainokohdasta keinulaudan toiselle puolelle eli 0,6 metin päähän keinulaudan toisesta päästä.

Esim. 2. Lipputangon pystytys. Pettei pystyttää tasapaksua lipputankoa, jonka massa on 38 kg ja pituus 16 m. Lipputangon painopiste on lipputangon keskipisteessä. Piiä voimakuvio ja mekitse siihen myös voimien vaet. Kuinka suui voima tavitaan kuvan tilanteessa pitämään lipputankoa paikoillaan vetoköyden välityksellä? 35 o 25 o Esim. 2. Ratkaisu. lipputangon massa m = 38 kg ja pituus 16,0 m. Lipputankoon vaikuttavat voimat: - lipputangon paino(voima) = - henkilön lipputankoa vetävä voima =? 10 o 16 m 80 o 8,0 m 2 35 o 65 o 25 o A mp - 1

Määitetään voimien ja vaet. Kuviosta saadaan: =, 35 ja = 10 Painon vasi on =, ja voiman vasi on = Lipputanko on tasapainossa pyöimisen suhteen, joten momenttien summa akselin A suhteen on nolla eli =0 = 0 = : 2 = = sijoitetaan yhtälöön voimien vaet 1 ja 2 =, =,, V: 880 N.,. JÄYKÄN KAPPALEEN TASAPAINOEHDOT: 1) Tasapaino etenemisen suhteen (tanslaatioehto): = =0 =0 - kappale ei etene (voimaehto) 2) Tasapaino pyöimisen suhteen (otaatioehto): = - kappale ei pyöi (momenttiehto) ks. Tikapuutehtävä : http://www.kotiposti.net/ajnieminen/tp.pdf