Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Samankaltaiset tiedostot
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Mitä Durbanin jälkeen?

Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Pariisin ilmastosopimus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Ministereiden keskustelu ympäristöneuvostossa EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely:

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Ville Niinistö ympäristöministeri

Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström (tavoitepohjat )

Suurelle valiokunnalle

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Mitä Pariisin ilmastosopimus merkitsee suomalaisyrityksille?

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Savon ilmasto-ohjelma

HE 366/2014 vp. ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella.

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTTI

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU. Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija

Kööpenhaminan ilmastokokous

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Ympäristöministeriö MINVA YM Ympäristöministerit kokoontuvat ylimääräiseen ympäristöneuvostoon Brysseliin

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti Pariisin ilmastosopimusta. Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari

U 8/2016 vp. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen

Pariisin ilmastosopimus - yhteenvetoa ja arviointia

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. tammikuuta 2015 (OR. en)

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden ratifiointi LISÄYS

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola

Ilmastolakiko? Kalevi Luoma

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

KATSAUS ILMASTONMUUTOKSEEN. Pia Oesch Energiateollisuus ry. ATS-jäsentilaisuus Vuojoen kartano

Päästökauppa selkokielellä

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM YSO Perälä Paula(YM) Eduskunta Suuri valiokunta

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Edessä väistämätön muutos

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Suurelle valiokunnalle

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

SUOMEN VALTUUSKUNNAN LOPPURAPORTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI

Suomen kansalaispaneelin näkemykset. World Wide Views kansalaisten viestit Kööpenhaminan ilmastoneuvottelijoille

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Kansainväliset ilmastoneuvottelut ekonomistin silmin

Musta hiili arktisella alueella

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Transkriptio:

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012

Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin työohjelma: kohti kattavaa maailmanlaajuista sopimusta 2015 päästövähennysten lisääminen, myös ennen vuotta 2020 Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi 2013 2020 (tai 2017) Nielusäännöt sovittiin, mutta monet muut keskeiset säännöt vielä auki Cancúnissa 2010 tehtyjen päätösten toimeenpano Esim. päästöjen seuranta ja raportointi, ilmastorahoitus, metsäkadon hillintä, teknologia, sopeutuminen

Neuvottelujen eteneminen 2012-2020 IPCC 5th AR AWG-LCA Tavoitetarkastelu AWG-KP Durbanin toimintaohjelma (ADP) Kioton pöytäkirja 2008 2012 (CP1) Kioton pöytäkirja 2013 2017/20 (CP2) Uusi sopimusjärjestelmä 2020

Dohan päätöspaketti Muutokset Kioton pöytäkirjaan eli ratifiointikelpoinen toinen velvoitekausi 2013-2020 päätetään samalla Kioton pöytäkirjan neuvotteluraide (AWG-KP) Durbanin työohjelma sovitaan työohjelmasta kohti vuotta 2015, erityisesti 2013 edetään vuosien 2013-2020 kunnianhimon tason parantamisessa Päätetään ilmastosopimuksen neuvotteluraide (AWG-LCA) Siirretään LCA/KP raiteiden tärkeimmät keskeneräiset asiat ilmastosopimuksen alaelimiin (SBI, SBSTA)

Mitä Kioton pöytäkirjasta vielä tulee sopia? Mitkä maat ja päästövähennykset kirjataan liitteeseen B? Todennäköisesti mukana: EU-27, Sveitsi, Norja, Islanti, Kroatia, Liechtenstein, Kazakstan, Australia Vielä harkitsevat: Ukraina, Valko-Venäjä Maat ovat 2012 ilmoittaneet aiotut päästövähennyksensä liitteeseen B Mitä tehdä ensimmäisen velvoitekauden ylijäämälle? Pöydällä ainoastaan kehitysmaiden yhteinen ehdotus EU:n sisällä erilaisia näkemyksiä Onko velvoitekauden pituus 5 vai 8 vuotta? Kuinka siirtymävaihe toiselle velvoitekaudelle hoidetaan? Mitkä maat saavat käyttää Kioton mekanismeja?

Mitä Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi merkitsee Suomelle? Ei suoraa vaikutusta EU-tason ilmastopolitiikkaan: Suomella jo ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet, joihin uudella velvoitekaudella ei vaikutuksia Muodostaa uuden rinnakkaisen tavoitteen kaudelle 2013-2020 Nielut ja päästökauppasektori mukana tavoitteessa EU:n taakanjako perustuu ilmasto- ja energiapakettiin Nieluongelma eli metsäkadon kompensaatiomahdollisuuden poistuminen Kioton pöytäkirjan laskentajärjestelmässä Suuruusluokka vaikutuksesta 5 6 MtCO2e / a, lisähyöty huomioiden 2,5 3,5 MtCO2e / a Ympäristöneuvostossa 9.3.2012 todettiin asian olevan Suomelle erityisongelma ja valtuutettiin komissio etsimään ratkaisua Toisella velvoitekaudella päästöyksiköistä ei ole todennäköisesti niukkuutta => markkinahinnat laskeneet => nieluongelman taloudellinen merkitys vähentynyt

Ilmastosopimusraiteen (LCA) päättäminen LCA-raiteen neuvottelut päätetään Dohassa, mutta moni asia jää kesken sovittu jo Durbanissa poliittisimpien kysymysten neuvottelu Sovittuja asioita koskeva jatkotyö alaelimissä (SBI/SBSTA), esimerkiksi: Päästötavoitteiden selkiyttäminen Päästöjen seuranta ja raportointi Rahoitus Metsäkato Teknologia Sopeutuminen Markkinamekanismit Vastetoimet Lisäksi poliittisesti vaikeita, avoimia asioita, mm.: Oikeudet kestävään kehitykseen Immateriaalioikeudet Yksipuoliset kansainväliseen kauppaan vaikuttavat toimet

Päästövähennyksiä on kiireellisesti lisättävä Lähde: UNEP Bridging the Emissions Gap (2011)

Mitä 3-4 C lämpeneminen tarkoittaisi? Lähde: Climate Action Tracker, December 2011

Uudelleentarkastelut (Reviews) Ilmastosopimuksen neuvotteluraide Osapuolikokous päätti 2010, että vuosina 2013-2015 tehdään ilmastosopimuksen uudelleentarkastelu ml. 2 C-tavoitteen riittävyys EU pyrkii siihen, että Dohassa sovittaisiin uudelleentarkastelun: o tarkempi sisältö: EU tavoitteena erityisesti pitkän tähtäimen globaalin päästövähennystavoite sekä toimien riittävyys o menettelyt vuosille 2013-2015 Kioton pöytäkirja EU pyrkii siihen, että myös Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden tavoitteet arvioitaisiin uudelleen vuosina 2013-2015

Täydentävät aloitteet Osapuolten päästövähennystavoitteiden lisäksi voidaan käynnistää ja edistää täydentäviä ja läpinäkyviä kansainvälisiä aloitteita päästöjen vähentämiseksi Aloitteet voivat liittyä esimerkiksi: HFC-yhdisteiden vähentämiseen Uusiutuvaan energiaan Energiatehokkuuden parantamiseen Metsäkadon ja metsien heikkenemisen vähentämiseen Fossiilisten polttoaineiden tukiin Lyhytaikaisiin kasvihuonekaasuihin EU näkee täydentävät aloitteet osana päästövähennysten lisäämistä

Climate and Clean Air Coalition to Reduce Short-Lived Climate Pollutants (CCAC ) Maailmanlaajuinen aloite, jonka tarkoituksena on käynnistää uusia ja vahvistaa olemassa olevia aloitteita Koalition työ täydentää, ei korvaa, globaaleja toimia hiilidioksidin vähentämiseksi Määrittelee lyhytikäisiksi ilmastotekijöiksi (Short lived climate pollutants, SLCP) metaanin, mustan hiilen, alailmakehän otsonin sekä monet HFC-yhdisteet Koalitio on avoin hallituksille ja muille osallisille, jotka sitoutuvat vähentämään lyhytikäisiä ilmastotekijöitä omassa maassaan tai muissa maissa CCAC:n ensimmäinen kokous oli Tukholmassa huhtikuussa 2012

Pohjoismainen ja arktinen yhteistyö Pohjoismaiden ympäristöministerit keskustelivat lyhytaikaisista ilmastotekijöistä maaliskuussa 2012 ja antoivat aiheesta yhteisen julkilausuman. Tarkoitus on Kehittää kansallisia päästötietoja Tunnistaa taloudellisesti kannattavia toimia vähentää päästöjä Aiheesta järjestettiin pohjoismainen seminaari 7-8.6.2012 Arktinen neuvosto on ollut aktiivinen etenkin mustan hiilen, alailmakehän otsonin ja metaanin osalta

Kiitos!