ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Transkriptio

1 SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää ympäristösopimusta UN Convention on Biological Diversity (CBD) UN Framework Convention on Climate Change UN Convention to Combat Desertification Riossa tavoiteltiin myös metsiä koskevaa erillistä sopimusta tai metsäpöytäkirjaa ilmastonmuutossopimukseen Rion konferenssissa - sovittiin globaalit metsien kestävän käytön periaatteet neuvottelut erillisestä YK:n metsäsopimuksesta aloitettiin myöhemmin Ilmastosopimus astui voimaan

2 Metsät ilmastosopimuksessa Ilmastosopimuksen tavoitteena kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen vaarattomalle tasolle Yleiset velvoitteet koskevat myös hiilinielujen i l ja varastojen suojelua ja vahvistamista i t (art. 4 d) toimia, jotka tekevät mahdolliseksi riittävän sopeutumisen ilmastonmuutokseen Metsät liittyvät myös kasvihuonekaasuinventaarioon Metsät raportoidaan osana ns. LULUCF-sektoria (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori) Ilmastosopimuksen mukaisessa raportoinnissa LULUCFsektori raportoidaan varsin kattavasti Metsänielu= puuston kasvu - hakkuut ja luonnonpoistuma ja maaperä 3 Kioton pöytäkirja Kioton pöytäkirjan neuvottelut päättyivät ä 1997, pöytäkirja astui voimaan 2005 painottuu kasvihuonekaasujen ennaltaehkäisyyn ensimmäisellä velvoitekaudella sitovat määrälliset tavoitteet otti yli 30 teollisuusmaata sitoutuen vähentämään vähintään 5 % päästöistä ensimmäisellä velvoitekaudella verrattuna vuoteen 1990 keskustelu metsistä liittyi siihen voidaanko nieluja lukea lainkaan hyväksi sopimusosapuolen velvoitteen saavuttamisessa vai huomioidaanko vain metsistä aiheutuvat päästöt Määrälliset tavoitteet koskevat vain ns. Annex 1 -maita (teollisuusmaat) 4

3 Kioton pöytäkirjan metsiin liittyvät velvoitteet Nielut ovat mukana Kioton pöytäkirjan päästövähennysvelvoitteissa rajoitetusti, päähuomio on pysyvillä päästövähenemillä. Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella ll pakollinen raportointi ti osana velvoitetta koskee vain metsäpinta-alan muutoksia vuodesta 1990 lähtien (ns. artikla 3.3) Kiotossa maankäytön raportointi seuraa toimia (activity based) Suomi valitsi ns. metsänhoitotoimenpiteen raportoinnin velvoitteessaan ensimmäiselle velvoitekaudelle (Artikla 3.4. vapaaehtoiset toimenpiteet: metsänhoito, maatalousmaiden hoito, ruohikkoalueiden hoito, uudelleen kasvittaminen ) Suomi voi kompensoida Kioton 1:llä kaudella metsäkadosta aiheuttamat päästöt metsien nielusta ja lisäksi voi saada 0.59 milj. t CO2 hyvityksen. 5 Kioton pöytäkirjan 2. kauden velvoitteet liittyen metsiin Metsäpinta-alan muutosten raportointi pakollinen (ns. art. 3.3) Metsänhoito Art.3.4. kaikille pakolliseksi k i 2. kaudella perustuu vertailutasoihin (Reference Level) Suomen vertailutaso -19,3 Mt, puutuotteiden kanssa -20,5 Mt hyvitystä rajoitettu kattoluvulla (3.5% vuoden 1990 päästöistä) puutuotteet mukana luonnontuhojen huomioiminen metsien osalta mahdollista Muut toimenpiteet vapaaehtoisia kuten 1. kaudella kokonaan uutena vapaaehtoisena toimenpiteenä kosteikot (wetland drainage and rewetting), orgaanisten maiden ojitus ja uudelleenvesittäminen, vähintään 1 ha. 6

4 Metsiä koskevat vertailutasot Kioton pöytäkirjassa Vertailutasolla tarkoitetaan sitä metsänielun tasoa, jonka maa arvioi nykyisillä politiikkatoimilla saavuttavansa seuraavalla velvoitekaudella Kriteereinä mm. tulee huomioida metsiä koskevat politiikkatoimet, joista päätetty ja toimeenpantu ennen vuoden 2009 joulukuuta kasvihuonekaasuinventaarion mukaisesti päästöt ja nielut metsänhoidosta ikäluokkajakauma mahdollinen luonnontuhojen huomioiminen Maiden vertailutasot on arvioitu ja hyväksytty asiantuntija-arviointien pohjalta UNFCCC:ssä 7 Metsiä koskevien vertailutasojen asettaminen The forest management reference levels inscribed in the appendix to this annex were set transparently, taking into account: (a) removals or emissions from forest management as shown in greenhouse gas inventories and relevant historical data; (b) age-class structure; (c) forest management activities already undertaken; (d) projected forest management activities under business as usual; (e) continuity with the treatment of forest management in the first commitment period; (f) the need to exclude removals from accounting in accordance with decision 16/CMP.1, paragraph 1. Points (c), (d) and (e) above were applied where relevant. The forest management reference levels also took into account the need for consistency with the inclusion of carbon pools and the provisions for addressing natural disturbances contained in paragraphs 33 to 35 below. Lähde: UNFCCC, Definitions, modalities, rules and guidelines relating to land use, land-use change and forestry activities under the Kyoto Protocol 8

5 SOPIMUKSET Neuvottelukehikko Kaikki maat, ei sitovia vähennyksiä 37 teollisuusmaalle päästövähennykset Kaikki merkittävimmät saastuttajat Ilmastosopimus 1992 Kioton pöytäkirja 1. velvoitekausi Kioton pöytäkirja 2. velvoitekausi Globaali sopimus NEUVOTTELUT "teollisuusmaat" "kaikki muut" AWG-KP AWG-LCA ADP "kaikki maat (ja asiat) samalla raiteella" 9 Metsiin liittyvät tavoitteet laaja-alaisiaalaisia virkistys monimuotoisuus puutuotteet tt t hiilen sidonta sopeutuminen bioenergia jne 10

6 LULUCF-sektorin päästöt ja nielut Milj. t CO 2 -ekvivalenttia Viljelysmaa Ruohikkoalueet Kosteikot Puutuotteet Metsämaa LULUCF sektori = maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori Tilastokeskus Suomen kasvihuonekaasupäästöt (milj. tonnia CO2- ekv.) ilman LULUCF-sektoria (siniset i i t pylväät) ja LULUCF-sektori huomioituna (oranssi viiva) ja nettopoistuma (vihreä pylväs) LULUCF-sektori = maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori Tilastokeskus

7 Huomioita kansainvälisten nielulaskentasääntöjen kehityksestä Kioton pöytäkirjan nykyinen laskentatapa - metsät jaetaan metsitys-, metsänhävitys- ja metsänhoito - alueisiin maaperäpäästöjen tunteminen ennustepohjainen lähestymistapa mittakaavakysymys LULUCF-sektorin erot muihin sektoreihin AFOLU sektori Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) 13 Metsät ja ilmastonmuutoksen hillitseminen Hiilivarastona toimiminen Hiilinielujen kasvattaminen (esim. metsitys, metsänhoito) Päästöjen vähentäminen (metsäkadon vähentäminen) uusiutumattomien tuotteiden korvaaminen uusiutuvilla ill (raaka-aineet, bioenergia, i puutuotteet, rakennukset, muut tuotteet) 14