VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI. Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki 4.5.2011



Samankaltaiset tiedostot
Viherympäristön aktivoivat vaikutukset palvelutaloyhteisössä

Psyykkinen toimintakyky

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ilo irti ympäristöstä!

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Paimion palvelukeskussäätiö

Hyvinvointi ja liikkuminen

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti MMT Erja Rappe Marttaliitto

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Luonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

LUONTOAVUSTEISUUS työpaja

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Luonnosta hyvinvointia

Mielenterveys voimavarana

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys


Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Green care. Hyvinvointia luonnosta. Jami Green care / Heli Hämäläinen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Mielenterveys voimavarana

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017

Mielekästä ikääntymistä

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa

Green Care mahdollisuudet Suomessa

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologi Kirsi Salonen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Koska aivoterveys on pääasia!

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Transkriptio:

VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki 4.5.2011

Esityksen sisältö Terveys ja hyvinvointi Ympäristö Viherympäristön vaikutukset hyvinvointiin - ikääntyminen ja ympäristö Viherympäristössä toimiminen Vaikutukset hyvinvoinnin osa-alueisiin Mihin vaikutus perustuu Hyvinvointia edistävä ympäristö? Terapeuttinen toiminta Ikäihmisten aktivointi ulos

Mitä on hyvinvointi ja terveys käsitteinä liitetään usein yhteen

TERVEYS Erilaisia määrityksiä: - Lääketieteellinen - Terveys on sairauksien tai vammojen kliinistä puuttumista - Psykologinen - ihmisen itsensä kokema olotila, johon vaikuttavat tunteet hyvästä terveydestä sekä mahdollisten häiriöiden tiedostaminen ja niihin reagoiminen. - Toiminnallinen - Ihminen on terve kun suhde ympäristöön on tasapainossa; toimintakyvyn vajauksista ei aiheudu haittaa - WHO - Terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila

Mitä terveys pitää sisällään? Koostuu monista eri elämänalueista Terve toimintakyky - fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat Edellytykset toimivaan terveyteen - ravitsemus, asumisolot, rauha, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, riittävä koulutus, toimeentulo, rooli yhteiskunnassa

Ei ole pysyvä tila Terveyden edistäminen Jatkumo: täydellinen terveys = tavoiteltu tila kuolema Tarkoitus: terveyden edistäminen parempi terveys HYVINVOINTI

HYVINVOINTI Käsitteenä moniselitteinen Hyvinvointi on yksilökeskeinen tila Hyvinvointi/terveys elämänlaatu - terveydentilaa arvioitaessa fyysinen terveys korostuu - elämänlaatua arvioitaessa psyykkinen terveys korostuu

HYVINVOINNIN ULOTTUVUUDET Fyysinen - liittyy elimistön mekaaniseen toimintakykyyn Psyykkinen - älyllisyys, henkisyys, havaitseminen, muistaminen, oppiminen, ajattelu Sosiaalinen ulottuvuus - vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, osallistuminen yhteisöihin

HYVINVOINNIN KOKEMUS Jokainen luo oman käsityksensä hyvinvoinnistaan Hyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavat yksilön geneettiset lähtökohdat, elämäntilanne, sosiaaliset suhteet ja arkipäiväiset asiat jos ovat kunnossa, koetaan parempaa hyvinvointia

HYVINVOINNIN KOKEMUS Prosessi luontoinen: Lähtökohtana yksilön omien tarpeiden tyydytys käytettävissä olevien resurssien avulla perustarpeet toteutus lisää resursseja korkeampi hyvinvoinnin taso - perustarpeita: elinolot, suhde ihmisiin, itsensä toteuttamisen tarve - Maslow, Allard

TERVEYS VS. HYVINVOINTI Hyvinvoinnin ulottuvuudet voivat ilmentää sekä huonoksi että hyväksi koettua terveyttä - yksilön muodostama käsitys terveydentilastaan Vuorovaikuttavat jatkuvasti keskenään Ihminen voi kokea hyvinvointia sairaudesta huolimatta tai olo voi olla kurja vaikkei sairautta olisikaan Huono terveys voi johtaa huonoon hyvinvointiin, huono hyvinvointi voi johtaa sairauteen

Toiminta ja hyvinvointi Toiminnan kautta yksilöt tulevat joksikin Tarkoituksenmukainen toiminta, joka on yksilön kannalta mielekästä motivaatio Kun yksilö kykenee tekemään toiminnallisia valintoja, hän voi vaikuttaa ympäristöönsä ja pystyy vastaamaan sen asettamiin haasteisiin itsearvostus ja elämän hallinnantunne

YMPÄRISTÖ Toiminnalla on aina ympäristö Ympäristön voidaan katsoa koostuvan sosiaalisesta, fyysisestä ja psyykkisestä ympäristöstä, jotka vuorovaikuttavat keskenään - kulttuurinen ympäristö, symbolinen ympäristö - tasapaino (muutos toisessa ja siten myös toisessa) Jatkuvassa muutoksen tilassa - ihminen yhtäaikaisesti sekä ympäristönsä tuote että luoja (Härö 1980) - kehittyy yhdessä ihmisen kanssa

Ympäristön kokeminen Olennainen osa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta Kokemukset vaihtelevat Kokemus sidoksissa aikaan ja paikkaan Pitää sisällään kognition, havaitsemisen ja arvioinnin Mielipaikat - jokaisella omansa - turvallinen ja miellyttävä olo

Mielipaikka vaihtelee ihmisen mukaan

Mielipaikka

VIHERYMPÄRISTÖN VAIKUTUKSET HYVINVOINTIIN Vihreällä ympäristöllä on tärkeä merkitys ihmisten terveydelle, hyvinvoinnille, elämänlaadulle ja viihtyvyydelle Ympäristön laatu on osa ihmisen elämän laatua Hyvinvointi on useiden ympäristön elementtien vaikutusten summa Tutkimusten mukaan hyvinvointi koetaan paremmaksi vihreämmissä ympäristöissä asuvien keskuudessa

LUONTOKOKEMUS TERVEYS Suora vaikutus terveysindikaattoreihin Välillinen vaikutus terveyteen vaikuttaviin tekijöihin

Ikääntyminen ja ympäristö Vanheneminen on luonnollinen osa ihmisen elinkaarta. - luonnolliset vanhenemismuutokset - perintötekijät - ympäristötekijät Hyvään vanhenemiseen kuuluu yksilön tyytyväisyys omaan terveyteen, sosiaaliset suhteet, myönteinen minäkuva ja kyky selviytyä arkipäivän rutiineista ja muutoksista - vaatimuksena tietty terveys, hyvinvointi ja toimintakyky

Ikääntyminen ja ympäristö (2) Vanhenemismuutokset tuovat usein mukanaan passiivisuuden lisääntymisen, jonka seurauksena käytetty lähiympäristö pienenee, toimintakyky alenee ja vaikuttaa usein hyvinvoinnin kokemukseen Myös ikäihmisillä on oikeus mahdollisuuteen viettää ihmisarvoista elämää loppuun asti. - vaatii tietyn tasoista omatoimisuutta ja terveyttä aktivointi - erilaisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten aktiviteettien avulla voidaan vaikuttaa yksilön elinvuosien määrään sekä toimintakyvyn ja itsenäisyyden säilymiseen

Ikääntyminen ja ympäristö (3) Etenkin vihreällä ympäristöllä on todettu olevan merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta - mahdollisuus harjoittaa monipuolisesti muun muassa liikuntaa Luontoympäristöt ja niiden parissa puuhailu koetaan etenkin vanhusten keskuudessa merkittäväksi ja miellyttäväksi toiminnaksi - tutut toimet

Viherympäristössä toimiminen -Puutarhanhoito on yksi yleisimmistä harrastuksista kautta maailman - Suuri yhteiskunnallinen merkitys - ravinnontuotannossa - vapaa-ajanvietossa - maankäyttömuotona - Maatalouskulttuurin ja maataloustaitojen säilyttäjä - Taloudellisesti kannattavaa/tuottavaa ulkoilua ja kuntoilua - Vaikuttaa lähiympäristön viihtyvyyteen - Vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin

Viherympäristössä toimiminen (2) Kasvit aiheuttavat eri ihmisille erilaisia tuntemuksia Osallistuminen voi olla joko aktiivista tai passiivista - Kasvit tarjoavat positiivisia kokemuksia myös vain läsnäolollaan - Puutarhan hoidossa ei ainoastaan aistita kasvien läsnäoloa vaan myös sitoudutaan hoitamaan kasveja - Kasvien hoitoon liittyy toiveita ja odotuksia - Vaatii kiinnostusta suunnittelua, tarkkaavaisuutta, pitkäjänteisyyttä Vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin

Sosiaalinen hyvinvointi Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa Osallistuminen yhteisöihin Yhteistoiminta Sosiaaliset resurssit, joiden avulla pyritään ylläpitämään terveyttä

Sosiaaliset vaikutukset Monipuoliset sosiaaliset kokemukset tukevat sosiaalista, emotionaalista ja moraalista kehittymistä - tunne naapuruudesta, yhteenkuuluvuus - tunne osallisuudesta ja osallistumisesta - jaksaminen - sopusointu - roolit, ryhmäidentiteetti - jatkuva oppiminen ja tietojen vaihto sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen, hyvinvoinnin ja terveyden tuottaminen, sosiaalisten verkostojen tuottaminen, sosiaalinen pääoma kasvaa

Fyysinen ja toiminnallinen hyvinvointi Liittyy ihmisten kykyyn selviytyä elämästä Jatkuvan kehittymisen mahdollisuus - ympäristön virikkeellisyys Turvallista arkiliikuntaa Kehon harjoittaminen

Fyysiset ja toiminnalliset vaikutukset Fyysinen toimintakyky - aktiivisuus ja liikunta - omatoimisuus, itsenäisyys koordinaatio, tasapainokyky, kehon liikkeiden hallinta ja hahmotus, hieno ja karkea motoriikka Fysiologinen hyvinvointi - luut, lihakset, nivelet Terveys ja sairaudet - paraneminen, kipu - psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi - sydän- ja verisuonisairaudet - diabetes - verenpaine - uni Raitis ilma

Psyykkinen hyvinvointi Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin lukeutuu mm. älyllisyys, henkisyys, havaitseminen, muistaminen, oppiminen ja ajattelu Ihmisen omat kokemukset keskeisessä asemassa - vaikuttaa monet tekijät, joten määrittäminen vaikeaa (terveys, kriisit, fyysinen- ja sosiaalinen ympäristö)

Psyykkiset vaikutukset Viherympäristöllä vaikutuksia mielialaan - mielenterveys Valppaus, iloisuus, energisyys, motivaatio, piristys Aktiivinen havainnointi alenee, mieli lepää, ajatukset pois arjesta, rauhoittuminen - stressi, ahdistuneisuus, menetyksen tunteet, harmistuneisuus - opettaa kestämään pettymyksiä - huoli ja jännitys poistuvat - keskittymiskyky, havaintokyky, ajattelutoiminta, muistin aktivointi, tasapainottava vaikutus Turvallisuuden tunne Työn tehokkuuden parantaminen, antaa voimaa Tunneperäiset ja esteettiset kokemukset - ei ole pelkkää kasvien kasvatusta vaan myös harrastuksena ja paikkana tarjoaa esteettisiä kokemuksia sekä henkisiä hyötyjä - aistit Itsetunto vahvistuu, oman elämän hallinta paranee, luovuus - hallinnan tunne, saa tehdä mitä haluaa. - voi ilmentää omaa luovuutta ja persoonallisuutta, onnistumisesta osaamisen tunne - pihan näyttävyys ja hyvin hoidettu -> oman minäkuvan osoittaja - kasvien kukoistus -> näyttö menestymisestä - iloa itselle ja muille -> itsetunto kohenee ja auttaa suhteuttamaan itseään muihin Sosiaalisuus

MIHIN VAIKUTUS PERUSTUU? Ihmisen alkuperäinen ympäristö on ollut luonto - tehokas luonnonpiirteiden hahmottaminen - hermosto ja aistielimet Ihmiselle vaistomaista kiinnittää huomiota luonnonympäristöihin - luonto on monelle paikka jonne mennään, kun halutaan olla yksin ja rauhoittua

Mihin vaikutus perustuu 1. Ympäristön olosuhteet - vesi, ilma, melu, jätteet, saasteet, säteily, kemikaalit, ilmastonmuutos, ympäristöonnettomuudet, valo 2. Ympäristön sisältö ja tilallinen rakenne - vaikutuksia psykofysiologisiin vasteisiin ja käyttäytymiseen 3. Ympäristössä tapahtuva toiminta - fyysinen aktiivisuus, josta seuraa hyvinvoinnin kaikille osa-alueille vaikutuksia

Rauhoittuminen ja rentoutuminen - Sekä fysiologinen että tiedon käsittelyyn liittyvä tapahtuma - Rauhoitusvaikutus perustuu parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen - Luonnon näkymät saavat tämän hermoston aktivoitumaan - Viherympäristöt ovat rauhallisempia ja yksinkertaisempia eivätkä kohota vireystilaa - ajatus pois ahdistuksesta - vihan lievitys - suru - myönteiset tunteet

Stressistä toipuminen - Stressin kautta ulkoinen ympäristö vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, josta seuraa muita muutoksia - Fysiologiset muutokset - Kasvillisuus edistää stressistä toipumista - ajatuksien suuntaaminen luonnon näkymiin tarkkaavaisuus saa levätä suorituskyky paranee - alentaa jännitystä, sykettä, verenpainetta, stressiä ja siten parantaa keskittymistä mieliala

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ YMPÄRISTÖ? Ympäristön miellyttävyys liittyy luonnon sisältöön ja tilalliseen rakenteeseen - yksinkertaisuus monimutkaisuus - laajuus ja yhtenäisyys - ymmärrettävyys - valinnan mahdollisuudet Monimuotoisuus Luonnollisuus

Hyvinvointia edistävä ympäristö Turvallinen Rauhallinen Elvyttävä Virikkeellisyys, kiinnostavuus Vaihtelua normaaliin arkielämään Siisteys

Hyvinvointia edistävä ympäristö Yhteensopivuus käyttäjän kykyjen ja tavoitteiden kanssa Toimintamahdollisuudet Sosiaalisuus

Hyvinvointia edistävä ympäristö Tarjoaa aistielämyksiä Tunteet, muistot Kasvillisuus, luonnonelementit

Terapeuttinen toiminta - Puutarhaterapialla monta määritelmää suppeasta laajaan. - Ammattimainen toiminta (suppea) - Omaehtoinen/tiedostamaton (laaja) - Puutarhaterapia on ihmisen ja kasvien tavoitteellista vuorovaikutusta - toimintakyvyn parantaminen tai kuntouttaminen - toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäiseminen - Ulkoilusta hyötyä kaikille, myös terveille. suurimmat hyödyt saakin kun sitä käytetään ennaltaehkäisevästi. - hyvinvoinnin edistäminen - Puutarha terapian ydin: - Elävien kasvien hoito - merkityksellistä ja palkitsevaa toimintaa - Kasvien katselua, muistelua, keskustelua, suunnitelmien tekoa, tarvikkeiden hankkimista, kasvien kasvattamista ja hoitamista, sadon korjuuta ja ruuan valmistamista. - Oleskelu

Terapeuttinen toiminta (2) -Puutarhaterapian vaikutukset perustuvat kasvien passiiviseen tai aktiiviseen havainnointiin, kasveihin liittyviin toimiin ja tuloksena saatuihin tuotteisiin -Puutarhaterapiaan voi osallistua monella eri tasolla passiivisesta aktiiviseen. - Mitä aktiivisempaa osallistuminen on, sitä enemmän sillä on luonnollisesti vaikutuksia hyvinvointiin -Puutarhaterapian edut - sopii eri tasoisille : kun taidot hoitamisessa kehittyvät, vaatimustasoa voidaan aina nostaa - lisää tasavertaisuutta - lisää ihmisten omaa aktiivisuutta - potilailla mahdollisuus ympäristönvaihdoksen - herättävät harvoin vihan tuntemuksia - puutarhan hoito on tavallinen harrastus, jota ei mielletä terapiamuodoksi - puutarhan hoito sopii kaikille - kasvi ei arvostele, vaan ottaa hoitajansa sellaisena kun hän on

Terapeuttinen toiminta (3) - Käytetty muun muassa - Lapset: keskittymisvaikeudet, liikuntarajoitteiset, kehitysvammaiset, päiväkodit, vuorovaikutustaidot - Sairaalat, hoito- ja kuntoutuslaitokset: alentunut toimintakyky, syöpä, AIDS, aivovauriopotilaat, psyykkisesti sairaat, kehitysvammaiset - Vanhukset - Vankilat - hoito ja kuntoutus - reuma, dementia

MITEN IÄKKÄÄT SAADAAN AKTIVOITUMAAN ULOS? Mitkä viherympäristön tekijät aktivoivat ikäihmisiä ulos? Millaiset ja miten pihan rakenteet ja sisällöt vaikuttavat ikäihmisten ulkona viihtymiseen? Millaisia hyvinvointi-vaikutuksia ikäihmiset kokevat saavansa ulkoilusta? Onko tarkoituksenmukaisesti suunnitellulla pihalla vaikutuksia ikääntyneiden ulkoilutottumuksiin ja määriin.

TUTKIMUS Tutkimus toteutettiin Paimion palvelukeskussäätiön Paltanpuiston palvelukeskuksessa vuonna 2009 - tehostetun palveluasumisen yksikkö - 4 ryhmäkotia, joissa 28 asukaspaikkaa Laajennuksen yhteydessä uusittiin piha-alue, jonne jokaiselle vapaa pääsy muistihäiriöstä huolimatta - piha suunniteltu erityisesti ikäihmisten tarpeita ajatellen - pitää sisällään muun muassa erilaisia reittejä, liikuntavälineitä, kasvillisuutta, oleskelualueita jne. Toteutus - tutkimuksessa mukana asukkaita, hoitajia ja omaisia - haastattelut ja havainnoinnit (triangulaatio)

Ennen jälkeen

TULOKSET Pääsääntöisesti sekä asukkaiden että omaisten ja hoitajien haastatteluista nousi esiin hyvin samankaltaisia asioita - omien havaintojen tuki Tulosten perusteella uloslähtemisen syyt voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: turvallisuuteen, toiminnallisuuteen ja kokemuksellisuuteen - kaikki liittyvät oleellisesti toisiinsa ja niiden tarkka erottelu on vaikeaa Myönteisiä HYVINVOINNINKOKEMUKSIA (pääsääntöisesti)

TULOKSET(2) HYVINVOINTIVAIKUTUKSET Asukkaiden kokemus ulkoilun vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa Ulkoilulla oli asukkaiden mielestä monia vaikutuksia heidän kokemaan hyvinvointiinsa - suurin osa oli positiivisia kokemuksia ja hyvinvointia yleisesti lisääviä tekijöitä Vaikutusten nimeäminen vaikeaa - jokaisella oli vaikutuksia etenkin mielialaan ja siten luonnollisesti koko hyvinvoinnin kokemukseen Hyvän olon tunne virkeä mieli ja kiinnostuksen ylläpysyminen Toiminta- ja liikuntakyvyn yllä pysyminen ja jopa lisääntyminen.

TULOKSET (3) TURVALLISUUS Turvallisuudella tarkoitetaan ympäristöjä, joissa käyttäjien tapaturmille altistavat riskitekijät on minimoitu mahdollisuuksien mukaan - esteettömyys Turvallisuus on keskeinen tekijä, joka vaikutti asukkaiden ulos lähtemiseen ja pihan käyttöön - ulos oli ensin uskallettava lähteä ja sinne oli päästävä turvallisesti, ennen kuin pihaa voidaan muuten edes käyttää.

TULOKSET (4) Turvallisuus Apuvälineet - rollaattorit Siirtymätilat - ovet, kynnykset Rajattu alue - aidat, lukitut portit Reitit - pinnoitteet Istuimet - riittävän tiheään Muut ihmiset - tieto avun saannista

TULOKSET (5) TOIMINNALLISUUS Pitää sisällään erilaiset harrasteet ja muut aktiviteetit, jotka liittyvät erityisesti toimintakykyyn Ihmisten ikääntyessä toimintakyky yleensä alenee ja ulkona liikkuminen vähenee -> viherympäristöistä nauttimisen muutos osallistuvasta passiiviseksi

TULOKSET (6) Toiminnallisuus Apuvälineet Reitit - monipuolisuus, pääreitit Muut ihmiset - seura, houkuttelu Ikkunanäkymät Sää ja vuodenajat - kaunis ilma, muutokset ympäristössä Kokoontumispaikat - tapahtuu paljon, ovien läheisyys Kasvillisuus, eläimet - perinteisyys -> Kiinnostavuus, mahdollisuus erilaisiin aktiviteetteihin ja yhteisiin harrasteisiin, sosiaaliset kontaktit

KOKEMUKSELLISUUS (7) KOKEMUKSELLISUUS Pitää sisällään ihmisen omaan kokemukseen liittyvät asiat, miksi ulos halutaan - henkilökohtaisia asioita, joita muiden vaikea määrittää - liittyvät usein tunteisiin Ulos lähteminen ja ulkoilu olivat lähes aina kytköksissä asukkaiden mielialaan Vapauden ja itsenäisyyden tunne - Itsenäisyyden tunteeseen vaikutti esimerkiksi se, että ulos päästiin lähes aina kun mieli teki Aistikokemukset, muistot, nautinnon kokeminen, viihtyisyys Toisten seura Yhteys luontoon Itsensä toteuttamisen tarve - kun asukkaat voivat toteuttaa omia tarpeitaan, saivat he mielihyvän kokemuksia ja siten ulkoiluinnostuskin parani - tutut toimet Oleskelualueet, reitit, esteettömyys, maisemat, sää, siisteys, tutut asiat, luonnollisuus, paljon kiinnostuksen kohteita, muut ihmiset, kasvillisuus

Tämän tutkimuksen mukaan ulospääsyllä ja viherympäristöllä on merkittäviä vaikutuksia ikäihmisten terveydelle sekä hyvinvoinnille ja kokemukselle siitä - elinehto ihmisten hyvälle elämänlaadulle Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa, joka vaikeuttaa niiden toisistaan erottamista Turvallisuus, toiminnallisuus ja kokemuksellisuus tuottavat kaikki mahdollisuutta hyvinvoinnin kokemukseen JOHTOPÄÄTÖKSET

Johtopäätökset (2) Tässä tutkimuksessa keskeisimmiksi syiksi ulos lähtemiselle nousivat itsenäisyyden tunteen saavuttaminen, erilaiset kiinnostuksen kohteet sekä mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja toiminnallisuuteen - ei niinkään aineelliset tekijät -> viherympäristö tarjoaa monia eri keinoja Asukkaiden mahdollisuus toteuttaa omia tarpeitaan mielihyvän kokemuksia ulkoiluinnostus kasvaa? Ihminen siis tarvitsee tiettyä toimintakykyä voidakseen saavuttaa enemmän hyvinvointikokemuksia

JOHTOPÄÄTÖKSET(3) Turvallisuustekijät olivat yksi merkittävä peruste, miksi pihaa tuli käytettyä. - apuvälineet, kulkuväylät, istuimet, aidat, kunnossapito, hoitohenkilökunta - ulos pääsyn helppous ja vaivattomuus lisää ulkotilojen käyttöä

JOHTOPÄÄTÖKSET (4) Luonnollinen piha - paljon katseltavaa - kasvit, suihkulähde ja tikkataulu - luonnonympäristön ei tarvitse olla mitenkään ihmeellinen, kunhan se vain on lähellä ja tarjoaa miellyttävyyttä katsojalleen Vaihtelevuus ja kiinnostavuus - houkutteleva ympäristö houkuttelee hoitokodin asukkaita ulos ja siten ennaltaehkäisee masennusta ja kyllästymistä

JOHTOPÄÄTÖKSET (5) Ikkunanäkymät - avoimuus, miellyttävyys, vihreys - mahdollisuuden luonnonläheisyyteen, vaikka eivät konkreettisesti ulos menisikään - kasvien ei siis tarvitse olla edes fyysisesti läsnä Kasvillisuus ja rakenteet - perinteiset kasvit, suuret puut - tuoksut, muistot

JOHTOPÄÄTÖKSET(6) Vaikka ulos lähtemiselle ilmenikin tutkimuksessa monia eri syitä ja innokkeita oli tärkein lopputulos lähes poikkeuksetta iloinen ja pirteä mieli Asukkaat siis saatava aktivoitumaan ulos, jotta tämä on mahdollista saavuttaa

Taa turvallisuus Hoitajat tärkeässä roolissa ulkoiluaktiivisuudessa - Houkuttelu, lahjonta, kiristys Tue toiminnallisuutta Herätä haaveilemaan

KIITOS!