KIIKOISTEN KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina 13.4.2012 klo 16.00 mennessä. Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta: 254 Kiikoisten kunta Maakunta: Satakunnan maakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot: kunnanjohtaja Tapio Rautava, tapio.rautava@kiikoinen.fi, puh. 040 488 0202 Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot: kunnansihteeri Tommi Ruokonen, tommi.ruokonen@kiikoinen.fi, puh. 040 488 0203 OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Ensisijaisen tärkeää on arvioida 1) mitkä peruspalvelut kunnan tulee järjestää, 2) mitkä palvelut ovat valtion järjestämisvastuulla ja 3) mitkä kuuluvat yksilön oman vastuun piiriin. Tämä tarkastelu tuottaa peruslähtökohdan niille ratkaisuille ja rahoitusjärjestelmille, joilla kansalaisten tärkeät peruspalvelut voidaan tulevaisuudessa rahoittaa. Suomen väestö vanhenee ja kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja kustannukset kohoavat. Pienet kunnat eivät kykene selviytymään tästä nousupaineesta.
2 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kiikoisten kunnan väestö kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2030 11,4 prosentilla eli enemmän kuin koko maassa keskimäärin (+8,8 %). Väestöllisen huoltosuhteen arvioidaan olevan alle 90 vuonna 2030 ja keski-iän 48, mikä on suunnilleen maan keskitasoa. Yli 75-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan suhteellisesti suunnilleen maan keskitason verran (keskimmäinen kvintiili). Kunnassa olisi ennusteen mukaan suhteellisen vähän yli 75-vuotiaita muihin Satakunnan kuntiin verrattaessa. Kaiken kaikkiaan Kiikoisten väestö vanhenee ennusteen mukaan suhteellisesti paljon vähemmän kuin koko maan väestö. Muuttoliikkeellä lienee tähän keskeinen vaikutus. Alle kouluikäisten määrä kasvaa selvästi vuoteen 2015 mennessä, minkä jälkeen määrä pysyy suhteellisen vakiona. Syntyvyys on kuvattu historiatiedon varassa oikein. Ennusteen mukaan syntyvyys olisi kuitenkin noin 1,5-kertainen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kiikoisten kunnan lainamäärä 31.12.2011 oli 771 /asukas, mikä on vain noin kolmasosa kuntien keskimääräisestä lainamäärästä. Kunnan taseessa on kertyneitä ylijäämiä 642 /asukas. Haasteena on alhainen kunnallisverokertymä. Kunnallisvero oli 18,00 % hyvin pitkään noin neljännesvuosisadan aina vuoden 2009 loppuun saakka. Kunnallisvero on nostettu 20,00 prosenttiin vuodeksi 2012. Verotulojen alhaisuuden vuoksi kunta on suhteellisen riippuvainen valtionosuuksista ja niiden mukana maksettavasta verotulojen tasauksesta. Valtionosuudet muodostavat siten merkittävän osuuden kunnan tuloista. Kunnan talous on ollut niin vahva, ettei se ole saanut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kiikoisten kunta sijaitsee maantieteellisesti valtatien 11 ja kantatien 44 risteyskohdassa. Kunnan keskusta on nauhamainen ulottuen Jaaran, Kirkonkylän ja Tervahaudan alueille. Kunta on oikeusvaikutteisessa taajaman osayleiskaavassa pyrkinyt taajamarakenteen tiivistämiseen ja edellä mainitun risteysalueen hyödyntämiseen. Haja-asutusalueiden kylät täydentävät kunnan yhdyskuntarakennetta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kiikoisten kunnan asiointi ja työssäkäynti suuntautuu moneen eri suuntaan. Työssäkäyvistä kuntalaisista käy Tilastokeskuksen uusimman tilaston (2009) mukaan omassa kunnassa työssä 53,6 prosenttia. Kunnan ulkopuolelle kohdistuvasta pendelöinnistä suurin työssäkäynti suuntautui Sastamalaan (18,2 %). Tämä osuus oli kuitenkin vain 6,5 prosenttia kunnan koko väestöstä. Kunta ei kuulu mihinkään varsinaiseen työssäkäyntialueeseen, vaan on ns. valkoinen alue (oma työssäkäyntialue). Kiikoisten kunnan saavutettavuus on hyvä kuntaa halkovien maanteiden (vt 11 ja kt 44) ja suhteellisen lähellä sijaitsevien kaupunkien vuoksi. Tosin joukkoliikenneyhteyksissä olisi paljon kehitettävää. Selvityksen mukaan Kiikoinen kuuluu Porin pää- ja paikallismarkkina-alueisiin.
3 Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Kiikoisten kunnalla on hyvät edellytykset tuottaa laadukkaita peruspalveluita joko omana toimintana tai yhteistyössä naapuri- ja muiden kuntien kanssa Kiikoisten kunta kuuluu sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen (Sotesi) yhdessä vastuu-/isäntäkuntana toimivan Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan kanssa. Yhteistoiminta-alue täyttää Paraslainsäädännön edellytykset. Kuntayhteistyötä on kehitetty siten, että myös Kiikoisilla ja Punkalaitumella olisi valtuustoissaan mahdollisimman pitkälle käsissään vastaavanlainen kokonaishallinta kuin vastuukuntana toimivalla Sastamalan kaupungilla. Selvityksessä mainitaan, että lasten tai oppilaiden ikäluokan koon tulisi opetuksen ja hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta olla vähintään 50. Kiikoisten kunta pitää kyseistä vähimmäisrajaa täysin keinotekoisena. Kunta on pystynyt järjestämään kyseiset palvelut laadukkaasti, vaikka ikäluokkien koko on ollut keskimäärin noin 15 lasta tai oppilasta. Perusopetuksen järjestämisessä on tehty yhteistyötä naapurikuntien kanssa (Lavia ja Sastamala). Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kiikoisten kunta kuuluu Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:hyn, joka hoitaa elinkeinoasioita Kankaanpään kaupungin sekä Jämijärven, Karvian, Kiikoisten ja Siikaisten kuntien alueella. Lisäksi kunta kuuluu Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:hyn (Leader toimintaryhmä). Kunta on mukana Sastamalan seudun koulutuskuntayhtymässä (Sasky), jonka merkitys osaamisen kehittämisessä on merkittävä. Maaseutuelinkeinojen viranomaispalvelut kunta hankkii Sastamalan yhteistoiminta-alueelta. Lomituspalveluissa kunta kuuluu Honkajoen paikallisyksikköön. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Työryhmän selvitys ei huomioi riittävästi olemassa olevia kuntien yhteistyörakenteita ja niiden aikaansaamiseksi tehtyä työtä. Monilla yhteistyömuodoilla on saavutettu hyviä seudullisia ratkaisumalleja palvelujen järjestämisessä. Selvityksen tarkastelu on tehty varsin yleisellä tasolla ja suuria kokonaisuuksia yksinkertaistaen ja pelkistäen. Selvityksessä on sivuutettu se, että kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Koko hyvinvointijärjestelmämme perustuu ajatukselle, että kunnat toimivat paikallisissa olosuhteissa omista lähtökohdistaan käsin. Paikalliset olosuhteet tuntien ja niihin sopeutuen päästään parhaaseen tulokseen myös taloudellisesti.
4 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? KYLLÄ Taloustarkastelunäkökulmien osalta? KYLLÄ Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? KYLLÄ Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? KYLLÄ Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? KYLLÄ Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? KYLLÄ Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? KYLLÄ 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Väestön ikääntymisen myötä yhä lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet eivät ole sidoksissa työssäkäyntialueisiin. Ikäihmisten lähipalvelut tulee tuottaa siellä, missä ikäihmiset asuvat, ne eivät korreloi työssäkäynnin kanssa. Kuntaliitosten tarpeiden tarkastelussa tulisi ennen kaikkea ottaa huomioon tehtäväjako kuntien ja valtion välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamistarpeet tulee ottaa keskeisesti huomioon osana kuntauudistusta. Myös maakunta- tai piiritason palvelujen järjestämisvaihtoehdot tulee ottaa tarkasteltavaksi erityisesti terveydenhuolto- ja vaativien sosiaalipalvelujen osalta. Ennen näitä tarkasteluja ei voida saada riittävää kokonaisnäkemystä kuntauudistuksen todellisesta sisällöstä. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää?
5 Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys: Tämä on paras toteuttamistapa kuntauudistukseen kuntien niin itse halutessa. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys: Ei ole ensisijainen toteuttamistapa. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen: On merkitystä ainakin joissakin tapauksissa. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi: On yksi keino kuntauudistukseen valtion niin halutessa. Järjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavammaksi on sinällään tavoiteltavaa, mutta ei välttämättä osana kuntauudistusta. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja): On yksi keino kuntauudistukseen valtion niin halutessa, mutta aiheuttaa haasteita kansalaisten yhdenvertaiselle kohtelulle. Kuntien rahoitusjärjestelmän ei tulisi olla liian riippuvainen taloudellisista suhdanteista. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella: Voivat olla tavoitetasolla mukana, mutta ongelmana on se, että niitä kuitenkin lähdetään usein tulkitsemaan ehdottomina velvoitteina.
6 Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä: Ei hyväksyttävä toteuttamistapa, ellei löydy erityisen painavia syitä. X Muu, mikä? Kuntaliitoksia tulee toteuttaa vain kuntien oman tahtotilan ja päätöksenteon perusteella. Kuntien pakkoliitokset eivät kuulu oikeusvaltion toimintatapoihin. Valtion tulee toimenpiteillään huolehtia siitä, että kaikki kansalaiset asuinpaikasta riippumatta ovat yhdenvertaisessa asemassa. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne?.. Vuoden 2013 alusta lukien X.. Vuoden 2014 alusta lukien.. Vuoden 2015 alusta lukien.. Vuoden 2016 alusta lukien.. Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Kuntaliitos voitaisiin toteuttaa Kiikoisten kunnan ja Sastamalan kaupungin kesken vuoden 2013 alusta, mikäli kunnat päättävät esittää kuntien yhdistymistä valtuustoissaan 11.04.2012. Kunnat ovat laatineet yhteisen yhdistymisselvityksen ja yhdistymissopimuksen liite- ja muine valmisteluasiakirjoineen syksyn 2011 ja alkuvuoden 2012 aikana. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Yhdistymisselvitysten avustukset Yhdistymisavustukset Yhtenäiset tietojärjestelmät 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Tässä vaiheessa ei ole riittävästi käytettävissä aineistoa analysoida kuntalain uudistustarpeita kovinkaan tarkasti. Koska maamme kuntakenttä on hyvin erilaistunut ja kuntauudistuksesta
7 huolimatta on jatkossakin hyvin erikokoisia kuntia, uuden kuntalain tulee mahdollistaa vaihtoehtoisia malleja esimerkiksi kunnan hallinnon järjestämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi tai erikokoisia kuntia varten tulee olla omia säädöskohtia. Kuntalain uudistaminen liittyy suureen kokonaisuuteen mm. sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kanssa. Myös kuntalain uudistuksessa on selkeästi rajattava uudelleen yksilön, kunnan ja valtion vastuun rajat. Lainsäädännön uudistustarpeet tulee siten katsoa hyvin laajaalaisesti. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kuntalaisten osallistumismuotojen ja lähidemokratian toteutumisen tapoja tulee kuntalain uudistuksessa kehittää ja edistää mm. erilaisilla sähköisen viestinnän ratkaisuilla. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmän tulee eri puolella maata asuvien kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi riittävästi ohjata valtionosuuksia niille kunnille, jotka eivät omilla verotuloillaan pysty järjestämään välttämättömiä peruspalveluja kuntalaisilleen. Jatkossakin tarvitaan siis valtionosuusjärjestelmän osana verotulojen tasaukseen perustuvaa järjestelmää. Kiinteistövero tulee palauttaa osaksi verotulojen tasausjärjestelmää. Valtionosuusjärjestelmään tulisi lisätä mitattavissa olevia kannustimia tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi, jotta palvelurakenteita ja toimintatapoja voitaisiin edelleen uudistaa. Tärkeää ja oikeudenmukaista olisi myös kohdentaa maa- ja metsätalouden verokertymät niille kunnille, joista kyseiset verot tällä hetkellä kannetaan valtiolle (metsän myyntitulot). 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut 23.11.2011 työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen: Kuntien perustehtävät muodostavat kansalaisten kannalta lähtökohtaisesti hyvän kokonaisuuden. On kuitenkin syytä tarkemmin selvittää, voitaisiinko joitakin tehtäviä siirtää kunnilta valtiolle, yksityisille yrityksille, kolmannelle sektorille tai kansalaisten omalle vastuulle. Kuntaperusteinen hyvinvointiyhteiskunta on kehittynyt resursseihinsa nähden liian pitkälle vähentämällä kansalaisten otetta itsenäiseen ja vastuulliseen oman elämän hallintaan.
8 Valtion ja kuntien tehtävänjako: Yksittäisten lakisääteisten tehtävien siirtämistä valtiolle tulee selvittää. Valtion toiminnan suuntauksena on lopettaa valtionhallinnon paikallispalveluja tai siirtää niitä mm. yhteispalvelupisteissä hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valtio siirtää tehtäviään kuntien hoidettavaksi ilman vastaavaa rahoitusta. Näin valtio ei voi jatkossa toimia. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä: Kunnille ei tule määritellä uusia tehtäviä, ellei valtio osoita niiden rahoittamiseksi täysimääräistä korvausta. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. -