Toteuttamisohjelmat

Kaupunkistrategia 2010-2020 Toteuttamisohjelmat 2012-2013 10.10.2011 70 Kaupunginvaltuusto 1

Asukaslähtöisyys Vastuullisuus Taloudellisuus Oikeudenmukaisuus Elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Asiakas näkökulma Prosessit ja rakenteet näkökulma Talous näkökulma Henkilöstö näkökulma Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. 2. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. 3. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. 2. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. 3. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. 2. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. 3. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. 2. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. 3. on hyvä työpaikka. 1: PALVELUOHJELMA P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ. TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET 2 KV 15.6.2009 89

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2012-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto PALVELUOHJELMA 3

Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen määrittäminen, palvelujen järjestäminen ja valvonta. Ydintoiminnot ovat usein viranomaistehtäviä, jotka hoidetaan omassa kunnassa tai kuntien yhteistyönä. Omana tuotantona tai kuntayhteistyönä järjestetään lisäksi kaikki ne palvelut, jotka laeissa tai muissa säädöksissä on määrätty peruskunnan tai kuntien yhteenliittymän hoidettavaksi. Periaate 1: Ensisijaisina kriteereinä palvelujen tuottamiselle ja järjestämistavan valinnalle ovat asiakaslähtöisyys ja kokonaistaloudellisuus. Kriteerien täyttyminen saattaa joissakin tapauksissa olla todennettavissa vasta myöhemmin. PALVELUOHJELMA 4

Periaate 2: Palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa huomioidaan lyhyen ja pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset koko kaupungin kannalta sekä sen vaikutukset voimassa olevaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Periaate 3: Palveluverkkosuunnitelmassa kuvataan väestösuunnite, palveluverkkokapasiteetti sekä investoinnit seuraavina 20 vuotena. Suunnitelma päivitetään vuosittain kaupungin strategiatavoitteiden, palvelutarpeen kehityksen ja taloudellisen liikkumavaran suhteen. Periaate 4: Henkilöstöresurssit kohdennetaan oikein palvelutarjonnan varmistamiseksi. Johtaminen on kaikilla organisaation tasoilla linjakasta ja työhyvinvointia tukevaa. Periaate 5: Prosessit muuttavat resurssit strategian mukaiseksi, asiakaslähtöiseksi toiminnaksi. PALVELUOHJELMA 5

Periaate 6: Ohjelmakaudella turvataan erityisesti seuraavien palvelukokonaisuuksien häiriötön ja kustannustehokkaasti järjestetty tarjonta talousarviossa, sen käyttösuunnitelmassa tai palvelusopimuksissa sovittavalla määrä-, laatu- ja kustannustasolla. Luettelossa ei ole tärkeysjärjestystä. Maan hankinta, kaavoitus, tonttituotanto ja niihin liittyvä kunnallistekniikan rakentaminen. Toiminta elinkeinoelämän, liikenneyhteyksien ja kaupunkikuvan parantamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat palvelut. Heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia edistävät, ennaltaehkäisevät ja omatoimista selviytymistä tukevat palvelut. Terveellisten elintapojen edistämistä tukevat palvelut. Kaupungin vetovoimaisuutta lisäävät asumiseen, viihtyisyyteen, turvallisuuteen, osaamiseen ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvät palvelut. Toimintojen tehostamista tukevat it-palvelut ja ohjelmisto-/laiteratkaisut. Talousohjelma huomioiden suurin osa kärkipalveluista on toteutettava nykyisin resurssein ja uudelleenjärjestelyin. Joidenkin kärkipalveluiden osalta strategian toteuttaminen saattaa merkitä lisäresursointia. PALVELUOHJELMA 6

Palveluohjelman toimenpiteet ja tavoitteet Palveluohjelma on periaateohjelma, jonka mukaisia toimenpiteitä ja tavoitteita sisältyy kolmeen strategisesti keskeiseen palvelujen toteuttamisohjelmaan (P1-P2-P3) sekä kaupunkikehitysohjelmaan, muutosohjelmaan, talousohjelmaan ja palveluverkkosuunnitelmaan. Henkilöstöohjelmalla ja siihen liittyvällä henkilöstösuunnitelmalla ohjataan omassa tuotannossa tarvittavan henkilöstöresurssin suunnittelua ja käyttöä. Ohjelmien toteutumista ja ajankohtaisuutta tarkastellaan vuosittain. Lautakunnat hyväksyvät omien toimialojensa kehittämissuunnitelmat, joiden tavoitteet ovat yhdensuuntaisia valtuuston hyväksymien toteuttamisohjelmien kanssa. Valtuusto hyväksyy valtuustokauden toimenpiteisiin liittyvät toimialakohtaiset vuositavoitteet talousarviossa. PALVELUOHJELMA 7

Toimiala-/ palvelualatavoitteet Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Kriittinen menestystekijä Strateginen päämäärä Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten ohjelma Kaupunkikehitysohjelma Tekninen toimiala Lapsi- ja perhetyö Terveys- ja aikuissosiaalityö Vanhus- ja vammaistyö Keskushallinto Sivistystoimiala PALVELUOHJELMA 8

Toimiala-/ palvelualatavoitteet Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Kriittinen menestystekijä Strateginen päämäärä Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Muutosohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten ohjelma Kaupunkikehitysohjelma Palveluverkkosuunnitelma Keskushallinto Tekninen toimiala Lapsi- ja perhetyö Terveys- ja aikuissosiaalityö Vanhus- ja vammaistyö Sivistystoimiala PALVELUOHJELMA 9

Toimiala-/ palvelualatavoitteet Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Kriittinen menestystekijä Strateginen päämäärä Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. Talousohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten ohjelma Kaupunkikehitysohjelma Keskushallinto Tekninen toimiala Lapsi- ja perhetyö Terveys- ja aikuissosiaalityö Vanhus- ja vammaistyö Sivistystoimiala PALVELUOHJELMA 10

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma 2012-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto 23.8.2011 35 Opetus- ja kasvatuslautakunta 24.8.2011 62 Sosiaali- ja terveyslautakunta 30.8.2011 26 Sivistyslautakunta 7.9.2011 34 Tekninen lautakunta 10.10.2011 70 Kaupunginvaltuusto P1-P3 11

Palveluohjelmien P1-P3 lähtökohdat kaupunkistrategiasta Strategiset päämäärät Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen Kriittiset menestystekijät Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia Heikommassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit tehokkaita P1-P3 12

Palveluohjelmat P1-P3 P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma Keskeiset päämäärät Asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään. Toiminta ja talous otetaan hallintaan ja sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelurakennetta kehitetään monipuoliseksi ja vastaamaan voimassa olevia suosituksia. P1-P3 13

Tausta ja valtakunnalliset lähtökohdat Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011, STM 2008, Terveyden edistämisen mahdollisuudet, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus, STM 2008 Terveyskeskus 2015-toimenpideohjelma, Terveydenhuoltolaki voimaan 01.05 2011 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, STM 2008, Vanhuspalvelulaki valmisteilla (2012?) Vammaispalvelulaki voimaan 01.09 2009 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma 2007-2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (1.7.2009) velvoittavana voimaan 1.1.2011 Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010): muutokset edellyttävät esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien muuttamista Keskisuurten kuntien kustannusvertailu 2007-2009 (Kuntaliitto), kooste ensitiedoista 2010 Nuorisolaki 1.1.2011. Päivähoitolain uudistaminen (Varhaiskasvatuslaki) 2010-2011, valmistelu jatkuu uuden hallitusohjelman mukaisesti Muutokset kotikuntalakiin (1377/2010) sekä sosiaalihuoltolakiin (1378/2010): pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden oikeus vaihtaa kotikuntaa ja asuinpaikkaa voimaan 1.1.2011. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Valtioneuvosto, hallitusohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ja palveluiden järjestämiksi 2010 Laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta 2010 Sosiaalihuoltolain uudistus 2013 Takuueläke voimaan 01.03 2011 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011 Kotoutumisen edistämisen lainmuutos 1.9.2011 P1-P3 14

P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelma hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.8.2010. Ohjelman toteutumista seurataan valtuustosopimuksen mukaisesti tavoitteiden konkretisointi ja seuranta erikseen valittujen indikaattoreiden avulla. - Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Avoimen varhaiskasvatustoiminnan laajentaminen. Kouluikäisten iltapäivän turvallisuuden lisääminen jatkamalla kerhotoimintaa ja ehkäisemällä koulukiusaamista. Toiminta Maahisessa alkanut 1.9.2010. Perhekeskustoimintamallin laajentaminen / kehittäminen osana pienten lasten tuen palveluita. Kouluikäisten IP-toiminnan laajentuminen (kysyntään vastaaminen). Kouluilla ja nuorisotiloissa järjestettävän kerhotoiminnan ja sen osallistujien määrä. - Perusopetuspalvelut - Nuorisopalvelut -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Kaikki koulut osallistuvat valtakunnalliseen Kiva-koulu hankkeeseen ja niiden toimenpiteiden toteutumisen seuranta. 31.1.2011 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden huomioiminen toiminnassa. Lasten terveen kehityksen ja perheiden hyvinvoinnin seuranta tehdään varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan olemassa olevien yhteistyömuotojen toteutuminen. Yhteiset täydennyskoulutukset. Yhteiset täydennyskoulutukset jatkuvat suunnitellusti. Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelut pilotointi 1.4.2011 alkaen. Vuoden 2010 Kouluterveyskyselyjen sekä 4- ja 11-vuotiaiden lasten hyvinvointikyselyjen tulokset ja kehittämistoimenpiteet. -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Tekijä, muokkaa Perustyylissä

P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy Vanhemmat saavat tukea perheeksi kasvamisessa ja parisuhteeseen. Moniammatillisesti toteutettu perhevalmennusohjelma otettiin käyttöön syksyllä 2010. Pienten lasten vanhemmille suunnattu parisuhdeterapian asiakasmäärät. Perhetyön yksikön pilotointi 1.4.2011 alkaen. Yksikkö antaa sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia perhetyön palveluja. Osallistuminen nuorisotalojen vanhempainiltoihin. - Perusopetus - Nuorisopalvelut -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Lapsen ja perheen hyvinvoinnin uhkiin tartutaan varhain ja perheiden omaa toimintakykyä tuetaan. Perhetyön yksikön pilotointi 1.4.2011 alkaen. Yksikkö antaa sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia perhetyön palveluja. Alle kouluikäisten lasten ja perheiden palvelut koottu yhteen 1.4.2011 alkaen perhekeskuspalveluihin. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun määrä. Varhaisten osallistavien työmenetelmien käyttö ( Huoli puheeksi -koulutukset, verkosto sekä läheisneuvonpidot, perhekoulu sekä käsikynkkä. ) -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Varhaiskasvatuksessa järjestetään varhaisen oppimisen tuki uusien säädösten mukaisesti, laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010). Esiopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen ja sen mukaisten uudistusten toimeenpano. - Varhaiskasvatus, yhteistyössä perusopetuksen kanssa P1-P3 16

P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kaikki suorittavat perusopetuksen ja siirtyvät jatkokoulutukseen. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen säädösten mukaisesti. Oppilaiden tarvitseman tuen järjestäminen ja saatavuus. Opetuksen järjestäminen vaativan kuntoutuksen oppilaille 1.8.2012 alkaen. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen ja sen mukaisten uudistusten toimeenpano. -Perusopetus -Kouluikäisten tuen palvelut Erityisen tuen päätösten määrä. Koulupudokkaiden tunnistaminen ja ohjauksen vahvistaminen perusopetuksessa ja koulupajatoiminnan jatkaminen. Perusopetuksen 9-luokalle jäävien määrä. Koulupajan oppilaiden perusopetuksen suorittaminen sekä ilman perusopetuksen jälkeistä koulutuspaikkaa jääneiden jatkokoulutukseen sijoittuminen. - Perusopetus - Nuorisopalvelut - Kouluterveyden-huolto - Opiskeluterveyden-huolto - Perhesosiaalityö -Työllisyyspalvelut -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Oppilaiden tarpeiden mukaiset ja oikea-aikaiset oppilashuollon palvelut. Oppilashuollon rakenteiden ja käytänteiden yhtenäinen toteuttaminen laatusuositusten mukaisesti. Kouluikäisten tuen palvelut koottu yhteen ja pilotointi1.4.2011 alkaen. Kuntoutuksen polkujen vaativan tuen järjestäminen yhteistyössä perusopetuksen kanssa. - Perusopetus - Lapsi- ja perhetyön palvelualue -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus P1-P3 17

Tavoite Opintojen suorittaminen ja siirtyminen jatkokoulutukseen tai työelämään. Syrjäytyminen vähenee. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi II-asteen opiskelijoiden tarvitseman opiskeluhuollon saatavuuden varmistaminen laatimalla opiskeluhuollon suunnitelma ja sen toteuttamisohjelma alueellisesti. P1 Seurantatapa Laadittu suunnitelma ja toteuttamisohjelma II-asteen opiskelijahuollon opiskeluhuollon järjestämisestä. Monialaisen nuorisokeskustoiminnan pilotointi 1.4.2011 alkaen. Ensimmäinen nuorisopsykologin toimi täytetty 28.3.2011 alkaen; työpanoksen kohdistaminen ja asiakasmäärien seuranta. Opettajien koulutus erityisen tuen vahvistamiseksi. Vastuut - Perusopetus - Kouluterveyden-huolto - Opiskeluterveydenhuolto - Lukio - Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Nuorille turvataan tukitoimet koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa. Nuorisokeskuksen / nuorten työpajatoiminnan kehittäminen nivelvaiheen ohjaamoksi. Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen uuden lain mukaisesti. Nuorten yhteiskuntatakuun valmistelu ja opintoohjauksen vahvistaminen. Monialaisen nuorisokeskustoiminnan pilotointi 1.4.2011 alkaen. Ohjaamon toimintaan osallistuvien nuorten määrä ja heidän saamansa tuki. Ohjaamon kautta jatkokoulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan siirtyvien nuorten määrä. Nuorisotyöttömien määrä. Uuden lain mukaisen kotouttamisohjelman valmistelu ja toimeenpanon aloittaminen. - Työllisyyspalvelut - Nuorisopalvelut - Perusopetus - Koulu-/ opiskeluterveydenhuolto - Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen -Koordinointi- ja valmisteluvastuu Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistämisen palvelukokonaisuus yhdessä muiden toimijoiden kanssa P1-P3 18

P2 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee Aikuisten, ikääntyneiden, lapsiperheiden ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään. Kuuma-kuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2010-2012 ltk 28.04. 2010. Valmistellaan paikallinen toimenpideohjelma. Ensimmäinen nuorisopsykologin toimi täytetty 28.3.2011 alkaen, työpanoksen kohdistaminen ja asiakasmäärien seuranta. Taataan nuorille matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita/palvelujen toteutumisen seuranta. - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen -Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen - Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Sosiaalityön ja perusterveydenhuollon yhteistyötä kehitetään yhteisten asiakkaiden osalta. Yhteisten asiakkuuksien määrä. Yhteiset täydennyskoulutukset. - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen - Työllisyyspalvelut Arvioidaan pitkäaikaistyöttömien sosiaalinen ja terveydellinen tilanne. Pitkäaikaistyöttömien määrä. Terveydentilan ja sosiaalisen tilanteen kartoitusten määrä. - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Ennaltaehkäistään pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä ja edistetään pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavalmiuksia yhdessä Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Pitkäaikaistyöttömien määrä. Työttömien terveystarkastus ja sosiaalisen tilanteen kartoitus Työmarkkinatuen kuntaosuus. - Työllisyyspalvelut - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen P1-P3 19

P2 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kuntalaiset valitsevat terveyttä edistäviä elintapoja Edistetään ehkäisevää päihdetyötä (alkoholi, tupakka) kouluissa, vastaanotoilla, työterveyshuollossa ja ikäihmisten palveluissa. Alkoholiohjelman kumppanuussopimus. Savuton työnantaja. Alkoholin käytön itsearvioinnin (audit) mahdollisuuksien lisääminen palvelupisteissä ja sähköisessä ympäristössä. -Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen - Sivistystoimi - Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Riskiryhmiin kohdennettujen liikuntamahdollisuuksien ja ravitsemusohjauksen parantaminen. Erityistarpeiden mukaan riskiryhmiin kohdennettujen palveluiden määrä. - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen - Liikuntapalvelut Laaditaan liikuntapoliittinen ohjelma. Toteutetaan syksyllä 2010 hyväksytyn liikuntapoliittisen ohjelman mukaisia toimenpiteitä kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. - Kaupunki P1-P3 20

P3 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kotona asutaan mahdollisimman hyvin voiden. Toimintakyvyn muutoksiin vastataan varhaisen puuttumisen avulla. Asiakkaan kotona asumista vahvistetaan toimivien prosessien avulla STM:n palvelurakennesuosituksen seurantaindikaattoreiden toteutuminen 75- vuotta täyttäneiden osalta. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Omaishoidon tukipalveluita lisätään Omaishoidon piirissä olevien määrät. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Vammaisen apu tarjotaan joustavasti Palveluvaihtoehtojen kuvaus -Vanhus- ja vammaistyön palvelualue - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen P1-P3 21

P3 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin edistäminen. Rakennetaan yhteistyöverkostoa kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa ikäihmisten ja toimintarajoitteisten yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä toimintakykyä tukevien palveluiden tuottamiseksi. Kulttuuri-, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien määrä. Kuuma- hyvinvointiverkostohankkeen toteutuminen (Olohuoneverkosto). Hyvinvointikampus hankkeen suunnitelma etenee. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen - Sivistystoimi - Liikuntapalvelut - Kulttuuripalvelut - Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Vammaispoliittisen ohjelman päivitys. Päivityksen käynnistäminen. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Ikääntymispoliittisen ohjelman päivitys vanhuspalvelulain valmistuttua. Ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutuminen. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Asiakkaiden ja omaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Asiakastyytyväisyyskysely - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen P1-P3 22

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2012-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto 19.9.2011 Kaupunkikehitys 10.10.2011 70 Kaupunginvaltuusto KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 23

Väestösuunnite 2011-2020 55000 Väestösuunnite 2011 53000 51000 49000 47000 45000 43000 41000 39000 37000 35000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 Väestö ilman uustuotantoa Väestösuunnite 2011 Väestösuunnite 2009 VÄESTÖSUUNNITE 2011-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 Väestösuunnite 2011 38 708 38 680 39 088 39 658 40 582 41 547 42 508 43 369 44 156 44 945 45 738 46 529 50 567 54 514 Väestömuutos / v 420-28 408 570 924 965 961 861 787 789 793 790 808 789 Väestömuutos % 1,1-0,1 1,1 1,5 2,3 2,4 2,3 2,0 1,8 1,8 1,8 1,7 1,7 1,6 Väestö 31.7.2011 38 929 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 24

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Väestösuunnite 2011: Lapset ja nuoret Väestösuunnite 2011: Työikäiset 3500 14000 3000 12000 2500 2000 1500 1000 500 0 0-2 3-6 7-12 13-15 16-19 10000 8000 6000 4000 2000 0 20-29 30-49 50-64 6000 Väestösuunnite 2011: Eläkeikäiset 5000 4000 3000 2000 65-74 75-84 85+ 1000 0 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 25

Väestösuunnitteen asuntotuotantoennuste Ennusteessa ei ole huomioitu kaavavalitusten, suhdanteiden ym. vaikutuksia tuotannon käynnistymiseen. 60000 Asuntotuotanto kem2 50000 40000 46667 48602 48599 42821 40168 40235 40920 41054 30000 29062 20000 17649 10000 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 vanhat kaava-alueet uudet yleiskaava-alueet yht KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 26

Asuntotuotantoennusteen edellyttämä maanhankinta Kaupunki on Helsingin seudun aiesopimuksessa sitoutunut 500 asunnon vuosittaiseen tuotantoon, joista 100 on valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Uusi aiesopimus vahvistettaneen helmikuussa 2012 ja kuntakohtaiset asuntojen tuotantomäärät saattavat muuttua. Nykyinen kaavavaranto riittää laskennallisesti noin viideksi vuodeksi. Raakamaan vuosittainen hankintatavoite 30-40 hehtaaria vuodessa. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 27

Järvenpään kaupungin yritysprofiili TOIMIALAKOKONAISUUKSIEN KEHITYS 2010-2020: Päivitetty 2.9.2011 Työntekijöitä 2010 % Arvio 2020 % Teollisuus 2.395 18,7 15,0 - yleinen kehityssuunta Vähittäiskauppa 1.373 10,7 14,0 + Lahdenväylä ja keskusta Henkilökohtaiset palvelut 944 7,4 9,0 + ikääntyminen, julk.palv.supistus Liike-elämän palvelut 1.430 11,2 11,0 osuus lähes samana Maahantuonti ja tukkukauppa 511 4,0 8,0 + sijainti Helsingin seudulla Majoitus ja ravitsemistoiminta 428 3,3 3,0 osuus lähes samana Rakentaminen 1.220 9,5 10,0 osuus lähes samana Rahoitus/vakuutus 193 1,5 1,0 osuus lähes samana Liikenne 396 3,1 3,0 osuus lähes samana Julkinen hall. ja julk.sekt. yritykset 3.199 24,9 22,0 - paine supistua voimakkaasti Muut toimialat 730 5,7 4,0 osuus lähes samana Yhteensä 12.819 100,0 100,0 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 28

Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkojen kehitys Väestö Työllinen työvoima % väestöstä Työpaikat Muutos % vuodessa Työpaikkaomavaraisuus % 2004 37 328 18 680 50,0 12 019 64,3 2005 37 505 18 691 49,8 11 826-1,6 63,3 2006 37 629 18 981 50,4 12 058 2,0 63,5 2007 37 989 19 504 51,3 12 377 2,6 63,5 2008 38 288 19 663 51,4 12 410 0,3 63,1 2009 38 708 19 018 49,1 12 400-0,1 65,2 2010 38 680 18 953 49,0 12 819 3,4 67,6 2011 39 088 19 153 49,0 13 075 2,0 68,3 2015 42 508 20 829 49,0 14 154 2,0 68,0 2020 46 529 22 799 49,0 15 626 2,0 68,5 musta = toteutunut; vihreä = väestösuunnite, punainen = elinkeinopalveluiden arvio/ennuste Oletuksia: 1) työllinen työvoima on vuosina 2010-2020 noin 49 % väestöstä 2) työpaikkojen määrän kasvu 2011-2020 on noin 2 % vuodessa KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 29 Järvenpään kaupunki

Työpaikkaennusteen edellyttämä maanhankinta Yleis- ja asemakaavoitetun tonttimaan arvioidaan riittävän määrällisesti vastaamaan 2 % vuotuisen työpaikkamäärän kasvun tarpeita vuoden 2018 loppuun saakka. Kaupungin omistamille vapaille tonteille arvioidaan syntyvän yhteensä 665 työpaikkaa. Tonttien arvioidaan rakentuvan viiden vuoden sisällä. Yleis- ja asemakaavoituksen piirissä oleville tonteille mahtuu yhteensä noin 3.000 uutta työpaikkaa. Maanhankinnassa onnistuminen on välttämätöntä työpaikkaennusteen toteutumisen kannalta. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 30

Järvenpään työllisyyskehitys 1800 1600 1400 1200 1000 5,6% 5,3% 7,4% 7,7% 7,0% Työttömät- negatiivinen kehitys Työttömät - positiivinen kehitys Pitkäaikaistyöttömät negatiivinen kehitys 800 600 400 Pitkäaikaistyöttömät - positiivinen kehitys Nuorisotyöttömät- negatiivinen kehitys 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Nuorisotyöttömät - positiivinen kehitys Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys 2006 alkaen (laki työmarkkinatuen kuntaosuudesta) 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*) 2013*) 2014*) *) 2011-2014 luvut perustuvat työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen nousuun 1.1.2012 alkaen sekä mahdolliseen pitkäaikaistyöttömyyden nousuun KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 31

Kaupunkikehitysohjelma Asiakas Tarve Ohjaus Keinot Ohjaus Toteutus Ohjaus Asukkaat Asunnot Asuntopoliittinen ohjelma Asuntotuotantoohjelma Tontit Maapoliittinen ohjelma Maanhankintaohjelma Kaavoitus Kunnallistekniikka Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Tontinluovutus - ohjelma Kunnallistekniikan toteutusohjelma Kuntayhteistyö (Kuuma ja HSY, HLJ) Yritykset Yritystilat Työvoima Elinkeinoohjelma Työllisyyden hoidon aiesopimus Tontit Maapoliittinen ohjelma Maanhankintaohjelma Kaavoitus Kunnallistekniikka Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Tontinluovutus ohjelma Kunnallistekniikan toteutusohjelma Markkinointisuunnitelma KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 32

Keino Vastuuhenkilö Tarkoitus Tavoite Seurantatapa Asuntopoliittinen ohjelma Vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on tunnistaa ja määritellä keskeiset asuntopolitiikan haasteet ja ongelmat sekä esittää niihin ratkaisut ja toimenpiteet. Houkuttelevien ja kilpailukykyisten asuntoalueiden syntyminen. Tavoitteena 1,5-2 % vuosittainen väestönkasvu. Väestön kasvu Asuntotuotanto-ohjelma Vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Asuntotuotanto-ohjelmalla määritellään asuntotuotantotavoitteet suunnitelmakaudelle. Ohjelma vahvistetaan vuosittain yhtäaikaisesti kaavoitusohjelman ja katsauksen kanssa. 500 asunnon vuosituotanto, josta 100 asuntoa Aran tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Asuntotuotanto Elinkeino-ohjelma Vastuuhenkilö elinkeinojohtaja Elinkeino-ohjelmalla määritellään tahtotila ja tavoitteet kaupungin elinkeinopolitiikalle. Ohjelmassa asetetaan myös Järvenpään tavoitteet seudulliselle elinkeinotoiminnalle. Parantaa yritysten sijoittumis- ja toimintaedellytyksiä Järvenpäässä. Työpaikkojen määrä Työpaikkaomavaraisuus Yritysten määrä ja profiili Työllisyydenhoidon aiesopimus Vastuuhenkilö Työllisyyspalveluiden johtaja Aiesopimuksessa sovitaan työllisyydenhoidon yhteisistä tavoitteista ja päämääristä Järvenpäässä ja varmistetaan toimenpiteiden suunnitelmallisuus ja yhdenmukaisuus. Toteuttaa aiempaa kattavampaa pitkän tähtäyksen työllisyysstrategiaa, joka on osa laajempaa seudullista työllisyysstrategiaa. Varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Työttömyystilastot KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 33

Keino Vastuuhenkilö Tarkoitus Tavoite Seurantatapa Maapoliittinen ohjelma Vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Maapoliittisessa ohjelmassa määritellään maapoliittiset periaatteet ja tavoitteet. Maapolitiikan keinoja hyödynnetään linjakkaasti ja tehokkaasti. Kaikki maapolitiikan keinot ovat käytössä. Maanhankintaohjelma Vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Maanhankintaohjelmassa määritellään keinot ja aikataulu yleiskaavan mukaisten maa-alueiden hankinnalle. Kaupungilla on riittävä maareservi. Vuosittain tehtävät maakaupat. Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Vastuuhenkilö kaupunginarkkitehti Kaavoitusohjelmassa priorisoidaan ja resursoidaan kaupunkikehityksen kannalta keskeiset hankkeet. Asunto- ja elinkeinoalueiden kaavoittamiselle luodaan edellytykset. Asumiseen ja elinkeinotoimintaan kaavoitetut kerrosneliömetrit. Kaavoituksen eteneminen sovitussa aikataulussa. Tontinluovutusohjelma Vastuuhenkilö kehitysjohtaja Tontinluovutusohjelmassa asetetaan tavoitteet luovutettavien tonttien määrälle ja laadulle. Myöhemmässä vaiheessa tavoitteet alueiden kokonaistaloudelliselle luovutusjärjestykselle. Kaavoitetut alueet luovutetaan joustavasti rakentamiselle. Luovutettujen tonttien määrä ja kerrosneliöt. Kunnallistekniikan investointiohjelma Vastuuhenkilö katupäällikkö Investointiohjelmassa priorisoidaan ja resursoidaan kaupunkikehityksen kannalta keskeiset infrarakentamisen hankkeet. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 34 Infrahankkeiden toteutus kohdennetaan oikeaaikaisesti, kokonaistaloudellisesti ja tehokkaasti, jolloin varmistetaan kaavoitusohjelman toteutuminen suunnitellusti. Hankkeiden määrätiedot (laajuus, vertailutieto suunnitelmaan). Aikataulun toteutuminen (liittyy talousarvion investointiohjelmaan noin 3 vuotta).

Kaupunkikehityksen haasteet Maareservin riittämättömyys ja maakauppojen tyrehtyminen. Yleiskaavan ulkopuolella ei ole merkittäviä uusia maareservejä. Kaupungin kasvun rajat tulevat vastaan. Kaikki keinot kaupunkirakenteen tiivistämiseksi otettava käyttöön. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen. Kehittämisalueiden liikenne- ja muun infrastruktuurin suuret kynnyskustannukset. Yritystonttien valmiusasteen nosto. Pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 35

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2012-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto 25.5.2011 Johdon asiantuntijapalvelut 10.10.2011 70 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 36

Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Kriittiset menestystekijät Palvelualueet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä tukevat prosessimaista toimintaa. MUUTOSOHJELMA 37

Muutosohjelman tavoite Muutosohjelman tavoitteena on turvata Järvenpään kehittyminen elinvoimaisena kaupunkina. Muutosohjelma on kokonaisuus, joka ulottuu kaupunkistrategian uudistamisesta organisaatiorakenteen sekä palveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen uudelleen arviointiin. Muutosohjelman päämääränä on varmistaa se kehitystyö, jolla johtamisen ja toimintatapojen muutokset saadaan käytäntöön. Muutosohjelman osat Kaupungin organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän sekä palveluprosessien kehittäminen. Tuotteistettuun yksikköhintapohjaiseen budjetointijärjestelmään siirtyminen. Luottamushenkilöiden sekä henkilöstön muutosvalmiuksien vahvistaminen. Toteutettujen muutosten seuranta ja arviointi. MUUTOSOHJELMA 38

Onnistumisen elementit Luottamushenkilöiden yhteinen tahto Johdon ja henkilöstön aito sitoutuminen Muutokset onnistunut toimeenpano ja uudistuminen MUUTOSOHJELMA 39

Tavoite Toimenpide Seurantatapa Vastuut Kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen Asiakaslähtöiseen prosessimaiseen toimintatapaan siirtyminen. Muutoksen valmistelu aikataulun mukaisesti -Kaupunginjohtaja -Kehitysjohtaja Palvelujen turvaaminen kuntalaisille Tasapainoisen kehityksen varmistaminen hallitulla muutoksella ja palvelutuotannon uudistamisella Strategian toimeenpanoa tukevat kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat päivitetään ja arvioidaan vuosittain Palveluverkkosuunnitelma päivitetään vuoden 2011 aikana Toteuttamisohjelmat päivitetty ja hyväksytty. Palveluverkkosuunnitelma hallituksessa. Yhteistyössä toteutetut hankkeet. - Johtoryhmä - Tekninen johtaja - Johtoryhmä Kuntayhteistyön tiivistäminen Työyhteisöjen houkuttelevuuden lisääminen Työn tekemisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden paraneminen Strategisen henkilöstösuunnittelun tehostaminen Henkilöstöohjelmaa noudatetaan -Henkilöstöjohtaja -Toimialajohtajat, palvelujohtajat Työn tekemisen mielekkyyden ja osaamisen vahvistaminen Työpaikkojen turvaaminen tehtävien muuttuessa MUUTOSOHJELMA 40

Tavoite Toimenpide Seurantatapa Vastuut Tasapainoisen kehityksen varmistaminen hallitulla muutoksella ja palvelutuotannon uudistamisella. Strategisen ja operatiivisen johtamisen vahvistaminen. Asiakaslähtöiseen palvelukulttuuriin perustuvat tehokkaat toimintatavat ja palveluprosessit. Asiakastarpeiden analyysiin perustuvat ehyet palvelukokonaisuudet ja niiden toimeenpanoa tukeva organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä. Kaupungin strategisen tason prosessikartta käytössä. Kaupungin ydinprosessit ja avainprosessit toimivat asiakaslähtöisesti. Uuteen organisaatiomalliin siirtyminen 2013 mennessä. - Palvelujohtajat Tuotteistettuun yksikköhintapohjaiseen budjetointijärjestelmään siirtyminen. Tuotteistuksen pilotointi vuoden 2013 talousarviossa keskeisten tuotteiden osalta. - Talousjohtaja - Palvelujohtajat Muutoksen sujuva toteuttaminen Luottamushenkilöiden sekä henkilöstön muutosvalmiuksien vahvistaminen. Valmennukset luottamushenkilöille ja eri henkilöstöryhmille sovitettuna muutoksen etenemiseen. - Kaupunginjohtaja MUUTOSOHJELMA 41

Nykyorganisaatio Toiminnan organisoinnissa ei ole täysin huomioitu asiakaslähtöisyyttä. Sektoriorganisaatio, jossa samaa asiakasryhmää palvellaan eri sektoreissa, jolloin yhteistyö eri yksiköiden välillä on puutteellista. Osaoptimoinnin mahdollisuus on olemassa. Kokonaiskuva kaupungin palvelutuotannosta on epäselvä, tai siinä on viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä parantamisen varaa. Palvelut tuotetaan kalliisti. Organisaatiorakenne edesauttaa resurssien tehotonta käyttöä koko kaupungin näkökulmasta. Vastuut toiminnasta ja taloudesta eivät kulje käsi kädessä asiakaslähtöisesti tarkasteltuna. Palvelutarve kasvaa käytettävissä olevia resursseja nopeammin. Tarvitaan kokonaisvaltaista yhteistyön lisäämistä kaupungin yksiköiden ja ulkopuolisten palveluntuottajien välillä. Asiakaslähtöinen, prosessimaista toimintaa tukeva organisaatio Toiminta organisoitu asiakaslähtöisesti (lapset ja nuoret, ikäihmiset jne.). Mahdollistaa saumattoman yhteistyön eri yksikköjen välillä vähentämällä yhteistyön esteitä, koska sijainti samassa organisaatiossa. Osaoptimoinnin tarve vähenee, koska asiakasryhmä ja toimielimen vastuullinen viranhaltija (vastuu toiminnasta ja taloudesta) on sama. Johtaminen ja resursointi on tarkoituksenmukaisempi. Luo edellytykset resurssien tehokkaalle käytölle. Toiminta ja talous mahdollista kytkeä paremmin toisiinsa asiakaslähtöisesti tarkasteltuna. Asiakaslähtöiset kokonaisuudet luovat edellytykset palvelutarpeen kattavaan tarkasteluun. MUUTOSOHJELMA 42

Kehitysjohtaja Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen Eräs tapa kuvata asiakaslähtöistä, prosessimaista toimintaa tukeva organisaatiomalli. Johdon asiantuntijapalvelut - Talouspalvelut - Henkilöstöpalvelut - Hallintopalvelut Tukipalvelukeskus Toimintaympäristöpalvelut - palveluverkko - infrastruktuuri - palveluverkko - infrastruktuuri Asukkaat Yritykset Päätöksenteko Kaupunginjohto Lautakunnat Kaupunginjohtaja Palvelujohtajat Voimavarajohtajat Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Asukkaat 04/2011

Muutosohjelman toimijat ja roolit Toimija Kaupunginhallituksen prosessijaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Johtoryhmä Henkilöstö Rooli Valmistelee kaupunginhallituksen käsittelyyn menevät asiat. Valmistelee muutosohjelman ja seuraa sen toteutumista. Päättää muutosohjelmasta ja seuraa sen toteutumista. Ohjaa muutosohjelman käytännön toteutusta Muutosohjelman käytännön toteutuksesta ja viestinnästä vastaavat siihen valitut henkilöt. Muutosohjelman seuranta ja arviointi Muutosohjelman toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa keväisin valtuusto ja kaupunginhallitus Muutosohjelman mukaisia talousarvion vuositavoitteita seurataan Johdon raportin yhteydessä kolme kertaa vuodessa valtuusto ja kaupunginhallitus Raportointi organisaation sisällä kolme kertaa vuodessa johtoryhmä MUUTOSOHJELMA 44

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2012-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto 25.5.2011 Talouden asiantuntijapalvelut 10.10.2011 70 Kaupunginvaltuusto TALOUSOHJELMA 45

Talousohjelman tausta ja lähtökohdat VUOSIKATE-% JA INVEST. TULORAHOITUS-% 2000-2010 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 VUOSIKATE % POISTOSTA INVEST. TULORAHOITUS-% TALOUSOHJELMA 46

Talousohjelman tausta ja lähtökohdat LAINAT JA NETTOINVESTOINNIT EUROA/AS. 2000-2010 1400 1200 1160 1284 1205 1000 999 800 600 684 580 731 784 906 897 916 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 LAINAT/ASUKAS NETTOINVESTOINNIT/AS TALOUSOHJELMA 47

Talousohjelman tausta ja lähtökohdat TALOUSOHJELMA 48

Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. TALOUSOHJELMA 49

Talousohjelman yleiset periaatteet Talousohjelman keskeisenä päämääränä on, että toimintaa ja taloutta ennakoidaan, ne saadaan hallintaan ja sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Käyttötalouden osalta tämä merkitsee toimintakatteen kasvun hillitsemistä. Pitkän aikavälin tavoitteena on investointien tulorahoitusasteen nostaminen yli 100 % tason sallien kuitenkin sen tietoisen ja hallitun tilapäisen heikkenemisen. TALOUSOHJELMA 50

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Oman toiminnan kustannustietoisuutta kehitetään ja päätöksenteon valmistelua parannetaan kaupungin organisaation kaikilla tasoilla. Laskentaohjetta noudatetaan. Tuotteistusta pilotoidaan vuoden 2013 talousarviossa keskeisten tuotteiden osalta. Laskentaohje laadittu Pilotti-tuotteet tuotteistettu - Laskentaohje: talousjohtaja - Toimialat yhteisten ohjeiden mukaisesti Toimintamenojen kasvua hillitään toiminnan tuottavuutta parantamalla (parantamistavoite vuositasolla 2 %) Kaupungin tuottavuutta parannetaan kaupungin muutoshankkeen ja prosessien kehittämisen kautta. Tuottavuuden vuosimuutos % - Toimialat Verkostojen hallintaa ja verkostojohtamista kehitetään kaikilla toimialoilla. Toimialat kartoittavat keskeisimmät sidosryhmänsä (ulkoiset ja sisäiset) ja nimeävät niille vastuuhenkilöt, jotka vaikuttavat verkostoissa aktiivisesti ja edistävät kaupungin strategian mukaista toimintaa. Lista sidosryhmistä ja niille nimetyistä vastuuhenkilöistä. - Toimialat TALOUSOHJELMA 51 * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kaupunkikonsernin tavoitteiden saavuttamista ja kokonaisuudenhallintaa parannetaan noudattamalla laadittua omistajaohjeistusta Omistajapolitiikkaa noudatetaan ja uusi toimintamalli vakiinnutetaan Sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteita noudatetaan kaupungin päätöksenteossa Konserniohjeita noudatetaan ja uusi toimintamalli vakiinnutetaan. Kirjallinen ajantasainen omistajapolitiikka Sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteet Kirjalliset, ajantasaiset konserniohjeet - Talousjohtaja - Talousjohtaja - Talousjohtaja Huom! Kaikkien em. ohjeiden noudattamisesta vastaavat toimialajohtajat ja asianosaiset kaupunkikonsernin työntekijät * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 52

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Toiminnan ja talouden seuranta saatetaan toimivaksi organisaation kaikilla tasoilla. Seurantavastuu lähtee budjettivastuullisesta esimiehestä. Seurannalla varmistetaan riittävä ennakointi ja reagointi muuttuvaan toimintaympäristöön. Taloutta ja toimintaa raportoidaan rinnakkain, ei toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Toiminnan ja talouden seuranta toteutetaan toimialoilla / palvelukokonaisuuksilla yhteisen ohjeistuksen ja mallin mukaisesti. Kuukausittaisen toiminnan ja talouden seurannan suorittaneiden budjettivastuullisten esimiesten % osuus. - Talousjohtaja -Toimialajohtaja / palvelujohtaja - Toimialan / palvelukokonaisuuden talouspäällikkö * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 53

Tavoite Hyödynnetään tehokkaasti naapurikuntien ja koko kuntakentän hyvät käytännöt (Best Practice) Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Toimialat / palvelukokonaisuudet kartoittavat ja arvioivat aktiivisesti naapurikuntien ja kuntakentän hyviä käytäntöjä ja hyödyntävät niitä omassa palvelutuotannossaan kaupungin ohjeet ja säännökset huomioiden. Seurantatapa Vastuut - Toimialat Suojaudutaan toiminnallisia ja taloudellisia riskejä vastaan saattamalla ostopalvelut sopimusten piiriin. Toimialat / palvelukokonaisuudet kartoittavat palvelutuottajat, jotka eivät ole sopimusten piirissä. Kilpailutukset suoritetaan kaupungin hankintaohjeet huomioiden määrärahojen puitteissa. Ennen kilpailutusta tulee arvioida hankinnan tarpeellisuus ja kustannus omaan palvelutuotantoon verrattuna. Kilpailutuksessa huomioidaan Kuumayhteistyön mahdollisuudet. Sopimuksen piirissä olevien palveluntuottajien %-osuus kaikista palveluntuottajista. - Toimialat * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 54

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Suurimpien investointien osalta tehostettu hankesuunnittelua ja seurantaa. Suurimmista investoinneista tehdään hankesuunnitelma aikatauluineen ja vastuineen. Suunnitelmasta on käytävä ilmi hankkeen arvioidut käyttötalous- ja investointikustannukset. Investoinnin toteutumista seurataan säännöllisesti asianomaisessa toimielimessä. Kirjallinen hankesuunnitelma - Tekninen toimiala yhteistyössä asianomaisen investoinnin käyttäjätoimialan kanssa Palvelujen priorisointi ja tarvittaessa hallittu palvelutason/palvelutarjonnan lasku toimintaympäristön muutokset huomioiden. Toimialat priorisoivat palvelunsa ja kohdistavat resurssinsa sen mukaisesti. Priorisoinnin tulee olla säännöllistä ja perustua toimintaympäristön muutosten analysointiin. Toimialojen palvelupriorisointi toimii kaupunkitason priorisoinnin tukena. Talousarvio - Toimialat Kaupungin tulokehityksestä huolehtiminen. Asiakasmaksujen nostaminen lain ja asetuksen sallimaan enimmäismäärään huomioiden seutukunnallinen taso. Täyskustannuskorvaukset tarkistetaan vastaamaan kustannustason kehitystä. Vuosittain tarkistettujen asiakasmaksujen osuus - Toimialat * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 55

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Asiakasmaksut Kuntaliiton suosituksen mukaan bruttoperusteisiksi, jolloin asiakasmaksut perii kunta. Tämä vaikuttaa mm. kuntien valtionosuuksiin kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä. Kartoitetaan ne asiakasmaksut, joita ei nykykäytännössä peritä bruttoperusteisesti. Selvitetään toimenpiteet joilla laskutus muutetaan bruttoperusteiseksi. Muutetaan laskutus jos mahdollista. Bruttoperusteisten asiakasmaksujen %- osuus asiakasmaksuista - Toimialat * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 56

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2012-2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto 24.5.2011 Henkilöstön asiantuntijapalvelut 10.10.2011 70 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 57

Henkilöstöohjelman lähtökohdat Keskeinen periaate päämäärien toteutumiseksi: Henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Henkilöstön käytön suunnitteluun vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia ovat: palvelurakenteen uudistus, prosessimaiseen toimintaan siirtyminen kaupungin väestörakenteen muutos, sisältäen maahanmuuttotaustaisen väestön lisääntymisen henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen Kaupungin sisäiset toimintojen keskittämistoimenpiteet, esim. toimistopalveluhanke työvoimapula ja toisaalta työttömyyden lisääntyminen teknologian kehitys kuntayhteistyö Kriittisistä menestystekijöistä johdetut henkilöstöohjelman strategiset tavoitteet: Linjakas johtaminen ja esimiestyö Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen Työhyvinvointi Strateginen henkilöstösuunnittelu Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen HENKILÖSTÖOHJELMA 58

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Linjakas johtaminen ja esimiestyö Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen vahvistaminen. PostJet valmennus sekä Teknisen toimialan että Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin palvelualueen sekä Keskushallinnon johtoryhmille. Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen osa-alueiden sisällöt määritelty. Johtamisarvioinnit vähintään 3,5/5. Tulokset ohjaavat sekä esimieskoulutusten suunnittelua että valmennusta esimiehille. - Henkilöstöpalvelut ohjeistaa - Johto ja esimiehet toteuttavat PostJet valmennus toteutunut 06/2012 mennessä. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin johtamisen tueksi on monipuolisen työhyvinvoinnin toimenpide- / työkaluvalikon laatiminen. Sairauspoissaolojen seurantaraportointia kehitetään varhaista puuttumista tukevaksi. Työhyvinvointikyselyn tulos kaikissa osioissa >3,2/5,0 Koko henkilöstö on käynyt työyhteisötaitokoulutuksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Työyhteisökohtaiset työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat toimenpiteineen on laadittu työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. - Henkilöstöpalvelut - Johto, esimiehet - Koko henkilöstö Lyhyiden (1-5 pv) sairauspoissaolojen määrän seuranta on mahdollista. HENKILÖSTÖOHJELMA 59

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen Tulokselliseen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustaminen ja palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Tulospalkkauksen pilotoinnin projektisuunnitelma on laadittu vuoden 2012 aikana. Tuloksellisuustavoitteet määritelty. - Henkilöstöpalvelut ohjeistaa - Toimialat toteuttavat Strateginen henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnitelmien laatiminen Sisäisten työmarkkinoiden toiminnan tehostaminen. Työnantajakuvan kehittäminen ja markkinointi työvoiman saatavuuden takaamiseksi. Uudistetut henkilöstösuunnitelmat ohjaavat resurssien käyttöä ja rekrytointiluvat ja päätökset perustuvat niihin Sisäisten markkinoiden kautta uusiin tehtäviin siirtyneiden määrä Työpaikkahakijoiden määrä - Henkilöstöpalvelut - Toimialat Tehtävät, joihin rekrytointiongelmia määritelty ja korjaavat toimenpiteet aloitettu 06/2012 mennessä Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen Keskeisten osaamistarpeiden määrittely toimialoilla Osaamisen hallinnan tietojärjestelmän käyttöönotto. Määritelty keskeiset osaamistarpeet. Osaamisen hallintajärjestelmä kilpailutettu, hankittu ja otettu käyttöön 31.12.2012 mennessä. - Henkilöstöpalvelut - Toimialat, esimiehet Tekijä, muokkaa Perustyylissä