Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke Välittäjä 2009 Katsaus hankkeen toimintaan 1.11.2010 31.5.2011
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 1. HANKKEEN TOIMIJAT... 3 2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE... 4 2.1. Osahankkeet... 4 2.2. Ohjausryhmä... 5 2.3. Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä... 6 2.4. Hankepäivät... 6 2.5. Projektipäälliköiden palaverit... 6 2.6. Osahankkeiden työntekijätiimit... 7 3. HANKKEEN TOIMINTA... 7 3.1. Toiminnan lähtökohdat... 7 3.2. Hankkeen toimintatapa... 8 3.3. Toiminta osahankkeissa... 9 3.4. Hankkeen palaverit... 9 4. OSAHANKKEET... 10 4.1. Etelä-Pohjanmaan osahanke... 10 4.2. Hämeen osahanke... 10 4.3. Tampereen osahanke... 11 4.4. Vaasan seudun osahanke... 12 4.5. Lahden osahanke... 12 5. TALOUS... 13 6. HANKKEEN ARVIOINTI... 13 6.1. Hankkeen arvioinnin perusta... 13 6.2. Arvioinnin toteutus... 14 6.3. Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät... 15 6.4. Arvioinnin resursointi hankkeessa... 17 LIITTEET... 19 LIITE 1. Etelä-Pohjanmaan osahankeraportti... 19 LIITE 2. Hämeen osahankeraportti... 41 LIITE 3. Tampereen osahankeraportti... 50 LIITE 4. Vaasan seudun osahankeraportti... 53 LIITE 5. Lahden osahankeraportti... 68 LÄHTEET:... 73 1
TIIVISTELMÄ Välittäjä 2009 -hanke on uuden sukupolven sosiaali- ja terveysalan kehittämishanke. Hanke on osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa ja toteuttaa valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksia Väli-Suomen alueella. Välittäjä 2009 -hanke pyrkii myös uudistamaan kehittämistoimintaa tuomalla siihen uusia työvälineitä, menetelmiä ja toimintatapoja. Hankkeessa on käynnissä yli 100 kehittämisprosessia, jotka edistävät hankkeen kokonaistavoitteita. Kukin kehittämisprosessi on kuvattu hankekorttiin, jotka ovat julkisesti nähtävillä ja joita päivitetään säännöllisesti. Hankkeessa ovat mukana Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä sekä Tampereen ja Lahden kaupungit. Nämä toimijat muodostavat viisi osahanketta Välittäjä 2009 -hankekokonaisuuteen. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeen toiminta-ajatuksena on tarveperusteinen kehittämistyö. Ajankohtaiset ja paikalliset kehittämistarpeet yhdessä hankesuunnitelman sekä valtakunnallisen ohjauksen tavoitteiden kanssa ohjaavat kehittämistoimintaamme ja kehittämisprosesseissa käytettävien toimenpiteiden valintaa. Näitä asioita tavoittelemme: 1. Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen Raportoitava ajanjakso (1.11.2010 31.5.2011) on ollut hankkeessa täyden toiminnan vaihetta. Kartoitus- ja suunnitteluvaiheen jälkeen kehittämistyö on käynnistynyt osahankkeissa kokonaisuudessaan. Myös hankkeen arviointi on käynnissä, ja se tukee tehtävää kehittämistyötä. Arviointikoordinaattori vastaa arvioinnista arvioinnin taustaryhmän tuella. Välittäjä 2009 -hankkeen henkilöstössä on tapahtunut jonkin verran muutoksia raportoitavan ajanjakson kuluessa. Tämä hankekatsaus koostuu yleiskatsauksesta, jossa kuvataan hankkeen toimintaa ja organisoitumista kokonaisuudessaan, sekä osahankeraporteista. Välittäjä 2009 -hankkeen kehittämistoiminta ja -prosessit esitellään tarkemmin osahankeraporteissa, jotka ovat liitteissä 1-5. 2
1. HANKKEEN TOIMIJAT Välittäjä 2009 -hankkeessa ovat mukana: Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä (HPKY) Lahden kaupunki Hankejohtajana toimi vuoden vaihteeseen 2011 saakka Kimmo Mäkelä Hämeenlinnasta. 24.1.2011 alkaen osa-aikaisena (50 %) hankejohtajana on työskennellyt Minna Laitila Etelä-Pohjanmaalta. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka hoitaa mm. hankkeen hallinnoinnin, taloushallinnon, kirjanpidon, maksatushakemukset, yhteydet Sosiaali- ja terveysministeriöön ja lääninhallitukseen yhdessä hankejohtajan kanssa. Taloushallintoa varten hankkeella on 15 % taloussihteerin työpanos. Välittäjä 2009 -hankkeen yhteistyö Kaste-aluejohtoryhmän kanssa on tiivistä. Välittäjä 2009 -hankkeen etenemistä on esitelty Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmän kokouksissa säännöllisesti. Väli-Suomen Kaste-ohjelmapäällikkö Leena-Kaisa Nikkarinen tukee osaltaan hankkeen toimintaa, hallinnointia ja yhteyksiä muihin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) hankkeen valvojaksi on nimetty neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, joka seuraa hankkeen etenemistä aktiivisesti. Kari Haavisto osallistuu hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteyshenkilöksi on nimetty kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa. Välittäjä 2009 -hanke osallistuu myös STM:n ja THL:n koordinoimaan mielenterveys- ja päihdetyön Kastekehittämishankkeiden ohjausryhmään. 3
2. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA OHJAUSRAKENNE Hankkeen suunnitteluvaiheessa keväällä 2009 päädyttiin hankeosapuolten kanssa aiemmasta hanketyöstä hieman poikkeavaan hankkeen ohjausrakenteeseen. Ajatuksen taustalla on pyrkimys mahdollisimman tehokkaaseen hankeohjaukseen aiempaa hankekäytäntöä huomattavasti suuremmassa hankkeessa. Lisäksi hankkeen organisoitumisessa hyödynnettiin aiemmista hankkeista kertyneitä kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja ajatusta myös hanketyön ja hankkeen ohjausrakenteen kehittämisestä paremmin hanketta tukevaan suuntaan. Välittäjä 2009 -hankkeen ohjausrakenteella on pyrkimyksenä lisätä hankkeen joustavuutta, alueellista vaikuttamista kehittämishankkeen sisältöön ja toimintaan, kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten, oppilaitosten, päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden sekä järjestötyön edustuksen asiantuntemuksen lisääntymisen kautta. Tällä ohjausrakenteella ja kehittämishankkeen toimenpiteillä on pystytty vastaamaan ajankohtaisiin ja paikallisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin ja joustavasti. Samalla on kuitenkin säilynyt yhteys valtakunnallisiin kehittämislinjauksiin ja ohjaukseen. Välittäjä 2009 - hanke on monimuotoisuudesta huolimatta yhtenäinen hanke, jossa osahankkeet toteuttavat yhteisiä tavoitteita alueellisista tarpeista ja erityispiirteistä lähtevien kehittämisprosessien avulla. 2.1. Osahankkeet Hankkeessa mukana olevat toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä sekä Tampereen ja Lahden kaupungit) muodostavat Välittäjä 2009 -hankkeessa viisi osahanketta, joiden alueella toimii useita hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisia kehittämisprosesseja paikallisten ja ajankohtaisten kehittämistarpeiden mukaan. Osahankkeiden toimintaa ja taloutta koordinoivat alueellaan projektipäälliköt tai hankevastaavat (Lahden osahanke) yhdessä hankejohtajan ja alueen yhdyshenkilön kanssa. Alueen yhdyshenkilönä toimii jokaisella alueella toimijan/hankkeen rahoittajan edustaja. Yhdyshenkilöinä toimivat: Hilkka-Maija Kolehmainen, Vaasan sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosaluejohtaja 4
Antero Lassila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Maritta Närhi, Tampereen kaupunki, suunnittelupäällikkö Kimmo Mäkelä, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja (1.1.2011 alkaen, sitä ennen Reijo Malila) Päivi Parkkinen, Lahden kaupunki, psykososiaalisten palveluiden päällikkö Projektipäälliköt ja hankevastaavat osahankkeissa: Etelä-Pohjanmaa, Minna Laitila (24.1.2011 alkaen 50 %) Häme, Pia Piispanen (1.1.2011 alkaen, sitä ennen Aki Heiskanen) Tampere, Matti Mäkelä Vaasan seutu, Gunnevi Vesimäki Lahti, Päivi Parkkinen Lisäksi osahankkeilla on omat ohjausryhmänsä (jäljempänä osahankkeiden ohjausryhmä), jotka ohjaavat osaltaan toimintaa osahankkeissa. 2.2. Ohjausryhmä Välittäjä 2009 -hankkeen ohjausryhmä koottiin hankeosapuolten edustajista (em. yhteyshenkilöt) sekä STM:n ja THL:n edustajista. STM:n edustajana ohjausryhmässä on hankkeen valvoja Kari Haavisto ja THL:sta edustaa kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa. Lisäksi hankkeen ohjausryhmään osallistuvat hankejohtaja ja hankkeen taloussihteeri. Osahankkeiden projektipäälliköt ovat mukana ohjausryhmän kokouksissa kutsuttuina jäseninä. Ohjausryhmä koordinoi hankkeen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena sekä ohjaa tarvittaessa alueiden työtä kohti yhtenäisempää hankekokonaisuutta. Ohjausryhmän kokoonpano Antero Lassila, EPSHP (puheenjohtaja) Hilkka-Maija Kolehmainen, VSHP Maritta Närhi, Tampereen kaupunki Kimmo Mäkelä, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä (1.1.2011 alkaen) Päivi Parkkinen, Lahden kaupunki Kari Haavisto, STM 5
Maritta Vuorenmaa, THL Minna Laitila, Välittäjä 2009 (24.1.2011 alkaen) Riitta Prusti, Välittäjä 2009 taloussihteeri Projektipäälliköt 2.3. Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmä seuraa ja edistää alueellaan hankkeiden toimintaa. Hankejohtajat osallistuvat Väli-Suomen aluejohtoryhmän kokouksiin ja raportoivat hankkeen etenemisestä ryhmässä, näin aluejohtoryhmän mielipiteet ja ajatukset hankkeen etenemisestä välittyvät hankejohtajan mukana myös Välittäjä 2009 -hankkeen toimintaan ja hankkeen palavereihin. 2.4. Hankepäivät Hankkeen työntekijät kokoontuvat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa yhteen vaihtamaan ajatuksia, kokemuksia, osaamista sekä tiedottamaan, keskustelemaan ja tarkastelemaan hankkeen ja osahankkeiden toimintaa kokonaisuuden näkökulmasta. Lisäksi hankepäivillä suunnitellaan yhdessä hankkeen toiminnan jatkoa, huolehditaan työssä jaksamisesta ja hankeväen hyvinvoinnista. Raportoitavalla ajanjaksolla hankepäivät on pidetty Pietarsaaressa 6.-7.4.2011. Järjestämisvastuussa oli Vaasan seudun osahanke. 2.5. Projektipäälliköiden palaverit Osahankkeiden projektipäälliköt ja hankejohtaja kokoontuvat yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään hankkeen ja osahankkeiden kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Projektipäälliköt ovat tavanneet raportoitavana ajanjaksona 4.2.2011 Vaasassa. Muutoin yhteydenpito on tapahtunut sähköpostin ja puhelimen välityksellä sekä arvioinnin taustaryhmän palaverien yhteydessä. 6
2.6. Osahankkeiden työntekijätiimit Osahankkeiden työntekijät kokoontuvat säännöllisesti yhteen tiedottamaan, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja miettimään alueensa kehittämistoimintaa hankesuunnitelman ja muun ohjausmateriaalin mukaisena kokonaisuutena sekä suunnittelemaan toiminnan jatkoa. Osahankkeiden työntekijä tiimit kokoontuvat 2-4 kertaa kuukaudessa. Tiimimuistiot talletetaan Elgg-työskentelyalustalle, jossa ne ovat myös muiden osahankkeiden nähtävillä. 3. HANKKEEN TOIMINTA 3.1. Toiminnan lähtökohdat Välittäjä 2009 -hanke on tehnyt hankkeessa mukana olevien toimijoiden (VSHP, EPSHP, HPKY, Tampere ja Lahti) kanssa sopimukset STM:n ja Väli-Suomen Kaste-alueen johtoryhmän ohjeen mukaisesti hankkeen organisoitumisesta toiminnasta, taloudesta ja johtamisesta. Sopimus on päivitetty Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja STM:n valvonnallisen ohjauskäynnillä (5.10.2010) annettujen ohjeiden mukaisesti. Päivitetty sopimus hankkeen hallinnosta, organisoitumisesta ja toiminnasta hyväksyttiin hankkeen ohjausryhmässä 30.11.2010 ja 7.3.2011. Hankesuunnitelma sisältää kuusi laajaa tavoitetta, jotka määrittelevät hankkeentoiminnan mahdollisuuksia. Osahankkeet, jotka muodostuvat hankkeessa mukana olevien toimijoiden ympärille, keskustelivat alueellaan kuntien ja toimijoiden kanssa paikallisista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeista. Tämän pohjalta laadittiin kunkin osahankkeen tarkennetut toimintasuunnitelmat. Hankkeen kehittämistoimintaa ohjaavat Kaste-ohjelman tavoitteet sekä valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Osaamistarpeiden kartoittamiseksi osahankkeissa tehtiin peruspalveluiden työntekijöille osaamiskartoitukset Zef-työkalulla. Näiden kartoitusten tulokset toimivat koulutusprosessien suunnittelun pohjana. Osaamiskartoitukset tullaan uusimaan hankkeen lopussa, jotta saadaan arviointia varten tietoa peruspalveluiden henkilöstön osaamisen kehittymisestä hankeaikana. 7
Välittäjä 2009 -hankkeen kaikkien tavoitealueiden läpikulkevia - ja kaikessa kehittämistoiminnassa erityisesti huomioitavia asioita ovat hankkeen arviointi, asiakaslähtöisyyden kehittäminen, teknologian hyödyntäminen ja strategiatyön vuoropuhelu käytännön kehittämistyön kanssa. 3.2. Hankkeen toimintatapa Hankkeen toimintatapa perustuu joustavaan prosessikeskeiseen ajatteluun, verkostoissa toimimiseen, jaettuun asiantuntijuuteen, aktiiviseen tiedon jakamiseen, luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Hankkeen toimintatavaksi valittiin jo hankesuunnitelman kirjoittamisvaiheessa sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä perinteisestä monissa kohdissa poikkeava tapa toimia. Perinteisesti alan kehittämistoiminta on hakenut ratkaisuja olemassa olevalle toimintamallille, yhteistyölle ja rakenteille. Julkisten organisaatioiden, palveluiden järjestämistavan, asiakkaiden ongelmien, teknologian kehityksen ja Kaste-ohjelman hankemaailmaan tuomien muutosten myötä kehittämishankkeen toimintaympäristö on kuitenkin muuttumassa siten, ettei perinteinen kehittämisen ja hankkeiden toimintatapa tuota välttämättä parasta mahdollista lopputulosta. (Vrt. Virkkunen, Engeström, & Miettinen, 2007; 23 26.) Hankesuunnitelma kirjoitettiin työvälineeksi, jolla voidaan vastata joustavasti ajankohtaisiin ja paikallisiin kehittämistarpeisiin valtakunnallistenkin tavoiteohjelmien viitoittamaan suuntaan. Näin hankkeen kehittämisprosessit selvisivät lopulliseen muotoonsa vasta jo hankkeen aloitettua toimintansa kun em. tarpeet oli selvitetty ja tarkasteltu hankkeen mahdollisuuksia vastata niihin. Jaetun asiantuntijuuden ja verkostotyön ajattelun avulla hanke otti paikalliset toimijat eritasoilla mukaan kehittämisyhteistyöhön ja edistämään kehittämisprosesseja. Tällä toimintatavalla luotiin pohja välittömälle implementaatiolle ja kehittämistoiminnan juurtumiselle käytännöksi jo hankkeen aikana. (Vrt. Anttila, Rousu, Kinnunen & Vuorijärvi, 2005; 12 15.) Jaetun asiantuntijuuden toimintaperiaatteen mukaan hanke ei pyri toimimaan kehittämisprosesseissa hanketyöntekijäkeskeisesti, vaan jakaen kehittämisprosessia edistävän asiantuntijuuden ja osallisuuden kussakin kehittämisprosessissa mukana olevien ihmisten kanssa. Näin toimimalla saatiin laajennettua kehittämistoiminnan osaamispääomaa ja yhteistyökumppaneiden osallisuutta merkittävästi. Samaa periaatetta noudattaen hankkeen 8
ja osahankkeiden henkilöstön koko osaamista on pyritty hyödyntämään myös hankkeen sisällä edistämään kehittämistoimintaa ja sen prosesseja. Hankkeessa on haettu aktiivisesti luovia, uudenlaisia ja innovatiivisiakin työtapoja. Tavoitteena on ollut kehittää myös kehittämistoimintaa. Hankkeen kehittämisprosessit on kuvattu hankekortteihin, jotka ovat luettavissa hankkeen www-sivujen kautta (http://valittajahanke.fi/fi/valittaja-hanke). Hankekorteissa on lyhyesti kuvattuna kukin kehittämisprosessi, sen tavoitteet ja niiden yhteydet Välittäjä 2009 -hankkeen, Kaste-ohjelman ja Mieli-suunnitelman tavoitteisiin. Hankekortissa kuvataan suunnitellut toimenpiteet sekä odotetut/aikaansaadut tuotokset, tulokset ja vaikutukset. Tämän lisäksi määritellään yhteistyö ja vastuunjako niin hankkeen sisällä kuin muiden toimijoiden kanssa. Lopuksi kuvataan vielä suunnitelma siitä, miten kehittämisprosessi tai sen tulokset saadaan juurtumaan osaksi pysyviä toimintakäytäntöjä. 3.3. Toiminta osahankkeissa Osahankkeissa on tehty työ/toimintasuunnitelmat kehittämistoimenpiteistä, joihin alueella ryhdyttiin. Suunnitelmat perustuvat paikallisiin ja ajankohtaisiin mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeisiin. Työsuunnitelmien perustana käytettiin hankesuunnitelmaa, osahankkeiden talousarvioita ja hankkeen toteuttamista tukevaa materiaalia erityisesti Kasteohjelmasta ja sen toimeenpanosta sekä Mieli-suunnitelmaa. Työ/toimintasuunnitelmia on tarvittaessa tarkastettu ja päivitetty hankkeen kuluessa. Välittäjä 2009 -hankkeen toiminta ja kehittämisprosessit on kuvattu yksityiskohtaisesti projektipäälliköiden johdolla laadituissa osahankeraporteissa (liitteet 1-5). Valvonnallisella ohjauskäynnillä 5.10.2010 kehotettiin hanketta raportoimaan hankkeen toimintaa konkreettisemmin ja selkeämmin, jotta hanketoiminnan ja kustannusten välinen yhteys olisi varmistettavissa. Osahankeraporteissa onkin erityistä huomiota kiinnitetty kehittämisprosessien käytännön toimien sekä tämänhetkisten tuotosten ja tulosten raportoimiseen. 3.4. Hankkeen palaverit Hankkeen sisäisissä palavereissa kaikilla tasoilla käytetään yhtenäistä palaverirunkoa, jolla pyritään palavereiden selkeyteen, lopputulokseen ja hankkeen tehokkaaseen edisty- 9
miseen. Palaverirunko auttaa myös hankkeen henkilöstöä, projektipäälliköitä, hankejohtajaa ja hankkeen edistymistä seuraavia tahoja (STM, aluehallintovirasto ja Kaste-ohjelman Väli-Suomen aluejohtoryhmä) seuraamaan hankkeen edistymistä ja hahmottamaan hanketta selkeämpänä kokonaisuutena. Palaverien rungon muodostavat seuraavat 5 kohtaa; 1. Henkilöstöasiat, 2. Hankkeen nykytila, 3. Seuraava askel, 4. Talousasiat, 5. Muut asiat 4. OSAHANKKEET 4.1. Etelä-Pohjanmaan osahanke Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toiminta perustuu aiempaan kehittämistoimintaan Pohjanmaa-hankkeessa sekä alueella tehtyyn kuntakierrokseen, jossa keskusteltiin kuntien edustajien kanssa muun muassa kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista sekä odotuksista hanketta kohtaan. Toiminnan pääpainopistealueet ovat: - Varhaisvaiheen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Asiakkaiden ja omaisten osallisuuden lisääminen - Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja lisääminen - Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Etelä-Pohjanmaan osahankeraportissa (liite 1). Osahankkeen hankekortit ovat osoitteessa http://elgg.valittajahanke.fi/pg/pages/view/2395/. 4.2. Hämeen osahanke Hämeen osahankkeen alueella Välittäjä 2009 -hanke perustuu osin aiempaan vuosien kehittämistoimintaan Hämeen päihdehuollon kuntayhtymässä, jonka seurauksena Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkökin on saanut alkunsa. Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta perustuu sidosryhmien kanssa yhdessä löydettyihin kehittämistarpeisiin. Toiminnan pääpainopistealueet ovat: 10
- Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen lisääminen ja vahvistaminen - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Strategiatyön kehittäminen ja edistäminen - Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen - Päihdekuntoutuksen arvioinnin kehittäminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön kehittäminen Hämeen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Hämeen osahankeraportissa (liite 2). Hankekortit löytyvät osoitteesta http://elgg.valittajahanke.fi/pg/pages/view/928/. 4.3. Tampereen osahanke Tampereen osahankkeen toiminnan taustalla on aiempi kehittämistoiminta Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seutukuntien päihdetyön kehittämishankkeessa ja Tampereen ikääntyneiden päihdetyön kehittämishankkeessa. Tampereella oli tarve kehittää peruspalveluissa toteutettavaa varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyötä sekä ehkäisevää päihdetyötä. Kehittämistoiminnan painopistealueet Tampereen osahankkeessa ovat: - Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön mallintaminen sosiaali- ja terveysasemilla ja työparimallin kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyössä - Hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen - Paikallisen alkoholipolitiikan toimintatapojen kehittäminen - Videoavusteisen avokuntoutuksen kehittäminen Tampereen osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Tampereen osahankeraportissa (liite 3). Osahankkeen hankekortit ovat nähtävissä osoitteessa http://elgg.valittajahanke.fi/pg/pages/view/2381/. 11
4.4. Vaasan seudun osahanke Vaasan seudun osahankkeen toiminta jakautuu ainoana osahankkeena projektipäällikön johtamana kokonaisuutena seudullisiin kokonaisuuksiin kumppanuuskuntayhtymien ja kuntien kanssa sairaanhoitopiirin alueella. Seudullisia kokonaisuuksia ovat; Kuntayhtymä K5 (Maalahti, Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Korsnäs), Kuntayhtymä K2 (Mustasaari ja Vöyri), Pietarsaaren alue ja Vaasa. Kehittämistoiminnan pääpainopistealueet ovat: - Varhaisen tuen ja toimintamallien kehittäminen - Peruspalveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - Perus- ja erityispalveluiden yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen Vaasan seudun osahankkeen kehittämistoiminta ja kaikki kehittämisprosessit on kuvattu Vaasan seudun osahankeraportissa (liite 4). Hankekortit ovat osoitteessa http://elgg.valittajahanke.fi/pg/pages/view/2376/. 4.5. Lahden osahanke Lahden osahanke käynnistyi syyskuussa 2010. Lahden osahankkeessa kehitetään perusterveydenhuollon mielenterveystyötä yhteistyössä erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian avohoidon, terveysasemien sekä psykososiaalisten palvelujen kanssa. Lahden osahankkeen kehittämistoiminta on kuvattu Lahden osahankeraportissa (liite 5). Osahankkeen hankekortti löytyy osoitteesta http://elgg.valittajahanke.fi/pg/pages/view/3260/. 12
5. TALOUS Välittäjä 2009 -hankkeelle myönnettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä 27.2.2009 valtionavustusta 3 420 000, joka voi olla hankkeen kehittämistoiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista enintään 75 %. Näin hankeosapuolten omarahoitusosuus hankkeessa on vähintään 1 140 000. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat näin 4 560 000. Hankkeessa syntyviin yleisiin kustannuksiin kuuluvat hankkeen johtamisesta, hallinnoinnista, koko hankkeen kirjanpidosta ja taloudenhoidosta sekä hankkeen arvioinnista aiheutuvat kulut, jotka jaetaan kaikkien hankeosapuolten kanssa. Lisäksi yleisiin kustannuksiin kuuluvat koko hankkeen viestinnästä ja tiedottamisesta esim. hankkeen kotisivujen tekemisestä ja ylläpidosta, hankkeen mahdolliset promootiokustannukset, mahdolliset palkkakustannukset yms. kulut. Välittäjä 2009 -hankkeella on yksi yhteinen kirjanpito, josta vastaa hankkeen hallinnoijana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankekirjanpito pidetään eriytettynä hallinnoijan muusta kirjanpidosta. Osahankkeissa toimijat (Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä ja Lahden kaupunki) pitävät alueensa kehittämistoiminnasta kirjanpitoa em. tavalla eriytettynä muusta toiminnastaan. Yhteinen kirjanpito kootaan osahankkeiden kehittämistoiminnan kirjanpidoista. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kokoaa yhteen neljän osahankkeen talouden yhteiseksi hankkeen kirjanpidoksi mm. koko hankkeen talousseurantaa ja maksatusta varten. Hankkeessa jokaisella alueella on käytettävissä oma talousarvio hankehakemuksen talousarvion mukaisin prosenttiosuuksin. 6. HANKKEEN ARVIOINTI 6.1. Hankkeen arvioinnin perusta Hankearvioinnin näkökulmasta hanke muodostaa oman hankeprosessin, josta tuotokset, tulokset ja vaikutukset ovat seurausta. Arvioinnin toteuttamisen perustana käytetään EU ohjelmien ja hankkeiden arvioinneissa käytettyä käsitekokonaisuutta (European Commis- 13
sion 1997). Arvioitavalla ohjelmalla on tavoitteita (objectives), jotka ovat tavoiteltuja seurauksia. Tavoitteet voivat olla tuotoksia (outputs), jotka ohjelma tuottaa suoraan esimerkiksi palveluina tai vaikutuksina (impacts). Vaikutukset voivat olla edelleen välittömiä tuloksia (results) tai pitkän tähtäimen vaikutuksia (outcomes). (ks. Chen 2005, 16; Borg 2008, 22; Seppänen-Järvelä 2003, 4) Kuvio 1. Kehityshankkeen tai ohjelman arvioinnin avainkäsitteet ja teoreettinen viitekehys (European Commision 1997) 6.2. Arvioinnin toteutus Välittäjä 2009 -hankkeen arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina, joka rakentuu vahvasti hanketyöntekijöiden itsearvioinnille, jota täydennetään muulla tavoin kerätyllä arviointitiedolla. Hanketyöntekijöillä on tärkeä rooli arviointitiedon kerääjänä, tiivistäjänä, refllektoijana ja dokumentoijana. Itsearviointi toimii arviointitiedon keräämisen lisäksi hanketyöntekijöille tärkeänä työvälineenä hanketyön kehittämiseksi. Hankkeen arviointi tukee ja ohjaa hankkeen kehittämistoimintaa. Arviointitietoa tarvitaan jatkuvasti koko toiminnan ajan. Tämä tarkoittaa käytännössä jatkuvaa itsearviointia kiin- 14
teänä osana hankkeen kehittämistyötä. Hankkeen arviointi on prosessiarviointia, joka sisältää osin myös vaikuttavuusarviointia. Prosessiarviointi kohdistuu kehittämisen toteuttamiseen eli siihen, miten hankkeen kehittämistyötä on tehty ja kuinka toimintaa voitaisiin parantaa. Prosessiarvioinnin avulla voi avata hankkeen toimintatapaa, esimerkiksi muutosprosessien keskeisiä piirteitä, prosessin onnistumisia ja epäonnistumisia, taitekohtia, innovaatioita ja ongelmatilanteiden ratkaisuja. Prosessiarviointi toimii myös hankkeen ohjaamisen välineenä, kehittämistyön suunnan tarkistajana. Arviointi hyödyntää myös käytäntöjen levittämistä (miten se tehtiin?). (Seppänen-Järvelä 2003, 7-10.) Itsearvioinnin tarkoituksena on oman työn ja hanketyön läpinäkyvyys. Itsearviointi tuo esille hanketyöntekijöiden hiljaista tietoa. Kehittämistyö on pitkälti intuitioon perustuvaa ja asiat eivät välttämättä näyttäydy arkisessa hanketyössä selkeinä päätöksentekohetkinä. Tyypillistä on, että asiat kulkevat tai jopa ajautuvat suuntaan, johon on vaivattominta edetä. Itsearviointi voi auttaa havaitsemaan valintatilanteita, jotka muutoin jäisivät näkymättömiksi. (Seppänen-Järvelä 2003, 19.) Prosessiarviointia käytetään myös vaikuttavuuden arviointiin. Prosessiarviointi tuo näkyviin toiminnan ja tulosten välisiä yhteyksiä, miten tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin on päästy (tai ei ole päästy). Hankkeen aikana voidaan tutkia hankkeen aikaisia tuloksia ja vaikutuksia, mutta varsinainen hankkeen vaikutusten arviointi toteutetaan hankkeen päättymisen jälkeen. 6.3. Arviointiasetelma ja tiedonkeruu menetelmät Välittäjä 2009 -hankkeen arviointisuunnitelman rakentamisessa on hyödynnetty Robsonin (2001) arviointiasetelman viitekehystä. Arvioinnin tarkoitus ja hankkeen toimintalogiikka määrittävät arviointikriteereitä ja arviointikysymyksiä. Arviointikysymykset vaikuttavat puolestaan menetelmiin ja aineiston hankintastrategiaan. 15
Kuvio 2. Välittäjä 2009 -hankkeen arviointiasetelman viitekehys (mukaillen Robson 2001, 123). Hankkeen arviointia varten tietoa kerätään useilla eri menetelmillä ja työkaluilla. Niiden avulla pyritään hakemaan vastauksia hankkeen arviointikysymyksiin. Arviointitiedon keruumenetelmillä ja työkaluilla seurataan myös hankkeen tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumista sekä prosessin kulkua hankkeen toiminnan aikana. Aineiston keruumenetelmät: Itsearviointilomakkeet Arviointipalaverit ja siihen liittyvä dokumentointi Hankekortit Erilaiset hankedokumentit Kyselyt Haastattelut 16
Osahankkeiden työntekijät täyttävät säännöllisesti kolmen kuukauden välein itsearviointilomakkeet, jotka toimitetaan arviointikoordinaattorille. Arviointikoordinaattori koostaa kunkin osahankkeen lomakevastauksista yhteenvedon, joka toimii osahankkeiden arviointipalavereissa keskustelun pohjana. Arviointipalavereja on käyty marras-joulukuussa 2010 ja maalis-huhtikuussa 2011. Seuraavat arviointipalaverit osahankkeissa ovat elo-syyskuussa 2011. Hankekortit on laadittu kaikista kehittämisprosesseista. Ne on päivitetty tammikuussa 2011 ja uudelleen 31.5.2011. Erityistä huomiota on kiinnitetty tuotosten ja tulosten sekä juurruttamissuunnitelman kuvaamiseen. Hankekortit päivitetään vielä syyskuussa 2011. Välittäjä 2009 -hankkeesta on valmistunut väliarviointikooste helmikuussa 2011 (http://valittajahanke.fi/images/stories/tiedostogalleria/vlittj%202009%20vliarviointi.pdf). Edellä mainitun materiaalin lisäksi arviointikoordinaattori on haastatellut yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajia, kuten alueellisten ohjausryhmien jäseniä ja kokemusasiantuntijoille. Välittäjä 2009 -hanke ja Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke toteuttivat vertaisarvioinnin 18. 19.5.2011. Vertaisarvioinnin materiaalia tullaan hyödyntämään hankkeiden toiminnassa ja arvioinnissa. Tuloksista on kerrottu mielenterveys- ja päihdetyön Kastehankkeiden ohjausryhmässä, ja niitä voidaan hyödyntää myös muissa hankkeissa. 6.4. Arvioinnin resursointi hankkeessa Hankkeeseen on palkattu sisäiseksi arvioijaksi arviointikoordinaattori, joka vastaa arvioinnin, sekä prosessiarvioinnin että hankkeen aikaisten tulosten ja vaikutusten arvioinnin, toteutuksesta. Hän tukee ja ohjaa osahankkeita itsearvioinnin toteuttamisessa. Keskeinen työväline tässä ovat arviointipalaverit. Arvioinnin taustaryhmä on hankearviointia ohjaava ryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa hankkeen arviointia yhdessä hankkeen arviointikoordinaattorin kanssa. Ulkopuolinen asiantuntijajäsen tuo arviointiin hankkeen ulkopuolista arviointiosaamista ja näkemystä hankkeen arvioinnin eteenpäin viemiseksi. Arviointiryhmän kokoonpano: Hankejohtaja 17
Arviointikoordinaattori Projektipäälliköt Nina K. Hyttinen Helena Heinonen 18
LIITTEET LIITE 1. Etelä-Pohjanmaan osahankeraportti ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKE (Pohjanmaa-hanke): 1.11.2010 31.5.2011 VÄLITTÄJÄ 2009 -HANKKEEN TAVOITTEET 1. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen. 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluissa sekä niiden kehittämisessä ja arvioinnissa. 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa HENKILÖSTÖ projektipäällikkö Minna Laitila (21.2.2011 alkaen 50 %) projektikoordinaattori Mervi Ropponen (1.1. 28.2.2011 78 %; muutoin 100 %) kehittämissuunnittelija Liisa Rauhala projektiavustaja Diana Hakasaari ylilääkäri Antero Lassila (20 %) tiedottaja Tuire Hautala (60 %; 1.2.2011 alkaen 75 %) kehittämissuunnittelija Marianne Takala (54 %) kehittämissuunnittelija Veli-Matti Saarinen (52 %) projektityöntekijä Marja Koivumäki (33 %; ajalla 1.1. 31.5.2011 50 %) päihdehoitaja Ritva Ahokas kehittäjätyöntekijä Tiina Pekkanen kehittäjätyöntekijä Leena Nieminen 31.5.2011 saakka kehittäjätyöntekijä Saija Valtasaari (ajalla 1.4. 31.5.2011 50 %; muutoin 100 %) kehittäjätyöntekijä Elina Etelä-Aho (50 %) 31.12.2010 saakka kehittäjätyöntekijä Erika Vähä-Laakso (50 %) 25.2.2011 saakka projektityöntekijä Susanna Ahola (50 %) osastonhoitaja Marja Nordling (1.11.2010 alkaen 20 % ) sairaanhoitaja Heidi Hanhila (1.4.2011 alkaen 20 %) kehittäjätyöntekijä Mirka Ylenius (50 %) 14.3. 31.8.2011 depressiohoitaja Riitta Lanttola (20 %) 1.1. 31.8.2011 Lisäksi osahankkeessa on käytetty ulkopuolisina asiantuntijoina mm. kokemusasiantuntijoita. Osahankkeen henkilöstössä on tapahtunut muutoksia. Projektipäällikkö Minna Laitila on 21.2.2011 alkaen toiminut 50 %:sti koko Välittäjä 2009 -hankkeen hankejohtajana. Kehittäjätyöntekijöistä Erika Vähä-Laakso ja Elina Etelä-Aho sekä projektityöntekijä Marja Koivumäki ovat irtisanoutuneet. 19
Tarkasteltavana aikana hankkeessa on jatkunut täyden toiminnan vaihe. Uusia avauksia ei juuri enää ole tehty. Paikallisista tarpeista lähteneet kehittämispilotit ovat jatkuneet yhteistoimintaalueilla. Niistä osa (JIK, Suupohja/LLKY, Ky Kaksineuvoinen) päättyvät 31.5.2011 ja osa (Seinäjoki, Lapua, Kuusiokunnat) jatkuvat edelleen. Paikallisten kehittämispilottien päättyessä osan kehittäjätyöntekijöistä työsuhteet ovat päättyneet suunnitellusti. Tarkemmat tiedot osahankkeessa järjestetyistä tapahtumista ja koulutuksista löytyvät Pohjanmaahankkeen Internet-sivuilta kohdata Ajankohtaista (http://www.pohjanmaahanke.fi/default.aspx?id=522298). KÄYNNISTYNEET KEHITTÄMISPROSESSIT: 1. Paikallisista tarpeista lähtevien räätälöityjen toimintamallien kehittäminen ja pilotointi JIK-kunnat (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) JIK-kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiatyö. Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen. Päihdehoitopalveluketjun rakentaminen sekä yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Päihde- ja mielenterveyspalveluiden käyttäjien ja heidän läheisensä palveluiden poluttaminen selkeytyy ja eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy erityisesti 2dgasiakkaiden kohdalla. Jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakaminen myös muihin JIK-kuntiin Palveluiden oikea-aikainen kohdentaminen, eri toimijoiden roolien selkeyttäminen Kuvaus prosessista: Kehittäjätyöntekijä on toiminut JIK-alueen strategiatyön johtoryhmän ja kuntakohtaisten työryhmien asiantuntijasihteerinä koonnut johtoryhmän ohjauksella alueen mielenterveys- ja päihdestrategian, laatinut powerpont-esitykset strategiasta kuntien sosiaalijohtajille strategian esittelyä varten sekä laatinut kuntalaisversion mielenterveys- ja päihdestrategiasta. koordinoinut ajokykykyseurannan siirtymistä päihdehuollon erityispalveluista osaksi kuntien peruspalveluja: perehdytystilaisuus JIK-kyn terveydenhuollon henkilökunnalle: 22.11.2010 A-klinikan, JIK-kyn ja sosiaalitoimen kokous ja 9.3.2011 perehdytystilaisuus JIK-kyn terveydenhuollon henkilökunnalle koordinoinut ja koolle kutsunut osallistujat JIK-alueella muodostettuun 2dgtyöryhmään, jonka tavoitteena on hoitopolkujen selkeyttäminen ja mallintaminen JIK-alueella. ensimmäinen työkokous 5.5.2011. osallistunut kohdennetun nuorisotyön työryhmään Kurikassa ja toiminut työryhmän sihteerinä 20
osallistunut etsivän nuorisotyön kehittämiseen Jalasjärvellä ja Ilmajoella (OKM:n hakemukset) osallistunut Ilmajoen kunnan nettisivujen päivittämiseen, laatimalla kunnan kotisivulle mielenterveys- ja päihteet osion koordinoinut ja järjestänyt koulutuksia aiemmin laaditun koulutussuunnitelman pohjalta: - Motivoiva haastattelu ja terveysuskomuksiin vaikuttaminen 25.11 ja 30.11.2010 kouluttajana Esa Aromaa - Kokemusasiantuntijuus ammattitiedon parivaljakkona koulutustilaisuus Kurikassa 18.2.2011 Seinäjoki Päihteiden puheeksioton ja varhaisen puuttumisen saaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon perustyötä Luodun alkoholin puheeksioton ja varhaisen puuttumisen toimintamallin käyttäminen, mahdollistaen jokaiselle asiakkaalle tasa-arvoisen ja laadukkaan mahdollisuuden irtautua alkoholin riskikäytöstä sekä mahdollisesta päihdekierteestä hoitoorganisaatiosta riippumatta. Muuttuvan hoitomallityöskentelyn käytäntöön saattaminen terveyskeskustyöskentelyssä. Väestön tiedon lisääminen alkoholista, sairauksista ja hoito mahdollisuuksista. Päihdeasioiden yhteistyön laajentaminen yksityisen ja julkisensektorin välille. Kuvaus prosessista: Toimintamallin käyttöönotto - Tehdyn alkukartoituksen perusteella on järjestetty henkilökunnalle koulutuksia. - Yhteistyötä on tehty myös yksityissektorin sekä poliisin kanssa. Muuttuvan hoitomallityöskentelyn käytäntöön saattaminen - Seinäjoen terveyskeskustyöskentelyssä siirrytään portaittain hoitajalääkärityöparimallin käyttöön. Käyttöönotonottoa helpottamaan järjestetään yhteistyössä (Lakeuden Potku-hanke ja Välittäjä 2009 -hanke) motivoivan haastattelun koulutus koko vastaanottohenkilökunnalle. - Terveyshyötymallin mukaan asiakkaalle on laadittu kyselykaavake, jossa on huomioitu päihteiden käyttö. Väestön tiedon lisääminen päihdeasioissa - Tiedottamista suunnattu väestölle, peruspalveluiden henkilökunnalle ja yhteistyötahoille. - Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa suunnitelmassa jatkaa yhteistyötä jo toteutetun mielenterveys- ja päihdeongelmaisen läheisille mallinnetun toiminnan mukaisesti. - Välitä nuoresta -yleisötapahtuma - Ehkäise tapaturmat -hankkeen kanssa yhteistyössä valmistunut Sattuuks sulle usein näin -kortti, joka sisältää Seinäjoen päihdepalvelujen yhteystiedot sekä muistutuksen päihteiden käytön tapaturmia lisäävästä vaikutuksesta. Korttia käytetään Seinäjoen terveyskeskuksessa erityisesti päivystykses- 21
sä, eritoten päihtyneille asiakkaille, Seinäjoen poliisilla päihtyneille säilöön otetuille sekä Seinäjoen sairaalan päivystyksessä. - Diabetesensitietoryhmän säännöllisissä kokoontumisissa on oltu mukana tiedottaen päihdeasioista mallinnetun materiaalin mukaisesti. Ryhmäläisille on koottu tietopaketti Alkon ja Alkoholiohjelman materiaaleista. Yhteistyön laajentaminen - Yhteistyön jatkaminen ja syventäminen jo olemassa olevien tahojen kanssa. - Uuden toiminnan virittämien alueellisti esim. apteekkien kanssa vuoropuheluna päihteet, ikäihmiset ja lääkkeet, lisäksi tiedottamista lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksista asiakkaille jaettavan materiaalin mukaisesti. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Mielenterveyspalvelujen nykytilanteen ja palvelutarpeiden kartoitus. Mielenterveyspalvelujen alueellisesti yhtenäisen toimintamallin ja -käytäntöjen luominen. Päätavoitteena on laatia ehdotus tarkoituksenmukaiseksi tavaksi organisoida mielenterveysasiakkaiden ja -kuntoutujien perustason palvelut Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella. Tarpeiden ja resurssien kohtaaminen sekä kustannusvaikuttavuus huomioiden. Kuvaus prosessista: Marraskuussa 2010 järjestetty kaksi erillistä MTEA2- koulutusta, joissa sai yhteensä 50 perustason työntekijää tietoa mielenterveyden häiriöiden tunnistamisessa ja niistä kärsivien ihmisten kohtaamisen ja auttamisen vahvistamisessa. Kuntayhtymän mt-päivätoimintojen työntekijöiden ja ohjausryhmän kanssa yhteistyöpalaverissa on mietitty päivätoimintojen uudelleen organisointia Perusterveydenhuollon, Kauhavan ja Lappajärven psykiatristen poliklinikoiden yhteistyöpalaverissa suunniteltiin mt-asiakkaan palveluketjua Kehittäjätyöntekijä käynyt keskusteluja kaikkien päivätoimintojen kanssa erikseen ja kartoittanut tilannetta Evijärvellä, Ylihärmässä, Lappajärvellä ja kanta-kauhavalla yrittäen löytää organisaatio muutoksilla ja toiminnan suunnittelulla mahdollisuutta päivätoimintojen uudelleen järjestämiseen niin, että ne mahdollisimman hyvin vastaisivat palvelujen tarpeeseen. Koonti kyselystä mielenterveyspalvelujen tuottajille tehty Asiakaskyselyn vastauksista (90) koonti tehty 14.12.2010 päivätoimintojen henkilökunnan yhteistyöpalaveri Evijärvellä. Kehittäjätyöntekijän koonti aiemmista keskusteluista näyttää, että eroavaisuuksia päivätoimintojen välillä on vielä paljon. Tammikuussa 2010 kehittäjätyöntekijä mukana mt-kuntoutujien päivätoiminnan / asumispalvelujen henkilökunnan toimenkuvien ja tehtäväkuvausten suunnittelemisessa, henkilöstökartoitusta ja suunnittelua sosiaalipalvelujen johtajan ja työntekijöiden kanssa Päivätoiminnan vastaavan ohjaajan paikka laitetaan auki. Toimenkuvaan kuuluu päivätoimintojen koordinointi koko kuntayhtymän alueella. Kehittäjätyöntekijä kuulemassa Alahärmässä kotihoidon mielenterveyspalveluista, 22
henkilökunnasta on pulaa, mt-asiakkaita on paljon. Todettiin, että kaikilla alueilla tulisi olla mielenterveystyöhön koulutettua henkilökuntaa. Keskusteltu myös kotihoidon psyk.sairaanhoitajan työpanoksen ja myös mielenterveystyöhön koulutuksen saaneiden lähihoitajien työpanoksen kohdistamisesta nimenomaan mielenterveysasiakkaiden hoitoon ja ohjaukseen kotona. Kehittäjätyöntekijä on ollut kotihoidon työntekijän kanssa kotikäynneillä mukana kartoittamassa tilannetta Kehittäjätyöntekijä jalkautunut kevään aikana, muutamia kertoja kaikkiin kuntayhtymän työ-ja päivätoimintoihin apuohjaajaksi kokonaistilanteen arviointia Päihteet puheeksi -koulutus 10.2.2011 (25 osallistujaa) 17.2. ja 24.2.2011 Motivoiva haastattelu -koulutus (40 osallistujaa) 22.2.2011 Perusterveydenhuollon ja psyk.poliklinikoiden palaverissa sovittiin mielentervetyön SAS-ryhmän perustamisesta. Kehittäjätyöntekijä tekee esitteen, suunnittelee toimintamallia, lisätään mt-sas-ryhmä mt-kuntoutujien palveluketjuun Kartoitusten ja kyselyjen kirjoittaminen puhtaaksi Kehittäjätyöntekijä käynyt kotihoidon osastonhoitajien palaverissa kertomassa asiakaskyselyn tuloksista, minkälaisia palveluja mt-asiakkaat kotiinsa tarvitsevat ollut mukana päivätoimintojen uuden vastaavan ohjaajan valinnassa ja laatii hänelle toimenkuvan kutsunut mt-sas-ryhmän perustavan kokouksen koolle 6.4.2011, tehnyt esitteen ja laittanut tiedotteen kuntayhtymän nettisivulle ja jakanut esitettä muille yhteistyötahoille. Huom. Mt-SAS-ryhmä piti ensimmäisen kokouksensa heti järjestäytymisen jälkeen, siinä käsiteltiin ensimmäiset asiat ollut mukana Lappajärvellä mielenterveyskuntoutujien työ- ja päivätoimintojen suunnittelupalaverissa 4.5.2011, ryhmätoimintojen suunnittelua, kotikäyntien suunnittelua ollut mukana päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kuntoutumisen ja asumispalvelujen arviointimittariston työstämisryhmässä kutsunut koolle mielenterveyskuntoutujien päivätoimintojen työntekijöiden yhteistyöpalaverin 6.5.2011. Mukana on myös uusi päivätoimintojen vastaava ohjaaja, joka aloittaa työnsä 1.8.11. Todetaan, että päivätoimintojen yhtenäistäminen on aloitettu hyvin kaikissa toimipisteissä ja työ jatkuu edelleen. on pitänyt infotilaisuuden 9.5.2011 kotihoidon tiimille kaikista kuntayhtymän mtkuntoutujien palveluista ja miten niihin hakeudutaan (esim. päivätoimintaan). Käydään läpi erityisesti asiakaskyselyn tuloksia, minkälaista apua ja tukea mtasiakas tarvitsee kotiin selviytyäkseen arjesta. kiertänyt uuden päivätoimintojen vastaavan ohjaajan kanssa tutustumassa kaikkiin päivätoimintayksiköihin. Hanke päättynyt 31.5.2011 Järvi-Pohjanmaa Kehitetään peruspalveluiden henkilöstön päihdetyön osaamista prosessikoulutuksella. 23
Työntekijöiden osaaminen päihdeasioissa vahvistuu, päihdeongelmaisen kohtaaminen ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaaminen ja varhainen hoito ja hoitoon ohjaus toimii nykyistä paremmin, jolloin päihdeongelmat eivät pääse muodostumaan kovin vakaviksi. Osaa päihdeongelmista voidaan jatkossa myös hoitaa peruspalveluiden toimesta. Näin ollen korjaavaa päihdetyötä ei kuormiteta niin paljon kuin nykyään. Kuvaus prosessista: Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa on laadittu koulutussuunnitelma Koulutuksia on järjestetty mm. huumausaineistaja motivoivasta haastattelusta. Lisäksi hanke konsultoi alueen työntekijöitä säännöllisesti. Kognitiivisen terapian perusteet päihdetyössä -koulutus on päättynyt helmikuussa 2011. Koulutukseen osallistui yhteensä 23 alueen työntekijää. Koulutuksesta on koottu palaute ja laadittu yhteenveto. Opiskelijat kokivat saaneensa koulutuksessa tietoa erilaisista menetelmistä ja potilaan kohtaamisesta. Lisäksi he oppivat käyttämään erilaisia tehtäviä potilastyöskentelyn tukena. Opiskelijat löysivät uusia ajatuksia ja lähestymistapoja ja pääsivät soveltamaan erilaisia case-tapauksia omaan työhönsä. Asiat muuttuivat selkokielisiksi ja tämä antoi osaltaan uskallusta kokeilla kognitiivisia menetelmiä käytännössä. Erikseen mainittiin empaattisuuden merkitys potilastyöskentelyssä. Suupohja/LLKY Päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien kehittäminen kuntayhtymän alueella Paikalliset päihdeasiakkaiden palveluketjut kehittyvät, selkeytyvät ja syntyy uusia toimintamalleja. Peruspalveluiden työntekijöiden osaaminen päihdeasioissa vahvistuu, ongelmien havaitseminen, puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaaminen ja varhainen hoito ja hoitoon ohjaus toimii nykyistä paremmin, jolloin päihdeongelmat eivät pääse muodostumaan kovin vakaviksi. Osa päihdeongelmista voidaan jatkossa myös hoitaa peruspalveluiden toimesta. Näin ollen erityispalveluja ei kuormiteta niin paljon kuin nykyään. Kuvaus prosessista: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen - kehittäjätyöntekijän tuottaman En oo korvaamaton, mutta paras maharollinen - aineistoon pohjautuvat tunnit itsetunnon vahvistamisesta ja ehkäisevästä päihdetyöstä kaikilla Kauhajoen alakouluilla. Tähän kampanjaan osallistuvat alakoulun kuraattori ja terveydenhoitaja sekä nuoriso - ja päihdetyöntekijät. Aineistoa testattiin keväällä 2011 Isojoen alakoulun 5-6- luokkalaisilla eli myös he ovat saaneet ehkäisevää päihdekasvatusta hankkeen aikana. Teuvalla nuorisotyöntekijä aikoo toteuttaa samaan aineistoon pohjautuvat päihdekasvatustunnit syksyllä 2011. - yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa (ehkäisevän päihdetyön materiaalia yrittäjille) - ehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumien järjestämiseen osallistuminen 24
Suupohjan alueella - En oo korvaamaton, mutta paras maharollinen aineisto on jaettu Suupohjan alueen nuorisotyöntekijöille, opettajille ja terveydenhoitajille. Kauhajoella nuorisotyöntekijät, kuraattorit ja terveydenhoitajat toteuttavat suunnitelmallisesti ja säännöllisesti jatkossakin aina keväisin Kauhajoen 6-luokkalaisille ehkäisevää päihdekasvatusta em. aineiston pohjalta. - Kehittäjätyöntekijä päivitti Päihteetön pelikenttä - materiaalin ja se toimii nyt valmiina tuotteena jota voi markkinoida urheiluseuroille. Paketti sisältää kaksi 2,5 tunnin toiminnallista iltaa, joista toinen on suunnattu valmentajille, vanhemmille, johtokuntalaisille ja toinen nuorille urheilijoille. Kehittäjätyöntekijä koulutti Päihteetön pelikenttä-koulutuksia seuraavasti: - Teuvan Pallo (syksy 2010) - Karijoen Tappara (Kevät 2011) - Seinäjoen Taitoluistelijat (kevät 2011) Peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen - mielenterveys- ja päihdestrategia on valmistunut - ryhmätoimintojen kehittäminen yhdessä depressiohoitajan kanssa - yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen välillä vielä harjoitellaan. Henkilökunta on tavannut toisiaan yhteisissä koulutuksissa ja työryhmissä, mutta varsinainen yhteistyö mielenterveys- ja päihdeasioissa käynnistynee Potkuhankkeen myötä. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin - LLKY:n päihde ja mielenterveyskartat päivitettiin ja niitä toimitettiin alueen sosiaali- ja terveystoimien työntekijöille eri työpisteisiin. Lisäksi molemmat kartat löytyvät LLKY:n nettisivuilta (www.llky.fi )aikuissosiaalityön alta. Karttojen päivittäminen on jatkossa helppo tehdä Internet sivuilla. Päivityksestä vastaa päihdehuollon ohjaaja ja aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä. - Potku-hankkeessa jatketaan hoito- ja palveluketjujen kehittämistä - Mielenterveys ja päihdeasiakkaiden kotiuttamista ja sijoittamista varten perustettiin myös oma Mtt-SAS (5.5.2011). - Selvitys Kauhajoen asumispalveluista ja niiden profiileista tehtiin kesällä 2010 Välittäjä 2009-hankkeen toimesta, mutta seudullista arviointijärjestelmää kehitetään edelleen. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen Suupohjassa - LLKY:n alueella päihde ja mielenterveystyön osaamista on lisätty koulutusten avulla, aikaisemmin järjestettyjen koulutusten lisäksi keväällä 2011 on järjestetty motivoivan haastattelun koulutus (36 osallistujaa) Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluissa sekä niiden kehittämisessä ja arvioinnissa - 9.9. - 3.12.2010 kehittäjätyöntekijä toimi ohjaajana päihde- ja/tai mielenterveysongelmien parissa kamppailevien naisten ryhmässä yhdessä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. 11.3. - 20.3.2011 kehittäjätyöntekijä ohjasi ryhmää kokemusasiantuntijan kanssa. Ryhmät kokoontuivat n.10 kertaa ja n.2,5 tuntia kerrallaan. Jokaisessa kokoontumisessa oli sekä järjestettyä ohjelmaa sekä vapaata aikaa kokemusten vaihdolle, ajatuksille ja keskustelulle. Saadun kokemuksen perusteella kokemusasiantuntija toi ryhmään avoimuutta ja rohkeutta puhua asioista suoraan. Ryhmän nopeaan ryhmäytymiseen kokemusasiantuntijan läsnäolon lisäksi vaikutti myös se, että osa ryhmäläisistä oli tuttuja jo viime kauden ryhmästä. 25
Kuusiokunnat Päihdetyön toimintamallien kehittäminen, mielenterveys- ja päihdestrategian päivittäminen ja toimeenpanon tukeminen. Mielestään selvä 2009-2012 päihde- ja mielenterveysstrategian käytäntöön vieminen rakenteita ja palvelupolkuja selkeyttämällä. Strategiaan liittyvien työryhmien koordinointi Ennalta ehkäisevän päihdetyön kehittäminen, ehkäisevän työn yhteensovittaminen alueellisesti ja paikallisesti, esim. vastuuhenkilöt, päihdetyöryhmät jne. Hoitoonohjauksen mallintaminen Päihteiden pitkäaikaiskäyttäjien hoitopolkujen mallintaminen Toimijatahojen sitoutuminen strategian tavoitteisiin ja seurantaan Ennaltaehkäisevän päihdetyön näkyvämmäksi tuleminen Kuvaus prosessista: Strategialle nimettyä seurantaryhmää tuettu sille määritellyn tehtävän käynnistämisessä. Seurantaryhmän kanssa aloitettu tähän mennessä tapahtuneen strategian mukaisen käytännön toteutuksen kartoittaminen ja sitä kautta strategian päivittäminen. Aloitettu erilaisten strategiaan määriteltyjen toimintaryhmien/vastuutahojen kartoittaminen ja niiden tukeminen strategiatyön juurruttamisessa. Mielenterveystyön osaamisen välittäminen Alavuden kotihoidon työntekijöille. Kotihoidon työntekijöiden mielenterveystyön osaamisen lisääntyminen. Keinojen ja työkalujen saaminen kotihoidon työntekijöiden omaan työhön. Saada kotihoidon tiimeihin mielenterveystyöstä vastaavat hoitajat. Kuvaus prosessista: Bed side-tyyppinen opetus kotihoidon työntekijän ja kehittäjätyöntekijän yhteisillä kotikäynneillä Kotihoidon työntekijöiden konsultointimahdollisuus psykiatrian poliklinikalle Koulutusten järjestäminen Kotihoidon työntekijöiden osaamisen ja osaamistarpeen kartoittaminen Asiakasaineksen kartoittaminen Depressiopotilaanhoitopolun luominen ja kehittäminen Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä Tavoitteet 26
Matalan kynnyksen hoitoonohjausmalli depressionhoidossa 6tk:n alueella Kuvaus prosessista Depression ohjaustyöryhmä perustettu 6tk:sssa ja hankkeessa Depressiohoitajan työstä informointi 6 tk:ssa eri toimi- ja työpisteissä, käynnit yhteisissä palavereissa. Koulutusta järjestetty depressiopotilaan hoitoonohjauksessa henkilökunnalle Depressiohoitajan tiedot laitettu 6tk:n www-sivuille Yhteistyökuvioiden käytäntöjen sopiminen eri toimipisteiden kanssa, esim. Ähtärin ja Alavuden psykiatrisen poliklinikan ja erityispalvelut Osviitan. Viikoittaisissa kokouksissa käyminen tarvittaessa. Depressiopotilaan hoitopolun mallintamista tehty Lapua Päihdetyön kehittäminen Lapualla Päihdestrategian päivittäminen yhteistyössä työryhmien ja sidosryhmien kanssa Nykytilanteen kartoittaminen: ammattihenkilöstön ja sidosryhmien koulutustarpeen selvittäminen Päihdeasiakkaiden hoito- ja palveluketjujen selkeyttäminen, paikallisten toimijoiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen Kuvaus prosessista: Kehittäjätyöntekijä on koonnut kyselyn nykytilasta ja sen pohjalta laatinut nykytilan kuvauksen koordinoinut kuntalaisille järjestetyn kuulemistilaisuuden Lapuan päihdepalveluista 5.4.2011 ja koostanut kuulemistilaisuudesta yhteenvedon työryhmien työskentelyn tueksi Päihdestrategian päivittämiseksi on koottu kaksi moniammatillista työryhmää: lapset ja nuoret sekä ikääntyvät ja työikäiset. Kehittäjätyöntekijä on kutsunut koolle työryhmät, toiminut työryhmien puheenjohtajana sekä matriisityöskentelyn avulla päivittänyt olemassa olevaa strategiaa Ajokykyseurannan selkeyttäminen kunnassa. Kehittäjätyöntekijä on yhdessä Seinäjoen päihdehoitaja Ritva Ahokkaan kanssa tukenut terveydenhuollon henkilöstöä selkeyttämään ja mallintamaan ajokykyseuranta-asiakkaan hoitopolkua Päihteettömyyden vahvistaminen kuntouttavassa työtoiminnassa. Kehittäjätyöntekijä on kutsunut koolle moniammatillisen työryhmän (sosiaalitoimi, terveydenhuolto, Lapuan Sininauha) selkeyttämään yhteistyökäytäntöjä esimerkiksi huumeepäilyksissä. Kehittäjätyöntekijä on laatinut lomakkeen, johon jokainen Lapuan Sininauhaan tuleva kuntoutuja perehtyy ja jonka hän allekirjoittaa ennen kuntouttavaa työtoimintaa. Terveyskeskuksen kanssa on tehty sopimus huumeseulojen ottamisesta tarpeen vaatiessa. Kehittäjätyöntekijä on yhteistyössä työryhmien jäsenten kanssa laatinut koulutussuunnitelman. 27