VÄLITTÄJÄ HANKE VÄLI-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKE TARKENNETTU HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 VÄLITTÄJÄ HANKE VÄLI-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKE TARKENNETTU HANKESUUNNITELMA

2 YHTEENVETO TARKENNETTUUN HANKESUUNNITELMAAN TEHDYISTÄ MUUTOKSISTA Tiivistelmä Luvussa on todettu valtionavustuksen pienentymisen (46 % haetusta) vaikutukset Välittäjä 2013 hankesuunnitelmaan ja hankkeen talousarvioon. Vaikka valtionavustus pieneni haetusta, päädyttiin hankeosapuolten välisissä keskusteluissa pitämään hankkeen tavoitteet ja kehittämiskohteet ennallaan. Sen sijaan suunniteltuja, konkreettisia toimenpiteitä sekä aikatauluja on arvioitu uudelleen, jotta ne olisivat realistisia suhteessa uuteen hankebudjettiin. Talousarvion suhteen todetaan, että Välittäjä hankkeen hallinnointikulut ovat 17,99 % hankkeen kokonaisbudjetista. Hankeosapuolista Vaasan sairaanhoitopiiri, Lahden kaupunki sekä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat päättäneet panostaa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen myös omissa talousarvioissaan. Luku 2. Hankkeen toiminta Tarkennettu projektiryhmän kokoonpanoa sekä hankkeen toteutusaikaa vastaamaan rahoituspäätöstä. Luku 3. Konkreettiset toimenpiteet Kelnet-palvelua ei tulla kehittämään Välittäjä hankkeen toimintana. Yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa tehdään mahdollisuuksien ja resurssien mukaan. Teknologiaa hyödynnetään ja kehitetään Välittäjä hankkeessa mahdollisuuksien ja resurssien mukaan. Osahankkeet käyttävät teknologiaa itsenäisesti ilman alkuperäiseen hankehakemukseen budjetoidun teknologiakoordinaattorin tukea. Hanke verkostoituu valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) kanssa. Kokemusasiantuntijoiden verkkotyöskentelyalustaa kehitetään yhdessä Mielen avain -hankkeen kanssa. Luku 4. Yhteistyö, kumppanuudet ja hyvien käytäntöjen levittäminen Luvussa on tarkennettu yhteistyötä SADe-ohjelman, THL:n, Työterveyslaitoksen ja aluehallintoviranomaisten kanssa. Välittäjä hankkeen sisäisestä ja osahankkeiden välisestä yhteistyöstä on lisätty erillinen kappale. Luku 5. Hankkeen arviointi Arvioinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat hankejohtaja- ja koordinaattori, koska Välittäjä hankkeeseen ei palkata erillistä arviointikoordinaattoria. Luku 8. Hankevalmistelu ja yhteyshenkilöt Tekstiin on lisätty kappale koskien tarkennetun hankesuunnitelman laadintaa. Yhteyshenkilöt on päivitetty vastaamaan tämän hetkistä tilannetta. Luku 9. Kustannusarvio ja henkilöstösuunnitelma Koko hanketta palvelevat hankejohtaja ja -koordinaattori sekä osa-aikainen taloussihteeri. Arviointija teknologiakoordinaattoria ei palkata. Osahankkeiden toiminnasta ja taloudesta vastaavat joko osahankkeen palkkaama projektipäällikkö tai hankeosapuolen nimeämä vastuuhenkilö. Kaikissa osahankkeissa ei ole taloudellisia resursseja palkata projektipäällikköä. 1

3 SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ HANKKEEN TOIMINTA Hankkeen toimintatapa Hankkeen organisointi Hankkeen toteutus ja aikataulu HANKKEEN KONKREETTISET TOIMENPITEET Varhaisvaiheen hyvinvointia edistävän ja ennalta ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen Peruspalveluiden ja erityispalveluiden yhteistyön, toimintamallien ja rakenteiden kehittäminen Teknologian hyödyntäminen YHTEISTYÖ, KUMPPANUUDET JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN Kytkennät valtakunnalliseen kehittämistoimintaan Yhteistyö ja kumppanuudet hankealueella Hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittäminen HANKKEEN ARVIOINTI Arvioinnin resursointi HANKEALUEELLA AIEMMIN TEHTY KEHITTÄMISTYÖ Välittäjä 2009 hanke Pohjanmaa hanke Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö -hanke Pirkanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme HANKEVALMISTELU JA YHTEYSHENKILÖT KUSTANNUSARVIO JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Lähteet:

4 1. TIIVISTELMÄ Väli-Suomen Kaste-alueelle vuosiksi valmisteltu mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke yhdistää aiemman suunnitelmallisen kehittämistyön, ajankohtaiset alueelliset kehittämistarpeet, valtakunnalliset mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudistamisvaateet ja nykyaikaisen kehittämistoiminnan. Hankkeen kehittämisosaaminen perustuu Välittäjä hankkeen, Pohjanmaa-hankkeen, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mielenterveystyön kehittämisyksikön asiantuntijuuteen ja yhteistoimintaverkostojen yhdistämiseen. Hankkeen valmistelussa on kuultu kuntia, järjestötoimijoita, sosiaalialan osaamiskeskuksia, oppilaitoksia ja kokemusasiantuntijoita. Kaste-alueen johtoryhmä on kommenteillaan ohjannut hankesuunnitelman laatimista. Hanke suunniteltiin laajemmaksi kuin Välittäjä hanke, mutta valtionavustuksen pienennettyä merkittävästi haetusta, Välittäjä 2013 tulee olemaan taloudellisilta ja henkilöresursseiltaan huomattavasti pienempi kuin aiempi hanke. Välittäjä hanke suunniteltiin uudeksi hankkeeksi, mutta valtionavustuspäätöksen perusteella Välittäjä 2013 on kuitenkin nimetty jatkohankkeeksi, mikä vaikuttaa eritoten hankkeen aloitus- ja toteutusaikatauluun. Hankkeessa kehittämistyötä tehdään aiemman kehitystyön ja osaamisen päälle rakentaen, mutta uusin tavoittein ja osin uudella hankealueella. Välittäjä hanke kehittää käytännönläheisesti ja rohkein menetelmin mielenterveysja päihdetyötä sekä uudistaa myös kehittämistyön menetelmiä. Vaikka valtionavustus pieneni haetusta, päädyttiin hankeosapuolten välisissä keskusteluissa pitämään hankkeen tavoitteet ja kehittämiskohteet ennallaan. Sen sijaan suunniteltuja, konkreettisia toimenpiteitä sekä aikatauluja on arvioitu uudelleen, jotta ne olisivat realistisia suhteessa uuteen hankebudjettiin. Hankkeen tarkoituksena on konkreettisesti lähentää nykyisiä mielenterveys- ja päihdepalveluita ja tuottaa uusia integroituja, asiakaslähtöisiä palveluratkaisuja. Pitkäjänteisen kehittämistoiminnan tuloksena perus- ja erikoistason mielenterveys- ja päihdepalvelut palvelut monipuolistuvat, palveluiden laatu ja vaikuttavuus paranee, päihde- ja mielenterveystyö muodostuu luontevaksi osaksi peruspalveluita sekä syntyy uusia matalakynnyksisiä palvelumuotoja. Hanke implementoi aktiivisesti ja yhdensuuntaisesti Mieli suunnitelmaa seuraavilla Väli-Suomen tarvelähtöisillä kehittämiskohteilla: 1. Varhaisvaiheen hyvinvointia edistävä ja ennalta ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyö 2. Asiakkaiden osallisuus 3. Peruspalveluiden ja erityispalveluiden yhteistyö, toimintamallit ja rakenteet 4. Nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen Kutakin kehittämiskohdetta vastaa hankesuunnitelmaan kirjattuja sekä aiempiin hyviin käytäntöihin perustuvia että uusiin toimintatapoihin pohjaavia menetelmiä. Hankkeen toteutus perustuu joustavaan prosessikeskeiseen ajatteluun, jaettuun asiantuntijuuteen, verkostoissa toimimiseen ja tarveperusteiseen kehittämistyöhön. Kuntien ja kuntayhtymien erityistarpeet tarkennetaan hankkeen käynnistämisvaiheessa kuntakierroksella, jossa sovitaan hankkeessa käynnistettävistä kehittämisprosesseista paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Näin ollen myös kunkin osahankkeen toimeenpanosuunnitelmat laaditaan alueellisten erityistarpeiden selkiydyttyä kartoituksen perusteella. 3

5 Suunniteltu ohjausrakenne vahvistaa alueiden vaikuttamismahdollisuuksia hankkeen sisältöön ja toimintaan sekä ylläpitää yhteyttä valtakunnallisiin linjauksiin. Hanke on vahva ja yhtenäinen eri toimijoista muodostuva kokonaisuus, joka kuitenkin ottaa huomioon myös alueelliset erityistarpeet ja vahvuudet. Hankesuunnitelman laatineet tahot osallistuvat hankkeeseen omarahoitusosuudellaan ja sitoutuvat suunnitelman toteuttamiseen. Talousarviossa on tarkemmin eritelty kunkin hankeosapuolen omarahoitusosuudet ja osahankkeiden budjetit. Talousarviossa on siirretty kustannuksia palveluiden ostosta henkilöstökuluihin, jolloin se vastaa paremmin hankkeen suunniteltua toimintaa. Osaavat kehittämistyöntekijät ovat hankkeen suurin resurssi, joten huomattavasti vähemmän tullaan rahaa satsaamaan palveluiden ja asiantuntijapalveluiden ostamiseen. Investointimenoihin on varattu rahaa hanketyöntekijöiden käyttöön hankittaviin työvälineisiin, kuten tietokoneisiin ja tulostimiin, puhelimiin ja toimistokalusteisiin. Eri osahankkeet tullevat käyttämään ko. menoihin eri tavoin rahaa, koska jotkut osahankkeista aloittavat uusina ja osa jatkaa toimintaansa Välittäjä hankkeesta. Sopimuksessa hankkeen hallinnoinnista ja organisoinnista sovitaan hankitun omaisuuden omistusoikeudesta hankkeen päättymisen jälkeen. Hankinnoista ja omistusoikeudesta keskustellaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja STM:n edustajan kanssa. Välittäjä hankkeen hallinnointikulut ovat 17,99 % hankkeen kokonaisbudjetista. Hankkeen yhteisistä kuluista on karsittu sekä arviointi- että teknologiakoordinaattorin palkkaamiseen suunnitellut kulut. Osahankkeiden yhteisenä henkilöstönä tulevat toimimaan hankejohtaja ja hankekoordinaattori, jotka vastaavat hankkeen johtamisesta, viestinnästä ja arvioinnista. Näiden lisäksi hankkeella on osa-aikainen taloussihteeri. Hankeosapuolista Vaasan sairaanhoitopiiri, Lahden kaupunki sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat päättäneet panostaa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen myös omissa talousarvioissaan. Näillä rahasummilla toteutetaan Välittäjä hankkeen tavoitteiden suuntaista toimintaa ja täten tuetaan hankkeen toteutumista. Ko. rahoitus on kuitenkin hankeosapuolten omassa hallinnassa eikä sen käytöstä raportoida Välittäjä hankkeen maksatuksenhakemusten yhteydessä. Edellä mainittujen hankeosapuolten panostus mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen on: Vaasan sairaanhoitopiiri Välittäjä hanke: valtionavustus ,00 + omarahoitusosuus ,00. Tämän lisäksi Vaasan sairaanhoitopiiri on budjetoinut ,81 mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen. Näin ollen kokonaisuudessaan kehittämistyöhön on käytössä ,81, josta Vaasan sairaanhoitopiirin oma osuus on noin 35,63 %. Lahden kaupunki Välittäjä hanke: valtionavustus ,00 + omarahoitusosuus ,00. Tämän lisäksi Lahden kaupunki on budjetoinut mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen. Näin ollen kokonaisuudessaan kehittämistyöhön on käytössä ,00, josta Lahden kaupungin oma osuus on noin 34,21 %. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä hanke: valtionavustus ,00 + omarahoitusosuus Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on budjetoinut ,99 mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen. Näin ollen kokonaisuudessaan kehittämistyöhön on käytössä ,99, josta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin oma osuus on noin 47,54 %. Seuraavilla sivuilla on kuvattu hankkeen toimintalogiikka tiivistelmäkaaviona. 4

6 TAVOITTEET TOIMENPITEET TUOTOKSET TULOKSET VAIKUTUKSET KOULUISSA TEHTÄVÄÄN TYÖHÖN / NUORTEN PALVELUIHIN KOHDISTUVAT TOIMENPITEET Yhteistyön määrä ja laatu lisääntyvät P- ja mt-ongelmat vähenevät TOIMINTAMALLIT 1. VARHAIS- VAIHEEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄN JA ENNALTA- EHKÄISEVÄN PÄIHDE- JA MIELEN- TERVEYSTYÖN KEHITTÄMINEN KUNTIEN SOS.- JA TERVEYDENHUOLTOON KOHDISTUVAT TOIMENPITEET TYÖTERVEYSHUOLTOON KOHDISTUVAT TOIMENPITEET MUUT HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET EHKÄISEVÄN TYÖN SEUTUKOORDINAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN LEHTI- ARTIKKELIT, ESITTEET, BLOGIT YM. Työntekijöiden p- ja mtosaaminen lisääntyy Asiakkaiden / kuntalaisten tietoisuus p- ja mt-asioista lisääntyy Varhaisvaiheen p- ja mt -työ lisääntyy Asiakkaat saavat varhaista tukea p- ja mt-asioissa, erityispalvelujen kuormitus vähenee Nuorten selviytyminen koulusta työelämään vahvistuu Työikäiset pysyvät pidempään työkykyisinä Kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy 3. PERUS- JA ERITYIS- PALVELUIDEN YHTEISTYÖN, TOIMINTA- MALLIEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN PAIKALLISTEN, ALUEELLISTEN JA KOKO HANKEALUEEN KATTAVAN TYÖRYHMIEN PERUSTAMINEN JA YHDESSÄ KEHITTÄMINEN PERUS- JA ERITYISPALVELUIDEN TYÖNJAON SELKEYTTÄMINEN, AVOPALVELUPAINOTTEISEMMAKSI KEHITTÄMINEN, PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN INTEGROIMINEN TOIMINTAMALLIT UUDENLAISET PALVELUT JA PALVELUIDEN ORGANISOI- TUMISMALLIT Perus- ja er.palvelujen/ sos- ja terv.palvelujen/ p- ja mt-palvelujen yhteinen toiminta lisääntyy Asiakkaiden palveluprosessit selkeytyvät Yhtenäiset käytännöt lisääntyvät p- ja mttyössä: hyvät käytännöt leviävät Kuntalaisten asenteet ja tieto p- ja mt-asioita kohtaan muuttuvat ja he hakeutuvat herkemmin palvelujen piiriin Asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavat, oikeaaikaiset palvelut ja toimivat palv.järjestelmät ASIAKASLÄHTÖISTEN PALVELUPROSESSIEN KEHITTÄMINEN VERKOSTOKOORDINAATIOMALLIN EDISTÄMINEN JOHTAMISESSA VERKOSTOLLI- SET PAIKALLISEN HALLINNAN TOIMINTAMALLIT JOHTAMISESSA P- ja mt-työtä johdetaan verkostoja hyödyntäen, verkostoja/ verkostoissa johtamalla Vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut 5

7 TAVOITTEET TOIMENPITEET TUOTOKSET TULOKSET VAIKUTUKSET 2. ASIAKKAIDEN OSALLISUUDEN KEHITTÄMINEN PALVELUIDEN KÄYTTÄJIEN / KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN MUKAAN OTTAMINEN HANKKEEN TOIMINTAAN, OHJAUSRYHMIIN JA KEHITTÄMISPROSESSEIHIN KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN/ VERTAISTOIMIJOIDEN KOULUTTAMINEN VERTAISOHJAAJA-TOIMINNAN KEHITTÄMINEN PALVELUISSA TOIMINTAMALLIT KOK.ASIANTUNT. & VERT.TOIMI- JOIDEN KOULU- TUSMALLIT KOK.AS.- TUNTIJA/ VERAISTOIMIJA- PANKIT Myönteinen asennoituminen as.osallisuutta kohtaan lisääntyy Palv.järjestelmä reagoi herkemmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin Kokemusasiantuntijoiden käyttö lisääntyy palveluissa Asiakasosallisuus lisääntyy palveluissa, niiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa sekä omassa hoidossa Asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavat palvelut TOIMINTAMALLIT Asiakkaiden tieto ja osallisuus lisääntyvät Kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy 4. TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMI- SEN KEHITTÄMINEN TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN: -KEHITTÄMISTOIMINNASSA -PALVELUJEN KEHITTÄMISESSSÄ -PALVELULUIDEN TUOTTAMISESSA -UUSIEN PALVELUMUOTOJEN KEHITTÄMISESSÄ -PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ ITSEHOITO- MATERIAALIT JA TIETO VERKOSSA VIRTUAALISET PALVELUT/ TOIMINTA- YMPÄRISTÖT VERKKO- KOULUTUS- MATERIAALI Kokemusasiantuntijat jakavat osaamistaan, tietoa ja kokemuksiaan Teknologiaa hyödynnetään mm. palveluissa, ed. & ehk, työssä, osaamisen vahvistamisessa Työntekijöiden p- ja mt-työn osaaminen lisääntyy Vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut VERKKOTYÖSK. ALUSTA KOK.AS.TUNTI- JOILLE 6

8 2. HANKKEEN TOIMINTA 2.1. Hankkeen toimintatapa Hankkeen toimintatavan taustalla vaikuttaa prosessikehittämisen teoria, joka ohjaa vahvasti hankkeen toimintaa ja kehittämisprosesseja. Hankkeen toiminnassa on keskeistä verkostoissa toimiminen, jaettu asiantuntijuus, aktiivinen tiedon jakaminen, luova ja innovatiivinen ajattelu sekä hyvien käytäntöjen levittäminen. Prosessikehittämisessä toimijakenttää ja etenemisen vaiheita ei alkuvaiheessa rajata liiaksi, vaan ne hahmottuvat interventioiden edetessä. Hankesuunnitelma määrittää tavoitteet, jotka antavat kehyksen kehittämistoiminnan toteutumiselle. Tällainen toimintatapa vaatii suurta epävarmuudensietokykyä kaikilta tahoilta, kun ei aina tarkalleen tiedetä etukäteen millaiseksi prosessi kehittämistarpeet ja toimintakonteksti huomioiden muodostuu mutta hankkeen vaikuttavuus paranee sen ansiosta merkittävästi. Hanke uudistaa myös kehittämistoimintaa laajasti omia toimintojaan ja organisoitumista uudistamalla, sekä työntekijöiden osaamista vahvistamalla. Hankkeen toimintaa ohjaavat ajankohtaiset ja paikalliset kehittämistarpeet kunnissa, jonka pohjalta hankesuunnitelma on valmisteltu ja joka luo puitteet hankkeen toiminnalle. Lisäksi hankkeen toimintaa ohjaavat Kaste-ohjelma, Mieli suunnitelma, aiempi kehittämistoiminta sekä hyvät käytännöt. Ajankohtaisten ja paikallisten kehittämistarpeiden merkitys korostuu hankkeen toimeenpanon suunnitteluvaiheessa, jolloin kuntien kanssa käydään tarkemmat keskustelut kehittämistarpeista ja hankkeen mahdollisuuksista vastata niihin hankesuunnitelman puitteissa. Näin toimien voimme varmistaa kaikkien toimijoiden tarpeiden tulevan paremmin huomioiduksi, sillä valmisteluvaiheessa kaikkien toimijoiden tarpeita ei voida riittävästi hankealueemme kaikkien 82 kunnan toimijoiden kanssa käydä läpi. Tätä ajatusta tukee voimakkaasti aiemmat hyvät kokemukset Välittäjä hankkeesta, jolloin havaittiin kehittämistarpeiden ja toimintaympäristöjen olevan hyvin erilaisia hankealueellamme ja vaikuttavan ratkaisevasti kehittämistoiminnan onnistumiseen. Paikallisten toimijoiden osallisuus tukee juurruttamista Hankkeen suunnitelma sisältää neljä hyvin laajaa tavoitetta, jotka määrittelevät hankkeen toimintaa ja mahdollisuuksia. Osahankkeet, jotka muodostuvat hankkeessa mukana olevien toimijoiden ympärille, keskustelevat hankkeen käynnistyessä alueellaan kuntien ja toimijoiden kanssa paikallisista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeista. Tältä pohjalta käynnistetään tarpeelliset kehittämistoimenpiteet ja määritellään prosesseissa tarvittavat yhteistyötahot Näin toimimalla saadaan paikalliset toimijat sitoutettua ja osallistettua kehittämistoimintaan perinteistä kehittämismallia paremmin ja kehittämistoiminnan tulokset muodostuvat osin pysyviksi käytännöiksi jo hankkeen aikana, kehittämistoiminnan välittömän implementaatioajatuksen mukaisesti. Hankesuunnitelma voidaankin nähdä työvälineenä, jolla voidaan vastata joustavasti ajankohtaisiin ja paikallisiin kehittämistarpeisiin valtakunnallisten tavoiteohjelmien viitoittamaan suuntaan. Jaetun asiantuntijuuden ja verkostotyön ajattelun avulla hanke ottaa paikalliset toimijat eritasoilla mukaan kehittämisyhteistyöhön ja edistämään kehittämisprosesseja. Tällä toimintatavalla luodaan myös osaltaan pohja välittömälle implementaatiolle ja kehittämis-toiminnan juurtumiselle käytännöksi jo hankkeen aikana. (Vrt. Anttila, Rousu, Kinnunen & Vuorijärvi, 2005) Jaetun asiantuntijuuden toimintaperiaatteen mukaan hanke ei tule toimimaan kehittämisprosesseissa hanketyöntekijäkeskeisesti, vaan jakaen kehittämisprosessia edistävän asiantuntijuuden ja osallisuuden kussakin kehittämisprosessissa mukana olevien ihmisten kanssa. Näin toi- 7

9 Hankesuunnitelma Informaatio-ohjaus mimalla saadaan laajennettua kehittämistoiminnan osaamispääomaa ja yhteistyökumppaneiden osallisuutta merkittävästi. Samaa periaatetta noudattaen hankkeen ja osahankkeiden henkilöstön koko osaamista pyritään hyödyntämään myös hankkeen sisällä edistämään kehittämistoimintaa ja sen prosesseja. Kehittämistoiminnan sidosryhmät ja verkostot Strateginen yhteistyö yhdessä kehittäminen Johto ja asiakastyöntekijät Paikallinen asiantuntijuus Kehittämishanke: kehittämisen tieto & taito, + menetelmät ja rakenteet Kuvio 1. Hankkeen toimintamalli Uudenlaisia ratkaisuja ja laaja-alaista osaamisen vahvistamista Hankkeen toimintatavalla ei perinteisen alan kehittämistoiminnan mukaisesti haeta ainoastaan ratkaisuja olemassa oleville toimintamalleille, yhteistyölle ja rakenteille nykyisellä ajattelu- ja toimintatavalla. Hankkeessa pyritään aktiivisesti hakemaan luovia, uudenlaisia ja innovatiivisiakin tapoja mukaan kehittämistoimintaan sekä käytettävinä menetelminä, että prosesseissa ratkaistaviin ongelmiin. Näin pyritään huomioimaan muuttuneet kehittämistarpeet mm. asiakkaiden ongelmien julkisten organisaatioiden ja palveluiden järjestämisen osalta aiempaa paremmin. Lisäksi pyritään ottamaan huomioon muuttuneet mahdollisuudet kehittämistoiminnalle mm. teknologian kehityksen osalta. Hankkeen toimintaan liittyvä koulutus ja osaamisen vahvistaminen on pääsääntöisesti yhteydessä toteutettaviin kehittämisprosesseihin, eikä ole hankkeen toiminnan pääasiallinen sisältö tai työn kohde. Osaamisen vahvistamisella kehittämisprosessien yhteydessä pyritään tukemaan kehittämisprosessien toteuttamista ja juurruttamista pysyviksi käytännöiksi. Hankkeen koulutuksiin liittyen käytetään tietojen ja taitojen käytäntöön viemisessä erilaisia tukitoimenpiteitä. Näin hankkeen luentosaleissa annettu koulutus on osa laajempaa osaamisen vahvistamisen prosessia. 8

10 Lahden kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä kuntayhtymä kuntayhtymä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri 2.2. Hankkeen organisointi Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Rahoittajina hankkeessa ovat Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Vaasan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri ja Lahden kaupunki sekä Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä. Väli-Suomen Kaste-alue Hankkeen tavoitteet: 1. Varhaisvaiheen hyvinvointia edistävän ja ehkäisevän toiminnan kehittäminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen 3. Erityis- ja peruspalveluiden yhteistyön, toimintamallien ja rakenteiden kehittäminen 4. Teknologian hyödyntäminen Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Tavoite 4 Hankkeen johto, arviointi & hallinnointi Kuvio 2. Hankkeen tavoitteet Väli-Suomen Kaste-alueella Hankkeen erityinen vahvuus on laaja kunta- ja asukas pohja sekä laaja hankeyhteistyössä olevien toimijoiden verkosto; useita sairaanhoitopiirejä, sosiaali- ja terveysyhtymä, päihdehuollon kuntayhtymä, kolme sosiaalialan osaamiskeskusta sekä lukuisa määrä oppilaitoksia ja kolmannen sektorin toimijoita. Hankkeen vahvuudeksi voidaan ehdottomasti nähdä lisäksi hanketoimijoiden koostuminen kuntayhtymistä yksittäisten kuntien sijaan. Tämä tuo hankkeeseen ja sen toimintaan poikkeuksellista yhtenäisyyttä hanketoiminnan kokonaisuutta ajatellen kutenkin siten, että kunnat ovat mukana toiminnassa. Suurten toimijoiden ollessa hankeosapuolina, on toiminnalla saavutettavissa laaja yhtenäisyys alueellisesti hankealueen sisällä. Tämä yksinkertaistaa hankehallintoa ja nopeuttaa myös hankkeen toimintaa monissa kohdissa mm. sopimusten teossa. Osahankkeiden laajoilla ohjausryhmillä vahvistetaan alueellista osallisuutta hankkeen ohjausrakenteessa. 9

11 Hankkeen organisoitumisella pyritään mahdollisimman tehokkaaseen hankeohjaukseen. Lisäksi hankkeen organisoitumisessa on hyödynnetty aiemmista hankkeista kertyneitä kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja ajatusta myös hanketyön ja hankkeen ohjausrakenteen kehittämisestä paremmin hanketta tukevaan suuntaan. Ohjausrakenteella on vahvistettu hankkeen joustavuutta, alueellista vaikuttamista kehittämishankkeen sisältöön ja toimintaan, kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten, oppilaitosten, päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden sekä järjestötyön edustuksen asiantuntemuksen lisääntymisen kautta. Tällä ohjausrakenteella ja kehittämishankkeen toimenpiteillä pyritään vastaamaan ajankohtaisiin ja paikallisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin kuitenkin siten, että yhteys valtakunnallisiin palveluiden kehittämisen suuntauksiin ja ohjaukseen pysyy vahvana. Kaste-alueen johtoryhmä Valtakunnallinen ohjausryhmä Kaste-ohjelman Mielenterveys- ja päihdehankkeille Ohjausryhmä Hankejohtaja Projektiryhmä; - hankejohtaja - osahankkeiden projektipäälliköt tai vastuuhenkilöt - hankekoordinaattori Taloustiimi; - hallinnoijan taloussihteeri - osahankkeiden kirjanpito - hankejohtaja Projektipäälliköt Projektipäälliköt Projektipäälliköt Projektipäälliköt Projektipäälliköt Projektipäälliköt tai vastuuhenkilöt Osahankkeiden ohjausryhmät; - kuntien edustajat - oppilaitosten edustajat - järjestöjen edustajat - osaamiskeskusten edustus - maakuntaliitto - muiden hankkeiden edustus - kokemusasiantuntija - hankeosapuolen edustaja - osahankkeen projektipäällikkö - hankejohtaja Kuvio 3. Hankkeen ohjausrakenne 10

12 Hankkeen ohjausrakenne muodostuu kuvion 3 mukaan seuraavasti: 1. Valtakunnallisesta STM:n ja THL:n kokoamasta ohjausryhmästä 2. Kaste-alueen johtoryhmästä 3. Hankkeen ohjausryhmästä 4. Hankejohtaja ja -koordinaattorin sekä osahankkeiden projektipäälliköiden/vastuuhenkilöiden muodostamasta projektiryhmästä 5. Osahankkeiden ohjausryhmistä 6. Taloustiimistä THL:n ja STM:n kokoama valtakunnallinen ohjausryhmä Kaste-ohjelman mielenterveys- ja päihdehankkeille suuntaa hankkeiden työtä, levittää hyviä käytäntöjä ja pitää huolta alan kehittämisen kokonaisuudesta maassamme. Kaste-alueen johtoryhmä tukee ja edistää osaltaan hankkeiden toimintaa alueellaan. Lisäksi johtoryhmä huolehtii kehittämisen kokonaisuudesta toiminta-alueellaan. Hankkeen ohjausryhmä toimii strategisena päätöksentekijänä hankkeessa ja seuraa lisäksi hankkeen suunnitelman toteutumista sekä kustannusarviossa pysymistä. Hankkeen projektiryhmä koostuu hankejohtajasta, hankekoordinaattorista sekä osahankkeiden projektipäälliköistä tai vastuuhenkilöistä. Projektiryhmän tehtävänä on määritellä hankkeen toiminta ja toimintatavat käytännössä edellä mainittujen ohjausmekanismien määrittelemien linjojen mukaisesti sekä toimia hankkeen arvioinnin tukena. Osahankkeiden ohjausryhmät muodostetaan jokaiseen osahankkeeseen. Ne tuovat kehittämistoimintaan paikallisen asiantuntijuuden, tietoa kehittämistarpeista ja ohjaavat alueellista osahankkeen kehittämistoimintaa yhteistyöryhmänä Hankkeen toteutus ja aikataulu 2011 Hanke käynnistyy rahoituspäätöksen jälkeen lokakuussa 2011 hankejohtajan rekrytoinnilla ja toimeenpano- talous- ja viestintäsuunnitelman laatimisella hankejohtajan toimesta. Hankekoordinaattori rekrytoidaan marraskuussa Samalla käynnistetään hankkeen konkreettinen valmistelutyö myös hankkeen ohjausryhmän kokoamisella. Osahankkeiden toiminta käynnistetään hankeosapuolten kuntakierroksella, kuntien kanssa käydään tällöin kehittämistoiminnasta tarkentavat keskustelut ja osahankkeiden toimintasuunnitelmat laaditaan sen pohjalta. Rekrytoinnit osahankkeissa käynnistetään toimintasuunnitelmien pohjalta syksyn ja talven aikana. Varsinainen kehittämistoiminta käynnistyy suunnitteluvaiheen jälkeen porrastetusti osahankkeiden valmiuksien mukaan syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana siten, että toiminta on täydessä käynnissä vuoden 2012 puoleen väliin mennessä. Hankkeen arviointityö käynnistetään arviointisuunnitelman laadinnalla. Hankejohtaja ja hankekoordinaattori vastaavat arviointisuunnitelman laadinnasta, suunnitelman pohjalta käynnistetään hankkeen arviointitoiminta käynnistetään jo hankkeen alusta saakka. 11

13 2012 Hankkeen kehittämistoiminta ja arviointi ovat käynnissä, ja hankkeen arviointi tukee ja ohjaa osaltaan hanketyötä. Hankkeen kehittämisprosessit, niiden toiminta, tuotokset, tulokset, vaikutukset ja yhteistyö kuvataan prosessien käynnistyessä. Hankkeen hyvien käytäntöjen levittämisestä ja prosessien toiminnan juurruttamisesta valmistuvat toiminta- ja yhteistyösuunnitelmat loppuvuoden aikana. Hankkeen arviointia varten tuotetaan materiaalia kehittämistoiminnan ohella. Hankkeen väliraportti julkaistaan vuoden lopulla, hankekauden puolivaiheilla Hankkeen kehittämisprosessien juurruttaminen pysyväksi toiminnaksi on pääpainopistealueena hankekauden loppuun saakka kehittämistoiminnan ohella. Hankkeen arviointiraportin valmistelu alkaa ja prosessikuvaukset viimeistellään hankkeen raportointia varten. Väliraportti Hankeraportti Hankkeen verkostoituminen ja yhteistyö Hankkeen arviointisuunnittelu ja arvioinnin toteutus Varsinainen kehittämistoiminta ja sen juurruttaminen Toimeenpanoja viestintäsuunnittelu Kuntakeskustelut Rekrytointi Kuvio 4. Hankkeen toiminta-aikataulu 12

14 3. HANKKEEN KONKREETTISET TOIMENPITEET 3.1. Varhaisvaiheen hyvinvointia edistävän ja ennalta ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Varhaisvaiheen hyvinvointia edistävän ja ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen osalta tavoite on jaettu neljään kokonaisuuteen: 1. Kouluissa tehtävään työhön/ nuorten palveluihin kohdistuvat toimenpiteet 2. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat toimenpiteet 3. Työterveyshuoltoon kohdistuvat toimenpiteet 4. Muut hyvinvointia edistävät ja ehkäisevät toimenpiteet Kouluissa tehtävään työhön/ nuorten palveluihin kohdistuvat toimenpiteet Kouluissa tehtävään työhön ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien kehittämistoimenpiteiden avulla pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti syrjäytymisen ennaltaehkäisyn paranemiseen sekä nuoriin kohdistuvien palveluiden kehittymiseen nykyistä paremmin tarpeita vastaaviksi. Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä nuorten kohtaamien mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä syrjäytymisen vähenemisenä. Nuorten jääminen vaille ammatillista koulutusta vähenee ja heidän selviäminen koulun päättymisestä ammatillisen koulutuksen kautta työelämään paranee merkittävästi hankealueella. Keskeiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Varhaisenvaiheen ongelmien havaitsemisen kehittäminen koulu- ja palvelujärjestelmässä Nuoriin kohdistuvien tukitoimenpiteiden kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa palveluissa kohdistumaan nykyistä paremmin varhaisvaiheeseen Toimintamallien kehittäminen nuorten varhaisemmaksi ohjaamiseksi tuen piiriin Nuoriin kohdistuvan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen Osaamisen vahvistaminen koulu- ja palvelujärjestelmässä edellä mainittujen toimenpiteiden toteutumisen tukemiseksi ja juurruttamisen vahvistamiseksi Kouluissa tehtävän hyvinvointia edistävän ja ennalta ehkäisevän työn kehittämiseksi levitetään hyvänä käytäntönä mm. Friends-ohjelmaa ja Örebro prevention program -menetelmiä. Hankkeen valmisteluussa on käyty alustavasti yhteistyöneuvotteluita Väli-Suomen Kaste-alueelle valmisteltavan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeen kanssa ks. tarkemmin kappale 4.2. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat toimenpiteet Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvilla toimenpiteillä pyritään mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaisempaan havaitsemiseen, puheeksi ottamiseen ja varhaisvaiheen tuen kehittämiseen peruspalveluissa. Lisäksi toimenpiteillä luodaan paikallisia ja alueellisia toimintamalleja erityispalveluiden tuottaman tuen kehittämiseksi peruspalveluissa tehtävälle työlle. 13

15 Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät peruspalveluissa tehtävän varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön lisääntymisenä, pitkälle edenneiden vaikeiden mielenterveys- ja päihdeongelmien vähenemisenä ja tätä kautta erityispalveluiden kuormittumisen vähenemisenä. Toimenpiteiden vaikutuksena myös kansalaisten hyvinvointi lisääntyy oleellisesti, kun ongelmat eivät pääse kärjistymään laaja-alaisiksi ja vaikeasti hoidettaviksi. Hyvin toimivan varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön vaikutuksena työikäiset pysyvät paremmin työkykyisinä ja nykyistä pidempään työelämässä. Keskeiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Jalkautuvan päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien kehittäminen sosiaali- ja terveysasemilla Päihde- ja mielenterveyshoitaja mallin laajentaminen hankealueella peruspalveluissa Erityispalveluiden tuen kehittäminen peruspalveluissa tehtävän työn tueksi Osaamisen vahvistaminen peruspalveluissa edellä mainittujen toimenpiteiden tukemiseksi ja juurruttamiseksi Työterveyshuoltoon kohdistuvat toimenpiteet Hankkeen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota sosiaali- ja terveysasemilla tehtävässä työssä työikäisten asiakkaiden kohtaamisen vähäisyyteen. Hankesuunnittelussa päädyttiinkin aiemmin peruspalveluissa tehtyjen kehittämistoimenpiteiden ja niistä saatujen hyvien kokemusten sekä käytäntöjen levittämiseen myös työterveydenhuollossa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan Työterveyslaitoksen kanssa. Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät työterveyshuollossa tehtävän varhaisvaiheen mielenterveysja päihdetyön lisääntymisenä merkittävästi, pitkälle edenneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien vähenemisenä sekä työikäisten parantuvana työkykynä. Lisäksi toimenpiteiden seurauksena pyritään vaikuttamaan työikäisten pysymiseen työelämässä nykyistä pidempään. Keskeiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Varhaisenvaiheen ongelmien havaitsemisen toimintamallien kehittäminen työterveyshuollossa Varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen työterveyshuollossa Asiakkaiden ohjaamisen päihde- ja mielenterveystyön piiriin kehittäminen Osaamisen vahvistaminen työterveyshuollossa edellä mainittujen toimenpiteiden tukemiseksi ja juurruttamiseksi Työterveyshuoltoon kohdistuvissa kehittämistoimenpiteissä kokeillaan mm. jalkautuvan päihde- ja mielenterveystyön toimintamalleja aiempien sosiaali- ja terveysasemilla saatujen hyvien kokemusten ja käytäntöjen levittämiseksi. Muut hyvinvointia edistävät ja ehkäisevät toimenpiteet Edellä mainittujen tarkasti kohdistettujen kehittämistoimenpiteiden lisäksi hankkeen työ kohdistuu kansalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta yhteisöllisesti ja organisaatiorajoja laajasti ylittävällä toiminnalla mm. ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja stigmatisoitumisen vähentämiseen. 14

16 Toimenpiteiden vaikutuksena mielenterveys- ja päihdeongelmaisten stigmatisoituminen ongelmansa vuoksi vähenee ja näin heidän asemansa yhteiskunnassa paranee. Tätä edistetään mm. väestötason viestinnän toimenpiteillä hankkeessa. Vastuullisen alkoholipolitiikan kehittämiseen yhteisötasolla vaikutetaan mm. lisäämällä vastuullista alkoholin vähittäismyyntiä ja anniskelua erilaisilla kehittämistoimenpiteillä mm. Paikallisen alkoholipolitiikan tutkimus- ja kehittämishankkeen (PAKKA) hyviä käytäntöjä levittämällä ja juurruttamalla. Hanke edistää myös lähi- ja perhesuhdeväkivaltaa ehkäisevää toimintaa ja kehittää toimintamalleja sosiaali- ja terveyspalveluihin väkivallan varhaiseen havaitsemiseen, puheeksi ottamiseen ja tukeen. Ehkäisevän mielenterveystyön kehittämisen toimenpiteet vaikuttavat mm. masennuksen varhaisempaan havaitsemiseen ja tukeen, jolloin ongelmat eivät pääse muodostumaan vaikeasti erityispalveluissa hoidettaviksi. Lisäksi hankkeen toiminnan vaikutuksena hankealueella tehdään nykyistä enemmän varhaisvaiheen mielenterveystyötä peruspalveluissa. Keskeiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen mm. vastuullisen alkoholin vähittäismyynnin kehittäminen ja seudullisten ehkäisevän päihdetyön toimijoiden muodostaminen Ehkäisevän päihdetyön seutukoordinaatiotoiminnan kehittäminen Väkivaltaa ehkäisevä toiminta sekä toimintamallien luominen sen hoidossa Edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen ja toimintamallien luominen pysyviksi käytännöiksi Masennuksen varhaisen havaitsemisen ja puheeksi ottamisen toimintamallien kehittäminen ja levittäminen hankealueella Varhaisvaiheen masennuksen havaitsemisen ja puheeksi ottamisen jälkeisten toimintamallien luominen ja levittäminen hankealueella Väestötason viestintä ja sen toimintamallien kehittäminen Osaamisen vahvistaminen edellä mainittujen toimenpiteiden tukemiseksi ja juurruttamiseksi 3.2. Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen Asiakkaiden osallisuuden kehittämiseen kohdistuvilla toimenpiteillä pyritään lisäämään asiakkaiden osallisuutta palveluiden toteutuksessa, niiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Hankkeen toimenpiteillä edistetään palveluiden kehittymistä nykyisestä organisaatio-, järjestelmäja asiantuntijakeskeisyydestä aidosti asiakaslähtöisten palveluiden suuntaan. Hankkeen toimenpiteillä pyritään myös vahvistamaan kokemusasiantuntijoiden toiminnan edellytyksiä ja kehittymistä. Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät asiakkaiden osallisuuden ja kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuuden hyödyntämisen lisääntymisenä hankealueella. Hankkeen toiminnan avulla vaikutetaan kuntalaisten, päättäjien sekä mielenterveys- ja päihdetyön toimijoiden asenteisiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiä, vertaistoimijoita ja kokemusasiantuntijoita kohtaan. Lisäksi hanke luo pysyviä rakenteita kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden toiminnalle ja sen edelleen kehittämiselle. Keskeiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Palveluiden käyttäjät ja kokemusasiantuntijat osallistuvat hankkeen toimintaan ja sen arviointiin, ohjausryhmiin ja kehittämisprosesseihin Palveluiden käyttäjien ja kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuuden hyödyntämistä palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa, kehittämisessä ja arvioinnissa vahvistetaan 15

17 Kokemusasiantuntija-vertaistoimija -koulutusta kehitetään ja levitetään hankealueella Kehitetään edelleen vertaisohjaajatoimintaa mielenterveys- ja päihdepalveluissa nykyisen ammatillisen ohjauksen rinnalle Luodaan hankealueelle kokemusasiantuntija-vertaistoimija -pankkeja, jotka edesauttavat kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä Asiakkaiden osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden kehittäminen tapahtuu hankkeessa neljällä tasolla: 1. Palvelujärjestelmän tasolla käytäntöjen kehittäminen asiakaslähtöisiksi siten, että asiakas voi olla osallisena, osallistua ja vaikuttaa omaan hoitoonsa ja kuntoutukseensa 2. Palveluiden käyttäjien ja kuntalaisten mielipiteiden ja kokemusten huomioimisen avulla (esim. asiakasraadit) 3. Järjestöyhteistyön kautta 4. Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden toiminnan kautta. Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen on läpikulkevana ja yhdistävänä teemana hankkeen kaikissa kehittämisprosesseissa Peruspalveluiden ja erityispalveluiden yhteistyön, toimintamallien ja rakenteiden kehittäminen Hankkeen kehittämisprosesseilla pyritään vaikuttamaan laajasti peruspalveluiden ja erityispalveluiden yhteistyömuotojen sekä yhteistyön kehittämiseen kohti yhtenäisempää palvelukokonaisuutta. Hanke pyrkii myös luomaan perus- ja erityispalveluiden välille organisaatiorajat sulavasti ylittäviä toiminta- ja palvelumalleja, joiden avulla asiakkaat saavat nykyistä sekä laadultaan, että vaikuttavuudeltaan parempia palveluita. Näin voidaan saavuttaa myös nykyistä kustannustehokkaampia ja yhtenäisempiä palveluita niitä tarvitseville asiakkaille. Perus- ja erityispalveluiden työnjakoa selkiytetään kehittämällä toiminnallisia rakenteita ja työryhmiä, joihin molemmat osapuolet tuovat oman panoksensa ja osaamisensa. Yhteistyötä, toimintamalleja ja rakenteita kehitetään perus- ja erityispalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä päihde- ja mielenterveystyön välille. Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät yhtenäisenä ja nykyistä toimivampina palvelukokonaisuuksina, joissa palveluntarpeen määrittäjänä toimivat asiakkaiden tarpeet, eivätkä organisaatioiden rajat ja yksittäisen organisaation toimintamahdollisuudet. Lisäämällä yhteistyötä palveluiden tuotannossa saadaan laajennettua osaamispääomaa ja erityispalveluiden osaamista peruspalveluissa tehtävän työn tukemiseksi nykyistä enemmän. Keskeiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Luodaan paikallisia ja alueellisia yhteistyöryhmiä ja käynnistetään palveluiden kehittämisen prosesseja ja tuottamaan yhdessä nykyistä paremmin toimivia sekä yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia hyödyntäen olemassa olevia päihde- ja mielenterveystyön kuntastrategioita. Perus- ja erityispalveluiden työnjakoa selkiytetään ja asiakaslähtöisten prosessien johtamista kehitetään nykyistä paremmaksi ja avopalvelupainotteisemmaksi sekä integroimaan mielenterveys- ja päihdetyötä nykyistä laajemmin Laajennetaan ja kehitetään depressio-, mielenterveys- ja päihdehoitajamallien toimintaa hankealueella Luodaan uudenlaisia palveluita, toimintamalleja ja rakenteita mielenterveys- ja päihdetyöhön 16

18 Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen nykyistä laajemmin ja integroitujen toimintamallien kehittäminen Hoitoketjujen kehittäminen yli organisaatiorajojen toimiviksi kokonaisuuksiksi Verkostokoordinaatio-mallin edistäminen johtamisen kehittämisen välineenä Luodaan koko Väli-Suomen Kaste-alueen kattava päihde- ja mielenterveystyön yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on lisätä keskustelua, yhteistyötä, palveluiden yhdessä kehittämistä sekä yhtenäisiä käytäntöjä päihde- ja mielenterveystyöhön. Lisäksi työryhmä toimii kokemusten ja hyvien käytäntöjen levittämisen edistämiseksi alueellaan 3.4. Teknologian hyödyntäminen Teknologiaa hyödynnetään kehittämistoiminnassa, palveluiden kehittämisessä ja palveluiden tuottamisessa sekä uusien palvelumuotojen luomisessa. Lisäksi hankkeessa pyritään teknologian avulla tehostamaan ja täydentämään olemassa olevia palveluita ja parantamaan osaltaan niiden kustannustehokkuutta sekä vaikuttavuutta. Osahankkeet käyttävät teknologiaa kehittämistyössään itsenäisesti ilman alkuperäiseen hankesuunnitelmaan budjetoitua teknologiakoordinaattorin tukea. Hankkeen toimenpiteiden vaikutukset näkyvät laajasti teknologiaosaamisen parantumisena hankealueella. Sosiaalista mediaa hyödynnetään kehittämistoiminnassa, palveluiden tuottamisessa ja hyvinvointia edistävässä ja ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä nykyistä laajemmin. Lisäksi teknologia integroidaan hankealueella osaamisen vahvistamiseen, koulutukseen ja kehittämiseen huomattavasti nykyistä näkyvämmin. Hankkeen tarkoituksena on lisätä verkossa olevaa mielenterveys- ja päihdeongelmien itsehoitomateriaalia ja muita verkkopalveluita. Hanke on mukana luomassa kokemusasiantuntijoille verkkotyöskentelyalustan, toiminnan kehittämiseen, osaamisen, tiedon ja kokemusten jakamiseen sekä kokemusasiantuntijoiden väliseen keskusteluun. Keskeiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Hanke verkostoituu kansallisesti valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) -ohjelman koordinoimaan yhteistyöhön. Yhteyshenkilönä toimii hankejohtaja. Kehitetään sosiaaliseen mediaan hyvinvointia edistäviä ja ongelmia ennaltaehkäiseviä mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalleja Luodaan toimintamalleja sosiaalisen median hyödyntämiseksi palveluiden kehittämisessä ja palveluiden työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi Kehitetään ja pilotoidaan teknologiapohjaisia virtuaalisia psykososiaalisia palveluita Hyödynnetään virtuaalista Second life-ympäristöä palveluissa ja niiden kehittämisessä Tuotetaan verkkoon päihde- ja mielenterveystyön koulutusmateriaalia Tehostetaan internetin ammatillista käyttöä palveluissa koulutuksen avulla ja hyödyntäen olemassa olevia mahdollisuuksia erilaisten henkilökohtaisten verkkotyökalujen ja mediatyöpöytien avulla Luodaan kokemusasiantuntijoille verkkotyöskentelyalusta yhteistyössä Mielen avain - hankkeen kanssa Videoavusteisen avokuntoutuksen toimintamallin kehittäminen ja laajentaminen pysyväksi käytännöksi alueen palveluissa 17

19 4. YHTEISTYÖ, KUMPPANUUDET JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 4.1. Kytkennät valtakunnalliseen kehittämistoimintaan Hankkeen valmisteluvaiheessa on sovittu jatkettavan ja tiivistettävän Välittäjä hankkeessa alkanutta yhteistyötä Kaste-ohjelmaa toteuttavien mielenterveys- ja päihdehankkeiden kanssa. Alustavasti on sovittu mm. hankejohtajien säännöllisistä tapaamisista, kokemusten vaihtamisesta, hankkeiden arviointiyhteistyöstä ja yhteisistä julkaisuista. Hankkeen valmistelussa on huomioitu Kaste-ohjelman tavoitteet vuosille ja hanke toteuttaakin laajasti tulevan kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä hankealueellaan. Lisäksi hankevalmistelussa on huomioitu Mieli suunnitelman toimeenpanotyöryhmän työskentely. Toimeenpanotyöryhmän ja suunnitelman tavoitteet ovat ohjanneet hankevalmistelua alusta pitäen Kaste-ohjelman rinnalla. Hanke tulee toimimaan näin sekä Kaste-ohjelman, että Mieli suunnitelman toimeenpanoa edistävänä aktiivisena toimijana hankealueella hankekaudellaan. Hanke on jo valmisteluvaiheessa kiinnittynyt tiiviisti myös muuhun valtakunnalliseen kehittämistoimintaan päihde- ja mielenterveystyössä. Hankkeen valmistelussa on tehty yhteistyötä ja huomioitu valtakunnallisesti merkittävät käynnissä olevat ja päättyneet kehittämishankkeet. Parhaillaan käynnissä olevien kehittämishankkeiden (Tervein mielin Pohjois-Suomessa, Länsi 2012 ja Mielen avain) kanssa on käyty valmistelun aikana keskusteluita ja tutustuttu hankkeiden toimintaan mm. valtakunnallisen alan Kaste-ohjelmaan kuuluvien kehittämishankkeiden ohjausryhmän kautta. Näin on onnistuttu huomiomaan meneillään oleva kehittämistoiminta, siinä syntyneet hyvät käytännöt ja kokemukset hankkeen valmistelussa. Valmistelussa on huomioitu lisäksi jo päättyneiden Vantaan Sateenvarjo-hankkeen ja Lapin mielenterveys- ja päihdehankkeen toiminta tuloksineen. Välittäjä hanke kytkeytyy alustavan sopimuksen mukaisesti myös Innokylä-hankkeeseen. Innokylän kanssa on sovittu sisältöjen tuottamisesta sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön että kehittämistoimintaan liittyen. Hanke tulee olemaan aktiivisena toimijana mukana lisäksi THL:n koordinoimassa päihde- ja mielenterveystyön kehittämisyksiköiden verkostossa ja kytkeytyy valtakunnalliseen kehittämistoimintaan tiiviisti myös tämän verkoston ansiosta. Muutoinkin Välittäjä 2013 tekee yhteistyötä THL:n asiantuntijoiden kanssa. Sähköisten palveluiden kehittämisen osalta hankejohtaja tekee yhteistyötä valtiovarainministeriön SADe-ohjelman kanssa. Työterveyslaitoksella on ollut käynnissä alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikalla -hanke ( ), joka on tutkinut ja edistänyt työpaikkojen ja niiden työterveyshuoltojen varhaista, alkoholihaittoja ehkäisevää työtä sekä kehittänyt menetelmiä sen avuksi. Hankkeessa on kehitetty A-Step -työkalu ja kyselymittari alkoholiasioiden kartoittamiseen, kehittämistyöhön ja seurantaan. Lisäksi valmisteilla on Päihdeohjelma -malli alkoholihaittojen ehkäisyn liittämiseksi päihdeohjelmiin suomalaisilla työpaikoilla. Välittäjä hanke tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa työterveyshuoltojen ja työpaikkojen alkoholihaittojen ehkäisemisen edistämiseksi Väli-Suomen alueella. Yhteistyötä tehdään lisäksi aluehallintoviranomaisten kanssa koskien mm. Paikallisen alkoholipolitiikan tutkimus- ja kehittämishankkeen (PAKKA) sekä Vastuullisen alkoholimyynnin toimintamallien levittämistä ja juurruttamista. 18

20 4.2. Yhteistyö ja kumppanuudet hankealueella Hankkeen valmisteluvaiheessa on käyty yhteistyökeskusteluita myös muiden Väli-Suomen Kastealueelle valmistelussa olevien hankkeiden kanssa; Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen, lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeen ja Ikäihmisten palveluiden kehittämishankkeen kanssa. Lisäksi hankkeen valmistelussa on käyty alustavia yhteistyökeskusteluita käynnissä olevan Potku-hankkeen kanssa ja alueella olevien palveluiden tuottajien sekä kehittämistoimijoiden kanssa. Näiden tahojen kanssa on myös alustavasti sovittu yhteistyöstä hankkeiden toimeenpanossa ja kehittämistoiminnassa. Väli-Suomen Kaste-alueelle valmisteltavan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishankkeen kanssa on alustavasti sovittu toiminnallisesta yhteistyöstä varhaisvaiheen hyvinvointia edistävän ja ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön osalta, niiltä osin kun hankkeen toiminta koskee nuoria kohderyhmänä. Hankkeiden tavoitteet kohtaavat tuolta osin rajapinnassa, jossa mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke voi tukea kumppanihankettaan erikoisosaamisella. Näin hankkeet saavuttavat huomattavaa synergiaetua toisistaan. Valmisteltavat hankkeet ovat sopineet yhteistyöstä myös lasten, nuorten ja perheiden palveluiden, sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ylisektoriaalisen johtamisen kehittämisestä verkostokoordinaatiomallia hyväksikäyttäen. Lisäksi hankkeet ovat sopineet alustavasti osahankkeiden projektipäälliköiden säännöllisistä tapaamisista toiminnallisten päällekkäisyyksien ehkäisemiseksi ja yhteistyön sekä tiedonkulun varmistamiseksi hankkeiden välillä. Hankkeen valmisteluvaiheessa alueelle valmisteltavan Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen kanssa käydyssä yhteistyö- ja rajapintakeskustelussa löytyi luonnollisesti useampia yhteistyömuotoja. Toiminnallisesta yhteistyöstä sovittiin alustavasti mm. palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittämisen osalta yhdessä sekä asiakkaiden osallisuuden kehittämisen osalta. Mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevat asiakkaat ovat suureksi osaksi myös sosiaalipalveluiden käyttäjiä. Rajapinta on selkeä ja yhteistyö hankkeiden välillä tuo selkeästi lisäarvoa molempien palveluiden kehittämiselle ja niitä tarvitseville asiakkaille. Yhteistyöllä ja keskustelulla hankkeiden välillä voidaan välttää myös päällekkäisyydet kehittämistoiminnassa ja tukea selkeästi toisiaan omalla erikoisosaamisella. Hankealueelle valmisteltavan Ikä-Kaste-hankkeen kanssa on sovittu alustavasti yhteistyöstä mm. teknologian hyödyntämisen osalta. Muilta osin yhteistyö rakentuu ja tarkentuu hankkeiden käynnistyessä tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan eri alueilla eri tavoin Potku-hankkeen kanssa on niin ikään alustavasti sovittu yhteistyöstä, joka tarkentuu hankkeen käynnistyttyä tarkoituksenmukaisuuden ja synergia etujen synnyttämisen ohjaamina alueittain. A-klinikkasäätiö on hankealueella merkittävä päihdepalveluiden tuottaja ja niiden kehittäjä omalta osaltaan. A-klinikkasäätiön kanssa on sovittu aiemmissa hankkeissa käynnistetyn yhteistyön jatkamisesta ja tarvittaessa kehittämisestä. Pirkanmaan mielenterveystyön kehittämisyksikkö tarjoaa kehittämispalveluita alueellaan ja on ollut luonteva yhteistyökumppani aiemmissa hankkeissa. Välittäjä hankkeen valmistelussa on sovittu tämän hedelmällisen yhteistyön jatkamisesta alueella tehtävän palveluiden kehittämisen hyväksi. Erilaiset mielenterveys- ja päihdetyön järjestöt omaisjärjestöt mukaan lukien ovat olleet yhteistyössä jo aiemmissakin hankkeissa ja tätä yhteistyötä jatketaan luonnollisesti edelleen Välittäjä hankkeessa. Järjestötoimijat kuuluvat osahankkeiden ohjausryhmiin ja liittyvät myös alueen palveluiden kehittämistä edistäviin kehittämisprosesseihin tiiviisti tarpeen ohjaamina. 19

21 Kaiken kaikkiaan Välittäjä hanke verkostoituu tiiviisti alueen toimijoiden ja palveluiden tuottajien kanssa palveluiden kehittämiseksi yhteisöllisesti yli organisaatio ja toimintasektoreiden rajojen. Näin päästään kehittämään palveluita kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti siten, että kehittämistoiminnasta hyötyvät palveluita käyttävät asiakkaat monin eri tavoin. Kokonaisuudessaan hankkeen toiminta perustuu laajaan yhteistyöhön ja verkostojen hyödyntämiseen ja siten siihen on hyvin sovellettavissa uuden paikallisen hallintatavan viisi erityispiirrettä: toimijakentän laajuus ja monipuolisuus, verkostomaisuus, monitasoisuus, monitoimialaisuus ja katalyyttisyys. Monitasoisuudella tarkoitetaan sitä, ettei kehittämistyötä voida johtaa erillään muusta yhteiskunnasta, vaan toiminta suhteutetaan koko ajan julkiseen ja yksityiseen toimijakenttään. Monitasoisuus ilmenee siten, että eri institutionaalisilla tasoilla toimivat toimijat tekevät yhteistyötä keskenään. Tämä monitasoisuus on tiedostettava ja hyödynnettävä kehittämistyötä tehtäessä. Päihde- ja mielenterveystyössä on paljon alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja, joissa hallinnan monitasoisuus konkretisoituu. Päihde- ja mielenterveystyötä ei tehdä pelkästään sosiaalityössä tai terveydenhuollossa, vaan se on hallinnon eri sektoreilla hallinnonalat ylittävää monitoimialaista yhteistyötä. Verkostomaisuudella tarkoitetaan dynaamisesti organisoitua toimintatapaa, jossa toiminta ei määrity hierarkkisten käskyvaltasuhteiden vaan vapaaehtoisesti rakentuvan yhteistyön ja yhteisen päämäärän pohjalta. Katalyyttisyys on kehittämistyön käytännön toiminnassa ja johtamisessa sitä, että saavuttaakseen kehittämistavoitteensa johtamisessa on hyödynnettävä yhä enemmän ylipaikallisia verkostoja. (Anttiroiko & Haveri ) Hankkeen sisällä tehdään yhteistyötä eri osahankkeiden välillä sekä projektipäälliköiden/vastuuhenkilöiden kesken. Hankekoordinaattori tukee osahankkeiden välistä yhteistyötä sekä osaamisen ja kokemusten vaihtoa esimerkiksi koordinoimalla hanketyöntekijöiden tapaamisia tai videokokouksia. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät hankepäivät toimivat merkittävänä foorumina hanketyöntekijöiden yhteistyön kannalta. Osahankkeiden projektipäälliköt/vastuuhenkilöt muodostavat yhdessä hankejohtajan ja -koordinaattorin kanssa säännöllisesti kokoontuvan projektiryhmän Hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittäminen Hankkeen toimintatapa verkostoituvana toimijana tukee hankkeessa kehitettävien hyvien käytäntöjen levittämistä varsin laajalle. Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa varmistaa tiedonkulun ja hyvienkäytäntöjen leviämisen muihin käynnissä oleviin hankkeisiin ja päinvastoin. Käynnissä olevien Kaste-ohjelmaa toteuttavien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishankkeiden kanssa on sovittu myös yhteisten julkaisujen toteuttamisesta hyviksi havaitusta käytännöistä. Innokylä-hankkeen kanssa on alustavasti sovittu sisältöjen tuottamisesta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta että kehittämisen käytäntöjen osalta. Innokylään tuotettavat sisällöt jäävät hankkeen jälkeenkin laajaan käyttöön valtakunnallisesti merkittävän Innokylä-hankkeen tuotoksena. Hankkeen verkkosivut ja raportit ovat myös luonnollisen osa kehittämishankkeen toiminnan ja hyvien käytäntöjen raportointia. Hanke tuottaa verkkoon myös muiden kanavien mm. sosiaalisen median kautta materiaalia toiminnastaan. Hankekoordinaattori vastaa yhdessä hankejohtajan ja projektipäälliköiden kanssa verkkosivujen ajantasaisuudesta. Hanke osallistuu myös valtakunnallisten seminaarien ja tapahtumien järjestämiseen aktiivisena toimijana ja levittää näin myös valtakunnallisesti tietoa toiminnastaan ja hyvistä käytännöistä sekä mielenterveys- ja päihdetyössä, että kehittämistoiminnassa. Hankkeen sisällä hyviä käytäntöjä jaetaan mm. osahankkeiden työntekijöiden tapaamisissa sekä yhteisen sähköisen työskentelyalustan avulla. 20