MONISTE 18/2006 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN OPINNOT 23 OP. Perusteet opetushenkilöstön täydennyskoulutukselle

Samankaltaiset tiedostot
PERUSTEET OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSELLE 25 op

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

Arviointisuunnitelma alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Sisältö Mitä muuta merkitään?

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Ammattiosaamisen näytöt

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Henkilökohtaistamisen prosessi

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

NUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

Osuvampaa osaamista työelämäyhteistyöllä. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

VAASAN AMMATTIOPISTO

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Matkailualan perustutkinnon oppimistulosarvioinnin tulokset webinaari Arviointisuunnittelija Johanna Kiesi

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Paperiteollisuuden perustutkinto

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Vähittäiskaupan vuoden 2016 työpaikkaohjaaja kilpailu

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen. Opetushallituksen määräys 501/2018 Webinaari 24.5.

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisen koulutuksen reformi

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

Opetusneuvos Pirjo Väyrynen Perehdytystilaisuus Helsinki, Oulu

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Muutokset alkaen

Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen

Yhteiset tutkinnon osat

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty (MO)

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Transkriptio:

MONISTE 18/2006 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN OPINNOT 23 OP Perusteet opetushenkilöstön täydennyskoulutukselle

Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2994-7 (nid.) ISBN 952-13-2995-5 (pdf) ISSN 1237-6590 Edita Prima Oy, Helsinki 2006

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 OPINTOJEN MUODOSTUMINEN JA TODISTUKSET 7 3 OPINTOJEN TAVOITTEET OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 9 Työssäoppimisen kehittäminen 6 op 9 Ammattiosaamisen näytöt 6 op 11 Työelämäjakso 6 op 13 Alakohtainen työelämäosaaminen 5 op 14 4 KOULUTUKSEN RAHOITUS 15 LIITE 1 Opettajan työelämäosaamisen opintojen diplomi 16 3

4

1 JOHDANTO Ammatillisten oppilaitosten ja työelämän yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt ja monipuolistunut. Työssäoppiminen on kuulunut olennaisena osana vuosituhannen vaihteessa uudistettuun ammatilliseen peruskoulutukseen. Siitä saadut kokemukset ovat olleet varsin myönteisiä. Ammattiosaamisen näytöt ovat käytössä kaikissa opetussuunnitelmaperusteisissa ammatillisissa perustutkinnoissa viimeistään 1.8.2006 alkaneista koulutuksista lähtien. Ammattiosaamisen näytöt järjestetään yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, aidoissa työympäristöissä ja ensisijaisesti työpaikoilla tapahtuvan opiskelun yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen, organisointi, ohjaus ja arviointi sekä laadunvarmistus vaativat opettajilta uudenlaista osaamista ja yhteistyövalmiuksia. Työelämä ja koulutustarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Tekninen kehitys, työelämän tuotanto- ja toimintatavat sekä organisaatiorakenteet elävät. Ammattialoja koskeva tieto ja ammattikäytännöt kehittyvät nopeasti. Koulutustarpeet ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat odotukset muuttuvat koko ajan. Opettajan tulisi pysyä kehityksessä ajan tasalla ja nähdä tulevaisuuteen. Tämä vaatii määrätietoista täydennyskoulutusta ja itsensä kehittämistä. Opettajan työelämäosaamisen opinnot (23 op) tarjoavat ammatillisen peruskoulutuksen parissa työskenteleville opettajille ja opetustoimen henkilöstölle mahdollisuuden hankkia täydennyskoulutusta. Opinnot muodostuvat neljästä opintokokonaisuudesta, jotka ovat: Työssäoppimisen kehittäminen, Ammattiosaamisen näytöt, Työelämäjakso (2 kk) sekä Alakohtainen työelämäosaaminen. Koulutukseen voivat soveltuvin osin osallistua myös työelämän edustajat. Kou lutukseen on osallistunut vuosina 2000 2005 yhteensä yli 8000 opettajaa ja työelämän edustajaa. Oppilaitokselle koulutusohjelma antaa välineitä luoda ja kehittää yhteistyötä sekä verkostoitua tavoitteellisesti alueen työelämän kanssa. Tiivistyvän yhteistyön avulla oppilaitos ja työelämä vahvistavat ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä, laatua ja vaikuttavuutta. 5

Tässä julkaisussa (08/2006) on päivitetty ja tarkistettu opintojen perusteita 11/2003. Oleellisimmat tarkistukset koskevat Ammattiosaamisen näyttöjen opintokokonaisuutta sekä sitä, että Työssäoppimisen kehittämisen ja Ammattiosaamisen näyttöjen opintokokonaisuudet voidaan toteuttaa joko kahtena 6 opintopisteen tai yhtenä 12 opintopisteen osiona. 6

2 OPINTOJEN MUODOSTUMINEN JA TODISTUKSET Opettajan työelämäosaamisen opinnot (23 op) koostuvat neljästä opintokokonaisuudesta. 1. Työssäoppimisen kehittäminen 6 op 2. Ammattiosaamisen näytöt 6 op 3. Työelämäjakso (2 kk) 6 op 4. Alakohtainen työelämäosaaminen 5 op Yksittäiset opintokokonaisuudet tarjoavat koulutukseen osallistujalle erilaisia näkökulmia työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämäyhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on, että ne yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka vahvistaa opettajan valmiuksia ammatillisen koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen ajan vaatimusten mukaisesti. Työssäoppimisen kehittäminen Ammattiosaamisen näytöt Opettajan työelämäosaaminen 23 op Yksittäisiä opintokokonaisuuksia voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa ja joustavasti monimuoto-opiskeluna. Opinnot voivat painottua sen mukaan, kuinka paljon osallistujalla on aikaisempaa osaamista, joka voidaan tunnustaa osaksi opintoja. Työelämäjakso Alakohtainen työelämäosaaminen Kuvio 1. Opintokokonaisuudet ja niiden limittyminen työelämäosaamiseksi. 7

Työssäoppimisen kehittämisen ja Ammattiosaamisen näyttöjen opintokokonaisuudet voidaan toteuttaa joko kahtena 6 opintopisteen tai yhtenä 12 opintopisteen osiona. Koulutukseen osallistujalle laaditaan henkilökohtainen opintojen toteuttamissuunnitelma. Toteuttamissuunnitelmasta tulee suoritettavien opintokokonaisuuksien osalta käydä ilmi, miten osallistujan aikaisemmin hankittu osaaminen arvioidaan ja tunnustetaan. Osaaminen voidaan tunnustaa kokonaan tai osittain. Tarvittaessa määritellään myös korvaavat opinnot ja niiden toteuttamistavat. Aikaisempien perusteiden mukaiset (Moniste 10/2000, 11/2003) opinnot voidaan tunnustaa soveltuvin osin. Vuodesta 2000 opettajat ovat voineet osallistua EU:n rakennerahastojen tuella järjestetyille työelämäjaksoille, joihin on liittynyt työelämäyhteistyön kehittämistä ja projekteja. Työelämäjaksot sekä ammattiosaamisen näyttöprojekteissa vuosina 2000 2006 saatu kokemus ja koulutus voidaan tunnustaa osana Opettajan työelämäosaamisen opintoja, siten kuin henkilökohtaisessa opintojen toteuttamissuunnitelmassa sovitaan. Todistuksena 23 opintopisteen laajuisen täydennyskoulutusohjelman suorituksesta myönnetään koulutukseen osallistujalle Työelämäosaamisen diplomi sekä diplomin liitteenä kooste opintoihin kuuluvien opintokokonaisuuksien suorituksista (Liite 1). Diplomin antaa se koulutusorganisaatio, joka vastaa viimeisen opintokokonaisuuden toteuttamisesta. Osasuorituksista todistuksen antaa kukin koulutuksen toteuttaja. 8

3 OPINTOJEN TAVOITTEET OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN TYÖSSÄOPPIMISEN KEHITTÄMINEN 6 OP Opintokokonaisuuden tavoitteena on parantaa osallistujien valmiuksia toimia työssäoppimisen ja työelämäyhteyksien kehittäjänä. Lähtökohtana on, että osallistuja tuntee opetussuunnitelman perusteet sekä työssäoppimisen säädökset ja järjestämistavat. Työssäoppimista pidetään opetusmenetelmänä, joka monipuolistaa opetusta ja parantaa sen työelämävastaavuutta. Opintokokonaisuus soveltuu myös työpaikkaohjaajien ja työelämän edustajien koulutukseen. Keskeisiä sisältöjä ovat työssäoppiminen opetussuunnitelmassa ja opetusmenetelmänä työssäoppimispaikkojen hankinta, tiedotus ja verkottuminen työssäoppimispaikkojen laadunvarmistus ja työturvallisuus opiskelijoiden ohjaus, arviointi ja ammattiosaamisen näytöt työpaikalla Työssäoppiminen opetussuunnitelmassa ja opetusmenetelmänä Tavoitteena on, että osallistuja tuntee työssäoppimiseen liittyvän lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden määräykset. Hän osaa laatia työssäoppimisen toteuttamis- ja arviointisuunnitelman, joka on osa koulutuksen järjestäjän hyväksymää opetussuunnitelmaa. Osallistuja tuntee keskeiset työssäoppimisen oppaat, perehtyy hyviin käytäntöihin, selvityksiin ja tutkimustuloksiin. Opettaja ja työpaikkaohjaaja osaavat suunnitella yhdessä työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja työelämän tarpeet. Koulutukseen osallistuva opettaja osaa yhdessä opiskelijan kanssa laatia työssäoppimisen suunnitelman osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (hops) ja sitouttaa opiskelijaa sen toteutukseen ja tukee työpaikkaohjaajaa pedagogisessa tehtävässä. Opettaja osaa tunnustaa opiskelijan aikaisemmin hankitun osaamisen. Työssäoppimispaikkojen hankinta, tiedotus ja verkottuminen Opettaja osaa kartoittaa alueensa työpaikat ja mahdollisuudet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen. Hän osaa rakentaa yhteistyöverkostoja ja hyödyntää tietotekniikkaa verkostojen rakentamisessa. Hän osaa markkinoida työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä kiinnostusta herättävästi sekä toi- 9

mia tiedottavassa roolissa yhteistyöhaluisesti. Hän osaa tarkistaa, että ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 ) mukaiset edellytykset sopimuksen tekemiseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta täyttyvät ja varmistaa erityisesti, että työpaikan oppimisympäristö on turvallinen. Työssäoppimisen laadunvarmistus ja työturvallisuus Tavoitteena on, että koulutukseen osallistuja osaa varmistaa ja kehittää työssäoppimisen laatua ja hyödyntää olemassa olevia laadunhallinta- ja palautejärjestelmiä. Hän osaa ottaa huomioon myös työpaikan ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien vaikutukset työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestelyissä. Hän osaa valmistella koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen sopimuksen sekä valvoa sopimuksen ja suunnitelmien toteutumista yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Koulutukseen osallistuja osaa soveltaa oman alansa työturvallisuutta koskevia säädöksiä työpaikoilla. Opiskelijoiden ohjaus, arviointi ja ammattiosaamisen näytöt työssäoppimisjaksolla Tavoitteena on, että opettaja osaa antaa ja varmistaa opiskelijoiden riittävän ohjauksen koko työssäoppimisen ja työpaikoilla toteutettavien ammattiosaamisen näyttöjen prosessin ajan. Hän osaa yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa rakentaa ohjaus- ja tukitoimia, antaa palautetta ja tukea opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymistä. Opettaja osaa neuvotella ja järjestää työelämän edustajien kanssa henkilökohtaisia ja yksilöllisiä ratkaisuja työpaikalla annettavaan opetukseen, esimerkiksi erityisopetusta ja erityisiä opetusjärjestelyjä tarvitseville. Hän osaa yhdessä työelämän edustajan kanssa arvioida opiskelijan osaamista ja oppimista käyttäen monipuolisia arviointimenetelmiä. Hän osaa käyttää arvioinnissa saamaansa palautetta ja kokemuksia opetuksen ja arvioinnin edelleen kehittämiseen. 10

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT 6 OP Opintokokonaisuus antaa valmiuksia ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tavoitteena on, että osallistuja tietää niin koulutuksen järjestäjän, opettajan, opiskelijan kuin työelämän tehtävät ja vastuut ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lähtökohtana on, että koulutukseen osallistuva tuntee ammattiosaamisen näyttöjä säätelevän lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden määräykset. Hän tietää myös näyttötutkintojärjestelmän pääpiirteet ja sen erot ammattiosaamisen näyttöihin ja osaa tiedottaa järjestelmien pääpiirteet ja eroavaisuudet työelämälle. Opintokokonaisuus soveltuu myös näyttöjen organisoinnissa mukana olevien työelämäedustajien koulutukseen. Keskeisiä sisältöjä ovat opetussuunnitelma ja ammattiosaamisen näytöt ammattiosaamisen näytöt opiskelijan arvioinnissa ja koulutuksen kehittämisessä opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimet ammattiosaamisen näyttöjen organisointi Opetussuunnitelma ja ammattiosaamisen näytöt Opettaja osaa kehittää opetussuunnitelmia ja niihin perustuvia ammattiosaamisen näyttöjä työelämälähtöisesti omassa oppilaitoksessa ja yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Hän osaa laatia omaa koulutusalaansa varten ammattiosaamisen näytöt koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman, kansallisten näyttöaineistojen ja laatuvaatimusten pohjalta sekä hyödyntää työssäoppimisjaksot näyttöjen järjestämisessä. Ammattiosaamisen näytöt opiskelijan arvioinnissa ja koulutuksen kehittämisessä Tavoitteena on, että opettaja osaa yhdessä työelämän edustajien kanssa arvioida opiskelijan osaamista monipuolisilla arviointimenetelmillä varmistaen arvioinnin yhdenmukaisuuden ja laadun. Opettaja osaa huolehtia, että ammattiosaamisen näytöt ja niiden arviointi perustuvat koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan ja toimielimen linjauksiin, työelämän osaamisvaatimuksiin sekä opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hän osaa järjestää ja arvioida myös erityisopetusta ja erityisiä opetusjärjestelyitä tarvitsevien opiskelijoiden näytöt. Opettaja osaa hoitaa näyttöihin liittyvän dokumentoinnin ja arvosanat tutkinto- ja näyttötodistukseen sekä suorittaa kansallisen oppimistulosten arvioinnin vaatimat toimenpiteet. Hän osaa hyödyntää laadunvalvonta- ja palautejärjestelmiä koulutuksen kehittämisessä ja laadunvarmistuksessa. 11

Opiskelijan ohjaus- ja tukitoimet Tavoitteena on, että opettaja osaa suunnitella ja toteuttaa opiskelijoiden ohjausta osana perusopetusta ja, että hän osaa laatia yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa työelämän edustajan kanssa opiskelijan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (hops). Opettaja osaa tunnustaa opiskelijan aikaisemmin hankitun osaamisen. Hän osaa valmentaa näyttöön valmistuvaa opiskelijaa sekä huolehtia opiskelijan ohjauksesta ja tuesta koko näyttöprosessin ajan. Hän osaa opastaa opiskelijoita näyttöjen uusimisessa, arvosanojen korottamisessa sekä arvioinnin oikaisussa. Hän osaa hyödyntää hyviä käytäntöjä, tutkimustuloksia ja selvityksiä ohjaus- ja tukitoimien kehittämisessä. Koulutukseen osallistuja osaa ohjauksellaan tukea opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymistä sekä oppimisprosessia. Tarvittaessa hän osaa selvitellä rakentavasti opiskelijan, työelämän ja oppilaitoksen välisiä ristiriitatilanteita. Ammattiosaamisen näyttöjen organisointi Opettaja osaa suunnitella ja toteuttaa ammattiosaamisen näytöt erilaisissa ympäristöissä. Opettaja suunnittelee työpaikalla ja työssäoppimisjaksolla toteutettavat näytöt yhdessä työelämän kanssa. Hän osaa valmistella koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisen sopimuksen koskien ammattiosaamisen näyttöjä. Yleensä sopimuksessa sovitaan sekä ammattiosaamisen näytöistä että työssäoppimisesta. 12

TYÖELÄMÄJAKSO 6 OP Opettajan kahden kuukauden mittainen työelämäjakso on tavoitteellinen opintokokonaisuus, joka koostuu suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kokemusten levityksestä opettajan omassa oppilaitoksessa. Opettaja laatii yhdessä työnantajansa ja työelämän kanssa työelämäjakson toteuttamissuunnitelman, jossa hän henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi ottaa huomioon työpaikan ja oppilaitoksen tarpeet. Työelämäjakson jälkeen opettaja raportoi jaksostaan. Tärkeää on, että opettajan työelämäjakson kokemuksia ja oppia voidaan hyödyntää oman oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittämisessä. Työelämäjaksolla opettaja ajanmukaistaa ammattitaitoaan ja kehittää työelämäosaamistaan työskentelemällä yrityksissä tai työyhteisöissä. Samalla hän kehittää opetuksessaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksessa tarvittavaa käytännön osaamistaan. Opettajan työelämäjakson voi suorittaa joko yhdessä tai useammassa jaksossa tai työpaikassa. Opettaja perehtyy käytännössä työpaikan yritys- ja palvelukulttuuriin, työorganisaatioiden muutoksiin ja alan tekniseen kehitykseen. Hän paneutuu työprosessien ja työmenetelmien muutoksiin ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan työpaikan koulutuksiin. Hän paneutuu työpaikan työturvallisuutta koskeviin säännöksiin ja käytäntöihin. Jaksoon voi kuulua myös esim. kehittämishankkeen suunnittelua ja käytännön toteutusta, tuotekehittelyä ja markkinointia. Opettajan työelämäjakso on hyvä mahdollisuus edistää oppilaitoksen ja työpaikan välistä yhteistyötä. Sen aikana opettaja voi kehittää yhdessä työelämän edustajien kanssa opetussuunnitelmaa ja sen osana olevia työssäoppimisen- ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelmia tai valmistella yhteisiä projekteja. Opettajalla on tällöin hyvä mahdollisuus tukea myös työpaikkaohjaajaa työssäoppimisen- ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, opiskelijoiden ohjaamisessa, arvioinnissa ja laadunvarmennuksessa. Työelämäjaksoon voi kuulua kansainvälistä vaihtoa. 13

ALAKOHTAINEN TYÖELÄMÄOSAAMINEN 5 OP Opintokokonaisuuden tavoitteena on, että osallistuja perehtyy oman opetusalansa viimeaikaiseen kehitykseen ja syventää alakohtaista osaamistaan yhteistyössä työelämän kanssa. Suunnitelmallisesti toteutettavan opintokokonaisuuden tavoitteista, sisällöstä ja suoritustavasta sovitaan yhdessä täydennyskoulutuksesta vastaavan organisaation kanssa. Koulutus voidaan järjestää oppilaitos-, ala- tai aluekohtaisena ryhmäprosessina tai erikseen täydennyskouluttajan kanssa sovittuna, suureksi osaksi itsenäisenä tai omaehtoisena opiskeluna. Opettaja perehtyy oman alansa viimeaikaiseen kehitykseen perehtymällä alaa käsittelevään tutkimukseen ja teknologian kehitykseen taikka perehtyy muutoin alan tekniseen kehitykseen. Opettaja voi laatia selvityksen tai pienimuotoisen tutkimuksen aiheesta, joka alan kannata on kiinnostava ja tukee ammatillisen koulutuksen kehittämistä. Opintokokonaisuuteen voi kuulua yhdessä työelämän kanssa toteutettava kehittämishanke, joka liittyy alueelliseen ja paikalliseen osaamistarpeiden selvitykseen ja ennakointiin, opetussuunnitelmien kehittämiseen, teknologiahankkeeseen tai muuhun projektiin. Alakohtaisen työelämäosaamisen kehittäminen voi liittyä myös kansainvälisiin projekteihin ja tutkimushankkeisiin. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä asiantuntijaverkostoja sekä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa verkostojen kehittämisessä. Opintokokonaisuus voidaan korvata oman alan ammatti- tai erikoisammattitutkinnolla. 14

4 KOULUTUKSEN RAHOITUS Ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisestä vastaavat ensisijaisesti koulutuksen järjestäjät. Valtio tukee opettajien työelämäosaamisen opintoja osoittamalla valtion talousarviossa määrärahan opetustoimen henkilöstökoulutukseen. Määrärahalla voidaan kattaa koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia. Valtio suuntaa myös EU rakennerahastojen tukea opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen. Koulutuksen toteutuksesta vastaavat alan osaamista edustavat koulutusorganisaatiot, koulutuksen järjestäjät, yritykset ja muut työyhteisöt. Rahoitusta koulutukseen voidaan hankkia monista eri lähteistä. Koulutuksen järjestäjät voivat käyttää omia voimavarojaan henkilöstönsä kehittämiseen. Valtion talousarviossa on osoitettu rahoitusta (Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot mom. 29.30.22) työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseen liittyvään täydennyskoulutukseen. Sen yhteydessä on varauduttu Opettajan työelämäosaamisen opintojen (23 op) toteuttamiseen työelämäjaksoa lukuun ottamatta. Opetushallitus myöntää tähän koulutukseen rahoitusta koulutusorganisaatioille erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti. Valtion talousarviossa on osoitettu työssäoppimisen kehittämiseen tukimäärärahaa momentilta 29.60.24 ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa momentilta 29.60.30.03.1. Tämän rahoituksen Ope tushallitus myöntää erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti koulutuksen järjestäjille. EU:n ohjelmakauden 2000 2006 rakennerahastojen tuella voidaan toteuttaa vielä vuoden 2006 aikana ammattiosaamisen näyttöprojektien yhteydessä toteutettavaa koulutusta. Lisäksi lääninhallitukset myöntävät rahoitusta opettajien työelämäjaksoihin. 15

LIITE 1 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN DIPLOMI Todistuksena 23 opintopisteen laajuisen Opettajan työelämäosaamisen opintojen suorittamisesta myönnetään diplomi. Diplomin antaa se koulutusohjelmaa toteuttava koulutusorganisaatio, joka on vahvistanut henkilökohtaisen opintojen toteuttamissuunnitelman tai joka vastaa viimeisen opintokokonaisuuden toteuttamisesta. Diplomiin merkitään opinnot suorittaneen opiskelijan nimi opintokokonaisuuksien nimet ja laajuus maininta, että kyseessä on Opetushallituksen hyväksymä opettajien täydennyskoulutus diplomin myöntävä koulutusorganisaatio allekirjoitukset Diplomin liiteosassa eritellään, missä ja milloin diplomiin oikeuttavat opintokokonaisuudet on toteutettu sekä se, mikä koulutusorganisaatio myöntää diplomin. Diplomin liiteosaa täydentävät koulutuksen toteuttajien antamat erilliset, opintokokonaisuuskohtaiset todistukset. Malli 1 ja 2 antavat viitteitä siitä, millaisia diplomi ja sen liiteosa voivat sisällöltään olla. 16

Malli 1 Diplomin sisältö DIPLOMI NN on suorittanut Opettajan työelämäosaamisen opinnot Opetushallituksen hyväksymässä (8/2006) 23 opintopisteen opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa. Koulutukseen sisältyvät opintokokonaisuudet Työssäoppimisen kehittäminen 6 op Ammattiosaamisen näytöt 6 op Työelämäjakso 6 op Alakohtainen työelämäosaaminen 5 op Koulutusorganisaation nimi allekirjoitus allekirjoitus 17

Malli 2. Opetusalan koulutuskeskus Opekon malli diplomin liitteeksi. OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN OPINNOT henkilön nimi (syntymäaika) on suorittanut hyväksytysti opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa opintokokonaisuudet Osaamisen varmentanut Työssäoppimisen kehittäminen 6 op koulutuksen toteuttaja päivämäärä Ammattiosaamisen näytöt 6 op koulutuksen toteuttaja päivämäärä Työelämäjakso 6 op tehtävät ja paikka, jossa ajanjakso jakso suoritettu koulutuksen toteuttaja päivämäärä Alakohtaisen työelämäosaamisen 5 op koulutuksen toteuttaja päivämäärä kehittäminen Todistukseksi osoittamastaan opettajan työelämäosaamisesta koulutusorganisaatio N myöntää työelämäosaamisen diplomin. päiväys koulutuksen johtajan allekirjoitus ja asema koulutuksen tuottajan allekirjoitus ja asema 18