UUDISTUNEET AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT U JA TUTKINNON PERUSTEET Tiedotustilaisuudet syksy y 2009 Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Tutkinnot-yksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi
Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohdat OPM:n päätös 25.2.20082 2008 (drno 2/502/2008) Säädöksissä ammatillisille perustutkinnoille asetetut vaatimukset t Vuosille 2007-2012 vahvistetun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä Euroopan unionin suositukset (EQF, ECVET ja suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista) Ammatillisten perustutkintojen kehittämiselle opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa asetetut t t painopisteet i t ja tavoitteet.
Ammatillisen peruskoulutuksen haasteelliset tavoitteet ( Laki / Vn:n päätös) antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taittoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja tukea elinikäistä oppimista. Kolmivuotiset perustutkinnot tuottavat yleisen jatkoopintokelpoisuuden p korkea-asteelle. VN:n päätös 213/98 1 : Opetussuunnitelman perusteet laaditaan siten, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän ä edellyttämän ä ammattitaidon id yhdellä tutkinnon osa-alueella
Perustutkintojen muodostuminen Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Opinnot ja niiden laajuus VN:np A 811/98 Ammatillisia opintoja ja niitä tukeva työssäoppimista 90 ov, joista enintään 10 opintoviikkoa voidaan opetussuunnitelman perusteissa osoittaa vapaasti valittaviin opintoihin, edellyttäen, että tutkinnossa voidaan saavuttaa tavoitteet Ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja = Yhteiset opinnot ) 20 ov Vapaasti valittavia i opintoja 10 ov Opinto-ohjausta - edellä mainittuihin opintoihin opintoihin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa Opintoviikko, Ammatillisten opintojen laajuus määritellään opintoviikkoina. opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintovuosi- yksi opintosuosi sisältää 40 opintoviikkoa
Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot tki t ja valmistavat t koulutukset 52 ammatillista perustutkintoa, 120 koulutusohjelmaa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus ( perusteet valmistuneet 2008) Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa Talouskouluopetusta koskevat ohjeet - perusteet Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistava koulutus (nyt kokeiluna vakinaistumassa 2010) Kaikki perusteet uudistetaan 2010 mennessä ( aikataulu liitteenä )
Tutkintorakenneratkaisut/ Opiskelijan arvioinnin muutos säädöksissä Opm:n asetus 469/2008 (tutkinnot alkaen 2009) Opm:n asetus 955/2008 (tutkinnot alkaen 2010) Vn:n asetus 488/2008 (opiskelijan arviointiasteikon muutos ja siihen liittyvät siirtymäsäädökset) kolmiportainen arviointiasteikko (tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3) voimaan 1.8.2008 (uudistetut metsäalan pt, rakennusalan pt ja maahanmuuttajien valm.koul.)voimaan 1.8.2009 kaikissa sekä vanhoissa että uusissa tutkinnoissa at ja eat tutkinnon osien arviointi kuten näyttötutkinnoissa
KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (1) Ammatillisesti suuntautuneen peruskoulutuksen tulee perusammattitaidon lisäksi tarjota opiskelijalle niin laaja osaaminen, että se mahdollistaa työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä, on siirrettävissä työpaikasta toiseen, ja että se tarjoaa pohjan opiskelulle myöhemmällä iällä. Vastaavasti aikuiskoulutuksen tulee joustavasti tarjota opiskelumahdollisuuksia työelämässä olevien osaamistason nostoon sekä muutostilanteisiin toimenkuvan muuttuessa ja mahdollisuuksia alan ja ammatin vaihtoon.
KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (2) Ammatilliset perustutkinnot toimivat ensisijaisina työmarkkinoille, toimialalle tai ammattiin tulotutkintoina, joiden tehtävänä on tuottaa työelämään siirtymisen edellyttämä ammattitaito ja pätevyys. Ne soveltuvat erityisesti työelämään siirtyvien ohella myös ammattia vaihtaville. Ammatillisten tutkintojen perusteita kehitettäessä tarkastellaan kaikkia tietyn koulutus-/ammattialan tutkintoja kokonaisuutena, jotta ne vastaavat alakohtaisiin osaamistarpeisiin tehokkaasti ja johdonmukaisesti.
KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (3) Toisen asteen ammatillista tutkintorakennetta kehitetään siten, että tutkintojen avulla tuetaan joustavasti ja tehokkaasti työmarkkinoille siirtymisen ja ammatissa toimimisen edellyttämän ammattitaidon saavuttamista sekä edistetään työikäisen aikuisväestön ammattitaidon uusintamista, ammatissa kehittymistä ja ammatinvaihtoa. Ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään kokonaisuutena työelämän ja yksilöiden osaamistarpeiden näkökulmasta siten, että ammatilliset tutkinnot perustuvat osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin.
KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (4) Ammatillisten perustutkintojen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä niitä siten, että ne tuottavat työelämän edellyttämän alakohtaisen ammattipätevyyden sekä laaja-alaisia l i ammatillisia i valmiuksia i ja jatkoopiskeluvalmiuksia. Ammatillisten perustutkintojen suorittamismahdollisuuksia monipuolistetaan siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan ja että ammattiosaamisen syventämiseen on nykyistä laajemmat mahdollisuudet tutkintoa suoritettaessa. Ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta lisätään monipuolistamalla ll mahdollisuuksia i valita ammatillisiin ii perustutkintoihin osia muista ammatillisista tutkinnoista. Huolehditaan siitä, että lisääntyvä valinnaisuus ei vähennä tutkintojen tuottamaa ammattipätevyyttä.
Perustutkintojen muodostuminen (OPM) Ammatillisen perustutkinnon laajuus 120 opintoviikkoa Tutkinnon osien laajuus on sidoksissa työelämän työprosesseihin tai työtehtäväkokonaisuuksiin. Tutkintoihin tulee voida sisällyttää ää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista Kaikille tutkinnon osille määritetään nimellislaajuus, jonka tehtävänä on antaa lisäinformaatiota siitä millaisen työmäärän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttaminen koulutuksella keskimäärin edellyttää tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole lainkaan tutkinnon osan edellyttämää osaamista Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osille ei ole määritelty laajuutta, eikä niiden sisällyttämistä osaksi ammatillista perustutkintoa pidetä laajuuden määrittelynä. Varauduttava ottamaan huomioon EQF:n ja ECVET-järjestelmän soveltamisen edellyttämät tekijät
Elinikäisen oppimisen avaintaidot OPM Euroopan unionin ja parlamentin suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (2006/962/EC otettava huomioon. ko. avaintaidot painottuvat eri tavoin eri tutkinnoissa tutkinnon luonteen ja työelämän tarpeen mukaan. Ne voidaan sisällyttää eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai niistä voidaan muodostaa erillinen tutkinnon osa, jos se vastaa työelämän tarpeita ko.alalla. Läpäisevänä teemana yrittäjyys sekä ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Kaikkiin tutkintoihin sisällytetty yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana vähintään 5 opintoviikon nimellislaajuuden verran tutkinnolle luonteenomaisella tavalla. Yrittäjyysosaamista on tutkinnossa laajemminkin joko pakollisena tai valinnaisena siten, kun se on työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta perusteltua. Tutkinnon perusteissa tulee tarkistettu t tt opiskelijoiden id turvallisuutta tt sekä opiskeluyhteisön ja opiskelijoiden hyvinvointia koskevia kohtia ammatillisessa peruskoulutuksessa - opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisympäristöjen yhteisöllisyyden vahvistaminen
Tutkinnon osien suorittaminen (1)OPM Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa aina ensisijainen tavoite. Perusteiden tulee mahdollistaa sen, että perustutkinto voidaan suorittaa suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on esimerkiksi yksilön opiskeluvalmiuksien, l i k i elämäntilanteen ä t tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista
Tutkinnon osien suorittaminen (2)OPM Yksilöillä tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tutkinnon perusteiden tulee tukea sitä, että tällaisissa i tilanteissa koulutuksen järjestäjät laatisivat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Työelämässä toimiville tai toimineille tulee ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain tavoitteiden mukaisesti olla tarjolla myös tutkinnon osien suorittamismahdollisuuksia. Mikäli yksilö suorittaa vain osan tai osia tutkinnosta, hän saa niiden suorittamisesta i t todistuksen t
Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteista yhteisiin tutkinnon perusteisiin OPM Ammatillisten tutkintojen tulee perustua osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin ja tutkintojen määrittelyssä ä tulee noudattaa EQF- suosituksen mukaan oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa. Näihin vaatimuksiin vastaamisen helpottamiseksi tulee opetussuunnitelman perusteet ja näyttötutkinnon perusteet laatia tutkinnon perusteet -asiakirjaksi, Tutkintojen muodostumisosista käytetään myös ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavissa tutkinnoissa nimitystä tutkinnon osa. Tutkinnon perusteissa tulee ottaa huomioon opetussuunnitelmaperusteisena ja näyttötutkintona tutkinnon suorittamisen erityispiirteet. Perustutkintojen ammattiosaamisen näytön perusteet valmisteltava osaksi tutkinnon perusteita
Käsitteitä yhtenäistetty perustutkintojen perusteissa Tutkinnon perusteet käsite otettu käyttöön eli kyseessä on aina x-perustutkinnon perusteet, mutta määräyksessä osoitettaan, että käsite vastaa opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteita. Opintokokonaisuus-käsitteen tilalla käytetään tutkinnon osa käsitettä. Tutkinto t jakautuu tutkinnon tki osiin ja opiskelija/ tutkinnon tki suorittaja suorittaa tutkinnon osia / tutkinnon ja saa tutkintotodistuksen. Koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon perusteiden pohjalta opetussuunnitelman. Koulutus sisältää opintoja Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) käytetään sekä säädöksissä että perusteiden tekstissä myös opinnot käsitettä.
Uudistuneet tutkinnot ja perusteet Ammatilliset tutkinnon osat muodostettu työelämän toimintakokonaisuuksista Tutkinnot t ja tutkinnon tki osien ammattitaitovaatimukset/tavoitteet määritelty tutkinnon suorittavan henkilön oppimistuloksina /tietoina, taitoina ja osaamisena/pätevyytenä ( tutkintojen EQFtasomäärittelyt tulevat myöhemmin) Epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamisen edistäminen (osaamisen tunnustaminen - opiskelijan arviointimääräyksissä ) Myöhemmin oppimistulosten i t lisäksi i lisäinformaatiota t opintopisteillä (ECVET) kansallinen toimivaltainen viranomainen määrittelee tutkintojen ja tutkinnon osien opintopisteet - (OPM-OPH (ei vielä tehty)
Uudistuneet tutkinnot ja perusteet Kuhunkin tutkintoon sisältyy yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana (vähintään 5 ov). Terveyttä ja työkykyä vahvistavat osiot sisällytetty osaksi ammatillisia tutkinnon osia Kunkin tutkinnon terveydentilavaatimukset määritelty liiteosassa
Perustutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatilliset tutkinnon osat - Pakolliset ja valinnaiset i tutkinnon tki osat - Ammattipätevyyttä yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) - Pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat
Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi/ ammattitaidon osoittamistavat Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ovat samat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa, mutta suorittamistavat eroavat. Ammatilliset tutkinnon osat muodostettu ja nimetty työelämän toimintakokonaisuuksien mukaan. Ammattitaitovaatimukset määritelty oppimistuloksina ( tiedot, taidot, osaaminen/pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessien,-tehtävien, -menetelmien ja - materiaalien aa e sekä työn perustana a olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Arviointikriteerit määritelty arvioinnin kohteittain kolmelle tasolle tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Ammattitaidon osoittamistavoissa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa pääosin samat periaatteet ja kirjoitettu samaan lukuun
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) OPM Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee sisältää ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja, joista on säädetty Valtioneuvoston päätöksellä (213/1999) Ammattitaidon saavuttamista tukevien tutkinnon osien kytkennän tutkinnossa vaadittuun ammattitaitoon tulee näkyä ä esimerkiksi arviointikriteerien määrittelyssä. ä Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin tulee määritellä, jotta yhteistyö, yhteisen opintotarjonnan hyödyntäminen ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimii sujuvasti.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot perusteissa - sisällytetään ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin ja arvioidaan niiden yhteydessä 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö 3. Ammattietiikka 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. Aloitekyky ja yrittäjyys 6. Kestävä kehitys 7. Estetiikka 8. Viestintä- ja mediaosaaminen 9. Matematiikka ja luonnontieteet 10. Teknologia ja tietotekniikka 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit (sisältää kulttuurien väliset taidot (sis. tasa-arvoasiat) ja kansainvälisyyden)
Opintopolut ja tutkinnon suorittaminen joustavaa opiskelijalle Tutkinto, koulutusohjelma/osaamisala, tutkintonimike Pakolliset, valinnaiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat 1. Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat 2. Perusteissa valmiiksi määritellyt tutkinnon osat 3. Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista, Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 4. Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 5. Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat - yksilöllinen tutkinnon laajentaminen Tutkinnon suorittaminen osina sekä koulutuksen ja työelämän vuorottelumahdollisuudet Tutkinnon täydentäminen lukio-opinnoilla ja/ tai ylioppilastutkinnolla /kahden tutkinnon suorittaminen
Koulutuksen järjestäjillä mahdollisuuksia tarjonnan monipuolistamiseen - työelämän ja opiskelijoiden tarpeiden mukaan Koulutuksen järjestäjä voi ammatillisessa peruskoulutuksessa suunnitella ja tarjota tutkinnon osia paikallisen, alueellisen, kansainvälistyvän työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin vastaamiseksi myös yhdessä muiden järjestäjien kanssa Paikallisesti tarjottavia ammatillisia tutkinnon osia voi sisältyä: valinnaisiin perusteissa määritellyissä rajoissa, eroja pt:t - ns, muihin valinnaisiin väh.10 ---- - ammatillista osaamista yksilöllisesti syventäviin tutkinnon osiin Paikallisesti tarjottavia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ( yhteiset opinnot) voi sisältyä : - valinnaisiin perusteiden tavoitteiden pohjalta 1-4ov - ns muihin valinnaisiin ammatillisissa (enintään10 ov) myös lukiosta - vapaasti valittaviin (enintään10 ov)
Perustutkinnon perusteiden sisältö Johdanto 1. X-tutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen 2. Perustutkinnon tki perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa 3. Perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona 4. X perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ( yhteiset opinnot), tavoitteet ja arviointi 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat 7. Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 8. Muut määräykset ammatillisessa peruskoulutuksessa 9. Liiteosa
Muut määräykset ä ammatillisessa peruskoulutuksessa Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Opiskelijan arviointi luku 6 ja Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma muut Työssäoppiminen määräykset ja ammatillisessa työturvallisuus peruskoulutuksessa luku 7Muut Ammatillinen erityisopetus Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppisopimuskoulutus Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijahuolto
Liiteosa Ammattialan kuvaus ja arvoperusta Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset til ti t ammatillisessa peruskoulutuksessa Yleiset arviointikriteerit, joiden pohjalta koulutuksen järjestäjä voi määritellä paikallisesti suunniteltujen tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat
PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö 211O 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman yhteinen osa koulutuksen järjestämisen opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena, näyttötutkintona ja oppisopimuksena p (L 630/1998, 15, 17 ) opetuksen järjestämismuodot kuten lähi-, etä-, monimuoto- ja verkko-opetus sekä työssäoppiminen (L 630/1998, 15, 16 ) suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä opiskelijoiden mahdollisuudet täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto opintojen tarjonnan yhteistyössä y muiden koulutuksen järjestäjien j j ja työelämän ä kanssa (L 630/1998, 14, 10 ) toimenpiteet opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/1998, 9 ) yhteiset toimintatavat opiskelijan arvioinnin (L 601/2005, 25a ) toteuttamisesta luvun 7 mukaisesti luvun 8 mukaisten muiden määräysten toteuttamisen henkilöstön kehittämissuunnitelman.
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammattiosaamista syventävien tutkinnon osien (tutkintoa yksilöllisesti laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty.
PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä 3.2 Näyttötutkintojen tki t järjestäminen j 3.3 Näyttötutkinnon suorittaminen 34Nä 3.4 Näyttötutkinnon tki perusteet t 3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 3.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 3.7 Todistukset 3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus
Tutkinnon järjestäjän ja valmistavan koulutuksen järjestäjän toimet perustutkintojen perusteiden uudistuessa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma uudistettava tutkintotoimikunnan asettamassa aikataulussa ja ennen uusien perusteiden mukaisten tutkintotilaisuuksien järjestämistäj järjestämissopimukset säilyvät ennallaan koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkintojen perusteiden mukaisesti henkilökohtaistaminen uudistettujen tutkintojen perusteiden mukaisesti
Valmistavan koulutuksen ja tutkinnon järjestäjän huomioitava, it toisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osan sisällyttäminen osaksi ammatillista perustutkintoa: tutkintotilaisuuksia voivat järjestää vain ne laitokset, joilla on voimassa oleva näyttötutkintojen järjestämissopimus ko. tutkinnosta -> moni koulutuksen u u järjestäjä jes äjä joutuu uu ostamaan aa tutkintotilaisuuden todistuksen tutkinnon osan (tai tutkinnon) suorittamisesta antaa aina kyseisen (toisen tutkinnon) tutkintotoimikunta Näyttötutkintojärjestelmässä tki t j t ä ä perustutkinnon tki tutkintotoimikunnan tki t t i ik tulee hyväksyä toisen tutkintotoimikunnan antama todistus osaksi perustutkintoa sen mukaan kuin perustutkinnon perusteessa on määrätty
Lisätietoa www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot/ Ammattikoulutus/ Ammatillisten perustutkintojen uudistaminen KIITOS