Pentti Meklin (toim.)
1. Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-uudistuksen aikana tai mitä Kunnissa on tapahtunut? 2. Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla on eri tutkimusmoduulien näkökulmista? 3. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Paras-uudistuksen erilaiseen etenemiseen eri kunnissa? 4. Miten valtionohjaus on tukenut Parasuudistuksen toimeenpanoa kunnissa?
Eri moduulit tuottavat raportin Parasuudistuksen I lähtötilanteesta 2006-2009 II Lopputilanteesta 2012 Väliaikana hankitaan aineistoa kuntien toimenpiteistä
Eri moduulit tuottavat raportin Paras- uudistuksen I: Lähtötilanteesta 2006-2009 II: Lopputilanteesta 2012 Väliaikana hankitaan aineistoa kuntien toimenpiteistä
Paras-uudistus on yllättävän jäsentymätön! Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta
- Kunnat eivät tulevaisuudessa selviä nykyisillä rakenteillaan tehtävistään tai selviytyvät huonosti Miksi? a. Kuntalaisten palvelutarpeiden kasvu (menot) tulevaisuudessa on käytettävissä olevien voimavarojen kasvua (tulot, palveluresurssien hankinta rahoitetaan tuloilla) nopeampi. b. Kuntien eriytyvä kehitys toiset kasvavat, toiset taantuvat kasvavilla seuduilla tarvetta panostaa toimintojen sijoitteluun MAL - Tavoitteena toimiva kunta- ja palvelurakenne > elinvoimainen kunta millainen se on?
Kunta a. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Talouden tasapaino Kunta b. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Talouden tasapaino Vaalit, muu vaikuttaminen MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Vaalit, muu vaikuttaminen MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Verot, maksut ja valtionsouudet Tulot Palvelut Menot Verot, maksut ja Valtionosuudet Tulot Palvelut Menot Kunta a. paikallisyhteisönä: Kuntalaiset Yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt Kunta b. paikallisyhteisönä: Kuntalaiset Yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt Työssäkäynti- tai asiointialue tahi muu toiminnallinen kokonaisuus: elämä yli kuntarajojen - pendelöinti, palvelun käyttö, muuttoliike... Lähde: Meklin ja Paatelainen 2006 täydentäen.
Yhteistä kaikille Paras-lain keinoille on suurempi kuntakoko, suuremmat väestömäärät, suuremmat alueet Synnyttää monia kriittisiä ajatuksia: Mikä on suuruuden mittari? Asukasmäärä? Pinta-ala? Ovatko kaikki kunnat nyt liian pieniä, kun niitä patistellaan yhteen? Kun toiset ovat jo nyt suuria, niissä suuruuden tuomat hyödyt pitäisi jo olla saavutettu jne. Onko näin? Tavoiteltava suuruus: Organisaatiopuolella ei ole sanottu, paikallisyhteisöpuolella työssäkäyntialue
Kuntaliitos, yhteistoiminta-alueet eivät itsessään tuo tavoiteltuja hyötyjä, ne tuovat toiminnan kehittämismahdollisuuksia, kehittämispotentiaalia Kehittämispotentiaalia on eri kohdissa: palvelujen järjestämistavoissa, palveluverkossa, johtamisjärjestelmissä, alueen kehittämisessä jne. Miten kunnat ovat ottaneet ja ottavat tämän käyttöön? Tämä on ARTTU-ohjelman keskeinen tutkimusteema jatkossa.
Kuntaliitos: kehittämispotentiaalia on sekä organisaation että paikallisyhteisön puolella, koska molemmat yhdistyvät Yhteistoiminta-alue: lähinnä vain soteja/tai toisen asteen koulutus, muu ennallaan Kaupunkiseudut: paikallisyhteisön toimintojen sijoittelu, muuten kunnat ovat itsenäisiä Muut kunnat: Paras-uudistus ei tuo lisää kehittämispotentiaalia
Erilaisissa olosuhteissa keinojen käytön vaikutukset ovat erilaisia Kuntatyypeissä: kaupunkimaiset, taajaan asutut, maaseutumaiset Eri kokoisissa kunnissa asukasluku Lisäksi vaikutukset saattavat olla riippuvaisia Pinta-alaltaan erilaisissa kunnissa Kasvavissa ja taantuvissa kunnissa Väestörakenteeltaan erilaisissa kunnissa > ikääntyvät
Kuntien talous Sote-palvelut Opetus Henkilöstö Kasvavat kaupunkiseudut Johtamisjärjestelmä Kuntalaiset Tasa-arvovaikutukset Kielelliset vaikutukset