Kirkkonummen kunta kaavoituskatsaus 2011 2012
Johdanto Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan Kirkkonummen kunnassa ja Uudenmaan maakunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Kaavoituskatsauksen lisäksi tietoja saa vuosien 2011-2012 kaavahankkeista myös kunnanvaltuuston hyväksymästä kaavoitusohjelmasta. Molemmat on julkaistu kaavoituksen kotisivuilla. Kaavoituksen kotisivujen osoite on www.kirkkonummi.fi/ pikalinkki kaavat, tontit ja paikkatiedot / kaavoitus Laajentuva toimintaympäristö Kirkkonummi osallistuu muiden Helsingin seudun kuntien kanssa metropolialueen kehittämiseen. Metropolialueeseen kuuluvat pääkaupunkiseutu ja sitä ympäröivät KUUMA-kunnat, joiden toimintaan Kirkkonummi liittyi vuonna 2010. Yhteistyö jatkui Helsingin seudun, KUUMA-kuntien ja Kirkkonummen naapurikuntien kesken vuonna 2011. Lisääntynyt yhteistyö ja seudullinen näkökulma vaikuttavat merkittävästi yhdyskuntasuunnitteluun, koska suuri osa hankkeista koskee juuri maankäyttöä, asuntorakentamista ja liikennettä (MAL). Vuoden 2011 aikana valmistui Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) sekä Helsingin seudun kehityskuva Rajaton metropoli. KUUMA-alueen kehityskuvatyö pantiin käyntiin vuonna 2012. Vuonna 2011 aloitettiin Helsingin seudun kuntien ja valtion keskinäisen aiesopimuksen valmistelu ja se on tarkoitus hyväksyä vuonna Vuodet 2011 2012 lyhyesti Vuoden 2011 aikana hyväksyttiin keskisellä Kirkkonummella terveyskeskuksen, Kirkkotorin sekä Kyrkvallan ja Jokiniityn asemakaavojen muutokset. Vastaavasti itäisellä Kirkkonummella hyväksyttiin Ratavallin, Masalan koulun ja Kartanonrannan Sundet I ja II asemakaavojen muutokset. Vireillä olevat osayleiskaavahankkeet eivät hallinnollisesti edenneet vuoden 2011 aikana, 2012 käsittäen kuntien maankäyttöön liittyvän asuntotuotannon ja liikennehankkeet vuoteen 2020 saakka. Vetovoimaisen Kirkkonummen kehittyminen jatkuu: asukasluku nousee tasaisesti ja muu toimeliaisuus lisääntyy. Kunnan kiinnostavuus noussee entisestään, kun kantatie 51 (Länsiväylä) rakennetaan moottoritieksi, julkista liikennettä kehitetään sekä tarjotaan viihtyisä asuntomahdollisuuksia esimerkiksi kuntakeskuksesta ja rantaradan asemanseuduilta sekä uusilta pientaloalueilta. Tilastokeskuksen väkilukuarvion mukaan vuoden 2012 alussa kirkkonummelaisia oli noin 37 200 Kunnan palvelutarjonnan järkevä tuottaminen on jatkuva haaste, johon voidaan vaikuttaa pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla esimerkiksi laatimalla osayleiskaavoja, joissa palvelutarve voidaan ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon, tehostamalla kunnan maanhankintaa ja kaavoittamalla kunnan omistamia maita. Kunnan tavoitteena on edelleen taloudellinen ja ekologiselta jalanjäljeltään perusteltu maankäyttö sekä hyvä elinympäristö, johon päästään mm. eheyttämällä yhdyskuntarakennetta. Varsinkin keskusta-alueiden ja asemanseutujen kehittäminen jatkuu. Toisaalta rantaasemakaavojen yhteydessä tutkitaan aina ympärivuotisen asumisen sijoittamismahdollisuudet. Asuntorakentamisen kaavavaranto on edelleen hyvä mahdollistaen kodit yli 6000 asukkaalle. Myös liike- ja yritystoiminnan kaavavarannot ovat verraten hyvällä tasolla. koska tuolloin laadittiin lukuisia suunnittelun edellyttämiä selvityksiä. Tarkoituksena on saada syksyyn 2012 mennessä Jorvaksen ja Inkilän, Gesterbyn ja Sepänkylän sekä Kylmälän osayleiskaavaehdotukset nähtäville. Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavoitus, joka tuli vireille alkuvuodesta 2012, jatkuu kehityskuvan päivityksellä sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisella loppuvuodesta 2012.
Kuntakeskuksessa Munkinniityn ja Munkinmäenpuiston Kantvikin osayleiskaava asemakaavat pantiin vireille loppuvuodesta 2011. Masalassa sijaitsevan Bjönsinmäen asemakaavan muutos Masalan Urheilupuiston asemakaavan Tinanpuiston asemakaavahankkeen muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa Länsi-Jorvaksen asemakaava tarkistettiin vuonna 2011. Veikkolanportti, asemakaava. Vuoden 2011 aikana Tolsan asemanseudun, Köpaksenkulman, Jorvaksenmyllyn ja Sjökullan oppimiskeskuksen asemakaavaehdotukset olivat nähtävillä sekä myös Edesholmenin ja Rysshamnenin rantaasemakaavaehdotukset. Luonnoksena nähtävänä oli Haga II ranta-asemakaava. Kaavoitusohjelman hankkeista vireilletuloa odottavat edelleen: Eteläisen Gesterbyn asemakaavan muutos Vesitorninmäen asemakaava Juhlakallion asemakaava (hankkeen käynnistys siirtynee vuodelle 2013) Uusia kaavoitushankkeita vuodelle 2012 ovat: Kuusalan asemakaavan muutos ja laajennus Kantvikin teollisuusalueen muutos Prikirannan asemakaava (ent. Strömsbynranta) Sarvvikin asemakaavan muutos korttelit 2214 2217 Kartanonrannan asemakaavan muutos kortteli 2133 Veikkolan teollisuusalueen muutos Lapinkylän keskustan asemakaava Suoritetietoja 2009 2010 2011 laadittuja osallistumis- ja arviointisuunnitelmia 10 5 4 kaavaehdotuksia 8 7 6 kaavaluonnoksia 1 3 1 nähtävilläolopäiviä 270 430 213 kaavalausuntoja 116 195 84 huomautuksia ja muistutuksia 30 155 9 kunnanvaltuustossa hyväksyttyjä kaavoja ja muutoksia (kpl/ha) 1/670 3/38,66 7/114 pidettyjä asukastilaisuuksia / kaavaesittelyjä 10 7 17 vahvistettuja haja-asutusalueteiden ja katujen nimiä 1 3 5 lainvoimaista osayleiskaava-aluetta yhteensä (ha) 7154,47 8509,07 8509,07 lainvoimaista asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 2859,96 2960,47 2960,47 lainvoimaista ranta-asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 672,45 672,45 694,30
Kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmästä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaate on yksikertainen: laajaalaisempi ja yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat ohjausväline, jolla linjataan koko maan ja myös Helsingin seudun kehittämisen kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat mm. alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energianhuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Helsingin seudun erityskysymyksissä keskitytään mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen kuten asemapaikkojen tiivistämiseen ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen. Valtakunnallisten aluekäyttötavoitteiden toteutumista on edistettävä kaikilla kaavatasoilla. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaatteet ja tarpeelliset alueet maakunnan kehittämisen kannalta. Kaava on ohjeena laadittaessa yleis- ja asemakaavoja, mutta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella. Kirkkonummea koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto ja sen vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle sitä, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Kirkkonummen kunta on oikeusvaikutteisten yleiskaavojen alaisuudessa. Saaristo- ja rannikkoalueita koskee osayleiskaava sekä muita alueita koskee Kirkkonummen yleiskaava 2020. Lisäksi maankäyttöä on tarkennettu osayleiskaavoilla Veklahdessa, Lapinkylässä, Bro-Kolsarissa, Heikkilässä ja Kuntakeskuksen 1. vaiheen alueilla. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle taajama-alueilla tai muilla alueilla, joille on suunniteltu tiiviimpää rakentamista. Asemakaavassa määrätään mm. korttelialueiden käyttötarkoitus ja rakennusoikeus sekä esimerkiksi rakennusten kerroskorkeus ja sijoitus tontilla. Määrittelyt voivat vaihdella korttelin eri tonteilla. Lisäksi asemakaavoissa osoitetaan tavallisesti puistojen, leikki- ja pysäköintipaikkojen sekä teknisen huollon alueet jne. Mitä keskeisemmällä paikalla yhdyskuntarakennetta suunnittelualue sijaitsee tai jos esimerkiksi lähiympäristön rakennuskannan merkittävyys asettaa suunnittelulle erityisvaatimuksia tai luonnon erityispiirteet asettavat rakentamisrajoituksia, sitä tarkempi asemakaava laaditaan. Asemakaavaa täydentävät usein myös laatu- ja ympäristöohjeet sekä rakentamistapaohjeet. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava on asemakaava, jonka tarkoitus on ohjata ja järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueilla. Kaava laaditaan useimmiten maanomistajan pyynnöstä ja kunta hyväksyy kaavan. Maankäyttösopimukset Kunta ja maanomistajat tekevät maankäyttösopimuksia, kun asemakaava laaditaan yksityisten omistamille maille. Sopimukset tehdään kaksivaiheisesti. Ennen asemakaavoituksen käynnistämistä tehdään kaavoituksen käynnistämissopimukset. Kun kaavan sisältö on ratkaistu ja kaavaehdotus on ollut nähtävänä, neuvotellaan lopulliset maankäyttösopimukset, jotka kunnanvaltuusto hyväksyy. Maankäyttösopimuksilla kunta ja maanomistaja sopivat maanomistajan osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin (maankäyttösopimuskorvaus), asemakaavan toteuttamisaikataulusta ja -tavasta sekä yleisten alueiden luovuttamisesta kunnalle ja muista sopimusaluetta koskevista tapauskohtaisista asioista.
Maankäyttösopimukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL12 a luku), jonka mukaan niillä asemakaavoitettavan alueen maanomistajilla, joille asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kaavan toteuttamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Maankäyttösopimusta edellyttävien kaavahankkeiden kaavoittajan on oltava ammattitaitoinen, ja hänen pätevyytensä todetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Myös alikonsultit on hyväksytettävä kunnassa. Kaavoitusohjausmaksu Maankäyttösopimusta ei yleensä ole tarvetta tehdä, mikäli kaavasta ei aiheudu kunnalle oleellisen suuria kunnallisteknisiä tai muita rakentamiskustannuksia eikä maanomistajan rakennusoikeus merkittävästi lisäänny. Tällöin sovelletaan kaavoitusohjausmaksua. Maanomistajien aloitteesta käynnistyvistä kaavoitushankkeissa, jotka eivät edellytä maankäyttösopimusta, maanomistaja velvoitetaan suorittamaan kunnalle kaavoitusohjausmaksu, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (59 ). Kaavoitusohjausmaksuluokkia on kolme kaavan vaativuudesta riippuen. Käytettävä maksuluokka todetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.
Voimassa oleva maakuntakaavoitus Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa 2006. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010. Vaihekaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarataalueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu. Maakuntakaavan uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen käynnistyi vuoden 2011 alussa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistyttyä. Vireillä olevan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan uudistamisen perusrakenne koostuu neljästä pääteemasta, joiden pääperiaatteita ovat: alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta kylien ja muun haja-asutuksen ohjaaminen. Kesällä 2011 nähtävillä ollut maakuntakaavaluonnos mahdollistaa 430 000 uutta asukasta tavoitevuoteen 2035 mennessä. Työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi. Näin ollen tavoitevuonna Uudellamaalla asuisi kaksi miljoonaa ihmistä. Tällä hetkellä maakunnassa asukkaita on noin 1,5 miljoonaa. Maakuntakaavaluonnoksesta annettiin yli 250 mielipidettä ja noin sata lausuntoa, sisältäen Kirkkonummen kunnan syyskuussa 2011 antaman lausunnon. Kaikessa annetussa palautteessa puhutti erityisesti uudet ja kasvavat taajama-alueet,tiivistettävät alueet, virkistysalueet, kylät, isot liikennehankkeet sekä kaupan sijoittumisen ohjaaminen. Luonnoksesta saadun palautteen, vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin pohjalta kaavaluonnoksen ratkaisuja tarkistetaan tarvittavilta osin. Maakuntakaavaehdotus tulee nähtäväksi huhtikuussa 2012. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava koskee Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa, josta Kirkkonummen kunta antoi lausuntonsa kesällä 2011. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan joulukuussa 2011. Seuraavaksi kaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Yhteystiedot Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, puhelinvaihde (09) 4767 411 sähköposti: toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi
KESKINEN KIRKKONUMMI VALMIIT JA VIREILLÄ 2011 Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin loppuvuodesta 2011. Kaavaluonnos valmistunee vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on suunnitella alueelle etupäässä pientalovaltaisia asuntoalueita lähipalveluineen ja uusine liikennejärjestelyineen. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet asetetaan kehityskuvan päivityksen yhteydessä. Suunnittelualueelle on saatettu voimaan rakennus- ja toimenpidekielto kaavoituksen ajaksi. (Tero Luomajärvi) Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä 2010. Kaavaehdotus on työn alla ja tullee nähtäville ennen kesää 2012. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mm. julkisten palvelujen tarve ja vesihuollon järjestäminen sekä linjataan uusi ajoneuvoyhteys kuntakeskuksesta Masalaan ja pohjoiseen. Ratkaisusta riippuen uusien asukkaiden määräksi arvioidaan n. 300. Kaavaalueelle on saatettu voimaan rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavan laatimisen ajaksi. (Aija Aunio / Mikael Pettersson) Kirkkotorin asemakaavan muutos hyväksyttiin ja sai lainvoiman 2011. Kaava turvaa toritoiminnot mahdollistamalla mm. monipuoliset kulttuuripalvelut kuten kirjaston laajentamisen ja paikan kunnan kulttuurikeskukselle. Maankäyttöratkaisu säilyttää kirkon alueen näkymien keskipisteenä ja lisää liikerakentamista alueella. (Tero Luomajärvi) Pitäjäntuvanpuiston asemakaavan muutos syntyi, kun alue rajattiin pois Kirkkotorin asemakaavasta. Muutos hyväksyttäneen vuoden 2012 aikana, joskin alueen kiinteistöjen pysäköintijärjestelyt saattavat vaatia sopimusta kunnan kanssa. (Tero Luomajärvi) Kirkkonummen asemanseutua kaavoitetaan useana eri hankkeena. Ensimmäisen vaiheen asemakaava mahdollisti matkakeskuksen ja siihen liittyvän pysäköintitalon rakentamisen. Asemanseudun 3. vaiheen asemakaava käsittää rautatien etelänpuoleisen Munkinmäen alueen, jonka kaupallista vetovoimaa on pyritty lisäämään. Alueelle on mahdollista rakentaa mm. vähittäiskaupan suuryksikkö. Matkakeskuksen tuntumassa sijaitsevan terveysaseman kaavamuutos hyväksyttiin ja sai lainvoiman vuonna 2011. (Tero Luomajärvi) Asemanseudun 2. vaiheen asemakaava käsittää Finnsbackan kerrostaloalueen eteläisimmät korttelit, radan alittavan uuden katuyhteyden sekä uuden kaupallisen keskittymän radan eteläpuolella. Hanke on viivästynyt tavoitellusta aikataulusta. Kaava hyväksyttäneen vuonna 2012 edellyttäen, että tarvittavat maankäyttösopimukset on saatu tehdyksi. (Tero Luomajärvi) Munkinmäenpuiston asemakaava kuuluu asemanseudun kokonaisuuteen. Suunnittelualue käsittää Munkinmäen entisen tilakeskuksen lähialueineen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavamuutoksen keskeinen tarkoitus on alueen liikennejärjestelyjen parantaminen mm. varmistamalla Munkinmäentien ja Luostarinrinteen risteyksen toimivuus kiertoliittymällä. Myös risteysalueen tuntumassa oleva asematunnelin eteläinen sisäänkäyntialue on tarkoitus muuttaa edustavammaksi. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. Hanke pantiin vireille loppuvuodesta 2012, jonka jälkeen kunnanhallitus on kahdesti keskustellut ns. kartanonmäen suunnittelusta. Tavoitteeksi on asetettu kuntakeskuksen muuta rakentamista huomattavasti korkeamman rakentamisen sijoittamista alueelle. Tämä tarkoittaa mm. tornitaloja. Yhdyskuntatekniikan toimiala on saanut toimeksiannon panna vireille diplomityön laatimisen alueelle kunnanhallituksen tavoitteiden mukaisesti. Kaavahankkeen aikataulusta on todettu, että se sisällytetään kesällä 2012 käsiteltävään kaavoitusohjelmaan. (Mikael Pettersson)
Munkinniityn asemakaavassa kehitetään Prisman liikealuetta taajamakuvallisesti ja liikenteellisesti korkeatasoisena alueena sekä osoitetaan tilavaraukset kaupunkiradalle. Asemakaavan muutoshanke käynnistyi loppuvuodesta 2012, jolloin laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavaehdotus tullee nähtäväksi ennen kesää 2012. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Tero Luomajärvi) Tolsan asemanseudun asemakaava valmistui alkuvuodesta 2012. Maankäyttösopimusten saatua lainvoiman kaava voidaan Tolsan aseman läheisyyteen sijoittuva kaavahanke hyväksyä. Kaava käsittää Tolsan aseman uudistuvat maankäyttöjärjestelyt ja liityntäpysäköinnin sekä kerrostalo- ja pienkerrostalokortteli noin 700 asukkaalle. Lisäksi alueelle on tarkoitus sijoittaa lähipalveluja, kuten elintarvikemyymälä sekä pieniä nk. kivijalkamyymälätiloja. (Aija Aunio) Abrasinmäen asemakaavan muutos tekee liiketilojen rakentamisen mahdolliseksi nykyisten toimitilarakennusten korttelialueille. Kaavamuutos valmistui jo vuoden 2011 alussa, mutta se voidaan hyväksyä vasta sopimusneuvottelujen jälkeen. Kaavan hyväksyminen ajoittunee vuoden 2012 alkupuolelle. (Mikael Pettersson) Kyrkvallan ja Jokiniityn asemakaavan muutos hyväksyttiin 2011. Kaavasta on valitettu. Muutos luo edellytykset uuden julkisen rakennuksen sijoittamiselle Kantohaan eteläpuolelle. Samassa yhteydessä on tarkasteltu asuntokortteleiden kaavallinen ajantasaisuus. (Simon Store) Eteläisen Gesterbyn (ent. Gesterby ja pohjoinen Kantohaka) kaavamuutos tähtää asuntoalueen täydennysrakentamisen mahdollistamiseen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen parantamiseen Gesterbyn ideasuunnitelman mukaisesti. Kaavoituksen eteneminen edellyttää neuvotteluja alueen asunto-osakeyhtiöiden kanssa. Kaavaehdotus valmistunee loppuvuonna 2012. ALOITETAAN 2012 Kaavoitusohjelma käsittää poikkeuksellisesti ainoastaan vuoden 2012. Kunnanvaltuusto toteaa hyväksymispäätöksessään, että päätökset vuosien 2013 2016 kohteista tehdään, kun uusi kaavoitusohjelma tulee käsittelyyn kesällä 2012. Vesitorninmäen asemakaavahanke ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa. Kunta on ilmaissut halunsa sijoittaa uusi koulu suunnittelualueelle ja hankkia tarkoitusta varten tarvittavan alueen kunnalle. Kunnanvaltuusto on vuoden 2012 alussa päättänyt hakea lunastuslupaa noin kuuden hehtaarin alueelle. Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan mukaisesti aluetta kehitetään kerrostalopainotteisena alueena noin 750 uudelle asukkaalle. Juhlakallion asemakaava käsittää entisen kunnantalon ja sen lähialueen. Kunnantalosta järjestettiin vuoden 2011 aikana tontinluovutuskilpailu, mutta kunnanhallitus hylkäsi tarjoukset. Alue toteutetaan pientalovaltaisena asuntoalueena. Kaavoituksen aloitus siirtynee vuodelle 2013.
ETELÄINEN KIRKKONUMMI VALMIIT JA VIREILLÄ 2011 Kyrkogårdsön ranta-asemakaava tuli yli kolmen vuoden valitusprosessin jälkeen osittain lainvoimaiseksi lokakuussa 2011. (Aija Aunio) Edesholmenin ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävänä syksyllä 2011 ja hyväksyttäneen kesän 2012 aikana. Tavoitteena on suunnitella saarelle kokous- ja edustustiloja 20-30 henkilölle. Erillistavoitteena selvitetään mahdollisuus järjestää liikenne mantereelta saarelle, mikäli siltayhteys toteutuu. Vaihtoehtoisesti tutkitaan liikennöintiä vesitse sijoittamalla venesatamat sekä saareen että mantereelle. (konsultti/seppo Mäkinen) Bylandsuddenin ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävänä alkuvuodesta 2012 ja hyväksyttäneen vuoden 2012 aikana. Alue sijaitsee Ängeslandetin eteläkärjessä. Kaavan ensisijainen tarkoitus on ryhmitellä alueen vapaaajan rakennusten rakennusoikeudet uudelleen. Jo rakennetun loma-asuntoryhmän ja lisärakentamisen käyttö halutaan myös suunnitella siten, ettei rakennuspaikkoja muodosteta erillisiksi itsenäisiksi tiloiksi ja että niillä olisi yhteiskäyttöinen ranta-alue. (konsultti/seppo Mäkinen) Rysshamnenin ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävänä kesällä 2011 ja hyväksyttäneen alkuvuodesta 2012. Kaavamuutoksen tarkoitus on muuttaa Porkkalan niemellä sijaitsevan alueen maankäyttö nykytarpeiden mukaiseksi maanomistusmuutosten vuoksi. Alueelle halutaan rakentaa korkealuokkaisia loma-asuntoja sekä yksi omakotitalo. Kaavassa selvitetään rakentamisen määrä, sen luonne ja sijoittuminen. Myös riittävät yleiseen käyttöön soveltuvat virkistysalueet sekä luonto- ja maisema-arvot turvataan (konsultti/seppo Mäkinen) Haga II ranta-asemakaavaluonnos oli nähtävänä vuoden 2011 lopussa. Kaavaehdotus valmistunee vuoden 2012 aikana. Alue sijaitsee Ängeslandetin eteläkärjessä. Maanomistajan tavoitteena on kaavamuutoksen avulla järjestää uudelleen rakennusmahdollisuudet loma-asuntoja varten sekä tutkia mahdollisuuksia ympärivuotiseen asumiseen. Kunnan tavoite on turvata riittävät virkistysalueet ja määritellä alueelle soveltuva rakentamiseen määrä sekä sijoittuminen alueen luonto- ja maisema-arvot huomioon ottaen. (konsultti / Aija Aunio) Haapiorinteeseen (ent. Länsi-Hemvik), Pikkalanlahden tuntumaan kaavoitetaan pääasiassa kunnan omistuksessa olevalle alueelle pientalovaltainen asuntoalue noin 350 uudelle asukkaalle. Alue kytkeytyy sekä Kantvikin asuntoalueeseen että Hemvikin kosteikkoalueen eteläpuoleisen Strömsbyn alueen kehittämiseen. Kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta oli nähtävänä alkuvuodesta 2012. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Aija Aunio) Porkkalan merikylän yleissuunnitelman tavoitteena on merikylän elinvoimaisuuden turvaaminen tutkimalla virkistysmahdollisuuksien ja matkailuelinkeinojen lisäämistä, liikenneyhteyksien kehittämistä ja kyläasutuksen tehostamista sisältäen julkiset palvelut. Tavoiteasettelua on pohdittu vuoden 2011 aikana ja yleissuunnitelmaluonnos valmistunee loppuvuodesta 2012, mikäli hanketta ei päätetä poistaa tulevasta kaavoitusohjelmasta. (Mikael Pettersson / Aija Aunio) ALOITETAAN 2012 Kaavoitusohjelma käsittää poikkeuksellisesti ainoastaan vuoden 2012. Kunnanvaltuusto toteaa hyväksymispäätöksessään, että päätökset vuosien 2013 2016 kohteista tehdään, kun uusi kaavoitusohjelma tulee käsittelyyn kesällä 2012. Kantvikin osayleiskaavoitus aloitetaan loppuvuonna 2012 käymällä tavoitekeskustelu kaavan strategisista tavoitteista ja laatimalla alueelle kehityskuva. Selvitettäviä asioita ovat mm. joukkoliikenteen kehittäminen, alueen palvelutarve, luonto-olosuhteet, virkistysyhteydet sekä kytkentä Pikka-- lanlahden alueeseen. Alueen toteuttaminen edellyttää useimmiten asemakaavoitusta, josta päätetään erikseen. (Aija Aunio / konsultti)
Prikirannan (ent. Strömsbynranta) asemakaavoitus alkaa 2012 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Tavoite on suunnitella asuntoalue 200-250 uudelle asukkaalle sekä lisäksi julkisia palveluja ja siirtolapuutarha-alue. Helsingin kaupungin omistamille alueille Pikkalanlahden rantaan on kaavailtu mm. virkistys-, loma- ja satamatoimintaa sekä niihin liittyviä oheistoimintoja. Kaavoituksen käynnistämis-sopimus on alle kirjoitettu ja lisäksi kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Aija Aunio / Tero Luomajärvi) Kantvikin teollisuusalueen vuonna 1981 vahvistetun asemakaavan muutos alkaa ja hankkeen tavoitteena on maankäytön tarkistaminen vastaamaan nykytarpeita. Kaavoitus edellyttää kaavoituksen käynnistämisja maankäyttösopimusta. Sepänkannas rakentuu
ITÄINEN KIRKKONUMMI VALMIIT JA VIREILLÄ 2011 Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava-aluetta kehitetään vuonna 2007 hyväksytyn kehityskuvan mukaisesti seudullisesti merkittävänä palvelu- ja työpaikka-alueena vähittäiskaupan suuryksiköineen, toimitiloineen ja toimistoineen. Lopputilanteessa työpaikkoja on arvioitu olevan noin 2500 sekä uusia asukkaita 2500-3000. Tarkentuneiden maankäyttösuunnitelmien pohjalta laaditut pääosin liikennettä koskevat selvitykset sekä aluetta koskeva kaupallinen selvitys valmistuivat vuoden 2012 alkupuolella. Kaavaehdotus asetettaneen nähtäville keväällä 2012. (Tero Luomajärvi / Simon Store) Kartanonrannan asemakaava (Sundet I ja II asemakaavojen muutos) sai lainvoiman vuoden 2011 alussa. Kaavamuutoksella parannetaan Kartanonmäen palvelu- ja liikerakentamisen toimintaedellytyksiä mm. siten, että alueelle voidaan toteuttaa markettyyppinen elintarvikemyymälä sekä muita lähipalveluja. Kaavamuutos ei nostanut alueen asuinrakennusoikeutta. (Tero Luomajärvi / konsultti) Ratavallin asemakaava sai valitusprosessin jälkeen lainvoiman loppuvuodesta 2011. Kaavan myötä käynnistyy Masalan taajama uudistusprosessi, joka koskee sekä julkisten alueiden laadullista parantamista, Masalantien liikennejärjestelyjen kehittämistä ja taajamakuvan muuttamista pienkaupunkimaiseksi. Ratavallin suurkorttelimainen maankäyttöratkaisu luo viihtyisän asuinympäristön ja nostaa asemanseudun asukasmäärää noin 600 asukkaalla. Kerrostalot suojaavat piha-alueet ympäröivältä liikennemelulta. Alue sijaitsee erinomaisella paikalla, sillä sen välittömässä läheisyydessä Masalan rautatieasema ja linja-autopysäkit. (Simon Store) Tinapuiston alueen asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin 2011. Tavoitteena on suunnitella alueelle korkeatasoinen kerrostaloalue noin 700 uudelle asukkaalle, alueen olemassa olevien liikuntapalvelujen monipuolistaminen, paikan varaaminen päivittäistavarakaupalle sekä Masalan teatteritoiminnan huomioon ottaminen. Alue sijaitsee Masalan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Tero luomajärvi) Köpaksenkulman asemakaavan muutos, joka muuttaa rakentamattoman liikekorttelin asumiseen, valmistui vuoden 2011 lopussa ja hyväksyttäneen keväällä 2012. Kaavanmuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Seppo Mäkinen) Masalan koulun ja sen lähialueen asemakaavanmuutos mahdollistaa mm. Masalan koulun laajentamisen yhtenäiskouluksi. Kaava sai lainvoiman keväällä 2011. (Mikael Pettersson) Sortti-aseman kaavoittaminen Jorvakseen on kunnan ja HSY:n (Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) yhteishanke. Kaava valmistui vuoden 2011 lopussa ja tulee hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2012. (Seppo Mäkinen) Kantatien 51 ja moottoritieksi rakennettavan Länsiväylän äärellä sijaitsevan Jorvaksenkolmion asemakaavanmuutoksen ideoinnista järjestettiin tarjouskilpailu vuonna 2010. Kilpailun pohjalta on pantu vireille alueen kehittäminen Jorvaksen kaupalliseksi keskukseksi, joka kytkeytyy mm. Jorvaksen asematoimintoihin. Alueen kaavoitus käynnistyy ideasuunnitelman periaatteiden mukaisesti vuonna 2014, mikäli maakuntakaava tai tällä hetkellä vireillä oleva Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava aikanaan sallii vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen Jorvaksenkolmion alueelle, joka välittömässä läheisyydessä sijaitsevat sekä rautatieasema että linjaautopysäkit. (Tero Luomajärvi / konsultti) Inkilänportin asemakaava käsittää kantatien 51 ja Kehä III:n risteysalueen sekä siihen rajoittuvia alueita, joille on tarkoitus sijoittaa maakuntakaavan mahdollistamaa seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan ja tilaa
vaativan kaupan toimintoja. Lisäksi esim. huoltoasema sijoittunee alueelle. Hanke edellyttää myös mm. liikenne- ja hulevesisuunnittelua sekä kaupallisen selvityksen laatimisen. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty ja toimitettu osallisille. Kaavaluonnos tullee nähtäville vuonna 2012. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Tero Luomajärvi) Jorvaksenmyllyn asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä vuoden 2011 lopussa. Kaava mahdollistaa Jorvaksen liikenneaseman uudet asemajärjestelyt, jotta Liikenneviraston vireille panema ratasuunnitelman muutos voidaan hyväksyä. Kaava hyväksyttäneen kesän 2012 aikana. (Seppo Mäkinen) ALOITETAAN 2012 Kaavoitusohjelma käsittää poikkeuksellisesti ainoastaan vuoden 2012. Kunnanvaltuusto toteaa hyväksymispäätöksessään, että päätökset vuosien 2013 2016 kohteista tehdään, kun uusi kaavoitusohjelma tulee käsittelyyn kesällä 2012. Länsi-Jorvaksen (entinen Keski-Jorvas) asemakaavoittaminen pientalovaltaiseksi alueeksi noin 400 uudelle asukkaalle käynnistyy vuonna 2012. Kaavoitus tulee käsittämään myös Pokrovan luostarin alueet. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. Bjönsinmäen asemakaavan muutos sijaitsee Masalan keskustassa, kirkon lähiympäristössä. Hanke tähtää tyhjentyneen liikerakennuksen korvaamista kerrostaloasumisella. Kaavoitus pantaneen vireille kesän 2012 aikana, mikäli kaavoituksen käynnistämissopimus on hyväksytty. Ennen asemakaavan hyväksymistä tulee kunnan ja maanomistajatahojen kesken olla lainvoimaiset maankäyttösopimukset. Masalan urheilupuiston ja sen lähialueen asemakaavan muutoksella turvataan terveyskeskuksen laajentamismahdollisuudet. Lisäksi mahdollistetaan Masalantien varrella, urheilupuiston eteläpuolella olevan rivitalokorttelin uudistaminen.
Masalantien kehittämisselvityksen mukaisesti mm. Masalantien ja Sundsbergintien risteykseen toteutetaan kieroliittymä, samalla esim. koulukorttelin ja Temanan monitoimitalon tonttiliittymät poistuvat. Kaavamuutos käynnistynee ennen syksyä 2012. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Seppo Mäkinen) Sarvvik, kortteleiden 2214-2217 asemakaavanmuutos pannaan käyntiin maanomistajatahon aloitteesta. Nykyisen asemakaavan sisältö ei vastaa uudistuneita tarpeita asuinrakentamisen sijoittamiseksi alueelle. Tarkentuneen näkemyksen mukaan alueelle kaavaillaan nykyistä enemmän kerrostalorakentamista. Koska tavoitteena ei ole rakennusoikeuden nostaminen, ei voimassa olevaa maankäyttösopimusta ole tarpeen muuttaa. (Tero Luomajärvi / konsultti) Kartanonranta, korttelin 2133 asemakaavanmuutoksella mahdollistetaan päiväkotitoiminta alueella. Kaavanmuutos tehdään vuoden 2012 aikana. (Mikael Pettersson)
POHJOINEN KIRKKONUMMI VALMIIT JA VIREILLÄ 2011 Kylmälän osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä 2010. Kaavaehdotuksen laadinta on vireillä ja se asetettaneen nähtäville syksyllä 2012. Kaavoituksen tavoitteena on eheyttää kylärakennetta, ohjata asuminen sille sopiviin paikkoihin sekä osoittaa riittävät virkistysalueet ja johdonmukaiset ulkoilu- ja ratsastusreitit. Samalla tutkitaan liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen parantamismahdollisuuksia sekä selvitetään alueen palvelutarve kuten vesihuolto. (Seppo Mäkinen) Perälänjärven asemakaavamuutos on ajantasaistettu mm. vesihuollon ja liikennejärjestelyjen osalta. Kaavanmuutoksessa on osoitettu varaus Espoo-Vihti-Lohja -ratalinjalle. Kaava valmistui alkuvuodesta 2011, mutta se hyväksyttiin vasta alkuvuonna 2012 maankäyttösopimusten tultua lainvoimaisiksi. (Mikael Pettersson) Myös Suonsyrjän asemakaavan muutos on pantu vireille alueen vesihuollon rakentamisen ja liikennejärjestelyjen parantamisen johdosta. Muutosehdotus oli nähtävillä keväällä 2009. Kaavamuutoksessa otetaan huomioon uusi Turunväylän meluselvitys jonka laatiminen on viivästyttänyt kaavaprojektia. Kaava on tarkoitus saattaa hyväksymiskäsittelyyn kevään 2012 aikana. Hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Mikael Pettersson) Sjökullan oppimiskeskuksen asemakaava valmistui alkuvuodesta 2012 ja hyväksytään keväällä 2012. Kaavoitus mahdollistaa koulun laajennuksen ja päiväkodin rakentamisen alueelle. (Seppo Mäkinen) Kurkgårdin ranta-asemakaavan osallistumisja arviointisuunnitelma on hyväksytty ja se on toimitettu osallisille vuonna 2009. Maanomistajan tavoitteena on muuttaa tilakeskuksen maankäyttö nykytarpeita vastaavaksi sijoittamalla käyttämättömät rakennusoikeudet kartanonalueella useampaan yksikköön, jotka pääasiassa osoitettaisiin loma-asumiseen. Kunnan lähtökohtana on kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttäminen. Kaavaluonnos tulee käsittelyyn kevään 2012 aikana. (Aija Aunio / konsultti) ALOITETAAN 2012 Kaavoitusohjelma käsittää poikkeuksellisesti ainoastaan vuoden 2012. Kunnanvaltuusto toteaa hyväksymispäätöksessään, että päätökset vuosien 2013 2016 kohteista tehdään, kun uusi kaavoitusohjelma tulee käsittelyyn kesällä 2012. Veikkolanportin asemakaavoitus Turunväylän ja suunnitellun länsiradan väliselle alueelle, lähinnä kaupan ja elinkeinoelämän tarpeisiin, käynnistyy vuonna 2012. Kaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota liikennejärjestelyihin ja tutkitaan myös mahdollisen Nuuksionportin sijoittamista alueelle. (Tero Luomajärvi / Mikael Pettersson) Veikkolan teollisuusalueen kaavanmuutos ajantasaistaa alueen maankäytön kuten esim. Nuuksion kansallispuistoa palvelevan pysäköintialueen todentamisen. (Mikael Pettersson) Lapinkylän keskustan asemakaavahankkeessa tutkitaan mm. kyläkeskuksen julkisten ja kaupallisten palvelujen tarve sekä liikenneturvallisuus. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistunee kesään 2012 mennessä. MUUT HANKKEET JA SUUNNI- TELMAT Kaavoitusohjelmaan on kirjattu myös muita maankäyttöön, elinympäristöön ja asumisen laatuun vaikuttavia hankkeita: - asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä - arkkitehtuuripoliittinen ohjelma tehdään taajamien, kylien ja eri rakennettujen alueiden paikallisidentiteetin vahvistamiseksi ja
rakentamisen ohjaamiseksi mm. ottamalla huomioon kunkin alueen rakennuskanta, luonto ja maiseman ominaispiirteet. Hanke käynnistyy loppuvuonna 2012, kun KUUMAkuntien pientaloasumisen laatuohjelma on valmistunut. Sjökullan oppimiskeskus
LIIKENNESUUNNITTELU Seudullinen suunnittelu Viime vuosien merkittävin suunnitteluhanke on ollut Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011). Suunnitelma käsittää Helsingin seudun 14 kuntaa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on strateginen, seudullista liikennepolitiikkaa linjaava pitkän tähtäimen suunnitelma. HLJ 2011 suunnitelma on osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyötä. on seudullisen suunnittelun lisäksi osallistunut yhteistyöhankkeisiin, kuten tiesuunnitelmien ja ratasuunnitelmien laadintaan. Kaavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu Vuonna 2011 valmistui, laadittiin ja pantiin vireille seuraavat kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua palvelevat liikennesuunnitelmat: Jokiniityn koulun ja Gesterbyntien liikenteellinen selvitys (valmistui 2011) Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavahankkeen liikenteellinen selvitys (valmistui 2011) Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavahankkeen liikenteellinen selvitys (valmistui 2012) Kylmälän osayleiskaavahankkeen liikenteellinen selvitys (valmistui 2011) Kuntakeskuksen 2. vaiheen liikennejärjestelmäsuunnitelma (vireille 2012) Joukkoliikenne ja liityntäpysäköinti Kirkkonummen kunta on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsen. Vuoden 2011 lopussa kirkkonummelaisilla oli matkakortteja yhteensä noin 13 850 kpl. Kirkkonummen bussiliikenteen käytetyin lipputyyppi on HSL:n matkakortin kausi (n. 72 %) ja junaliikenteessä (L, S ja U-junat) HSL:n matkakortin kausilipulla matkustavien osuus on 55-60 %. Kirkkonummen matkakeskus avattiin vuoden 2011 alussa. Masalan alueen linja-autopysäkit parannettiin. Keskeisten seutulinjojen pysäkkien parantamisprojekti jatkuu. Vuonna 2011 rakennettiin Luoman liityntäpysäköintialue. Vuonna 2012 suunnitellaan Kirkkonummen matkakeskukseen, Asemapuiston tuntumaan linja-autojen pikapysäköinti- ja joukkoliikenteen käyttäjien liityntäpysäköintialuetta, mikäli alueen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi. Tolsan ja Jorvaksen liikennepaikkojen asemajärjestelyjen suunnittelussa on huomioitu liityntäliikenne. Kävely ja pyöräily sekä liikenneturvallisuus Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita on parannettu mm. rakentamalla kevyen liikenteen yhteyksiä Kirkkonummen kevytliikenneverkoston ja luontopoluston kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kirkkonummen liikenneturvallisuustyöryhmä on toiminut aktiivisesti. Vuonna 2011 työryhmä on mm. osallistunut Kirkkonummipäivään, järjestänyt valkoisen kepin -päivän paikallistapahtumaa ja osallistunut yläkoulujen mopovalistukseen. Työryhmän toteuttama peruskoulujen liikenneturvallisuusselvitys valmistui vuonna 2011.
YHTEYSTIETOJA Yhdyskuntatekniikan lautakunta 2009 2012 Varsinaiset jäsenet Jorma Haapanen Flemming Berg Jarmo Uimonen Anna-Lotta Wichmann Thorolf Sjölund Juha Blomfeldt Tanja Sänkiaho Maija Lounamaa Kim Männikkö Michaela Lindholm Anna-Maija Penttilä puheenjohtaja varapuheenjohtaja Yhdyskuntatekniikan toimialan asiakaspalvelun aukioloajat Infopiste uuden kunnantalon ja Aseman Ostarin yhdyskäytävän päässä on avoinna: ma klo 8.30 17.00, ti - pe klo 8.30 16.00 Yhdyskuntatekniikan kirjaamo sekä kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen, tontti- ja paikkatietopalvelujen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojeluyksikön sekä vesihuoltolaitoksen asiakaspalvelupisteet Aseman Ostarissa ovat avoinna ma to klo 8.30 15.00 ja pe klo 8.30 13.30. Muina aikoina asiointi kunnan palvelupisteessä. Käynti em. palveluihin kunnantalon pääsisäänkäynnin palvelupisteen kautta. Yhdyskuntatekniikan asiantuntijat ovat tavattavissa ajanvarauksella, torstaisin kuitenkin ilman ajanvarausta klo 13 15. Ajanvaraukset hoitaa kunnan palvelupiste, puhelin 040 126 9103. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen henkilökunta Yhteystiedot ja asiakaspalvelun vastuualueet Sähköpostiosoitteet muodossa etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Kirkkonummen kunta Ervastintie 2 02400 KIRKKONUMMI puh: 29671 Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi Vastuualue: keskinen Kirkkonummi (kuntakeskus, Masala), konsulttikaavat puh: 040-846 5657 Kaavoitusarkkitehti Aija Aunio Vastuualue: eteläinen Kirkkonummi (Kantvik) puh: 050-413 7467 Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen Vastuualue: osayleiskaavat, ranta-asemakaavat puh: 040-538 9587 Kaavoitusarkkitehti Simon Store (29.2.2012 asti) Vastuualue: itäinen Kirkkonummi (Masala) puh: 050-327 3413 Liikennesuunnitteluinsinööri Ylva Wahlström puh: 040-5287364 Kaavoitusteknikko Mikael Pettersson Vastuualue: pohjoinen Kirkkonummi (Veikkola), yleiskaavan kaavatiedot ja rakennusoikeudet puh: 2967 2533 klo 9.00 11.00 Kaavoitussihteeri Benita Tiilikainen Vastuualue: hallinto, vuorovaikutus, kaavoituksen arkisto puh: 040-126 9256 Suunnitteluavustaja Kaija Lindström Vastuualue: kaavaotteet puh: 040-126 9253 Suunnitteluavustaja Irma Karjalainen Vastuualue: kaavaotteet puh: 040-126 9252 Toimistosihteeri Kirsti Orivuori puh: 040-1269254