Hämeenlinnan hallinto-oikeus Kirjaamo Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna hameenlinna.hao@oikeus.fi SAAPUNUT 13, 03. 2015 Hämeenlinnan hallinto -oikeus Valitus Laukaan kunnanvaltuuston päätöksestä hyväksyä Polvenkujan ja Paloaseman kaava asemakaavan muutos ja laajennus 410-AK -LIE-011 (Laukaan kunnanvaltuusto 9.2.2015 2) -alueita koskeva Valittaiat: Matti Onkalo, Polvenkuja 8, 41400 Lievestuoreja Harry Ikäheimonen, Polvenkuja 6, 41400 Lievestuore Vaatimukset: Vaadimme, että laukaan kunnanvaltuuston 9. 2.2015 tekemä päätös hyväksyä Polvenkujan ja Paloaseman kaavaalueita koskeva asemakaavan muutos ja laajennus 410-AK-LIE-011 kumotaan. Perustelut: 1. Riittämättömät selvitykset Maankäyttö ja rakennuslain (jäljempänä "MRL") 9 :n mukaan "kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin". Kaavaselostuksen mukaan " Raideliikenteestä aiheutuu melu - ja tärinähaittaa alueille" ja "Polvenkujan suunnittelualueella junarata aiheuttaa häiriötä melun ja tärinän muodossa " (kaavaselostus kohta 3.3 sivu 7) ja "Raideliikenteestä aiheutuu melu - jo tärinähaittaa suunnittelualueelle " (kaavaselostus kohta 5.5 sivu 15). Kaavoittajan vastineessa (jäljempänä "kaavoittajan vastine") 20.3-22.4.2014 nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen tehdystä muistutuksesta (Matti Onkalo ja Harry Ikäheimonen 16.4.2014) todetaan, että "Junaradan läheisyys huomioon ottaen voidaan pitää mahdollisena, että liikennetärinästä aiheutuu haittaa rautatiealueeseen (LR) rajautuvien tonttien alueella. Tärinälle ei ole annettu ohjearvoja, mutta maankäytön suunnittelussa käytetään ohjearvojen sijasta VTT:n esittämiä suositusarvoja (Melun-ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus, opas 12/2013) (po. opas 02/2013, valittajien huomautus. Jäljempänä "ELY12/2013"). Rakennusten värähtelyn (tärinän) arvioinnissa voidaan käyttää VTT:n tiedotteissa 2278 ja 2569 (Talja 2004, 2011) esitettyä suositusta värähtelyluokitukseksi. Suunnittelualueella voidaan soveltaa tiedotteen mukaista värähtelyluokkaa C, jonka mukaan voidaan arvioida olemassa olevien väylien varsien alueet, joita kaavoitetaan, ja alueet, joiden tärinäolosuhteet muuttuvat uuden väylän vuoksi. Tärinäluokka C:n mukaisesti voidaan arvioida suojaetäisyydet, joita suositellaan tavoiteltavaksi uudisrakentamisessa. Kovan maaperän alueella tiedotteen mukainen tavara-ja pikajunaliikenteen turvaetäisyys on 100 m, kun taas maaperän ollessa pehmeämpi etäisyys kasvaa 200...500 metriin. Korttelin 462 alueella maaperä on kalliota ja moreenia. Edellä esitetyn mukaisesti turvaetäisyys korttelin alueella on n. 100 metriä. Turvaetäisyytenä voidaan kuitenkin käyttää puolta VTT:n taulukossa esitetyistä arvioista, mikäli maaperän värähtelyn ei arvioida vahvistuvan voimakkaasti rungon tai lattian resonanssiilmiön vuoksi. Tällaisia tapauksia ovat mm. kovalle maalle rakennetut yksikerroksiset talot, joiden lattia on maavarainen. Korttelin 462 alueella tonttien 7-9 katsotaan jäävän kokonaisuudessaan tärinäalueelle. VTT:n tiedotteessa esitettyjen tärinäluokkien ja tärinäluokkaan C liittyvien turvaetäisyyksien johdosta korttelin 462 alueella sallitaan ainoastaan yksikerroksinen rakentaminen, jolloin tärinästä aiheutuvan värähtelyn ei arvioida vaikuttavan voimakkaasti rakenteisiin."
2 r VTT:n tiedotteessa 2278 (Talja 2004, jäljempänä "VTT 2278") kohdan 4.1 taulukossa 1 sivulla 25 värähtelyluokkaa C suositellaan käytettäväksi uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa; olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla, kuuluvat VTT 2278:n mukaan värähtelyluokkaan D. VTT 2278:n mukaan värähtelyluokan C mukaan arvioitaviksi alueiksi katsotaan olemassa olevien väylien varsien alueet, joiden kaavaa laaditaan tai merkittävästi muutetaan ja alueet, joihin kohdistuvat ympäristövaikutukset muuttuvat uuden väylän vuoksi; yksittäiset olemassa olevien väylien varrella sijaitsevat uudisrakennukset tai väylän vähäiset muutokset arvioidaan luokan D mukaan. VTT 2278:n kohdassa 2.4.2 "Junien vaikutusalue" todetaan: "Kuvassa 4 esitetään arvio etäisyydestä, jota pienemmällä etäisyydellä vanhoilla asuinalueilla tulisi arvioida mahdollisuuksia tärinähaitan vähentämiseksi. Arvion perusteena on standardin NS 8176 (1999) värähtelyluokka D. Värähtelyluokkien rajoja kuvataan tarkemmin luvussa 4.1. Kuva 4 perustuu normaalikuntoiselle radalle tehtyyn laskennalliseen arvioon ja sen laatimisessa on oletettu, että rakenteiden resonanssi-ilmiöstä johtuen värähtelyt asuintiloissa ovat kaksinkertaiset maaperän värähtelyihin nähden. PMupn. (1MO wn1i. 5MM ra) a w f f i f t ~ a. cm hmih, 2000 m) MMMrYi..N PMzgi.~ (140 ar *. saa r+y suimopsayuie {210 s i. Moo I n) Tzw.r. } zns (10 hwl+.2=en) P. ~ ~ PMnjso. ( 1 4 8 ~ 50o fn) rpl 40wt r. d h M ln) T. c $ r n (10 N.oz, 2500Ma I 1Mi0 2pM ai o Aarrra 4. Saawtta~uaaaua antaa ceaaisyw ewa ei a ~ l a x dita, jd&wj pftftr k.aakc rua i Jariura ~ oita hrutatlh#jts. F izrjo4r rut af, eztt kuw,aaiar &zske~dfl,a r i#w aa aafurterz Laskentaparametrien epävarmuuden vuoksi kuvassa on esitetty laskennallisesti epävarmat alueet. Alueen vasemman reunan etäisyyksillä on hyvin todennäköistä, että värähtelyluokan D raja ylitetään. Vastaavasti oikean reunan etäisyyksillä värähtelyluokan D rajan ylittyminen on hyvin epätodennäköistä." Em. kuvan mukaiset etäisyydet Polvenkujan kaava-alueella, jolla maaperä on kaavaselostuksen mukaan pääosin moreenia, ovat huomattavasti pienemmät kuin kaavoittajan vastineessa esittämät. VTT 2278 sivulla 26 todetaan myös, että "Kun kyse on junista, nykyisillä rata-ja asuinalueilla taulukossa 1 esitetty luokan D raja ylitetään usein. Tällöin tulee tapauskohtaisesti arvioida haitan kohtuullisuus ja mahdollisuudet tärinähaitan pienentämiseksi." VTT:n tiedotteessa 2425 (Talja, Vepsä, Kurkela ja Halonen 2008, jäljempänä "VTT 2425") sivulla 19 todetaan, että "Tärinän arviointi voidaan tehdä kolmella eri tasolla (Törnqvist & Talja 2006). Arviointitaso 1 perustuu kokemusperäiseen turvaetäisyyteen, jota kauempana tarkempaa värähtelytarkastelua ei pidetä tarpeellisena. Arviointitaso 2 perustuu yleensä maaperän tärinän laskennalliseen arvioon, ja siinä liikenne ja maaperän ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin huomioon. Arviointitaso 3 edellyttää rakennuspaikalta tehtäviä värähtelymittauksia." Tekstissä viitataan julkaisuun VTT Working Papers 50, Törnqvist & Talja 2006. Kaavoittajan vastineessa esitetyt " suojaetäisyydet, joita suositellaan tavoiteltaviksi uudisrakentamisessa" ovat rakennuksen tärinän arviointitason 1 arvioita turvaetäisyydestä, jota kauempana tarkempi värähtelyselvitys ei uusilla asuinalueilla ole tarpeen (VTT 2425). VTT 2425:ssa arviointitasoa 1 suositellaan käytettäväksi maakuntakaavatasolla ja yleiskaavatasolla, kun rakentamista ohjataan yleispiirteisillä aluevarauksilla. Edelleen VTT 2425 sivuilla 20-21 todetaan, että "Arviointitaso 1 soveltuu siten
3 käytettäväksi vain, mikäli maaperän värähtelyn ei arvioida vahvistuvan voimakkaasti rungon tai lattian resonanssi-ilmiön vuoksi. Näitä tapauksia ovat pehmeälle maalle rakennetut 1-kerroksiset tai vähintään 5-kerroksiset talot tai kovalle maalle rakennetut yksikerroksiset talot, joiden lattia on maanvarainen". VTT 2425 sivulla 21 todetaan, että "Arviointitasoa 2 voidaan käyttää, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti tietyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta."... "Arviointitaso 3 perustuu maaperän tärinämittauksiin ja tässä julkaisussa esitettyyn rakennuksen tärinän arviointimenetelmään. Arviointitason 2 laskennallisiin menetelmiin sisältyy usein niin suuria epävarmuuksia, että tärinämittauksiin perustuvan arviointitason käyttö on usein perusteltua." Tonteilla 7 ja 8 ei ole tehty tärinä- tai melumittauksia eikä tonttien 7 ja 8 asukkailta ei ole kysytty tärinätai meluhaitoista. Jos olisi kysytty, valituksen tekijät olisivat vastanneet, että niitä ei ole. Kaavaselostuksen kohdassa 5.4 sivulla 14 ja kohdassa 5.5 sivulla 15 todetaan, että "Asuinrakennukset sijoittuvat noin 17-35 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta". Kaavoittajan vastineessa todetaan, että "Asuinrakennuksen etäisyys kiinteistöllä RN:o 164:0 (tontti 8) on radan keskilinjasta noin 20 metriä". Valituksen tekijöiden tekemän mittauksen mukaan lähimpänä rataa olevan tontin 8 asuinrakennuksen etäisyys lähimmän radan keskilinjasta on 21,5 metriä: 27,0 m 21.5 m i{i 2 kiskoparia 5,5 m Rautatiealueen Tontin 8 Polvenkuja 8 41400 Lievestuore sisäinen huoltotie asuinrakennus Rakennuksen ja junaradan valinen etäisyys 16,5 m 0 5,0 ru Mittaus 16.42014.._,i... Mat ti Onkab arkkiteirtl Rautatiaalue Tontti 8 Maakuntakaavassa Liikenneviraston tavoitteena on Jyväskylä-Pieksämäki rataosuuden kehittäminen kaksiraiteiseksi. Lievestuoreen taajaman kohdalla on jo kaksi raidetta. 2. Kohtuuton rajoitus MRL:n 54 :n mukaan"asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää". Tonttien 7 ja 8 kohdalla rakennusalan raja on piirretty 12 metrin päähän tonttien etelärajasta. Tontin 7 talousrakennus ja tontin 8 asuinrakennus jäävät rakennusalueen rajan ulkopuolelle. Kaavoittajan vastineessa todetaan, että "Leveän rakennusalan rajauksella muodostetaan tontin alueelle suojavyöhyke, jolla mahdollisen uudisrakentaminen voidaan osoittaa nykyistä etäämmälle junaradasta. Muutoin rakennusalan ja rautatiealueen (LR) väliin jäisi vain noin viisi metriä leveä vyöhyke, joka erottaisi rakentamisen rata-alueesta. Tontin 9 kohdalla suojavyöhyke on vastaavan levyinen rautatiealueen ulottuessa kauemmaksi olemassa olevasta asuinrakennuksesta." Kaavoittajan vastineesta ei käy ilmi, mihin kaavamääräys 12 metriä leveästä suojavyöhykkeestä uudisrakentamisen ja rautatiealueen välissä perustuu. Tontin 9 rakennusalueen rajan sijainnin perusteella määräys ei perustu tärinä- tai melusuojaukseen, koska tontin 9 rakennusalueen raja on lähempänä junarataa kuin tonteilla 7 ja 8. Lievestuoreen taajama-alueella kortteleissa 312, 313, 318 ja 322 rakennusalan raja on viisi metriä tontin rautatiealueeseen rajoittuvasta rajasta. Laukaan kunnan rakennusjärjestyksen kohdan 3.1 mukaan "Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä".
4 Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 51 :n mukaan "Asuinrakennuksen sijoittelussa ja rakennuksen tilojen järjestelyssä sekä muussa asuntosuunnittelussa on erityisesti otettava huomioon ympäristötekijätja luonnonolosuhteet." Tonttien 7 ja 8 olemassa olevat rakennukset on sijoitettu siten, että tontin 7 talousrakennus ja tontin 8 asuinrakennus suojaavat piha-alueita raidemelulta. Tontin 8 olemassa oleva rakennus on sijoitettu myös tontin maastomuodon ja perustamisolosuhteiden kannalta tontin parhaaseen paikkaan. Julkaisussa ELY 02/2013 sivulla 20 todetaan, että "Kriittisin kysymys on yleensä asuntojen piha-alueiden saaminen niin vähämeluisiksi, että ohjearvot alitetaan." Rakennusalan rajan sijoittaminen 12 metrin päähän tonttien etelärajasta rajoittaa kohtuuttomasti tonttien käyttöä uudisrakentamisessa. Kaavamääräys suurimmasta sallitusta kerrosluvusta (I) ei vastaa alueen nykyisen rakennuskannan tilaa. Tonteilla 7, 8 ja 5 olevat asuinrakennukset ovat puolitoistakerroksisia (asuintilat kahdessa kerroksessa, ylemmän kerroksen asuinpinta -ala alempaa pienempi ). Lievestuoreen taajama -alueen vanhempi asuinrakennuskanta on suurelta osin puolitoista- tai kaksikerroksista. MRL 50 :n mukaan Asemakaavan tarkoituksena on "osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki-ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla." Laukaan kunnan Rakennusjärjestyksen kohdan 3.2 mukaan "Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen on sovelluttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, korkeusaseman, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus." Kerroslukua rajoittava määräys perustuu riittämättömiin selvityksiin junaliikenteen mahdollisesti aiheuttamasta tärinähaitasta. VTT:n tutkimuksissa kaksikerroksista rakennusta on tarkasteltu kahtena toisiinsa nivellettynä kehänä (kuva 29 VTT 2425 s. 67): Kuva kehdmalli ja sen kaksi alinta rt rähtehvmuoioa. kaksikerroksista pientaloa ktrvaaaa Puolitoistakerroksisen rakennuksen runko voidaan tehdä ilman kerrosvälissä olevaa nivelkohtaa sen värähtelyominaisuudet poikkeavat em. VTT:n esimerkkitapauksen kehämallista., jolloin
5 Alla olevassa kaaviossa on esitetty yksikerroksisen, puolitoistakerroksisen ja kaksikerroksisen asuinrakennuksen tyypilliset poikkileikkaukset (kaaviopiirros valituksen tekijöiden): I yksikerroksinen 1 u 3 / 4 puolitoistakerroksinen I I kaksikerroksinen VTT:n mukaan " kaksikerroksisen rakennuksen rungon resonanssi voidaan estää, kun ainakin ensimmäisen kerroksen runko tehdään riittävän jäykäksi " (VTT 2425 s. 82). Tontilla 8 olevassa v. 1942 rakennetussa puolitoistakerroksisessa talossa ei ole kuntotarkastuksessa havaittu tärinästä aiheutuneita rakenteellisia vaurioita (Kuntotarkastus asuntokauppaa varten, Keski- Suomen Kiinteistötekniikka Oy 30.3.2010). Kaksi - tai puolitoistakerroksisen rakennuksen suunnittelussa tärinävaikutus voidaan ottaa huomioon, kuten kaavamääräyksessä " Korttelin 462 alueella saattaa esiintyä sellaista rautatieliikenteestä aiheutuvia tärinää, joka tulee ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa " edellytetään. Kaavamääräys suurimmasta sallitusta kerrosluvusta rajoittaa kohtuuttomasti tonttien käyttöä uudisrakentamisessa. Kaavaselostuksen kohdassa 4.1 sivulla 10 todetaan, että " Kaavoituksen alkuvaiheessa maanomistajien ja kunnan kesken on laadittu kaavoitussopimus". Polvenkujan tonttien 462-7 ja 462-8 maanomistajien ja kunnan kesken ei ole laadittu kaavoitussopimusta. Lievestuoreella 10.3.2015 Matti Onkalo, laukaa Harry Ikäheimonen, Laukaa (tontti 462-8 ) (tontti 462-7) Postiosoite : Polvenkuja 8, 41400 Lievestuore Postiosoite : Polvenkuja 6, 41400 Lievestuore Puhelin : +358 50 3755619 Puhelin : +358 400 641255 Sähköposti : matti.onkalo@mattionkalo.fi
r 6 Liitteet: Jäljennös valituksen kohteena olevan asemakaavan kuulutuksesta 17.2.2015 hyväksymistä koskevasta laukaan kunnan Jäljennös 17.2.2015 oikeaksi todistetusta laukaan kunnanvaltuuston kokouksen 9.2.2015 pöytäkirjan otteesta. Selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta: em. pöytäkirjanotteen sivulla 2 on maininta on ollut yleisesti nähtävillä 13.2.2015., että pöytäkirja Muistutus asemakaavaehdotuksesta 410-AK-LIE-010 päivätty 19.2.2014 koskien kaavakartan aluetta 5 ja korttelin 462 tontteja 7 ja 8. Matti Onkalo ja Harry Ikäheimonen 16.4.2014. Liitepiirustus tonttien rakennusalan rajasta. Matti Onkalo ja Harry Ikäheimonen 10.3.2015. Talja, Asko. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Espoo 2004. VTT Tiedotteita 2278. h ttp://www2.vtt.fi/inf/pdf/ ti edotteet/2004/t 2278. pdf Talja, Asko, Vepsä, Ari, Kurkela, Juha & Halonen, Matti. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi. Espoo 2008. VTT Tiedotteita 2425. http://www2, vtt.fi/inf/pdf/tedotteet/2008/t2425, pdf Melun - ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan Elinkeino -, liikenne - ja ympäristökeskus, opas 02/2013 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90606/opas net.pdf?seguence=2 Polvenkuja 8, 41400 Lievestuore, kuntotarkastus asuntokauppaa varten. Keski -Suomen Kiinteistötekniikka Oy 30.3.2010. Muut lähteet, joihin valituksessa on viitattu: Törnqvist, Jouko & Talja, Asko. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. Espoo 2006. VTT Working Papers 50. http://www2.vtt.fi/inf/pdf/worki ngpa pers/2006/ W 50. pdf