1 (12) Asianumero 14/10.02.03/2016 Aluenumero 113101 Lintulaakso IA 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli 51067 ja katualueet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä lokakuuta 2013 päivättyä ja 31. päivänä maaliskuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavan muutoksen karttaa, piirustusnumero 6811. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa 20.2.2013. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Ross Snell (liikennesuunnittelu) sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi 09-816 24016 p. 046 8772772 p. 043 8255542
2 (12) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Maakuntakaava... 3 2.1.2 Yleiskaava... 3 2.1.3 Asemakaava... 3 2.1.4 Rakennusjärjestys... 4 2.1.5 Tonttijako... 4 2.1.6 Rakennuskiellot... 4 2.1.7 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.3 Suojelukohteet... 5 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 6 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 6 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 6 3.3 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 6 4.1 Yleiskuvaus... 6 4.2 Mitoitus... 6 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 7 4.3.1 Maankäyttö... 7 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 7 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 8 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan... 8 5.2 Vaikutukset liikenteeseen... 8 5.3 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 8 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 8 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 9 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 9 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut... 9 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet...10 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Katukartta Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Pelastuskaavio Varjotutkielma Luettelo kaavaa koskevasta materiaalista - asemakaavan muutoksen kartta määräyksineen - selostus liitteineen - havainnemateriaali (Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy, 16.2.2016) - meluselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2.4.2014)
3 (12) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Kortteli 51067 on kaavoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Suunnittelualue ei ole rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueella on vuonna 1951 rakennettu liikerakennus, vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo ja vuonna 1953 rakennettu talousrakennus. 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksella muutetaan korttelin 51067 käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä korotetaan rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. Asuinkerrostalon rakennusoikeudeksi osoitetaan 4400 kerrosalaneliömetriä, mikä vastaa tehokkuutta e= noin 0,86. Suurin sallittu kerrosluku on viisi (V). Lisäksi sallitaan kaksi 100 kerrosneliömetrin talousrakennusta. Kokonaisrakennusoikeus on 4600 kerrosneliömetriä (e= 0,90). 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. 2.1.2 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta on esitetty selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 2.1.3 Asemakaava Suunnittelualueella korttelissa 51067 on voimassa Lintulaakso IA asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 21.8.1995. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeudesta korkeintaan 40 % saa käyttää teollisuus- ja varastotilana. Korttelialuetta ei saa käyttää avoimena varastoalueena. Suurin sallittu kerrosluku on ¾II ja rakennusoikeus tehokkuuslukuna ilmoituttuna e = 0.40, mikä vastaa noin 2050 k-m². Alueella saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon ja toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennukset on sijoitettava siten, että korttelin itä- ja pohjoisosaan muodostuu yhtenäinen este liikennemelua vastaan. Esteen on ulotuttava vähintään 3m viereisen ajoradan yläpuolella. Autopaikkoja on rakennettava vähintään liike- ja toimisto- ja työtilojen osalta 1 ap/50 k-m 2 ja varastotilojen osalta 1 ap/100 k-m 2.
4 (12) Suunnittelualueen keskellä sijaitseva vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo on merkitty asemakaavaan s-merkinnällä: rakennus, joka saadaan säilyttää ja peruskorjata kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusta ei ole suojeltu. Sininärhentien katualueella on voimassa Vallikallio III asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupungin hallituksessa 8.8.2011. 2.1.4 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.5 Tonttijako Tonttijako on hyväksytty 31.1.2006. 2.1.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueella on rakennuskielto, koska kaikkia tonttijaon mukaisia tontteja ei ole muodostettu. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus Kortteli 51067 on yksityisessä omistuksessa. Sininärhentien katualueen omistaa Espoon kaupunki. 2.2.2 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Kortteli 51067 on asemakaavoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Suunnittelualue ei ole rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueella sijaitsee vuonna 1951 rakennettu liikerakennus, vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnontalo ja vuonna 1953 rakennettu talousrakennus. Suunnittelualueen länsipuolella on pientaloja ja eteläpuolella IV-V -kerroksinen asuinkerrostalo. Näkymä Kehä I:n suunnalta suunnittelualuetta kohti. (28.3.2014)
5 (12) Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueelle on ajoyhteys Sininärhentieltä, joka yhtyy Vallikatuun ja sitä kautta Lintulaaksontiehen sekä muuhun tie- ja katuverkkoon. Vallikatu ja Lintulaaksontie ovat alueellisia kokoojakatuja. Lintulaaksontien eteläpään liikennemäärä on noin 7 000 ajon/vrk, Vallikadun itäpään noin 5 000 ajon/vrk ja Kehä I:n noin 71 400 ajon/vrk. Liikenneennusteen mukaan Lintulaaksontien liikennemäärä on noin 17 000-20 000 ajon/vrk, Vallikadun noin 9 000-12 000 ajon/vrk ja Kehä I:n noin 77 000 ajon/vrk vuonna 2030. Jos Kehä II:n jatke ei ole toteutunut, Kehä I:n liikennemäärä on noin 92 000 ajon/vrk vuonna 2030. Kevyt liikenne Sininärhentien itäpuolelle on suunniteltu jalankulku- ja pyöräilytie, joka yhtyy Pikkulinnunreittiin ja Pikkulinnunsiltaan pohjoisessa. Asemakaavoitusalueen eteläpuolella kulkee Raidepolun kevyen liikenteen reitti Sininärhentieltä Lintulaaksotielle. Lintulaaksontien on suunniteltu olevan tulevaisuudessa pyöräilyn seutureitti. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueelle on ajoliittymä Sininärhentieltä. Suunnittelualueen pysäköintipaikat on tarkoitus rakentaa tontille. Joukkoliikenne Lintulaaksontiellä liikennöi seutubussilinja 231, jolla pääsee mm. Helsinkiin ja Leppävaaran asemalle, ja Vallikadulla kulkee bussilinja 23 jolla pääsee mm. Leppävaaran asemalle ja Nihtisiltaan. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Lintulaaksontiellä ja Vallikadulla. Lintulaaksontiellä on myös varauduttu pikaraitiotieyhteyteen. Esteettömyys Sininärhentie täyttää jalankulun ja pyöräilyn esteettömyyden erikoistason, eli pituuskaltevuus on alle 5 %. Palvelut Lähimmät palvelut sijaitsevat lähietäisyydellä Vallikalliossa sekä Gallerian ja Sellon kauppakeskusten yhteydessä reilun kilometrin päässä. Lähialueella on mm. asukaspuisto, päiväkoteja ja kouluja. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka. 2.2.3 Suojelukohteet Suunnittelualueen keskellä sijaitseva vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan s-merkinnällä: rakennus, joka saadaan säilyttää ja peruskorjata kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusta ei ole suojeltu.
6 (12) s-merkitty rakennus (28.3.2014) 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Suurimmat ympäristön häiriötekijät ovat Kehä I:n ja Lintulaaksontien liikenteen aiheuttamat häiriöt. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Espoo on voimakkaasti kasvava kaupunki, ja uusia asuntoja tarvitaan jatkuvasti lisää. Asumisen sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyyteen on tarkoituksenmukaista. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Kaavamuutos edistää maankäytön tehostamistavoitteita ja tiivistää kaupunkirakennetta sekä muodostaa luontevan kokonaisuuden eteläisen asuinkerrostalon kanssa Lintulaaksontien varrelle. Kaavamuutosalue sijaitsee Kehä I:n lähellä. Tehokas rakentaminen perustuu sijaintiin päätien tuntumassa. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2) esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleiskuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalon rakentaminen muuttamalla alueen käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä nostamalla rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. 4.2 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 6 407m². Asuinkerrostalokorttelialueen (AK) pinta-ala on 5 129 m² ja asuinkerrostalon rakennusoikeus 4400 k-m², mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0,86. Lisäksi sallitaan kaksi 100 k-m 2 talousrakennusta. Kokonaisrakennusoikeus on 4600 k-m 2 (e=0,90) Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa noin 2550 k-m². Sininärhentien katualueen pinta-ala on 1 278 m². Sininärhentien kääntöpaikkaa laajennetaan vähäisesti AK-kortteliin 51067.
7 (12) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalokortteli 51067 (AK) Asuinkerrostalokorttelin 51067 suurin sallittu kerrosten lukumäärä korotetaan viiteen (V). Rakennusoikeus nostetaan 4400 kerrosalaneliömetriin, mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0,86. Lisäksi sallitaan kaksi 100 k-m 2 talousrakennusta. Kokonaisrakennusoikeus on 4600 k-m 2 (e=0,90). Rakennuksessa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Ilmanvaihtokonehuoneen saa rakentaa kerrosluvun estämättä. Korttelialueelle saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi: - kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 m² ylittävän osan, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa, - teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin, - asumista palvelevia yhteistiloja, kuten kerho-, sauna- tms. tiloja kerroksiin, - autotalleja ensimmäiseen kerrokseen. Julkisivut Julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla punatiili. Rakennuksen itäjulkisivun tulee sopeutua lähiympäristön punatiilisiin rakennuksiin. Länsijulkisivun tulee olla pääosin vaalea. Kattomuodon tulee olla loiva lapekatto. Oleskelupihan puolella ensimmäisen kerroksen yhteistilojen tulee olla ikkunallisia. Piha-alue ja pysäköintipaikat Asuntojen piha-alue jää melukatveeseen rakennuksen länsipuolelle (Sininärhentien puolelle). Pysäköintipaikat (p) sijoitetaan pääosin rakennuksen itäpuolelle. Sininärhentien puoleinen pysäköintialue tulee rajata muurein tai istutuksin. Ajoyhteys pysäköintipaikoille on Sininärhentieltä. Autopaikkoja on rakennettava asuntojen ja niihin liittyvien työtilojen osalta vähintään 1 ap / 80 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap asuntoa kohti. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien pyöräpaikkojen tulee olla katetussa ja lukitussa tilassa, lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin tulla olla myös ulkotiloissa. Rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa varten ei tarvitse rakentaa auto- tai polkupyöräpaikkoja. Hulevedet Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Sininärhentien katualue Sininärhentien kääntöpaikkaa laajennetaan vähäisesti AK-kortteliin 51067. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Ympäristön suurimmat häiriötekijät ovat Kehä I:n ja Lintulaaksontien liikenteen aiheuttamat häiriöt. FCG Oy on laatinut kaavamuutoksesta meluselvityksen. Kaavamääräyksissä on huomioitu selvityksen mukaiset liikenteen aiheuttaman melun suojaustoimenpiteet. Kaavaan on merkitty tarvittavat julkisivujen ja parvekkeiden ääneneristävyysvaatimukset. Rakennukset on rakennettava yhteen siten, että ne suojaavat piha-aluetta liikennemelulta.
8 (12) Korvausilman sisäänottoaukkoihin ja niiden sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Ne tulee sijoittaa oleskelupihan puolelle ja mahdollisimman korkealle. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Suunnittelualue sijaitsee Kehä I:n tuntumassa ja lähellä Leppävaaran kaupunkikeskusta. Tehokas rakentaminen perustuu sijaintiin päätien läheisyydessä. Kaavamuutos täydentää ja tiivistää kaupunkirakennetta alueella, jossa maankäytön tehostamisen edellytykset ovat hyvät. Kaavamuutosalueen länsipuolella on pientalovaltainen, pienimittakaavainen asuinalue, joka jää suunnitellun rakennuksen taakse suojaan Lintulaaksontien ja Kehä I:n vilkkaalta liikenteeltä. Pientaloalueen ja suunniteluun rakennuksen väliin jää Sininärhentie. Suunniteltu rakennus sijoittuu lähimmillään 35 metrin etäisyydelle pientaloalueen taloista, eikä se siten vaikuta merkittävästi pientaloalueen viihtyisyyteen. Leikki- ja oleskelupiha on sijoitettu pientaloalueen puolelle. Asemakaavan muutoksessa kolmen eri maanomistajan tontit yhdistetään ja tavoitteena on asuinkerrostalon sijoittaminen suunnittelualueelle. Alueen keskellä sijaitsevan s-merkityn rakennuksen säilyminen ei ole mahdollista. Rakennuksen rakennustaiteellisella arvolla ei ole seudullista merkittävyyttä. 5.2 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavamuutoksen mahdollistama asuinkerrostalo ei tuota merkittävästi enempää liikennettä voimassa olevan asemakaavan sallimaan liike- ja toimistorakennukseen verrattuna, eikä siitä aiheudu merkittävää muutosta liikenteen toimivuuteen. Sininärhentielle on suunniteltu jalankulku- ja pyöräilytie, joka yhtyy Pikkulinnunreittiin ja Pikkulinnunsiltaan pohjoisessa. Näin ollen pyöräilyn ja jalankulun sujuvuus ja turvallisuus paranevat. Asemakaavamuutoksen yhteydessä katualuetta laajennetaan siten, että kääntöpaikka voidaan toteuttaa. Kääntöpaikka on mitoitettu niin, että kuorma-auto pystytään kääntämään katualueella. 5.3 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutos lisää asumista valmiin kunnallistekniikan alueella hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja olemassa olevien palvelujen läheisyyteen. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Toteutuksesta vastaa kaavamuutoksen hakija.
9 (12) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Lapti Oy on hakenut asemakaavan muutosta 5.9.2012 saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa 20.2.2013. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä 2. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan konsultin Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet Sari Koski (valmisteluaineistovaiheessa Matias Kallio), Lotta Kari-Pasonen ja Sari Metsälä sekä liikennesuunnitteluyksikössä Ross Snell. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan III. Sopimukset Asemakaavan muutoksesta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta.
10 (12) 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Ajankohta Käsittelytieto 5.9.2012 Asemakaavan muutoshakemus 20.2.2013 Vireilletulokuulutus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.3.2013 20.3.2013 Mielipiteet, joissa vastustetaan kaavan muuttamista ja alueen rakennusoikeuden sekä kerrosluvun korotusta. Kaavan jatkokäsittelyssä kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee mielipiteet ja antaa niihin vastaukset. 7.10.2013 Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston. 4.11. 3.12.2013 Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin 4 mielipidettä, joissa vastustettiin asemakaavan muutosta. Suurinta sallittua kerroslukua ja tehokkuutta pidettiin liian korkeina. Lisäksi kiinnitettiin huomiota liikenteen sujuvuuteen. Ehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa tai kannanottoa. HSY ilmoitti, että asemakaavan muutoksessa tulee huomioida ilmanlaatu ja, että korttelin eteläreunaan on merkittävä johtokuja. Tonttiyksikkö ilmoitti, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. 11.6.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi. 3.9.2015 Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoa on tarkistettu MRA 30 :n mukaisen nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - laskettu rakennusoikeutta 5300 k-m 2 :stä 4700 k-m 2 :iin, asuinkerrostalon rakennusoikeus laskenut 5200 k-m 2 :stä 4500 k-m 2 :iin - porrastettu kerrosluku kolmesta viiteen siten, että matalin osa on pohjoisimpana, lähellä pientaloaluetta - siirretty rakennusalan ja osa-alueiden rajoja - muutettu autopaikkoja koskeva määräys uusitun Espoo pysäköinnin mitoitusohjeen mukaiseksi - muutettu julkisivuja koskevaa määräystä - muutettu julkisivujen ääneneristysvaatimuksia koskevaa määräystä ja lisätty parvekkeiden äänieristävyysvaatimus - sallittu asuntoihin liittyvät työtilat - muutettu rakennusoikeuden lisäksi rakennettavaksi sallittuja tiloja koskevaa määräystä - lisätty määräys: Sininärhentien puoleinen pysäköintialue tulee rajata muurein tai istutuksin. - lisätty määräys: Ilmanvaihtokonehuoneen saa rakentaa kerrosluvun estämättä. - muutettu kääntöpaikkaa - lisätty toinen rakennusala talousrakennukselle - lisätty johtomerkintä alueen eteläreunaan - poistettu uloke-merkintä - lisätty rakennukseen jätettävä kulkuaukko -merkintä - muutettu/lisätty/poistettu istutettavia alueen osia - lisätty hulevesiä koskeva kaavamääräys - tehty teknisiä täydennyksiä ja korjauksia 3.9.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.
11 (12) 21.9.2015 20.10.2015 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin 2 muistutusta, joissa vastustettiin asemakaavan muutosta. Suurinta sallittua kerroslukua ja tehokkuutta pidettiin liian korkeina. Lisäksi kiinnitettiin huomiota liikenteen sujuvuuteen. Ehdotuksesta saatiin 7 lausuntoa tai kannanottoa. Fortum Power and Heat Oy tulee tarjoamaan uusille rakennettaville kiinteistöille lämmitysmuodoksi kaukolämpöä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) kiinnitti huomiota sanamuotoon kaavamääräystekstissä, joka koskee korvausilman sisääntuloaukkojen sijoittamista. Espoon ympäristökeskuksella ei ollut huomauttamista kaavaehdotuksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) totesi vesijohtojen ja viemäreiden olevan rakennetut valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä lisärakentamista. Caruna Espoo Oy:llä ei ollut huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kannanotossaan täsmensi asiaa pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Espoon kaupunginmuseo ei puolla asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä perustellen lausuntoaan suunnittelualueella sijaitsevan Villa Nordbergin purkamisesta aiheutuvalla heikennyksellä alueen rakennetun ympäristön arvoihin. 7.12.2015 Muistutusten ja lausuntojen johdosta asemakaavan muutosehdotuksen selostuksen liitteeksi on lisätty Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy:n päivitetty pelastuskaavio sekä Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy:n ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimat varjotutkielmat. 20.1.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi. 31.3.2016 Asemakaavan muutoksen kaavaehdotusta on muutettu. - Rakennusalasta on poistettu pohjoinen länteen kaartuva, jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen vastainen rakennusala - Rakennuksen kerrosluku on muutettu viideksi (V) - Rakennusoikeus vähenee rakennusalan ja kerrosluvun muutosten vuoksi 4500 k-m 2 :stä 4400 k-m 2 :iin. - Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy:n päivittänyt suunnitelmakuviaan (15.2.2016) 31.3.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen 20.6.2016 Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen
12 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja