Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Navigointia tulevaisuuteen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus Rovaniemi 18.4.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS 1
Yleissivistävä koulutus uudistuu 2
Mikään tuuli ei ole suotuisa sille, joka ei tiedä minne on menossa (Seneca) 3
Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävän koulutuksen kaikki osa-alueet ovat tarkasteltavana Uudistamisen vuodet 2012 2017 Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaisvuosista toisen asteen koulutuksen loppuun Jatkuva vuorovaikutus ammatillisen koulutuksen kanssa edistää koulutuksen koherenssia Opetussuunnitelman perusteiden laadinta ja paikallinen opetussuunnitelmatyö ovat uudistuksen vuorovaikutteisin osuus 4
MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) Paikalliset tarpeet Laatukriteerit ja linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 (28.6.2012) Perusopetuslaki ja -asetus 5
Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops 6
Osataksesi navigoida hyvin, sinun täytyy osata ainakin kolme asiaa määrittää paikkasi kartalla määrittää reittisi sinne, minne haluat mennä lukea, mitä ympäristösi kertoo sinulle 7
Opetussuunnitelmatyön merkitys Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden - yhteisen viitekehyksen, ajan ja rakenteet - ympäröivän maailman muutoksen pohdintaan sekä koulun ja opetuksen kehittämiseen. Koulutus sekä rakentaa tulevaisuutta että vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Muutoksessa tarvitaan hyvää johtajuutta ja paljon yhteistä ajattelua. 8
Uudistuksessa keskeisiä kysymyksiä Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Miten työskennellen voitaisiin parhaiten edistää oppimista ja osaamisen kehittymistä? SUUNTA Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? Oman näkemyksen ja tahtotilan merkitys. TOIMINTA Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee? OSAAMINEN Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana? NORMIT 9
Opetussuunnitelmatyön lähtökohdat Tietoperustaisuus Normiperustaisuus Tulevaisuussuuntautuneisuus Perustetyön lähtökohtina ovat arvio toimintaympäristössä tapahtuvasta muutoksesta nykytilan analyysi tutkimuksen, arviointien ja kehittämistyön tulokset kansainväliset aineistot työtä ohjaavat kansalliset linjaukset Kansallisia linjauksia ovat Perusopetus/lukiolaki ja asetus valtioneuvoston asetus Yhteinen näkemys hallitusohjelma ja KESU 10
Kehittämishankkeiden tuloksia hyödynnetään Viime vuosien valtakunnallisten kehittämishankkeiden tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelman perusteiden laadinnassa KELPO Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta Sairaalaopetuksen kehittämishanke SAIREKE Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen ROKU Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä MOKU Kieltenopetuksen kehittäminen KIELITIVOLI TVT opetuksessa
Lakimuutokset ja uudet kehittämistehtävät otetaan huomioon 1 Varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen mahdollinen muuttaminen velvoittavaksi vaikutus esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä vuosiluokkien 1-2 osuuteen perusopetuksen perusteissa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä työrauhaa ja kurinpitoa koskevien pykälien uudistaminen vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osaalueeseen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, erityisesti sukupuolten tasa-arvo vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osaalueeseen
Lakimuutokset ja uudet kehittämistehtävät otetaan huomioon 2 Yrittäjyys ja työelämätaidot Vaikutus opetussuunnitelman perusteiden eri osa-alueisiin, erityisesti laaja-alainen osaaminen, toimintakulttuuri, oppiaineosuudet Demokratiakasvatus, osallisuus ja vaikuttaminen vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osaalueeseen, erityisesti laaja-alainen osaaminen ja toimintakulttuuri oppilaskuntatoiminta perusopetuksessa yhteistyö eri tahojen kanssa Tapakasvatus vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osaalueeseen tapakasvatuksen sivusto tapakasvatusviikko
Opetussuunnitelman perusteiden valmistelutyö 14
http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi 15
Työn eteneminen VN: asetus 28.6.2012 Yleisten työryhmien asettaminen 14.8.2012 Ohjausryhmän asettaminen 15.8.2012 Yleisten linjausten valmistelu PALAUTE 19.11.- 5.12.2012 Esiopetuksen työn aloitus 12.12.2012 Oppiainetyön aloitus 16.1.2013 Lukion tavoitteiden ja tuntijaon valmistelu aloitus OKM:ssä Valmistelu jatkuu 16
Esi-, perus- ja lisäopetuksen perusteprosessit 2012 2013 2014 2015 Esi-, perus- ja lisäopetuksen yleiset linjaukset Oppiaine/sisältöaluetyö Esiopetuksen perusteiden kokonaisuus Paikallinen ops-työ Lisäopetuksen perusteet Aikuisten perusopetus
Perustetyön ohjausryhmä 2012-2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM Sosiaali- ja terveysministeriö STM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Opetusalan ammattijärjestö OAJ Finlands Svenska Lärarförbund FSL Suomen Kuntaliitto Suomen Rehtorit SURE ry Suomen harjoittelukoulujen rehtorit HARRE ry Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry Suomen Vanhempainliitto Suomen Kustannusyhdistys Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Romaniasiain neuvottelukunta Saamelaiskäräjien Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta Etnisten suhteiden neuvottelukunta OPH: pj Jorma Kauppinen, vpj Bob Karlsson, esittelijät Irmeli Halinen ja Christina Anderssén, sihteeri Arja-Sisko Holappa 18
Esi-, perus- ja lisäopetuksen perustetyön aikataulu (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen kaikkien vuosiluokkien osalta 19
Yhteistyöhön perustuva ja avoin valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset Syyskuun alku 2013 - esiopetus Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana 20
Perustetyön toteuttaminen tukea paikalliseen työhön Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa, jolloin niiden palvelevuus ja käyttöjoustavuus kasvaa Teksti jaetaan kahteen osaan tiiviiseen normiosaan, johon voidaan sijoittaa linkit asianomaiseen lainsäädäntöön sekä ns. tukiosaan, jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta sekä rakentaa linkkejä relevanttiin ja opettajien työtä tukevaan aineistoon 21
Miksi uudistusta tarvitaan? 22
Maailma on hämmentävä paikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Finanssi-, talous- ja velkakriisit - Jokela, Kauhajoki, Utoya - Arabimaiden vallankumoukset - jne. Osaamisen 18.4.2013 Lähde: Hämäläinen, 2011; O Hara 2008 ja sivistyksen parhaaksi 23
Miksi uudistusta tarvitaan? Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000- luvun alun jälkeen - globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut - tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin 24
Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa
Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuuden kasvu Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Hallittavuus Koherenssin tunne Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, kulutusyhteiskunta, materialismi & instrumentalismi Merkityksellisyys Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)
Uudistumisen tärkeys ja onnistumisen edellytykset Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus Sisäisten haasteiden tunnistaminen Kasvatustyön ja toimintakulttuurin merkitys Lasten/Oppilaiden/Opiskelijoiden rooli Pedagogiikka TVT, verkkoympäristöt digitaalinen oppimisympäristö Oppimisen ja osaamisen taso 27
Millaisena uusi perusopetus hahmottuu? 28
Valtioneuvoston asetus 422/2012 lähtökohtana Koskee esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä aikuisten perusopetusta Tavoitepykälät: 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu 29
Vähimmäistuntimäärä Perusopetusasetus 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Vanha 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222 * * Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013. 30
Tuntijakoratkaisu Valtioneuvoston asetus 422/2012 Nivelvaiheet 2. ja 3. vuosiluokan sekä 6. ja 7. vuosiluokan välissä kaikissa aineissa Kieltenopetuksessa siirtymää alemmille vuosiluokille; B1-kielen opetus varhennetaan alkamaan 6. luokalla Ympäristöoppia 6. vuosiluokan loppuun asti Uskontoa 1 vvt vähemmän Historiaa ja yhteiskuntaoppia 2 vvt enemmän (4.-6. vuosiluokilla), yhteiskuntaopin tuntimäärä säädellään aiempaa selkeämmin Taide- ja taitoaineiden ns. välystunteja sekä oppilaalle valinnaisten aineiden tunteja kiinnitetty kaikille yhteiseen opetukseen 4 vvt (musiikki 1, kuvataide 1, liikunta 2); kotitalous luetaan taide- ja taitoaineisiin; ns. välystunteja 1 vvt vähemmän kuin aikaisemmin Valinnaisten aineiden tuntimäärä 9 vvt (- 4 vvt); näihin aineisiin kohdennettavasta 3 vvt:n lisäyksestä päätetään keväällä 2013 Valtio tukee valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta; pohditaan A2- kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi 31
Tuntijako oppiaineittain tarkasteltuna Aine Vanha Uusi Muutokset Äidinkieli ja kirjallisuus 14+14+14=42 14+18+10=42 Nivelkohta vaihtuu. A1-kieli 8+8=16 9+7=16 Yhden tunnin siirto 3-6 vlk.:lle B1-kieli 6 2+4=6 Aloitus jo 6 vlk. Matematiikka 6+12+14=32 6+15+11=32 Nivelkohta vaihtuu. Ympäristöoppi 9 4+10=14 1-6 vlk. kokonaisuutena Nimi muuttuu. Biologia ja maantieto 3+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Fysiikka ja kemia 2+7 7 Erillisinä oppiaineina vasta 7-9 vlk. * Terveystieto 3 3 * Ympäristö ja luonnontietoaineet yht. 9+5+17=31 4+10+17=31 * Biologiaa ja maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa ja terveystietoa opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vlk. 1-6. 32
Aine Vanha Uusi Muutokset Uskonto / Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi 6+5=11 2+5+3=10 Nivelkohta vaihtuu. Yksi vähemmän 3+7=10 5+7=12 Kaksi enemmän (4-6 vlk.) YH vähintään 2+3=5 Musiikki 4+3=7 2+4+2=8 Nivelkohta vaihtuu. Yksi enemmän Kuvataide 4+4=8 2+5+2=9 Nivelkohta vaihtuu. Yksi enemmän Käsityö 4+7=11 4+5+2=11 Nivelkohta vaihtuu. Liikunta 8+10=18 4+9+7=20 Nivelkohta vaihtuu. Kaksi enemmän Kotitalous 3 3 Luetaan osaksi taide- ja taitoaineita. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Taide- ja taitoaineet yht. 56 (+3 kotitalous) 62 6+6=12 6+5=11 Nivelkohta vaihtuu. Yksi vähemmän 33
Aine Vanha Uusi Muutokset Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet 13 9 Mahdollinen lisäys (+3) päätetään 2013. Vähimmäistuntimäärä yhteensä 222 222 Mahdollinen lisäys päätetään 2013. Vapaaehtoinen A2-kieli 12 12 Valinnaisena aineena tai B1-sijasta yhteisenä aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena. * ** Vapaaehtoinen B2-kieli 4 4 Valinnaisena aineena tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena.* * Rahoituksesta säädetään myöhemmin. ** OKM valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi 34
Opetussuunnitelmauudistuksen keskeinen tavoite Luodaan yhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle 35
Uudistuksen ydin Mitä? Miten? Millaiset kasvun ja oppimisen mahdollisuudet koulu kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä tarjoaa? 36
Mitä? Miten? Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään ratkaisuja yhdessä Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin kuuluvia asioita toisiinsa Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä - kriittistä ajattelua Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa. KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA
Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet rakentaminen vahvuuksille kestävä tulevaisuus tavoitteena tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot kansainvälisyys, globaali vastuu kieli- ja kulttuuritietoisuus teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet 38
Uudistusprosessia ohjaavia linjauksia tavoitteiden saavuttamiseksi (1) Rakennetaan esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen vahvuuksille ja kehitetään niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin haasteisiin Vahvistetaan kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan kehitysvaiheen huomioon ottamista Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet Korostetaan tavoitteiden merkitystä, johdetaan tavoitteista tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen 39
Uudistusprosessia ohjaavia linjauksia tavoitteiden saavuttamiseksi (2) Syvennetään oppimiskäsitystä ja vahvistetaan edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä Jäsennetään ja karsitaan perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista Tuetaan paikallista pedagogista kehittämistä Toteutetaan uudistusprosessi monipuolisessa yhteistyössä, kannustetaan opetuksen järjestäjiä toimimaan samoin sekä liittämään ops-työ opetuksen ja koulutuksen strategiseen kehittämiseen 40
Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta vahvistuu Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään oppimiseen Suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Tehtävä kuvataan yksityiskohtaisemmin Kasvatus- ja opetustehtävä Oppivelvollisuuden suorittaminen, laajan yleissivistyksen perusta Hyvät edellytykset toisen asteen opintoihin Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon mm. Lisääntyvä yhteistyön tarve Oppilaiden rooli ja osallistuminen Koulun kaiken toiminnan kasvattava ja ohjaava vaikutus Monipuolisten oppimisympäristöjen tärkeys ja esim. etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuudet
Oppiminen ja osaaminen muuttuvassa yhteiskunnassa Oppimiskäsityksen kuvaus ottaa huomioon uusimman tutkimuksen ja konkretisoituu erityisesti Oppimisympäristön, työtapojen ja opetuksen eheyttämisen, oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja ohjauksen sekä oppilaan arvioinnin määrittelyssä Oppiaineiden tavoitteissa, joissa korostuu miten? näkökulma Tavoitteiden vahvistamisena sekä oppiainerajat ylittävät laaja-alaisen osaamisen määrittelynä Laaja-alainen osaamisen tavoitteet opetuksen eheyttämistä tukemassa Osaaminen kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamisvaatimuksina
Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (1) Osaamisen kuvaukset on johdettu valtioneuvoston asetuksesta ja määritelty suhteessa toimintaympäristön muutoksiin Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Osaaminen tukee oppilaan identiteetin muotoutumista ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja oppilaille merkityksellisten kysymysten käsittelyä 43
Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (2) Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7) Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen Työskentelyssä, opiskelussa ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus 44
Tapa toimia perusopetuksessa ja koulussa Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys Päättöarvioinnin kriteerien selkeyttäminen Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset määritellään ja kuvataan niiden sisältö Linjaukset korostavat toimintakulttuurin kehittyvää luonnetta sekä merkitystä oppilaiden kasvun ja oppimisen kannalta Linjaukset tukevat arvoperustan ja tehtävän toteutumista sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Ohjaaminen perusopetuksen yhtenäisyyteen ja opetuksen eheyttämiseen; eheyttävät oppimiskokonaisuudet
Koulu oppivana yhteisönä Koulu toimii oppivana, oppilaan kasvua tukevana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen Vahvistaa oppilaan myönteistä ja realistista käsitystä itsestä oppijana palautteen antaminen, yhdessä tekeminen Virittäytyminen ja aktiivisuus kiireettömyys ja rauha syventyminen ja tehtävien loppuun saattaminen Reflektiivisyys pysähtyminen aika ajoin oman työn, tavoitteiden ja toimintatapojen pohdintaan Oppiminen koulun ja oppilaan kasvun tukeminen pedagogisen johtamisen fokuksena Oppivalle yhteisölle ominaisia ovat Monipuoliset työskentelytavat Vuorovaikutus ja osallisuus Hyvinvointi ja turvallinen arki Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen
Oppimisen ilo syntyy ihmettelystä Kaunein ja syvin tunne minkä voimme kokea on salaperäisyyden tunne. Se on kaiken todellisen taiteen ja tieteen lähtökohta. Se jolle tämä tunne on vieras on kuin kuollut. Albert Einstein 47
Tästä voisi olla kysymys. Help kids know how to make meaning and sense of what they are learning so they can see who they are. KT Mary Helen Immordino-Yang
Tapa toimia, oppimisympäristö Muuttuva toimintaympäristö Kestävä kehitys kestävä hyvinvointi Tavoitteet, tehtävä Muuttuva toimintaympäristö Tapa toimia, oppimisympäristö Muuttuva toimintaympäristö Kestävä elämäntapa Osaaminen Käsitys itsestä ja suhde muihin Arvot ja oppimiskäsitys Muuttuva toimintaympäristö 49
MITÄ OPPILAAT SANOIVAT? Huomatkaa että kaikki lapset ovat erilaisia ja että kaikilla on oikeus oppia elämään tarvittavat asiat. Tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä ovat itsestä huolehtiminen, työskentelytaidot sekä vaikuttaminen, vastuullisuus ja osallistuminen - ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän. On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä; muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä. Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä toisilleen. Asioita pitää katsoa eri näkökulmista; on hyvä että oppilaat pystyvät oppimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen tekeminen erilaisissa ympäristöissä. Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin asioihimme. Oppilaiden on tosi hyvä saada vaikuttaa asioihin, joita he tulevat itse tekemään.
Paikallisen opetussuunnitelmatyön merkitys ja johtaminen 51
Opetussuunnitelma on tulevaisuusnavigoinnin hyvä apuväline Suunnan määrittely Eettisen ja käytännöllisen orientaation rakentaminen Nykytilan analyysi Tahtotilan luominen 52
Yhteistyön ja paikallisen opetussuunnitelmatyön tärkeys 53
Jos pelkästään tyytyy lukemaan karttaa, eksyy. Ilman vuorovaikutusta ja yhteistä pohdintaa ei päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen Uudistuksen onnistuminen riippuu paikallisen opetussuunnitelmatyön toteutumista miten prosessia johdetaan ja miten siinä ovat mukana koulujen henkilöstö oppilaat huoltajat muut yhteistyökumppanit 54
Opetussuunnitelmaprosessin vastuut Koulujen taso Opetuksen järjestäjän taso Kansallinen taso Pedagoginen johtaminen Tulevaisuuden tavoitteet osaksi koulun toimintakulttuuria Opsin toteutuminen Strateginen johto, pedagoginen linjavastuu, ops -päätökset Paikallisen työn organisointi, resursointi, seuranta, kehittäminen Opetuksen kehittämisen strategiset ja pedagogiset linjaukset OPH perusteet Opetuslaki ja asetus, VN asetus, hallituksen linjaukset, KESU
Johtamista tarvitaan 1 Aloittakaa riittävän ajoissa pohjaa luova keskustelu Tutkikaa erilaiset yhteistyömahdollisuudet Kuunnelkaa oppilaita ja huoltajia sekä ihmisiä koulumaailman ulkopuolelta Miettikää, miten voitte luoda työlle alusta lähtien myönteisen ilmapiirin ja turvata eri tahojen osallistumista tukevat rakenteet ja käytännöt Erityinen huomio oppilaiden osallistumiseen Muistakaa, että eri ihmisillä voi olla hyvinkin erilainen käsitys opetussuunnitelmasta; asiaa kannattaa avata mm. luottamushenkilöille ja huoltajille Hyödyntäkää eri lähteitä, mm. oph.fi/ops2016 sivut sekä Oppimisen tulevaisuus -barometri 56
Johtamista tarvitaan 2 Pyrkikää hahmottamaan kokonaiskuva uudistuksen merkityksestä ja tavoitteista ennen varsinaiseen opsin laadintaan lähtemistä Pitkäkää huolta paikallisen laadinta-prosessin hyvästä organisoinnista ja toteutuksesta pedagogisen johtamisen vahvistaminen yhteistyön rakentaminen työn rytmittäminen työn resursointi fokuksen pitäminen tavoitteissa ops-työn yhteys muuhun kehittämiseen Miettikää, mitkä ovat ihmisten sitoutumiseen ja prosessin onnistumiseen eniten vaikuttavia tekijöitä ja miten voitte itse vaikuttaa niihin? 57
Esimerkkejä työjaosta ja osallisuudesta kuntien yhteisessä opetussuunnitelmaprosessissa Kuntien yhteinen työskentely - opetustoimen johdon yhteistyö - yhteiset työryhmät Kunnan tason työskentely - kunnanvaltuusto - sivistyslautakunta - hallintokuntien yhteistyö - OPS työn johtoryhmä Koulun tason työskentely - hlökunta, huoltajat, oppilaat - lähiyhteisö T U L E V A I S U U S K E S K U S T E L U A R V O K E S K U S T E L U KOULUTUS TUNTIJAKO OPPIAINETYÖ PÄÄTÖKSET RESURSSIT OPPILASHUOLTO TOIMINTA- KULTTUURI, TYÖTAVAT
Keskusteluteemoja opetussuunnitelmatyön pohjaksi Miten maailma koulun ympärillä muuttuu ja mikä siinä on olennaista koulun ja oppimisen kannalta? Millaista osaamista oppilaamme tulevat tarvitsemaan opinnoissaan, työelämässä ja kansalaisina? Arvokeskustelu -> mistä lähtökohdista ja millä eettisellä orientaatiolla kohti tavoitteita? Oppimiskäsitystä ja oppimista koskeva pohdinta -> mistä syntyy hyvä oppiminen? Toimimmeko me niin? Mitä meille merkitsevät perusteuudistuksen keskeiset tavoitteet? Mikä meille itsellemme on tärkeätä? KATSO LISÄÄ OPS-TIEKARTASTA 59
Hyviä OPS-toimintamalleja etsimässä Yhteistyön mahdollisuuksia, toimijoita, rooleja/tehtävänjakoa ja tarvittavia tukitoimia? Vuorovaikutusta - miten edistää vuorovaikutusta toimijoiden välillä, verkostojen syntymistä, tiedon jakamista ja rakentamista? Myönteisen ilmapiirin muodostamista? Minkälaisia resursseja tulisi olla käytettävissä Prosessien kuvausta, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta miten ja millä välineillä? -> toimintamalleja, jotka edistäisivät ops-prosessia, jonka seurauksena syntyy ajassa elävä ja työtä aidosti tukeva kuntaja koulukohtainen opetussuunnitelma
KIITOS! 61