KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN HANKKEISIIN

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN HANKKEISIIN TIIVISTELMÄ Varsinais-Suomen liitto Aluekehitys 2012

SISÄLLYS TAVOITTEET 3 MIKÄ HANKE? 4 HANKKEIDEN PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET ESIIN! 5 UUSIA TOIMINTAMALLEJA KYMMENESOSA HANKKEISTA 10 1990-LUKU HANKEMAAILMAN OPETTELUN AIKAA 13 MAAKUNNALLE UUSI HANKKEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ 15 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

TAVOITTEET Raportissa on selvitetty edellisillä ohjelmakausilla toteutettujen hankkeiden pitkäaikaisia vaikutuksia sekä mitä pysyviä vaikutuksia hankkeilla on saavutettu maakunnassa. Lisäksi on selvitetty hankkeiden onnistumista ylipäätään. Tulosten avulla kehitetään nykyisen hankeverkon tilalle hankkeiden seuranta- ja arviointijärjestelmä. HANKEAINEISTO on hyvin heterogeeninen. Vuosina 2000 2006 hankepäätöksiä tehtiin reilut 3200 ja rahaa jaettiin noin 226 milj.. Nykyisellä EU-ohjelmakaudella rahoitusmäärä on suunnilleen sama. Hankkeet tuottavat väli- ja loppuraportit hankkeen kulusta ja tuloksista. Tämän lisäksi tehdään säännöllisesti rahoitusohjelmia koskevia laajoja arviointeja ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta. Arviot ovat kuitenkin jääneet pintapuolisiksi yleiskuvauksiksi. Nyt tarkastelun kohteena ovat olleet Varsinais-Suomen rahoitusviranomaisten rahoittamat Tavoite 2-, Tavoite 3-, Valma-, Elma-, Etelä-Suomen ja Viron Interreg-, Saaristo Interreg-, Leader+-, EQUAL- sekä maakunnan kehittämisrahahankkeet. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 3

MIKÄ HANKE? Hanke voidaan määritellä aikataulutetuksi, tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkiväksi tehtäväkokonaisuudeksi. Jokaisella hankkeella on omat, juuri kyseistä hanketta määrittelevät tavoitteensa. Hyvässä hankesuunnitelmassa tavoitteet ovat selkeät ja realistiset sekä kuvaavat sitä hyödynsaajien tilaa ja muutosta, johon hankkeella pyritään. Tavoitteista voidaan johtaa hankkeen toteutusmalli ja tärkeimmät tuotokset. Myös hankkeen aikataulun tulee olla selkeä ja realistinen: kestävien tulosten saavuttamisen pitää olla mahdollista aikataulun puitteissa. Hanke tulee pystyä päättämään niin, että vastuuorganisaatiot kykenevät jatkamaan pitkäaikaiseksi tarkoitettua toimintaa ilman jatkuvaa ulkoista hanketukea. Hyvässä hankesuunnitelmassa myös panokset (resurssit) ovat selkeästi määritelty ja riittävät suhteessa tavoitteisiin ja tavoiteltaviin tuloksiin. Hankkeen määritelmässä pitää huomioida myös hankkeen rahallinen suuruus ja kesto. Hankkeiden rakennetta ja toimintalogiikkaa voidaan kuvata seuraavasti: TAVOITTEET VOIMAVARAT / PANOKSET (input) TOIMINNOT TUOTOKSET (output) LOPPUTULOKSET (outcomes) VAIKUTUS (impact / effect) VAIKUTTAVUUS (effectiveness) Vaikutus on ympäristö- tai sosio-ekonominen muutos, joka johtuu suoraan tai epäsuorasti toteutetusta hankkeesta. Vaikutukset voivat siis olla välillisiä tai välittömiä. Vaikuttavuudella viitataan yleensä toiminnan kautta aikaansaatuihin laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. 1 Vaikuttavuus on myös hankkeen kykyä tuottaa tavoiteltuja vaikutuksia tai vastata kohderyhmän tarpeisiin 2. 1 Voutilainen & Tapio-Biström 2007, 30 2 Hyttinen 2006, 18 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

HANKKEIDEN PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET ESIIN! HANKKEIDEN PITKÄAIKAISTEN VAIKUTUSTEN esilletuominen on haasteellista. Niin alueellisten kehittämisohjelmien kuin myös yksittäisten hankkeiden vaikutusten arviointi tarkoittaa sitä, että tuen aikaansaamia kehitysvaikutuksia seurataan senkin jälkeen, kun tuen aikaansaamista tuotoksista sekä tuloksista on raportoitu. Seurantaindikaattoreista suoraan saatujen tietojen välitön esittäminen ei ole vielä vaikutusten seurantaa. Jatkossa hankkeiden vaikutuksia on tarkoitus kysyä hankkeiden toteuttajaorganisaatioilta, kun hankkeen päättymisestä on kulunut esimerkiksi 0,5 1 vuotta. Profiilin selvitys on laaja. On paljon suuria kokonaisuuksia ja toisaalta yksittäisiä kysymyksiä, joihin on haluttu vastauksia. Työn edetessä tutkimuskysymykset ovatkin tarkentuneet. Aineistopohjainen lähestymistapa on luonut omia rajoitteitaan, ja vaikuttanut kysymysten asetteluun sekä aineistosta saatavaan tietoon. Toteutuneista hankkeista on selvitetty seuraavia asioita: 1. Onko hanke saavuttanut sen, mitä oli tarkoitus? 2. Mitä hankkeesta jää jäljelle sen päätyttyä? 3. Mitä vaikutuksia hankkeella on toimintaympäristöön tai kohderyhmiin? 4. Miten, kenen toteuttamina, mihin suunnattuina, kenelle kohdennettuina, minkä suuruisina, minkälaisina hankkeet / jaetut tuet hyödyntävät parhaiten aluekehitystä ja näin koko maakuntaa? 5. Millä kriteereillä hankkeita arvioidaan jatkossa? VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5

Rahoitettujen hankkeiden tuloksia selvitettiin käymällä läpi hankkeiden raportteja sekä haastattelemalla hankkeiden toteuttajia ja toteuttajaorganisaatioita. Suurin osa hankkeista on yksittäisiä hankkeita hankekokonaisuuksien sijaan. Pitkäkestoisin hanke on kestänyt jo 12 vuotta, jolloin jatkohankkeita on rahoitettu kokonaisuudessaan yhdeksällä päätöksellä. Yleisesti on kuitenkin nähtävissä, että hanketoimintaa ei pidennetä tekemällä monia jatkopäätöksiä samalle hankekokonaisuudelle. Useamman hankkeen kokonaisuuksia on ollut kaikissa rahoitusohjelmissa. Hankemateriaalia puuttui jonkin verran: 78 hankkeesta puuttui loppuraportti, mikä on 46,2 prosenttia kokonaisotannasta (169 hankkeesta). Luku on yllättävän suuri, koska hanketietoja pitäisi säilyttää kymmenisen vuotta. Tilanteeseen vaikuttivat Valma- ja Leader+ -rahoitteiset hankkeet, joilta ei välttämättä aina vaadita loppuraporttia. Kuitenkin niissä tulee yleensä tavalla tai toisella esiin, mitä on tehty. Hankkeilla saattaa olla tarkka suunnitelma, ja kvantitatiivisessa indikaattorilomakkeessa tai maksatushakemuksessa suunnitelma on kuitattu toteutuneeksi. Loppuraportteja puuttui myös muiden ohjelmien hankkeista. Hankkeet on tyypitelty otannasta sekä maakuntaohjelmista nousevista teemoista. Alustavasti tyyppejä on 16 ja niitä saattaa löytyä hankeverkkoa suunniteltaessa lisää tai vaihtoehtoisesti niiden määrää voidaan supistaa: 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

1. Alueiden elinvoimaisuuden kehittäminen 2. Hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 3. Infrastruktuurihankkeet 4. Koulutushankkeet 5. Kulttuurihankkeet 6. Markkinointi- ja viestintähankkeet 7. Matkailuhankkeet 8. Tutkimus- ja selvityshankkeet 9. Työllisyyshankkeet 10. Yhteistyöverkostojen kehittäminen 11. Ympäristöhankkeet 12. Elinkeinotoiminnan kehittäminen 13. Maa- ja metsätaloushankkeet 14. IT-alan hankkeet 15. Investoinnit / yritystuet 16. Kansainvälinen toiminta Lisäksi jatkossa halutaan tarkastella hankkeita klusterikohtaisesti ja rakennemuutoshankkeet erikseen huomioiden. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7

HANKKEIDEN ONNISTUMINEN? ONKO HANKE SAAVUTTANUT SEN, MITÄ OLI TAR- KOITUS? Noin puolet hankkeista on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Kolmasosassa hankkeita tavoitteista oli toteutettu suunniteltua vähemmän. Tämä tarkoittaa, että hankkeessa on kuitenkin toteutunut yli puolet suunnitellusta toiminnasta. Hankkeen onnistumisen kannalta ei ollut suurta merkitystä, vaikka hanke ei olisi onnistunut täysin tavoitteiden mukaisesti, kunhan päätavoite/-tavoitteet saavutettiin. Alle 10 %:ssa hankkeita toteutuminen jäi avoimeksi. Tämä johtuu pääosin siitä, että hankkeista puuttuivat loppuraportit. 10 % hankkeista oli sellaisia, että tavoitteissa ei ollut onnistuttu juuri lainkaan. Näistä muutama hanke oli keskeytettyjä, sekä osan tavoitteet eivät olleet realistisia. Odotetut taustamuuttujat, kuten hankkeen koko, toteuttaja ja alue, eivät selittäneet epäonnistumisia tai onnistumisia. Tämä tarkoittaa, että hankkeiden onnistumiseen vaikuttavat muut tekijät. Näitä muita tekijöitä olivat hankkeissa koetut ongelmat, kuten aikataululliset ja hallinnolliset ongelmat. Yhtenä huomionarvoisena asiana nousi esiin osallistumiseen liittyvistä ongelmista se, että hankkeen kohderyhmän tulee olla mahdollisuuksien mukaan tarkkaan rajattu ja mietitty. Lisäksi kohderyhminä maahanmuuttajat, syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt ovat vaikeita tavoittaa, ja heidän osallistumisensa hankkeisiin on ollut heikkoa. Hanketyyppien osalta on tarkasteltu, minkälaisissa tavoitteissa onnistuttiin, ja mitkä olivat niitä, jotka jäivät saavuttamatta. Konkreettisten toimintojen hankkeissa, kuten kulttuuri-, ympäristö-, infrastruktuuri- sekä alueiden elinvoimaisuuden edistämiseen liittyvissä hankkeissa, oli onnistuttu luonteeltaan abstraktimpia hankkeita yleisemmin. Vaikutukset olivat pääosin välittömiä sosiaaliseen ympäristöön mutta myös rakennettuun ja luonnonympäristöön kohdistuvia. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Myös hyvinvointi- ja koulutushankkeista suuri osa kohdistui vaikutuksiltaan sosiaaliseen ympäristöön, ihmisten hyvinvoinnin kehittämiseen sekä inhimillisen pääoman kasvuun. Hyvinvoinnin kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy- sekä työllisyyshankkeiden kohderyhmiä oli vaikeaa tavoittaa, mikä aiheuttikin suuria ongelmia hankkeiden onnistumisen näkökulmasta. Elinkeinotoiminnan kehittämishankkeiden, yhteistyöverkostojen kehittämishankkeiden sekä kansainvälisten suhteiden kehittäminen pysyväksi toiminnaksi vaikutti olevan haastavaa ja aikaa vievää. Suuremmat hankkeet olivat useasti osa alueen tai organisaation toiminnan kehittämistä, jolloin työtä oli saatettu tehdä vuosia. Otannan hankkeissa tehty työ ei ollut uusien innovaatioiden tai käytäntöjen osalta päällekkäistä, mutta hankkeissa tehtiin samantyyppistä työtä eri organisaatioissa. Hankkeiden päällekkäisyyksien välttäminen on koettu haastavaksi maanlaajuisesti. 3 3 Tuli ilmi sekä rahoitusviranomaisten että hankkeiden toteuttajien haastatteluissa. Sama asia on luettavissa monista eri lähteistä, esimerkiksi: http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/tiedostot/eark_arviointi_yleistae/teema_2_ EAKR_arviointi_keskustelutilaisuudet_syksy_2010.pdf VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 9

UUSIA TOIMINTAMALLEJA KYMMENESOSA HANKKEISTA MITÄ HANKKEISTA JÄÄ JÄLJELLE NIIDEN PÄÄTYTTYÄ? Hankkeissa kehitettyjen uusien käytäntöjen on mahdollista jäädä pysyväksi toiminnaksi. Niiden on myös mahdollista levitä, mutta se, millä tasolla sitä on tapahtunut, onkin eri asia. Tätä on selvitetty hankkeiden vaikutuksista nousseita vaikutusulottuvuuksia hyväksikäyttäen. Kaikki vaikutukset ovat olleet hankkeiden toteuttajien itse esiin tuomia, lukuun ottamatta pakollisia indikaattorilomakkeita. Lisäksi vaikutuksia on selvitetty kolmenkymmenen hankkeen osalta haastatteluin. Hankkeista nousi esiin kahdeksan vaikutusulottuvuutta: 1. Taloudelliset vaikutukset 2. Teknologiset, tiedolliset ja tieteelliset vaikutukset 3. Tuotannolliset vaikutukset 4. Vaikutukset yhteistyöhön ja verkottumiseen 5. Vaikutukset inhimilliseen pääomaan 6. Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön 7. Vaikutukset fyysiseen ympäristöön: rakennettu ja luonnonympäristö 8. Osallistuminen päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun Vaikutuksista osa on selkeästi konkreettisempia ja helposti mitattavissa. Sen sijaan inhimillisen pääoman kasvu ja sen vaikutus kohderyhmän myöhempään elämään sekä hyvinvoinnin lisääntyminen, elinolojen ja viihtyisyyden parantuminen ovat vaikutuksia, joiden mittaaminen nykyisillä resursseilla on mahdotonta. Tämän takia jatkossa kannattaa seurata hankkeita, jotka johtavat joihinkin konkreettisiin toimenpiteisiin hankkeen päätyttyä: jatkavat aloitettua toimintaa, vakiinnuttavat toimintaa kuten uusia toimintamalleja, koulutusohjelmia tai toteuttavat strategioita ja suunnitelmia jne. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Hankkeet on karkeasti jaoteltu vaikutusten mukaan: Toiminta ei jatkunut, vaikka olisi ollut mahdollista / oli suunnitelmissa. Hankkeen toiminta ei jatkunut, mutta ei ollut tarkoituskaan. Hankkeet olivat yksittäisiä toimintoja. Toimintaa jatkettiin hankkeen päätyttyä 4 Koulutusohjelmat, toimintamallit jne., joita onnistuttiin siirtää / levittää eteenpäin ~ 18 % (30 hanketta) ~ 31 % (53 hanketta) ~ 43 % (72 hanketta) ~ 2,4 % (4 hanketta) Yläpuolella on nähtävissä, että noin 43 %:ssa hankkeista toimintaa ja kehittämistä jatkettiin hankkeen päättymisen jälkeen. Näistä 72 hankkeesta 16:ssa luotiin toimintamalleja sekä koulutusohjelmia, jotka on saatu vakiinnutettua. Hyvien käytänteiden siirtäminen ja leviäminen on mahdollista, mutta kuitenkin harvinaista ja ennemmin poikkeus kuin sääntö. Ainoastaan neljän (n. 2,4 %) hankkeen toimintamallit siirrettiin jonkin toisen organisaation toimintaan, ja näistäkin kaksi hanketta ei onnistunut vakiinnuttamaan toimintaa siihen organisaatioon, mihin alun perin oli tarkoitus. Kolmasosa hankkeista oli yksittäisiä toimintoja, joiden ei ollut tarkoitus jatkua enää hankkeen päättymisen jälkeen, ja vaikutukset olivat pääosin välittömiä. Sen sijaan kuudesosassa hankkeita toimintaa ei onnistuttu jatkaa tavoitteista huolimatta. Kuten ennustettavissa olikin, konkreettisista hankkeista kuten infrastruktuuri-, kulttuuri- ja ympäristöhankkeista suurin osa oli yksittäisiä toimintoja, joilla oli välittömiä vaikutuksia pitkäkestoisten lisäksi, mutta itse hankkeessa tehtyä toimintaa ei pääosin jatkettu. Myös LEADER+:n ja Valman hankkeista suurin osa on pieniä ja konkreettisia hankkeita, jolloin niiden tarkoituksena ei ole aktiivisesti jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen. Alueellisessa kehitystyössä onkin nähty ratkaisevaksi pienempien hankkeiden kokonaisuus tietyllä alueella. On kuitenkin arvokasta saada selville, mitä hankkeilla on toteutettu. Pienillä hankkeilla on myös monia välillisiä vaikutuksia esimerkiksi elinoloihin ja hyvinvointiin. 4 Sisältävät myös sellaiset hankkeet, joissa jatkettiin jonkin matkailukohteen tai harrastustoiminnan kehittämistä. Tällaista kehittämistä olisi tehty todennäköisesti myös ilman hanketta, ehkä pienemmillä resursseilla. Hankkeen avulla kehittämistyö on ollut nopeampaa ja tehokkaampaa. Näistä muutamassa hankkeessa on tehty strategia tai suunnitelma, joita on käytetty päätöksenteon tukena, lobbaukseen ja käytännön kehittämiseen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 11

Muun muassa koulutus-, matkailu-, tutkimus ja selvitys- sekä elinkeinotoiminnan kehittämishankkeista suunnilleen puolet jatkui hankkeen päätyttyä, tai ainakin toiminnan kehittämiseen panostettiin. Koulutushankkeiden osalta vakiinnutettiin luotuja koulutusohjelmia, toimintamalleja, oppimisympäristöjä ja koulutuksia. Matkailuhankkeiden jatkuminen oli erityyppistä: muutaman hankkeen kohdalla jatkettiin ohjelmien toteuttamista houkuttelemaan turisteja alueelle, loput olivat tietyn matkailukohteen kehittämisen jatkamista joko uusin hankkein tai omana toimintana. Matkailuhankkeiden osalta ei kehitetty uusia toimintamalleja, ainoat innovaatiot olivat uudet matkailutuotteet. Tutkimukset ja selvitykset saatiin pääosin tehtyä. Erilaisten selvitysten pohjalta puolet aikaansai jatkotoimenpiteitä joko uusin hankkeiden tai organisaation omassa toiminnassa. Toiminnan vakinaistaminen ja toimintamallien vakiinnuttaminen ovat aikaa vieviä prosesseja, jolloin suurilla ja laajoilla hankekokonaisuuksilla pystytään saavuttamaan paras tulos. Näin on nähtävissä myös sellaisissa otannan hankkeissa, jotka ovat kestäneet vuosia. Vaikka kokonaisuudessaan kaikki hankkeet eivät olisikaan onnistuneita, ovat ne osaltaan vieneet tavoitetta eteenpäin. Pitkäjänteinen kehittäminen ja suunnittelu eivät välttämättä ole muuten mahdollisia, ja siitähän hankemaailmaa onkin kritisoitu. Jatkossa hankkeiden pidempiaikaisia vaikutuksia on mahdollista selvittää tarkastelemalla ennakoituja vaikutuksia toteutuneisiin, kun hankkeen päättymisestä on kulunut 0,5 1 vuotta. Samalla pystytään selvittämään ennakoimattomat vaikutukset. Vaikutusten arviointi on osittain ohjailtua, mikä on johtanut siihen, että osaan raporteista ei ole kirjattu indikaattorilomakkeen lisäksi muita mahdollisia vaikutuksia, eivätkä hankekohtaiset, todelliset vaikutukset tule esiin. Vaikutusten kirjaamisen osalta huomionarvoista on myös se, että niitä on usein kirjoitettu hakemuksiin pitkä lista, jolloin on pystytty pitämään huolta, että ainakin osa vaikutuksista toteutuu. Yleisesti vaikutusten määrittely ei ole kovin selkeää ja konkreettista. Tulokset osoittavat, että hankkeiden toteuttajien ei juuri tarvitse miettiä hankkeiden vaikutuksia hanketta suunniteltaessa, eikä niille anneta suurtakaan painoarvoa. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

1990-LUKU HANKEMAAILMAN OPETTELUN AIKAA VUOSIEN 1995 1999 HANKKEISTA tarkasteltiin Varsinais-Suomen liiton rahoittamia Tavoite 2- ja 5b-hankkeita, koska niistä oli vielä tiedot saatavilla. Näitä hankekokonaisuuksia oli yhteensä 131 kappaletta, ja niitä oli rahoitettu noin 13,9 miljoonalla markalla. 1990-luvun hankkeet olivat pieniä ja paikallisia, eikä isoja hankekokonaisuuksia juuri rahoitettu. Toki myös jaettavan hankerahoituksen kokonaissumma oli huomattavasti pienempi kuin nykyään. Varsinais-Suomessa oli jo jonkinlaista kokemusta ohjelmaperusteisesta kehittämisestä ennen Euroopan Unioniin liittymistä. Varsinais-Suomen liitossa alettiin toteuttaa maaseudun kehittämisohjelmaa ennen 1990-luvun puoliväliä. Lisäksi 1980-luvun puolella jaettiin läänin kehittämisrahaa lähinnä läänin elinkeinotoiminnan omatoimiseen kehittämiseen sekä toteutettiin maaseudun työpaikkakokeilu kansallisilla rahoilla, tarkoituksena maaseutuyritysten tukeminen. Vaikka otannan perusteella ei voida tehdä yksiselitteisiä yleistyksiä kaikista Varsinais-Suomen liiton rahoittamista tavoite 2 ja 5b -ohjelmien hankkeista, näyttävät ne onnistuneen odotettua paremmin etenkin, kun ensimmäinen ohjelmakausi oli vielä hanketyön opettelun aikaa niin toteuttajien kuin viranomaistenkin tasolla. Tämä näkyi muun muassa siinä, että epäonnistumiset olivat nykyistä tavallisempia ensimmäisellä ohjelmakaudella toteuttajien vielä kokeillessa innovatiivisuuden rajoja. 5 Koska hankkeet ovat toteutettu 1990-luvulla, olisi liian uskaliasta väittää jonkun toiminnan nykypäivänä yksistään johtaneen tietystä hankkeesta. Näin pitkäaikaisia vaikutuksia on haasteellista mitata, minkä takia järkevämpää olikin selvittää, ONKO HANKKEISTA ENÄÄ MITÄÄN JÄLJELLÄ. 5 Varsinais-Suomen liiton entisten ja nykyisten työntekijöiden haastattelut VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 13

Otannan 18 hankkeesta 14 hanketta onnistuivat hyvin, ja monet saivat juurrutettua pysyvää toimintaa. Odotetusti otannassa oli hankkeita, joissa tavoitteista huolimatta ei saavutettu pidempiaikaisia vaikutuksia. Kuitenkin otantaa läpikäytäessä havaittiin usealla hankkeella olleen pidempiaikaisia 6 tai ainakin yli vuoden päähän ulottuvia vaikutuksia. Esimerkiksi yhdessä hankkeessa perustettiin kyläorganisaatio Ruoho ry, joka toimi vuoteen 2011 saakka. Kemiönsaaren työtoimintakeskus -hankkeessa käynnistettiin muun muassa matkailuneuvontaa, joka siirtyi hankkeen päätyttyä kunnan toiminnaksi. Hankerahoituksella 1990-luvun lopussa rakennetut Kiskonjoen ja Perniön kanoottireitit ovat vieläkin toiminnassa. Myös Saariston rengastien kehittäminen aloitettiin hankerahoituksella 7. Ylipäätään hankkeilla laitettiin alulle toimintaa, jota näkyvissä vielä tänäkin päivänä. Ensimmäinen ohjelmakausi oli testausta ja ns. jyvittämistä. Jyvittämisellä tässä tarkoitetaan, että rahoitettiin paljon pieniä, erityyppisiä hankkeita, joista nähtiin, minkälaisella toiminnalla oli mahdollisuudet kehittyä ja saada pysyvää toimintaa aikaan. Samalla tietenkin selvisi, mitä hankkeita ei jatkossa kannata rahoittaa. Hankehakemusten taso ei ollut nykyisen tasoista. Monet hankehakijat ovat oppineet vuosien varrella oikeanlaisen tavan hankehakemusten tekoon. Kentällä toimii paljon myös ns. ammattihakijoita, joilta hakemuksia tulee jatkuvasti. Monet pienemmät yhdistykset tms., joilla ei ole resursseja hankehakemusten tekemiseen tai hankehallinnointiin, eivät pysty hakemaan rahoitusta nykyisellä toimintamallilla. Myös näiden syiden takia uudella ohjelmakaudella pyritään keventämään hankkeiden hallinnointia. 7 Myös seuraavilla ohjelmakausilla saariston rengastien kehittäminen on saanut paljon hankerahaa. 6 Vaikka pidempiaikaisia vaikutuksia on vaikea mitata, tässä pidempiaikaiseksi vaikutukseksi katsotaan se, että hankkeen vaikutukset ovat ulottuneet useampien vuosien päähän. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

MAAKUNNALLE UUSI HANKKEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ HANKKEISTA EI NOUSSUT selkeitä kokonaisuuksia otannan avulla, mutta jatkossa uuden hankkeiden seurantajärjestelmän myötä hankkeita on helpompi seurata kokonaisuutena esimerkiksi alueittain tai rahoitusohjelmittain. Hankkeiden vaikutusten seuraamiseen ei ole aikaisemmin juuri kiinnitetty huomiota. Raportin myötä tuli koko ajan selkeämmäksi se, että tehtävä arviointi on tarpeellista, jos halutaan tietää, mitä todellista hyötyä käytetyistä tuista on maakunnalle pidemmällä aikavälillä. Ja kun näin isoa hankemäärää halutaan seurata järjestelmällisesti, tarvitaan sille myös ohjelma, joka sen mahdollistaa. Hankkeiden kenttä on aika hajanainen, mutta yhdessä hankeseurannan, ennakointien ja tilastojen kokonaisuudesta kehittämistarpeiden kokonaiskuvan hahmottaminen helpottuu. Jos aihe kiinnostaa enemmän, on raportti saatavissa kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liitosta. LISÄTIETOJA: Ilona Mäkinen, puh. 040 517 07 67, ilona.makinen@varsinais-suomi.fi LÄHTEET: Hyttinen, Nina K. (2006): Arviointi avuksi projektityöhön. Sininauhaliitto, ARVI-projekti. Trio-Offset Oy, Helsinki. Voutilainen, Olli & Tapio-Biström, Marja-Liisa (2007): Paikallisten toimintaryhmien aluetaloudelliset vaikutukset. MTT Taloustutkimus. Maa- ja elintarviketalous 103. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 15

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland