Soiden monikäyttö ja Zonation Esimerkkejä Zonationin hyödyntämisestä METSOohjelman apuna Santtu Kareksela Jyväskylän yliopisto, SuoZonation-ryhmä, Soidensuojelutyöryhmä
Soiden monikäyttö ja Zonation Esimerkkejä Zonationin hyödyntämisestä METSOohjelman apuna Santtu Kareksela Jyväskylän yliopisto, SuoZonation työryhmä, Soidensuojelutyöryhmä
Soiden monikäyttö Yksittäisen suon tasolla: Ojittamatta monikäyttö: suobiodiversiteetti, hydrologinen kontrolli (ravinteet, tulvat), hiilivarasto, virkistys (marjastus, retkeily, metsästys, huippu-urheilu) Ojitettuna ykskäyttö: Puutuotto Turve Viljely Suon ojituksen (maan käytön yleisestikin) tehtävänä yleensä parantaa paikallisesti yhden ekosysteemipalvelun tuottoa Haasteena löytää toimivia monikäytön
Soiden priorisointiin liittyviä erityispiirteitä Hydrologia sitoo pikselit toisiinsa Suoaltaan reunat eivät toimi bufferina häiriölle Hydrologia sitoo suonosia toisiinsa ja levittää osittaisenkin ojituksen vaikutuksia koko suolle Valuma-alueen huomioiminen Kytkeytyneisyystarkastelun vaikeus Luontopiirteiden kytkykaupat Päätösyksiköt kokoerot Hidas dynamiikka Luontotyypit suhteellisen pysyviä ajassa Voimakas maantieteellinen vaihtelu Korostuu huomioitaessa geomorfologishistoriallisia piirteitä
Turve ja suoluontoarvot Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava
Maankäytön negatiivisten ekologisten vaikutusten minimointi Zonationia hyödyntäen Turhien negatiivisten ekologisten vaikutusten minimointi tulisi olla prioriteetti kaikessa maankäytössä Ekologisen päätösanalyysin yhdistäminen luonnonvarojen käytön suunnitteluun tarjoaa paljon mahdollisuuksia Voidaan systemaattisesti priorisoidaan tarkasteltavat alueet niiltä kerättyjen tietojen suhteen -> monipuolisuus, kustannustehokkuus Poistetaan alueita huonoimmasta alkaen ja lasketaan jokaisen poiston jälkeen uusi prioriteetti jäljellä oleville alueille. Analyysi pyrkii minimoimaan kohdejoukon luontoarvojen heikkenemisen huomioiden: Luontopiirteiden runsaussuhteet Painotukset Eri piirteiden kytkeytyneisyyden (useita mahdollisia tapoja erilaisten tilanteiden mukaan) Kustannukset -> paljonko ei suojellut alueet tuottavat, mutta myös paljonko suojelualueet tuottavat nimenomaan suojeltuna (ekosysteemipalvelut)
Suoalueiden priorisointi Keski-Suomen turvetuotantoa ohjaavaa vaihemaakuntakaavaa varten - TURVA-hanke n. 300 kartoitettua suota, joista osa osoitetaan mahdollisiksi turvetuotantoalueiksi vaihemaakuntakaavassa Kokonaispinta-ala noin 37 000 ha Keski-Suomen liitto valmisteli luontoselvitykset ja tilasi yhdeksi työkaluksi kohteiden priorisoinnin Jyväskylän yliopistolta (Kareksela, Kotiaho, Moilanen HY) JY priorisoi hankkeen suoalueet käyttämällä Zonation päätösanalyysiohjelmaa (Aten avulla) Valmistui 2011
Remaining ecological values / Realized peat mining potential 1.0 (a) Vertailua Voidaan tarkastella kompromisseja valitun analyysivariantin mukaisesti (a) tai esimerkiksi skenaarioiden välillä (a <-> b) myös maankäytössä suojelualueiden ulkopuolella 1.0 (b) Peat mining potential 0.9 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1.0 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1.0 Pristine and near pristine habitats Endangered (EN) and critically endangered (CR) habitats (pristine or near pristine) Threatened (VU, NT) and rare species Birds (high priority) Birds (moderate priority) Proportion of total area allocated for peat mining
Implementaation haasteita Table 1. Comparison of retention of ecological values (proportion) and achieved proportion of area suitable for peat-mining (peat-mining potential) in different suggestions. Proportion of biodiversity features remaining / peat-mining potential realized Our original suggestion based on prioritization Our suggestion with fixed peatmining goal a Our suggestion with forced exclusion of areas b Suggestion of RCCF planners Final landuse zoning Fraction of area remaining 0.60 0.58 0.60 0.52 0.52 Pristine and near pristine peatland area EN and CR ecosystems (pristine or near pristine) Endangered and rare species (occurrences) 0.81 0.79 0.77 0.77 0.69 0.86 0.84 0.87 0.75 0.70 0.79 0.69 0.69 0.83 0.83 Birds, high priority (territories) 0.88 0.87 0.87 0.80 0.72 Birds, medium priority 0.78 0.74 0.73 0.59 0.60 Mean ecosystem and species distributions remaining Achieved proportion of the total peatmining potential 0.82 0.79 0.79 0.75 0.71 0.45 0.47 0.45 0.47 0.47 a The threshold between peat-mining and no peat-mining is set so that area allocated to peat-mining equals that in the final zoning (=0.47). b 18 sites where peat-mining is expected to have negative effects on surface water systems are forcibly excluded from peat-mining, irrespective of ecological values or peat-mining potential in the sites.
Suoluontoarvot ja suoluonnon helmet Soidensuojelun täydennysohjelma
SSTO prosessi Zonation mukaan jo melko alkuvaiheessa Valtava, lähes valtakunnan mittakaavassa toteutettu, aineiston keruu maastossa sekä huomattavan kattava suojelualuetietojen tarkastelu Työryhmältä raamit ekologiseen malliin (huomioitavat piirteet ja aineistot, painoarvot, analyysin rakenne) Työryhmässä edustettuna kaikki intressitahot tutkijoista maanomistajiin Tarkastelussa haetaan toisaalta parhaiten olemassa olevia suojelualueita täydentävää joukkoa ja toisaalta arvokkaimpia yksittäisiä suoluonnon helmiä
Analyysin karkea malli 1. Kohteiden (sisäiset) ominaisuudet 2. Kytkeytyneisyys 3. Kustannukset 4. (Ennallistamispotentiaali, muut arvot) Rinnakkain valtakunnallinen analyysi ja paikallisuuden (metsäkasvillisuusalavyöhykkeet) huomioiva analyysi ja näiden tuloksia tarkastellaan rinnakkain ja yhdistettynä
Soidensuojelun täydennysohjelma Täydentävyys Yksittäiset helmet
SSTO prosessi Analyysin jälkeinen yhteensovittaminen vielä kesken joten lopullista ekologisen vaikuttavuuden arviointia ei vielä saatavilla Prosessi edennyt maanomistajien kuulemisvaiheeseen Mutta ehkäpä maanomistajien edustus on työryhmässä vallinneesta hyvästä yhteistyön hengestä johtuen koettu liian heppoisaksi
Kiitos