Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖ -ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA 2016 2018
Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan opetussuunnitelman (70 op) rakenne: 1. ERIKOISALAOPINNOT (40 op) Lapset, nuoret ja perheet yhteiskunnassa (15 op) 1.1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa (5 op) 1.2 Nuoruus ja syrjäytyminen (5 op) 1.3 Perhe, perheen muutokset sekä perheen ja lasten hyvinvoinnin riskitekijät suomalaisessa yhteiskunnassa(5 op) Sosiaalityö lasten, nuorten ja perheiden kanssa (25 op) 1.4. Perhesosiaalityö ja perhelainsäädäntö (5 op) 1.5. Lastensuojelu instituutiona, palvelujärjestelmän muutokset ja lasten oikeudet (5 op) 1.6. Lastensuojelun asiakasprosessi (5 op) 1.7. Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (5 op) 1.8. Kriisi- ja traumatyö sekä lasten kanssa työskentely (5 op) 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOPINNOT (20 op) 2.1 Käytäntötutkimus ja ammattikäytäntöjen kehittäminen (5 op) 2.2 Lastensuojelun tieto ja dokumentointi (5 op) 2.3 Vaikuttavuuden arviointi (5 op) 2.4 Moniammatillisen ja asiakaslähtöisen yhteistyön kehittäminen (5 op) 3. TIETEELLIS-KÄYTÄNNÖLLINEN LOPPUTYÖ (10 op) 2
ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia, joilla vastataan korkeakoulujen ja työelämän yhdessä määrittämiin työelämän osaamistarpeisiin. Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija aiemman koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä määritellyllä työelämän osa-alueella, 2) hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön, 3) pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä ja 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004; 20 a ). Koulutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat suorittaneet yliopistollisen maisterin tutkinnon, joilla on oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 7 ) ja joilla on työkokemusta sosiaalityön tehtävistä. LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALA Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoissosiaalityöntekijöiden koulutustarve perustuu erityisosaamisvaateisiin, jotka koskevat lasten, nuorten ja perheiden yhteiskunnallista asemaa, elinoloja, hyvinvointia ja ongelmien tunnistamista sekä niihin vastaamista muuttuvissa yhteiskunnallisissa instituutioissa ja toimintaympäristöissä. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja muu lainsäädäntö edellyttävät lasten, nuorten ja perheiden ongelmien varhaista tunnistamista sekä oikein kohdentuvaa ja vaikuttavaa ammatillista tukea. Tutkimukseen perustuvaa erikoistunutta sosiaalityön osaamista tarvitaan sekä ehkäisevään työhön että vaativiin lastensuojelun tilanteisiin. Lisäksi asiakasprosessien johtamiseen ja palveluiden kehittämiseen ja arviointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja siihen tarvitaan erityisosaamista. Erikoistumiskoulutus tuottaa ammattilaisia, jotka kykenevät kehittämään asiakastyötä ja palveluja muuttuvissa rakenteissa, arvioimaan työn vaikuttavuutta sekä johtamaan ammatillista toimintaa. 3
Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö hyödyntää monitieteisen lapsi-, nuoriso- ja perhetutkimuksen ja erityisesti lastensuojelun tutkimustietoa. Tavoitteena on hallita sekä sosiaalityön tieteenalan että lähialojen tietoa, jota integroidaan ammatilliseen työhön ja kehittämiseen. Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan opiskelija tunnistaa lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön yhteiskunnallisesti erityiset tehtävät, arvot ja eettiset jännitteet. Opiskelija tuntee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön keskeiset lähestymistavat ja osaa käyttää ja reflektoida menetelmiä ja alan tutkimustietoa ammatillisessa työssään, sen kehittämisessä sekä monialaisissa yhteistyöverkostoissa. Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan opiskelija on syventänyt tietojaan, taitojaan ja valmiuksiaan toimia vaativissa lastensuojelun sosiaalityön tehtävissä sekä muissa sosiaalityön erityisosaamista vaativissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Valitsemansa työelämään kiinnittyvän kehittämistehtävän kautta opiskelija suuntaa oppimisensa johonkin erikoisalan sisältämään kokonaisuuteen. OSAAMISTAVOITTEET 1) Opiskelija hallitsee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen: Opiskelija hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa, sosiaalityön teoreettista ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa; hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida omassa työssä sekä oman työn ja palvelujen kehittämisessä tarvittavaa lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa monitieteellistä tutkimustietoa; hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida teoreettiseen ja tutkimustietoon perustuvaa ymmärrystä lapsen ja nuoren asemasta, kasvusta ja toimijuudesta osana perhettä, yhteisöjä ja eri instituutioita; hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida tietoa lasten ja nuorten kasvuoloihin sekä perheiden hyvinvointiin ja vanhemmuuteen vaikuttavista tekijöistä; omaa valmiudet analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden erilaisia lähtökohtia ja elinoloja sekä monien tekijöiden yhteisvaikutuksia ja seurauksia lasten ja nuorten elämänkaaressa ja perheiden olosuhteissa; 4
ymmärtää lapsia, nuoria ja perheitä eriarvoistavia prosesseja eri järjestelmissä ja osaa kehittää haavoittavissa asemissa olevien lasten, nuorten ja perheiden palveluja; omaa valmiudet tunnistaa sekä riskitekijöitä että selviytymistä edistäviä tekijöitä. 2) Opiskelija hallitsee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön asiantuntijaroolin osana muuttuvia toimintaympäristöjä. Opiskelijalla on tietoa yhteiskunnan, palvelujärjestelmän ja -ajattelun muutoksista ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden elinoloihin ja hyvinvointiin; valmiuksia toimia yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana ja edustajana; tietoa monialaisen työn menetelmistä ja taitoa menetelmien soveltamiseen eri tasoilla: asiakastyössä, kehittämistyössä sekä palvelujen ja politiikan suunnittelussa ja vaikuttamistyössä; taitoja varmistaa asiakkaina olevien lasten, nuorten ja perheiden oikeudet ja osallisuus monialaisissa yhteistyöverkostoissa; valmiudet yhteisen monialaisen asiantuntijuuden rakentamiseen muiden ammattilaisten kanssa; valmiudet lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiseen suunnitteluun alueja paikallisella tasolla yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa; valmiudet arvioida omaa asemaansa ja rooliaan monialaisissa verkostoissa. 3) Opiskelija kykenee toimimaan vaativissa sosiaalityön asiantuntijatehtävissä lasten, nuorten ja perheiden monialaisissa hyvinvointipalveluissa. a) Opiskelija ymmärtää lastensuojelua yhteiskunnallisena instituutiona ja kykenee arvioimaan ja toteuttamaan lastensuojelupalveluiden kokonaisuutta ja prosesseja sekä toimimaan muutostarpeisiin vastaamiseksi: Opiskelija hallitsee asiakastiedon muodostuksen ja ammatillisen arvioinnin, asiakasprosessien johtamisen sekä päätöksenteon; osaa suunnitella palvelut ja tuen oikea-aikaisesti ja -tasoisesti sekä johtaa lastensuojelun moninaisia ja vaativia asiakasprosesseja laadukkaasti; omaa valmiudet soveltaa ja arvioida lapsi-, nuoriso- ja perhelainsäädäntöä omassa työssään; 5
osaa arvioida ja analysoida kriittisesti lastensuojelun asiakasprosesseissa saatua moninaista tietoa; kykenee teoreettista ja tutkimustietoa sekä asiakasprosesseissa saatua tietoa hyödyntäen laatimaan lasta, nuorta ja perhettä koskevan vaativan tilannearvion sekä arvioimaan sitä työskentelyssä esiin tulevien havaintojen, kokemusten sekä asiakkaan omien käsitysten perusteella; tunnistaa lasten kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin ja muun lastensuojelutarpeen sekä osaa arvioida varhaisen ja ehkäisevän tuen tarpeen; osaa arvioida vanhemmuutta sekä lapsen, nuoren ja perheen kiinnittymistä yhteiskuntaan; ymmärtää dokumentoinnin ja asiakastietojärjestelmien merkityksen työn ja asiakkaiden oikeuksien näkökulmasta ja osaa laatia asiakasdokumentit jäsentyneeseen, eettisesti ja tiedollisesti perusteltuun muotoon; osaa arvioida tutkimustietoon, ammatilliseen kokemukseen ja tilannetekijöihin perustuen lasten ja nuorten edun ja oikeuksien toteutumista palveluprosesseissa. b) Opiskelija hallitsee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön keskeiset työtavat ja kykenee reflektoimaan ammatillista toimintaansa ja eettisiä valmiuksiaan: Opiskelija kykenee työskentelemään eri-ikäisten lasten ja monimuotoisten perheiden kanssa ja hyödyntämään erilaisia lapsi- nuoriso- ja perhesosiaalityön menetelmiä; ymmärtää maahanmuuttajien ja eri kulttuuristen vähemmistöjen erityiskysymyksiä ja omaa valmiudet työskennellä monikulttuurisessa toimintaympäristössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa; kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja tarvittaessa hakemaan osaamista vahvistavaa ohjausta ja konsultaatiota. 4) Opiskelija kykenee teoreettista tietoa ja tieteellistä tutkimustietoa hyödyntäen ja soveltaen analysoimaan, arvioimaan kriittisesti ja kehittämään lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ammatillisia käytäntöjä: Opiskelija tunnistaa lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tutkimuksen erityispiirteet ja hallitsee eettisesti kestävän tutkimus- ja kehittämistyön periaatteet; 6
osaa koota tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä arvioida kriittisesti tietoa lasten ja nuorten eri elämänalueilta ja kasvuoloista sekä asemasta yhteiskunnan instituutioissa; omaa valmiudet arvioida omaa ja työyhteisön työtä ja sen vaikutuksia yksilö-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla sekä asiakkaiden ajankohtaisten tarpeiden ja yhteiskunnallisten muutossuuntien näkökulmasta; omaa tiedot kehittämis- ja tutkimustyön keskeisistä menetelmistä sekä taidot ja valmiudet kehittää omaa työtä sekä organisaation ja työyhteisön työkäytäntöjä ja ohjata kehittämisprosesseja hyödyntämällä teoreettisammatillista tietoa; omaa taitoja palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointiin; omaa taidot ja valmiudet tieteellis-ammatilliseen kirjoittamiseen ja asiantuntijatekstien tuottamiseen. 7
OPINTOJEN KULKU Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen suorittaminen lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalalla on mahdollista Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä toteutettavassa koulutusohjelmassa. Opetus järjestetään näiden yliopistojen yhteisesti laatiman opetussuunnitelman pohjalta. Turun yliopisto on päävastuullinen järjestäjä. Turun yliopistoon valitaan enintään 24 opiskelijaa. Opiskelijan opintosuoritukset rekisteröidään Turun yliopistoon, joka myös laskuttaa opiskelijamaksut. Koulutus järjestetään yhteistyössä valtakunnallisen Sosnet-yliopistoverkoston kanssa, jonka koordinaatioyliopisto on Lapin yliopisto. Yhteensä 70 opintopisteen laajuiset lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan opinnot suoritetaan 2,5 vuodessa oman työn ohessa. Koulutus alkaa syksyllä 2016, ja se toteutetaan vuosien 2016 2018 aikana. Erikoistumiskoulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Se sisältää kahdeksan lähijaksoa (1 2 päivän mittaisia), työssä oppimista tukevat oppimistehtävät, tiedonhakukoulutuksen, verkko-opintoja, vertaisohjauksen ja -arvioinnin, aloitus- ja lopetusseminaarit sekä tieteellis-käytännöllisen lopputyön ja siihen liittyvän ohjauksen. Lopputyö voidaan tehdä yhdessä useamman opiskelijan kesken. Koulutuksessa hyödynnetään moodle-oppimisalustaa. Koulutus on monitieteinen sisällöltään, ja siinä hyödynnetään Turun, Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön ohella muita asiantuntijoita. Arviointitapoina käytetään kurssien opettajien arvioinnin lisäksi vertaisarviointia ja mahdollisuuksien mukaan työelämäyhteistyössä toteutettavaa arviointia. Loppuarviointi kaikissa opintokokonaisuuksissa on joko hyväksytty tai hylätty. 8
OPETUSSUUNNITELMA 1. ERIKOISALAOPINNOT 40 op Lapset, nuoret ja perheet yhteiskunnassa 15 op 1.1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa etsiä ja arvioida tietoa ja julkaistua tutkimusta lasten ja nuorten asemasta, toiminnasta ja hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa. Opiskelija oppii arvioimaan yhteiskunnan eri instituutioiden toimintaa suhteessa lapsiin ja nuoriin. Keskeiset sisällöt: Opintojaksolla tarkastellaan lasten ja nuorten asemaa, toimintaa ja kansalaisuutta koskevaa tutkimusta kriittisesti. Opintojaksolla käydään läpi käsityksiä lapsuudesta ja nuoruudesta lapsi- ja nuorisotutkimuksen näkökulmasta sekä lasten ja nuorten asemasta eri instituutioiden näkökulmasta. Oppimismuodot: Verkkokurssi, joka sisältää luentoja, kirjallisuuteen perehtymistä ja ryhmäkeskusteluja. Kurssin lopuksi opiskelija kirjoittaa esseen valitsemastaan aiheesta. Kirjallisuus: Kurssilla osoitettava kirjallisuus sekä teos: Pekkarinen, Elina ym. 2012. Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä. Nuorten elinolot -vuosikirja 2012. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion nuorisoasian neuvottelukunta. Arvioitu ajankohta: Syyskuu 2016 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 1.2 Nuoruus ja syrjäytyminen (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa tarkastella kriittisesti nuoriin liittyviä syrjäytymisen määritelmiä ja ymmärtää niiden yhteiskunnallisia kytkentöjä. Opiskelija osaa lukea ja keskustella kriittisesti syrjäytymisen käsitteestä ja sen käytöstä nuorten näkökulmasta. Opiskelija omaa valmiudet analysoida lasten ja nuorten erilaisia lähtökohtia ja elinoloja sekä monien tekijöiden yhteisvaikutuksia lasten ja nuorten elämänkaaressa. Keskeiset sisällöt: Syrjäytyminen yhteiskunnallisena ilmiönä ja erityisesti nuorten yhteiskunnallinen asema; nuorten syrjäytymiseen liittyvät käsitteet ja käytännöt eri instituutioiden näkökulmasta. 9
Oppimismuodot: Luentojen lisäksi luetaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja keskustellaan ryhmissä nuorten syrjäytymiseen liittyvistä käsityksistä. Opiskelijat kirjoittavat esseen valitsemastaan aiheesta. Oheiskirjallisuus: Etukäteiskirjallisuus ja kurssin yhteydessä annettava kirjallisuus sekä teokset: Juvonen, Tarja 2015. Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Sandberg, Otso 2015. Hallittu syrjäytyminen. Miten syrjäytymisestä muodostui lähes jokaiseen meistä ulottuva riski? Tampere: Tampere University Press ja tekijä. Arvioitu ajankohta: Syys-lokakuu 2017 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 1.3 Perhe, perheen muutokset sekä perheen ja lasten hyvinvoinnin riskitekijät suomalaisessa yhteiskunnassa (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tuntee ja osaa käyttää perheitä koskevaa tutkimustietoa ja tunnistaa perhetutkimuksen erityispiirteet ja eettiset kysymykset. Opiskelija osaa arvioida ja käyttää tietoa erityisesti lasten ja nuorten kasvuoloihin, perheiden hyvinvointiin ja vanhemmuuteen vaikuttavista tekijöistä. Erikoistuva tunnistaa laiminlyönnin ja kaltoinkohtelun sekä muun lastensuojelutarpeen sekä varhaisen ja ehkäisevän tuen tarpeen. Opiskelija ymmärtää perheitä eriarvoistavia prosesseja ja osaa hyödyntää tietoa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen. Keskeiset sisällöt: Perheiden ja perherakenteiden muutokset, perhetutkimuksen sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot, riski- ja suojatekijät, kaltoinkohtelu ja laiminlyönti sekä vanhemmuutta heikentävät tekijät. Oppimismuodot: Luennot sekä luentoihin ja kirjallisuuteen pohjautuva tehtävä. Kirjallisuus: Bentovim, Aaron et al. 2009. Safeguarding children living with trauma and family violence. London: Jessica Kingsley publishers. Hämäläinen, Ulla; Kangas, Olli (toim.) 2010. Perhepiirissä. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Jallinoja, Riitta ym. 2014. Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus. Lammi-Taskula Johanna; Karvonen Sakari (toim.), Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. THL, Teema 21, 2014. 10
Horwath, Jan 2007. Child neglect. Identification and assessment. Hampshire: Palgrave, Macmillan. Arvioitu ajankohta: Tammi-helmikuu 2017 Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto Sosiaalityö lasten, nuorten ja perheiden kanssa 25 op 1.4. Perhesosiaalityö ja perhelainsäädäntö (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa arvioida perheiden erilaisia lähtökohtia ja elinoloja sekä eri tekijöiden yhteisvaikutuksia ja seurauksia vanhemmuudelle, perheen olosuhteille sekä lasten ja nuorten tilanteelle perheessä. Opiskelijalla on valmiudet työskennellä eri-ikäisten lasten ja monimuotoisten perheiden kanssa ja hyödyntää erilaisia perhesosiaalityön menetelmiä ja tukea perheiden resilienssiä. Opiskelija omaa valmiudet soveltaa ja arvioida lapsi- ja perhelainsäädäntöä omassa työssään sekä syventää osaamistaan perheoikeudellisissa kysymyksissä. Keskeiset sisällöt: Perhesosiaalityön lähtökohdat ja orientaatiot; perheinterventiot ja niiden oikeutus; arviointi perhesosiaalityössä, työskentely perheiden kanssa ja työmenetelmävalikko; turvallisuutta edistävä ja suhdeperustainen työ perheiden parissa; vaikeasti autettavat perheet; perhelainsäädäntö ja sen muutokset sekä soveltaminen sosiaalityössä Oppimismuodot: Luennot sekä luentoihin ja kirjallisuuteen pohjautuva soveltava tehtävä. Oheiskirjallisuus: Aaltonen, Anna-Kaisa 2014. Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa. Helsinki: Kauppakamari. Holland, Sally 2004. Child and family assessment in child welfare practice. London: Sage. Koulu, Sanna 2014. Lapsen huolto ja tapaamissopimukset. Helsinki: Kauppakamari. Pajulammi, Henna 2014. Lapsi, oikeus ja osallisuus. Helsinki: Talentum. Perulahti Elina 2012. Lapsen tapaamisoikeus ja sen toteutumisen ongelmia. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Vuori, Jaana; Nätkin, Ritva (toim.) 2007. Perhetyön tieto. Tampere: Vastapaino. Walsh, Froma 2015. Strenghtening family resilience. Third edition. Guildford press. 11
Arvioitu ajankohta: Marras-joulukuu 2017 Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 1.5. Lastensuojelu instituutiona, palvelujärjestelmän muutokset ja lasten oikeudet (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija ymmärtää lastensuojelua yhteiskunnallisena instituutiona ja kykenee arvioimaan ja toteuttamaan lastensuojelupalveluiden kokonaisuutta ja prosesseja sekä toimimaan muutostarpeisiin vastaamiseksi. Opiskelija osaa arvioida tutkimustietoon, ammatilliseen kokemukseen ja tilannetekijöihin perustuen lasten ja nuorten edun ja oikeuksien toteutumista palveluprosesseissa. Keskeiset sisällöt: Jaksolla käsitellään tutkimustietoa lastensuojelun palvelujärjestelmän ja -ajattelun muutoksista ja ilmiöistä: lapsen etu, lapsen oikeudet sekä ihmiskäsitykseen, muutokseen ja osallisuuteen liittyvä tutkimustieto. Välitehtävä liittyy lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseen ja lapsen osallisuuteen palvelujen kehittämisessä. Oppimismuodot: Ennakkotehtävä, luennot, ryhmätehtävät, oheiskirjallisuus, palveluiden kehittämiseen liittyvä tehtävä ja sen raportointi Arvioitu ajankohta: Marras-joulukuu 2016 Vastuuyliopisto: Tampereen yliopisto 1.6. Lastensuojelun asiakasprosessi (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa tarkastella lastensuojelun asiakasprosesseja palvelujen ja tuen oikea-aikaisuuden ja -tasoisuuden näkökulmasta sekä johtaa lastensuojelun asiakasprosesseja laadukkaasti. Hän kykenee teoreettista ja tutkimustietoa sekä asiakasprosesseissa saatua tietoa hyödyntäen toteuttamaan lastensuojelun vaativia tehtäviä, tekemään perusteltuja päätöksiä ja arvioimaan niiden vaikutuksia lapsen edun ja oikeuksien näkökulmasta. Opiskelija osaa käyttää moniammatillista tietoa samoin kuin asiakkaiden lähiyhteisöjen näkemyksiä lastensuojelun asiakasprosessin eri vaiheissa sekä laatimaan lasta, nuorta ja perhettä koskevan tilannearvion ja arvioimaan sitä työskentelyssä esiin tulevien havaintojen, kokemusten sekä asiakkaan omien käsitysten perusteella. Keskeiset sisällöt: Lasten kehitystä ja perheiden toimintaa käsittelevä tutkimus; perhe- ja yksilökohtainen lastensuojelu ja lastensuojeluun liittyvä relevantti 12
lainsäädäntö; palvelujen arviointia, hankintaa, asiakkuuksia ja prosesseja käsittelevä tieto; moniammatillinen, asiakkaan ja lähiyhteisön tieto osana lastensuojelun prosessia. Oppimismuodot: Luennot, työpajatyöskentely, vertaisoppimisen menetelmät, ryhmässä toteutettava case-analyysi Arvioitu ajankohta: Toukokuu 2017 Vastuuyliopisto: Tampereen yliopisto 1.7. Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tiedostaa muuttoliikkeeseen ja etnisten yhteisöjen olosuhteisiin liittyvät kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erityiset tekijät ja ilmiöit. Opiskelija ymmärtää maahanmuuttajien ja eri kulttuuristen vähemmistöjen erityiskysymykset ja omaa valmiudet työskennellä monikulttuurisessa toimintaympäristössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Keskeiset sisällöt: Pakkomuutto ja pakolaisuus, etniset suhteet ja rasismi, kieleen ja vuorovaikutukseen liittyvät haasteet ja taidot, monikulttuurinen lastensuojelutyö ja väkivaltatyö sekä ihmiskauppaan kytkeytyvät ilmiöt. Oppimismuodot: Verkkokurssi, jolla perehdytään itsenäisesti verkkoalustalla oleviin artikkeleihin, kirjallisuuteen ja luentotallenteisiin sekä laaditaan essee. Kurssiympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä, kuten keskustelua, kommentointia sekä argumentointia. Suoritustapoina ovat itsenäinen työskentely ja aktiivinen vuorovaikutteinen osallistuminen verkkokurssin tehtävien suorittamiseen keskustelualueilla sekä muiden opiskelijoiden tehtävien kommentointi ja oma argumentointi. Materiaaleihin perehtymällä tehdään sekä yksilö- että pienryhmätehtäviä ja osallistutaan oman pienryhmän keskusteluihin. Kurssi toteutetaan Turun yliopiston Moodle-alueella. Kirjallisuus/materiaali: Kurssilla on sekä tehtäviin kuuluvaa pakollista materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää verkkoalustan pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. Arvioitu ajankohta: Syys-lokakuu 2018 Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 13
1.8. Kriisi- ja traumatyö sekä lasten kanssa työskentely (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tuntee kriisi- ja traumatyön teoreettiset lähtökohdat sekä traumakäsitteistön. Hän tuntee trauman vaikutukset ja omaa asiakastyössä tarvittavat tiedot ja valmiudet. Opiskelija kykenee työskentelemään eri-ikäisten lasten kanssa eettisesti kestävällä tavalla. Keskeiset sisällöt: Kriisityön viitekehys, traumakäsitteistö, trauman vaikutukset ja traumatisoituneen asiakkaan auttaminen; lasten ja nuorten kanssa työskentelyä koskeva keskeinen monialainen tutkimustieto ja työmenetelmät; ikä- ja kehitystason huomioiminen työskentelytavoissa ja lasten kanssa työskentelyä koskevat eettiset kysymykset. Oppimismuodot: Luennot, oheiskirjallisuus ja muu oheismateriaali, itsenäinen opiskelu, ryhmäkeskustelut Oheiskirjallisuus ja -materiaali: Osoitetaan kurssin yhteydessä. Arvioitu ajankohta: Tammi-helmikuu 2018 Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOPINNOT 20 op 2.1 Käytäntötutkimus ja ammattikäytäntöjen kehittäminen (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee käytäntötutkimuksen käsitteen ja toimintatavan sekä osaa omassa työssään suunnitella, toteuttaa ja raportoida sosiaalityön käytäntötutkimuksen yhteistyössä työyhteisön kanssa. Keskeiset sisällöt: Ammattikäytäntöjen kehittäminen, sosiaalityön käytäntötutkimuksen teoreettis-käsitteelliset lähtökohdat ja metodit sekä käytäntötutkimuksen prosessi Oppimismuodot: Orientoivat luennot lähiopetuksena, vuorovaikutteinen verkkokurssi, oheiskirjallisuus, omaan työtehtävään liittyvän käytäntötutkimussuunnitelman laatiminen (5 s.) ja ryhmätyöskentely Oheiskirjallisuus: Satka, Mirja ym. (toim.) Käytäntötutkimuksen taito. Helsinki: Unigrafia. Ilmestyy keväällä 2016. Satka, Mirja ym. (toim.) 2005. Sosiaalityön käytäntötutkimus. Helsinki: Palmenia. 14
Marthinsen, Edgar ym. (eds.) 2012. Practice research in Nordic social work. Knowledge production in transition. London: Whiting & Birch. Hassi ym. 2015. Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja. Helsinki: Talentum. Arvioitu ajankohta: Syys-lokakuu 2017 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 2.2 Lastensuojelun tieto ja dokumentointi (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija ymmärtää dokumentoinnin erilaiset roolit ja merkitykset osana professionaalista sosiaalityötä ja sosiaalityön tutkimusta. Opiskelija osaa arvioida ja analysoida kriittisesti lastensuojelun asiakasprosesseissa saatua moninaista tietoa. Opiskelijalla on valmius analysoida kriittisesti sosiaalityössä tuotettavia dokumentteja niin niiden sisällön, tuotantoehtojen kuin seurauksellisuuden näkökulmista. Hän ymmärtää dokumentoinnin ja asiakastietojärjestelmien merkityksen työn ja asiakkaiden oikeuksien näkökulmasta ja osaa laatia asiakasdokumentit jäsentyneeseen, eettisesti ja tiedollisesti perusteltuun muotoon. Keskeiset sisällöt: Käsiteltäviä teemoja ovat mm. dokumentoinnin etiikka, dokumenttien käyttö sosiaalityön tutkimuksessa, asiakastyön dokumentoinnin ohjeet ja käytännöt, asiakastietojärjestelmät, dokumentointi ja tiedonmuodostus, asiakkaiden ja asiakirjojen suhteet, vuorovaikutus. Oppimismuodot: Vuorovaikutteinen verkkokurssi, luennot, oheiskirjallisuus, dokumentoinnin case -analyysi tehtävät, ryhmätyöskentely. Suoritustapoina ovat itsenäinen työskentely, perehtyminen ennakkoon kunkin osion luento- ja muihin materiaaleihin sekä aktiivinen osallistuminen verkossa toteutettaviin pienryhmäkeskusteluihin ennakkomateriaalin ja tehtävien pohjalta. Kurssi toteutetaan Tampereen yliopiston Moodle-alueella ja pienryhmätapaamisissa käytetään adobe connect -yhteyttä. Opiskelija laatii esseen. Kirjallisuus ja materiaalit: Kurssilla on sekä tehtäviin kuuluvaa pakollista materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää verkkoalustan pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. Arvioitu ajankohta: Syksy 2017 Vastuuyliopisto: Tampereen yliopisto 15
2.3 Vaikuttavuuden arviointi (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee asiakastiedon muodostuksen ja ammatillisen arvioinnin sekä osaa analysoida ja arvioida kriittisesti asiakasprosesseissa saatua moninaista tietoa. Hän osaa koota tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä arvioida tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista. Opiskelijalla on valmiuksia arvioida työn vaikutuksia yksilö-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta. Opiskelijalla on perusvalmiudet palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointiin. Keskeiset sisällöt: Vaikuttavuuden tutkimuksen ja arvioinnin lähestymistavat, lastensuojelun vaikuttavuustutkimuksen sekä perhepalvelujen ja perheinterventioiden vaikuttavuuden arvioinnin perusteet, näyttöön perustuvan sosiaalityön edellytykset, asiakasvaikuttavuus ja palvelujen laadun kehittäminen. Oppimismuodot: Luennot ja soveltava tehtävä Oheiskirjallisuus: Holmes, Lisa; McDermid, Samantha 2012. Understanding costs and outcomes in child welfare services. London: Jessica Kingsley. Patton, Michael Quinn 2010. Developmental evaluation: Applying complexity concepts to enhance innovation and use. New York, London: Guildford Press. Pohjola, Anneli ym. 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Rajavaara, Marketta 2006. Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus vaikuttavuuden käsitteeseen ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 69. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Sholonsky, Aaron; Benbenishty, Rami (eds.) From evidence to outcomes in child welfare: An international reader. New York: Oxford University Press. Arvioitu ajankohta: Marras-joulukuu 2017 Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 2.4 Moniammatillisen ja asiakaslähtöisen yhteistyön kehittäminen (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee moniammatillista ja asiakaslähtöistä yhteistyötä koskevan keskeisen teoria- ja tutkimustiedon. Opiskelija omaa valmiudet moniammatillisen ja -alaisen, asiakaslähtöisen työn kehittämiseen uudistuvissa palvelurakenteissa. Opiskelijalla on valmiuksia toimia yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana ja arvioida omaa asemaansa ja rooliaan monialaisissa verkostoissa. Hänellä on valmiudet yhteisen monialaisen asiantuntijuuden rakentamiseen muiden ammattilaisten 16
kanssa sekä valmiudet lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiseen suunnitteluun alueja paikallisella tasolla. Keskeiset sisällöt: Moniammatillisuutta ja asiakaslähtöisyyttä koskeva teoreettinen ja tutkimustieto sekä työmenetelmät; moniammatillisuus ja asiakaslähtöisyys toiminnan eri tasoilla, kuten asiakas-, kehittämis- ja vaikuttamistyössä sekä yhteydessä opiskelijan omaan työyhteisöön, lapsi-, nuoriso ja perhesosiaalityön monialaiseen verkostoon ja uudistuviin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteisiin. Opintojaksolla tehdään opiskelijan omaan työhön ja organisaatioon liittyvä pieni arviointi- tai kehittämistehtävä, jossa sovelletaan koulutuksessa opittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä. Oppimismuodot: Luennot ja oheiskirjallisuus, vertaisoppiminen, työelämään kiinnittyvä kehittämistehtävä, johon liittyy ennen kurssin alkamista tehtävä ennakkotehtävä. Oheiskirjallisuus: Glenny, Georgina; Roaf, Carolinen 2008. Multiprofessional Communication: Making Systems Work for Children. Berkshire: Open University Press. Nousiainen, Kirsi ym. 2011. Monialainen yhteistyö ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa. Helsinki: Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Arvioitu ajankohta: Kevät 2018 Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 17
3. TIETEELLIS-KÄYTÄNNÖLLINEN LOPPUTYÖ 10 op Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija kykenee teoreettista tietoa, tutkimustietoa ja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen ja soveltaen analysoimaan, arvioimaan kriittisesti ja kehittämään lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ammatillisia käytäntöjä sekä raportoimaan tutkimus- tai kehittämistyön jäsentyneeseen ja tiedollisesti perusteltuun muotoon. Keskeiset sisällöt: Opiskelijan suorittama lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön alan kehittämistehtävä ja sen raportointi. Kehittämistehtävä voi sisältää 1) työpaikalla toteutettavan kehittämistehtävän ja sen raportoinnin, 2) artikkelin vertaisarvioidussa tai muussa asiantuntijajulkaisussa tai 3) vaativan tutkimusja/tai kehittämishankkeen suunnitelman tai meneillään olevan hankkeen raportoinnin. Oppimismuodot: Opiskelija sopii lopputyönsä aiheen ja toteutuksen erikoisalan vastuuopettajien kanssa. Opiskelija toteuttaa tieteellis-käytännöllisen lopputyön yliopiston ja mahdollisuuksien mukaan myös työpaikan ohjausta sekä muiden erikoisalan opiskelijoiden vertaistukea hyödyntäen. Ajankohta: Tavoitteellinen valmistumisaika joulukuu 2018 Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 18