JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06
Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172
Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes samoihin kysymyksiin kuin parina edellisvuonna. Näin voimme seurata, miten jäsenistön mielipiteet ovat kehittyneet suhteessa jo aiempina vuosina pinnalla olleisiin ongelmakohtiin. Uudet palkkausjärjestelmät ja niiden aiheuttamat muutokset työssä sekä määräaikaiset palvelussuhteet olivat näin ollen erityisesti tarkastelun kohteina. Ilahduttavaa on, että määräaikaiset palvelussuhteet olivat valtiosektorilla kääntyneet laskuun. Kaikista kokopäivätyössä olevista määräaikaisina oli 25, kun osuus edellisenä vuonna oli 33. Naisista määrä-aikaisina oli 28, miehistä 15. Alle 30-vuotiaista kolmella neljästä oli määräaikainen palvelussuhde. Määräaikaisuus on siis edelleenkin iso ongelma, joka koskettaa erityisesti naisia ja nuoria. Kuntasektorilla kysymys määräaikaisuuksista sen sijaan ei edes näyttänyt paranemisen merkkejä päinvastoin. Edellisen vuoden 16 :sta määräaikaisten osuus oli kasvanut 18 :iin. Miehissä ja naisissa osuus oli yhtä suuri. Alle 30-vuotiaista kaksi kolmesta oli määräaikaisena. Tällä kertaa kysyttiin myös määräaikaisuuksien perusteluita. Kuntasektorilla miehillä yleisin perustelu oli sijaisuus, naisilla taas työn luonne. Valtiosektorilla sen sijaan päinvastoin. Nuorilla yleisin perustelu kuntasektorilla oli sijaisuus ja valtiosektorilla työn luonne. Muina määräaikaisuuksien perusteluina mainittiin mm. projektityö ja epäpätevyys. Ilman perustelua kuntasektorilla oli 6 määräaikaisista, valtiosektorilla 8. työn vaativuuden ja henkilökohtaisen osaamisen vaikuttavan huomattavasti palkkaukseen. Myös työn laadulla nähdään olevan jonkin verran merkitystä. Sen sijaan työn määrällä ja ryhmän tuloksella ei katsottu olevan vaikutusta palkkaukseen. Tähän kyselyymme vastasi 1 854 jäsenyhdistystemme julkisella sektorilla työskentelevää jäsentä, vastausprosentti on noin 46, mitä voidaan pitää varsin kohtuullisena. Kiitämme kaikkia vastanneita, vastauksistanne saamme arvokasta tietoa edunvalvontaamme ja palkkaneuvontaamme varten. Kiitokset myös tutkimuksen käytännön toteuttamisesta huolehtineelle KTM Eija Savajalle Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Helsingissä 18.4.06 Arja Ahola Asiamies Akavan Erityisalat ry Tämä tutkimusraportti alkaa tiivistelmällä, johon on koottu tutkimuksen keskeisiä tuloksia edunvalvonnan näkökulmasta. Tämän osion on toimittanut asiamies Arja Ahola. Tiivistelmää seuraa Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportti kokonaisuudessaan. Valtiosektorilla uusi palkkausjärjestelmä näyttää tuottavan paremman ansiotason kuin kiinteään peruspalkkaan ja ikä-/kokemuslisiin perustuva vanha järjestelmä. Siitä huolimatta uuden palkkausjärjestelmän piirissä jo olevien vastaajien arviot uudesta palkkausjärjestelmästä olivat kääntyneet uudelleen kriittisemmiksi. Näin oli arvioitaessa järjestelmän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä, kannustavuutta, palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuutta, palkkakilpailukykyä, työtehtäviin reagoimista, hyvästä työsuorituksesta palkitsemista sekä nuorten ja vanhojen tasapuolista kohtelua. Positiivista kehitystä nähtiin vain siinä, että uusi järjestelmä kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti. Myös kuntasektorilla kriittisyys uutta palkkaohjelmaa kohtaan on kasvanut edellisestä vuodesta. Tosin uuden palkkaohjelman piirissä olevat samoin kuin valtiosektorin uudessa palkkausjärjestelmässä jo mukana olevat katsovat Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 3
JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 TIIVISTELMÄ Akavan Erityisaloissa on työmarkkinatutkimusta tehty vuodesta 1989 lähtien, joten tämänkertainen tutkimus on liiton 17. Kyselylomake lähetettiin lokakuussa 05 joka toiselle jäsenyhdistystemme julkisen sektorin jäsenelle. Vastausprosentti on 45,7. KUNTASEKTORI Määräaikaiset palvelussuhteet lisääntyneet edelleen kuntasektorilla Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 04 kokopäivätyössä olevista määräaikaisia oli 16. Vuonna 05 määrä oli noussut 18 :iin. Miehistä ja naisista yhtä suuri osuus oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisuus oli tyypillisintä nuorten palvelussuhteille: alle 30-vuotiaista kaksi kolmasosaa (67 ) oli määräaikaisena. Sektori Kunta Valtio Vastaajista naisia 83 77 miehiä 17 23 Keski-ikä naiset 45,2 v 42,5 v miehet 47,1 v 44,7 v Vähintään 90 87 alempi korkeakoulututkinto Erilaisia toimen/ 246 138 tehtävän nimikkeitä Määräaikaisuuden yleisin perustelu naisilla oli sijaisuus (45 ). Miehistä joka toiselle (52 ) perusteluksi oli mainittu se, että työn luonne on määräaikainen. Nuorilla, alle 30-vuotiailla, sijaisuus oli yleisin perustelu (60 ). Kaikista kuntasektorin määräaikaisista 26 :lla perusteluna oli jokin muu syy (projektityö, epäpätevyys, jne.) Määräaikaisuuden perustelua ei ollut ilmoitettu 6 :lle kuntasektorin määräaikaisista. Määräaikaisuusjaksoja saman työnantajan palveluksessa oli ollut keskimäärin 3,5. Kuvioiden numerointi viittaa koko raportin kuvionumeroihin. Kuvio 6. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista 67 60 35 18 18 12 0 M iehet Naiset Ikä alle 30- vuotta 30-39 -49 50-4 Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 4
Palkkakehitys varsin suotuisaa Kuntasektorilla palkat kehittyivät suotuisasti. Vastaajien mukaan suurin palkkakehitykseen vaikuttava tekijä oli muutos tehtäväkohtaisessa palkanosassa. Uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevista 80 oli sitä mieltä, että työn vaativuus vaikuttaa palkkaukseen. Merkittävänä palkkaukseen vaikuttavana tekijänä oli vastaajien mielestä myös henkilökohtaisen palkanosan muutos. Sen vaikutukseen uskoi 74 uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevista. Myös työn laadun uskottiin vaikuttavan jossain määrin. Sen sijaan työn määrällä ei juurikaan katsottu olevan vaikutusta. Kuvio 8. Säännöllisen työajan ansiot kunnissa lokakuussa 05, euroa/kk. Kunta yhteensä 2494 M iehet Naiset 2382 2963 Pääkaupunkiseutu Muu Suomi 2507 2488 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö 34 2626 2386 33 Pysyvä M ääräaikainen 2101 2582 Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä 2411 3046 2586 keskiarvo F1 0 F50 F90 10 1800 20 3000 3600 4800 euroa/kk Naisten palkat olivat 80 miesten palkoista. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien palkat olivat 81 toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevien palkoista. Kuntatyöntekijöiden palkat nousivat vuoden 04 lokakuusta vuoden 05 lokakuuhun 4,6, kun palkannousu kaikilla kuukausipalkkaisilla palkansaajilla vastaavana ajankohtana oli 3,8. Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 5
Kuvio 11. Palkat kunnissa vuosina 00-05, keskimäärin euroa/kk. euroa/kk 2600 Kunta Kaikki palkansaajat* 2499 2494 2604** 20 2414 2288 2238 2384 20 75 21 21 55 00 1800 00 01 03 04 05 *Lähde: Ansiotasoindeksi 06:1, Tilastokeskus ** ennakkotieto Ylitöitä tehdään, edelleen myös korvauksetta Kokoaikaisten virka/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli 36,7 tuntia. Miehillä työviikko kuitenkin venyi lähes 42 tuntiin. Naisilla työviikko oli keskimäärin 1,5 tuntia lyhyempi. Pisintä työviikkoa tekivät johtoasemassa olevat. Heillä työtunteja viikossa kertyi 43. Kysymykseen nykyisestä työmäärästä johtoasemassa olevista neljä kymmenestä vastasi työmäärän olevan jatkuvasti ja joka toinen kertoi työmäärän olevan ajoittain liian suuri. Toimihenkilöistä taas neljä kymmenestä piti työmäärää sopivana, yhdellä viidestä oli työmäärä jatkuvasti liian suuri. Kolmasosa vastaajista ei tehnyt säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja. Kahdelle kolmasosalle ylityötunteja kertyi kuukaudessa keskimäärin 12,2. Yhdeksän kymmenestä teki ylityöt oma-aloitteisesti, koska työstä suoriutuminen niin vaatii. Kymmenesosa teki ylitöitä työnantajan määräyksestä. Puolet ylitöitä tekevistä sai työstään täysimääräisen korvauksen. Täysimääräisenä vapaa-aikana ylityöt korvattiin 43 :lle ja täysimääräisenä rahana 5 :lle ylitöitä tekevistä. Osittain rahana korvattiin 3 :lle ja osittain vapaa-aikana 34 :lle. Sen sijaan viidennes (19 ) ylitöitä tekevistä teki sen täysin ilman korvausta. Suurin osa vastaajista (56 ) teki ylitöitä samaan tapaan kuin edellisenäkin vuonna, kolmella kymmenestä ylityöt olivat lisääntyneet ja runsaalla kymmenesosalla (14 ) vähentyneet. Ylitöitä tekevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden. Työssä jaksaminen vähenee iän myötä Kokoaikatyössä olevat nuoret, alle 30-vuotiaat, jaksoivat työssä muita paremmin. Heistä viidesosa kertoi jaksavansa erittäin hyvin, 50 vuotta täyttäneistä vajaa kymmenesosa (7 ) ilmoitti jaksavansa erittäin hyvin. Melko hyvin jaksavien osuus oli suunnilleen sama kussakin ikäryhmässä sen sijaan melko huonosti jaksavien osuus oli alle 30-vuotiaiden ryhmässä kymmenesosa ja yli 50-vuotiaiden ryhmässä viidennes. Tasa-arvosuunnitelmat eivät ole löytäneet tietänsä kuntiin Lähes joka toisen (47 ) kuntasektorin työntekijän työpaikka oli vielä vailla tasa-arvosuunnitelmaa, vain reilulla kymmenesosalla (16 ) suunnitelma oli tehty. Tosin runsaalla kolmanneksella vastaajista (37 ) ei ollut tietoa suunnitelmasta. Yhdeksän kymmenestä niistä, joilla tasa-arvosuunnitelma oli tehty, oli sitä mieltä, ettei sillä ole ollut käytännön vaikutuksia palkkaeron kaventumiseen. VALTIOSEKTORI Määräaikaisten osuus kääntynyt laskuun valtiosektorilla Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on kaventunut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 04 kokopäivätyössä olevista määräaikaisia oli 33. Vuonna 05 määrä oli laskenut 25 :iin. Määräaikaisuus koskettaa kuitenkin edelleen erityisesti naisia ja nuoria. Naisista 28 oli määräaikaisena. Alle 30- vuotiaista kolmella neljästä (75 ) oli määräaikainen palvelussuhde. Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 6
Kuvio 24. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista,. 75 60 28 34 15 19 7 0 M iehet Naiset Ika alle 30- vuotta 30-39 -49 50- Valtiosektorin naisilla yleisin määräaikaisuuden perustelu (39 ) oli se, että työn luonne on määräaikainen. Miehillä sen sijaan yleisin perustelu (50 ) oli sijaisuus. Jokin muu perustelu määräaikaisuudelle oli 22 :lla ja 8 :lle määräaikaisuutta ei ollut perusteltu lainkaan. Keskimäärin määräaikaisjaksoja samassa työpaikassa oli 6,3. Palkkakehitys suotuisaa kaikkiin palkansaajiin verrattuna Valtiosektorilla lokakuusta 04 lokakuuhun 05 joka toisen (49 ) päätoimen kuukausiansiot nousivat yleiskorotuksen verran. Runsaalla kolmanneksella (36 ) ansiot nousivat yleiskorotusta enemmän. Vastaajien mukaan suurin palkkakehitykseen vaikuttava tekijä oli muutos henkilökohtaisessa palkanosassa. Henkilökohtaisen osaamisen vaikutukseen uskoi 88 uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevista. Toisena palkkaukseen vaikuttavana tekijänä oli vastaajien mielestä tehtäväkohtaisen palkanosan muutos. Uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevista 87 oli sitä mieltä, että työn vaativuus vaikuttaa palkkaukseen. Vastaajista 67 oli sitä mieltä, että myös työn laatu vaikuttaa jossain määrin. Sen sijaan työn määrällä ei juurikaan katsottu olevan vaikutusta. Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 7
Kuvio 26. Säännöllisen työajan ansiot valtiosektorilla lokakuussa 05. Valtio yhteensä 2681 M iehet Naiset 2594 2962 Pääkaupunkiseutu Muu Suomi 2772 2573 Johto 3972 Keskijohto 3224 Asiantuntija 2717 Toimihenkilö 2386 Pysyvä 2824 M ääräaikainen 2256 Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä 2546 2482 2733 keskiarvo F1 0 F50 F90 10 1800 20 3000 3600 4800 euroa/kk Naisten palkat olivat lähes 90 miesten palkoista. Uudessa palkkausjärjestelmässä naisten palkat olivat 90,5 miesten palkoista. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien palkat olivat 80 vakituisten palkoista. Uudessa palkkausjärjestelmässä olevien keskipalkka oli noin 7 kiinteällä peruspalkalla olevien keskipalkkaa suurempi. Valtiolla työskentelevien keskipalkat olivat vuonna 04 1,3 kaikkien palkansaajien keskipalkkoja suuremmat, vuonna 05 vastaava prosenttiluku oli 3,0. Ansiot nousivat vuoden 04 lokakuusta vuoden 05 lokakuuhun 5,5, kun palkannousu kaikilla kuukausipalkkaisilla palkansaajilla vastaavana ajankohtana oli 3,8. Kuvio 29. Palkat valtiolla vuosina 00-05, keskimäärin euroa/kk. euroa/kk 2600 Valtio Kaikki palkansaajat* 2542 2499 2681 2604** 20 21 2414 21 55 2238 20 2167 21 00 1800 00 01 03 04 05 *Lähde: Ansiotasoindeksi 06:1, Tilastokeskus ** ennakkotieto Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 8
Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä edelleen kriittisiä Kahden edellisvuoden tapaan kysyttiin myös arvioita uudesta palkkausjärjestelmästä ja sen tuomista muutoksista. Edelleen korostui se, että uutta palkkausjärjestelmää ei pidetty selkeänä ja ymmärrettävänä eikä sen katsottu antavan kilpailukykyistä palkkatasoa eikä myöskään palkitsevan hyvästä työsuorituksesta. Niiden osuus, jotka olivat sitä mieltä, että uusi palkkausjärjestelmä kannustaa ammattitaidon kehittämiseen, on pienentynyt aiempien vuosien arviointiin verrattuna. Myös palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuuteen uskovia oli edellisvuosia vähemmän. Sen sijaan uudessa palkkausjärjestelmässä jo mukana olevat olivat sitä mieltä, että uusi palkkausjärjestelmä kohtelee miehiä ja naisia tasapuolisesti. Kolme kymmenestä (29 ) teki ylitöitä ilman korvausta. Johtoon kuuluvat tekivät muita enemmän ylitöitä ilman korvausta. Vajaalla kolmanneksella (31 ) oli mahdollisuus käyttää työaikapankkia, kuudella kymmenestä ei tätä mahdollisuutta ollut työpaikallansa. Pieni osa (5 ) oli niitä, joiden työpaikalla työaikapankin käyttöönottoa suunnitellaan. Suurimmalla osalla (59 ) ylitöiden määrä oli pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna, 27 :lla se oli lisääntynyt ja 15 :lla puolestaan vähentynyt. Ylitöitä tekevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla oli liian vähän väkeä työtehtäviin nähden. Valtiolla ylitöiden korvaamisen raja on palkkaluokassa A24 ja uusissa palkkausjärjestelmissä korvausraja on suunnilleen tätä palkkaa vastaavassa tehtävän vaativuusryhmässä. Ylitöitä tehdään, edelleen myös korvauksetta Kokoaikaisten virka/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli keskimäärin 36,9 tuntia. Miehillä työviikko kuitenkin venyi lähes tuntiin. Naisilla työviikko oli vajaan tunnin lyhyempi. Pisintä työviikkoa tekivät johtoasemassa olevat. Heillä työtunteja viikossa kertyi 43. Kysymykseen nykyisestä työmäärästä johtoasemassa olevista joka toinen vastasi työmäärän olevan jatkuvasti ja joka toinen ajoittain liian suuri. Sopivana sitä ei pitänyt kukaan heistä. Toimihenkilöistä taas neljä kymmenestä piti työmäärää sopivana ja toiset neljä kymmenestä piti työmäärää ajoittain liian suurena. Yhdellä kymmenestä työmäärä oli jatkuvasti liian suuri. Useampi kuin joka toinen (58 ) teki kuukausittain töitä enemmän kuin säännöllinen työaika edellyttäisi. Keskimäärin ylityötunteja kertyi kuukaudessa 11,8. Useimmat (91 ) tekivät ylitöitä oma-aloitteisesti, koska työtehtävistä suoriutuminen niin vaatii. Neljä kymmenestä ( ) sai ylitöistään korvauksen täysimääräisenä vapaa-aikana, 5 täysimääräisenä rahakorvauksena. Vajaalle kolmasosalle (29 ) ylityöt korvataan osittain vapaa-aikana ja 4 :lle osittain rahana. Arviot työssä jaksamisesta muuttuvat iän myötä Kokoaikatyössä olevat nuoret, alle 30-vuotiaat, jaksoivat työssä muita paremmin. Heistä runsas viidesosa (22 ) kertoi jaksavansa erittäin hyvin ja 69 melko hyvin. 50 vuotta täyttäneistä enää reilu kymmenesosa (12 ) ilmoitti jaksavansa erittäin hyvin. Melko hyvin jaksavien osuus oli suunnilleen sama (noin 60 ) kussakin ikäryhmässä 30 ikävuoden jälkeen. Sen sijaan melko huonosti jaksavien osuus oli alle 30-vuotiaiden ryhmässä vain 5, mutta nousi sen jälkeen jokaisen ikäryhmän kohdalla ollen jo yli viidennes (21 ) yli 50-vuotiaiden ryhmässä. Tasa-arvosuunnitelmat vasta tulossa valtiolle tai niiden olemassaolosta ei tiedetä Runsaan kolmanneksen (35 ) työpaikoilla oli jo otettu käyttöön tasa-arvosuunnitelma. Viidennes oli niitä, jotka ilmoittivat tasa-arvosuunnitelman puuttuvan. Sen sijaan lähes joka toinen (44 ) ei tiennyt, onko työpaikalla tasa-arvosuunnitelmaa. Kahdeksan kymmenestä niistä, joiden työpaikalla tasa-arvosuunnitelma oli, oli sitä mieltä, ettei sillä ole ollut käytännön vaikutuksia palkkaeron kaventumiseen. Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 9
Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05 Julkinen sektori Sisältö Yleistä... 2 Palvelussuhde... 3 Palvelussuhde kuntasektorilla... 4 Määräaikaiset palvelussuhteet... 5 Palkkaus... 7 Palkkakehitys... 9 Luontoisedut ja ylityökorvaukset... 10 Osa-aikaiset... 10 Palkkaukseen vaikuttavat tekijät... 10 Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä... 10 Työaika ja ylityöt... 12 okset työssä... 13 Tasa-arvo ja samapalkkaisuus... 15 Palvelussuhde valtiosektorilla... 15 Määräaikaiset palvelussuhteet... 17 Palkkaus... 17 Palkkakehitys... 19 Luontoisedut ja ylityökorvaukset... Osa-aikaiset... Palkkaukseen vaikuttavat tekijät... Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä... 21 Työaika ja ylityöt... 22 okset työssä... 24 Tasa-arvo ja samapalkkaisuus... 25 Liitetaulukot... 26 Kyselylomake... 37
Yleistä Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus jakaantui edellisen vuoden tapaan kahteen osaan: julkiselle ja yksityiselle sektorille laadittiin omat kyselylomakkeet ja niille laadittiin omat raportit. Tämä on julkisen sektorin raportti. Tutkimuslomakkeella kysyttiin palkkatietojen lisäksi mielipiteitä sekä kunnissa että valtiolla meneillään olevasta palkkausjärjestelmäuudistuksesta, ylitöistä ja työssä tapahtuneista muutoksista. Mukana oli myös muutama kysymys tasa-arvosta ja samapalkkaisuudesta. Tutkimukseen valittiin mukaan joka toinen liiton jäsenrekisterin mukaan julkisella sektorilla työskentelevä jäsen. Otokseen valituille 55 jäsenelle postitettiin lokakuun lopulla kyselylomake. Kahden viikon päästä otokseen valitut saivat vielä kortin, jossa muistutettiin lomakkeen täyttämisestä. Lomake oli myös täytettävissä liiton kotisivuilla. Määräaikaan mennessä lomakkeita palautui postin kautta 1648 ja 6 kävi täyttämässä lomakkeen liiton kotisivuilla. Kotisivuilla vastanneiden osuus nousi hieman edellisestä vuodesta. Nyt osuus oli 11 ja edellisen vuoden kyselyssä se oli 9. Vastausprosentti nousi jonkin verran vuoden 04 kyselystä. Silloin vastausprosentti oli 42,1 ja nyt se oli 45,7. Kuvioon 1 on kerätty tietoja vastaajista. Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista,. M iehet 19 Ikä Naiset 81 Ikä alle 30 11 30-39 24-49 50-59 30 29 60-6 Tutkinto Keskiaste Alin korkea-aste 6 6 Alempi korkeakouluaste 28 Ylempi korkeakouluaste 56 Tutkijan koulutus 4 Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu 33 M uu Etelä-Suomen lääni 16 Länsi-Suomen lääni 31 Itä-Suomen lääni 9 Jäsenyhdistys Oulun lääni Lapin lääni 5 6 KUM ULA 31 SPECIA MAL TOI 9 10 TAKU 6 25 0 60 80 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 2
Kyselyyn vastanneista neljä viidesosaa oli naisia. Naisvastaajien keski-ikä oli 43,5 vuotta, miehet olivat naisia vajaa kolme vuotta vanhempia. Joka kymmenes oli alle 30-vuotias (11 ), joka neljäs oli 30-39 vuotias ja kaksi kolmesta oli täyttänyt vuotta. Vastaajien koulutustaso oli korkea. Kuudella kymmenestä (56 ) oli ylempi korkeakoulututkinto ja tutkijakoulutus oli neljällä sadasta. Vajaalla kolmanneksella (28 ) oli alemman korkeakouluasteen tutkinto. Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat myös ammattikorkeakoulututkinnot. Kaikkiaan vastaajilla oli 91 erilaista tutkintoa ja ne oli suoritettu 96:ssa eri oppilaitoksessa. Yleisin tutkinto oli filosofian kandidaatin tutkinto, joka oli kolmanneksella tutkinnon suorittaneista. Vajaalla kymmenesosalla oli ylempi kasvatustieteellinen korkeakoulututkinto. Toimintaterapeutin tutkinnon suorittaneiden osuus oli 8. Viidesosa oli suorittanut tutkintonsa Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistosta valmistuneita oli myös viidennes, joka kymmenes oli valmistunut Jyväskylän yliopistosta, Turun yliopistosta oli valmistunut kymmenesosa. Joka toisella oli kulunut tutkinnon suorittamisesta vähintään 12 vuotta. Kolmannes kävi töissä pääkaupunkiseudulla ja 16 muualla Etelä-Suomessa. Vajaalla kolmanneksella (31) työssäkäyntipaikkakunta oli Länsi-Suomessa, viidennes vastaajista oli Itä-Suomen, Oulun tai Lapin lääneistä. Kolme kymmenestä vastaajasta oli Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäseniä, viidennes oli SPECIA - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäseniä, Museoalan ammattiliittoon (MAL) kuului kymmenesosa vastaajista, vajaa kymmenesosa (9 ) oli Suomen Toimintaterapeuttiliitosta (TOI). Viidenneksi suurin vastaajaryhmä oli Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestön TAKUn jäseniä. Kuvion 1 -ryhmään on kerätty muihin kuin edellä mainittuihin yhdistyksiin kuuluvat vastaajat. Vastaajia oli kaikkiaan 16 eri yhdistyksestä. Liitetaulukosta 1 löytyvät vastaajat yhdistyksittäin. Palvelussuhde Lokakuun viimeisellä viikolla 05 vastaajista 91 oli työelämässä. Heistä 94 oli kokopäivätyössä ja 6 toimi osa-aikaisena. Vajaa kymmenesosa (9 ) ei käynyt töissä. Joka toinen niistä, jotka eivät olleet töissä, oli äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla. Työssäkäyvien palvelussuhteen ehtojen määräytyminen selviää kuviosta 2. Kolmella neljästä (60 ) palkka määräytyi kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan, reilun kolmanneksen (36) palkkojen määräytymisessä noudatettiin valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta. -ryhmään kuuluvat ne, joilla oli kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus (1 ) ja ne, joilla oli jokin muu, kuin edellä mainitut sopimukset (3). Jatkossa keskitytään kuntasektoriin, jossa ovat kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvat ja valtiosektoriin, jossa palkat määräytyvät valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Kuvio 2. Palvelussuhteet virka- ja työehtosopimuksen mukaan,. Kuntien yleinen virka- ja työehtosopimus 60 M uut sopimukset 4 36 Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 3
Palvelussuhde kuntasektorilla Kuntasektorilla työskentelevistä 7 oli osaaikatyössä ja 93 kokoaikatyössä. Kuviossa 3 kuvataan kokopäivätyössä olevia. Vajaa viidennes (17 ) kuntasektorin kokoaikaisista oli miehiä. Joka kolmas oli 50-59 vuotias, alle 30 vuotiaita oli kymmenesosa. Miesten keski-ikä oli 47,1 vuotta, naiset olivat pari vuotta miehiä nuorempia. Useammalla kuin joka toisella (55 ) oli ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijan koulutus, vajaalla kymmenesosalla oli keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto. Kuntasektorin työpaikat keskittyivät Etelä- ja Länsi-Suomeen. Viidenneksellä työpaikka oli pääkaupunkiseudulla (19 ) tai muualla Etelä-Suomen läänissä (19 ), neljällä kymmenestä (37 ) työpaikka oli Länsi- Suomen läänissä. Joka toinen (52 ) oli jäsenenä KUMULAssa, TOIn jäseniä oli 12, joka kymmenes kuului MALiin. Kaikkiaan kuntasektorin kokoaikaiset kuuluivat 15:een eri yhdistykseen. Kokopäivätyössä olevien vastaajien määrät jäsenyhdistyksittäin löytyvät liitetaulukosta 2. Erilaisia toimen/tehtävän nimikkeitä oli 246. Yleisimmät nimikkeet olivat toimintaterapeutti (11) ja kirjastonhoitaja (9 ). Kuvio 3. Kokopäivätyössä olevat kuntasektorilla,. M iehet 17 Naiset 83 Ikä Ikä alle 30 10 30-39 21-49 29 50-59 33 60-7 Tutkinto Väh. alin korkea-aste 10 Alempi korkeakouluaste 35 Väh. ylempi korkeakouluaste 55 Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu M uu Etelä-Suomen lääni 19 19 Länsi-Suomen lääni 37 Itä-Suomen lääni Oulun ja Lapin läänit 11 13 0 60 80 Kuviosta 4 näkee, miten kokopäivätyössä olevien toimiasemat vaihtelivat sukupuolen ja iän mukaan. Yli puolet miehistä hoiti johdon tai keskijohdon tehtäviä, naisista johdossa tai keskijohdossa oli reilu kolmannes. Vajaa kolmannes niin miehistä kuin naisistakin oli asiantuntijoina. Naiset olivat miehiä useammin toimihenkilötehtävissä. Alle 30-vuotiaista joka toinen oli toimihenkilötehtävissä, 30-39-vuotiaissa toimihenkilöitä oli joka kolmas. Reilu neljännes -49-vuotiaista oli vielä toimihenkilöinä, 50 vuotta täyttäneistä toimihenkilöinä oli enää 15. Mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse, sitä todennäköisemmin hän oli johtotehtävissä. Alle 30- vuotiaita ei juurikaan ollut johtotason tehtävissä, 50 vuotta täyttäneistä johtajana oli joka neljäs. Yli 30-39-vuotiasta oli asiantuntijatehtävissä. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 4
Kuvio 4. Kokopäivätyössä olevien toimiasemat sukupuolen ja iän mukaan,. 50 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö 50 44 30 34 32 32 28 29 27 27 26 23 30 28 25 32 28 10 13 13 10 7 13 14 15 2 0 M iehet Naiset Ikä alle 30-vuotta 30-39 -49 50- Neljä viidestä (84 ) oli sitä mieltä, että heidän nykyinen työnsä ja koulutuksensa vastaavat toisiaan. Runsas kymmenesosa (12 ) oli mielestään työssä, jonka vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi. Kahdella sadasta työ oli koulutukseen nähden liian vaativaa. Kolme sadasta taas ei osannut sanoa työnsä ja koulutuksensa vastaavuutta. Joka neljäs toimihenkilö oli työssä, jonka vaativuustaso oli alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi (Kuvio 5). Vajaa kymmenesosa (9 ) asiantuntijoista oli työssä, josta olisi selvinnyt vähemmällä koulutuksella. Kuvio 5. Työn ja koulutuksen vastaavuus toimiaseman mukaan,. - työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi 26 10 9 2 5 0 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Määräaikaiset palvelussuhteet Kolmella neljästä (79 ) oli pysyvä palvelussuhde, kolme sadasta oli määräaikaisena tai tilapäisenä, mutta heillä oli kuitenkin pysyvä palvelussuhde, johon palata. Lähes viidesosa (18 ) oli määräaikaisena tai tilapäisenä. Kunnissa miesten määräaikaisuus on yhtä yleistä kuin naistenkin määräaikaisuus (Kuvio 6). Määräaikaisuus on tyypillistä nuorten palvelussuhteille. Alle 30- vuotiaista kaksi kolmesta (67) oli määräaikaisena, 30-39-vuotiaista joka kolmas ja -49-vuotiaista yksi kymmenestä. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 5
Kuvio 6. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista,. 67 60 35 18 18 12 0 M iehet Naiset Ikä alle 30- vuotta Määräaikaisista neljä kymmenestä ( ) hoiti sijaisuutta (Taulukko 1), runsaalla neljänneksellä (28 ) työn luonne oli määräaikainen. Neljälle kymmenestä (26 ) työnantaja oli perustellut määräaikaisuutta jollain muulla syyllä kuin sijaisuudella tai työn luonteella, esim. työn projektiluonteisuudella. Kuudelle sadasta (6 ) ei työnantaja ollut ilmoittanut perustetta määräaikaisuudelle. Määräaikaisten miesten työ oli luonteeltaan määräaikaista, naiset taas olivat usein sijaisina. Kolme viidestä nuoresta hoiti määräaikaisena sijaisuutta, viidenneksellä työn luonne itsessään oli määräaikainen. 30-39 -49 50-4 Kolmannes oli nykyisessä työpaikassaan ensimmäistä kertaa määräaikaisena, kolmanneksella meneillään oleva jakso oli toinen tai kolmas. Yhdellä kolmanneksella samassa työpaikassa määräaikaisuusjaksoja oli ollut neljä tai enemmän. Keskimäärin jaksoja samassa työpaikassa oli ollut 3,5. Kolmannes niin naisista kuin miehistäkin oli määräaikaisena omasta tahdostaan. Taulukko 1. Työnantajan perustelut määräaikaiselle palvelussuhteelle,. Kaikki Miehet Naiset Ikä alle 30 30-39 -49 50- (n=163) (n=29) (n=134) (n=58) (n=61) (n=30) (n=11) Sijaisuus 17 45 60 25 18 Työn luonne on määräaikainen 28 52 23 21 39 23 18 Jokin muu perustelu 26 24 26 12 30 37 46 Perustetta ei ole ilmoitettu 6 7 6 7 7 0 18 Määräaikaisilta kysyttiin, mitä he arvioivat tekevänsä meneillään olevan määräaikaisuuden jälkeen (Taulukko 2). Yli uskoi, että määräaikaisuus jatkuu samassa työpaikassa, kymmenesosa (10) uskoi solmivansa vakinaisen palvelussuhteen nykyisessä työpaikassaan. Yksi kymmenestä epäili joutuvansa työttömäksi, yli -vuotiasta jopa yksi viidestä ei uskonut uuden työpaikan löytymiseen. Vajaa kolmannes (30 ) ei vielä osannut sanoa, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen. Taulukko 2. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen,. Kaikki Miehet Naiset Ikä alle 30 vuotta 30-39 - (n=165) (n=30) (n=135) (n=60) (n=61) (n=43) Määräaikaista palvelussuhdetta todennäköisesti jatketaan samassa työpaikassa 41 37 42 42 38 44 Solmii todennäköisesti vakinaisen palvelussuhteen samaan työpaikkaan 10 17 8 8 16 2 Aloittaa todennäköisesti uuden työ muualla 7 13 6 12 8 0 Joutuu luultavasti työttömäksi 10 0 13 8 5 21 Ei halua uutta työtä 2 3 1 2 3 0 Ei tiedä vielä, mitä tapahtuu 30 30 30 28 30 33 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 6
Palkkaus Kolme viidestä (61 ) oli palkkausjärjestelmässä, jossa on kiinteä peruspalkka ja ikä/kokemuslisät (Kuvio 7). Runsas neljännes (27 ) sai palkkaa uuden palkkausjärjestelmän mukaan. Siinä palkan perusteena ovat tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) sekä työtulokset, ammatinhallinta ja palvelusaika (henkilökohtainen lisä). Uuden järjestelmän piirissä olevien osuus nousi edellisestä työmarkkinatutkimuksesta vuodelta04 viisi prosenttiyksikköä. Vajaa kymmenesosa (8 ) oli sopimuspalkalla, pieni osa (1 ) oli jonkin muun järjestelmän piirissä, osa (2 ) ei osannut sanoa omaa järjestelmäänsä. Kuvio 7. Palkkausjärjestelmät kuntasektorilla,. Jokin muu Ei tietoa 2 2 Uusi palkkausjärjestelmä 27 Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät 61 Sopimuspalkka 8 Lomakkeella tiedusteltiin lokakuun 05 päätoimen palkkatuloja. Säännöllisen työajan ansioiden lisäksi kysyttiin luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa ja ylityö- ja/tai vastaavia palkkioita. Palkkalaskelmissa ovat mukana ne kokopäivätyössä olevat, joiden kuukausiansiot olivat lokakuussa 05 vähintään 1000 euroa. Palkkoja kuvataan graafisesti pylväiden, viivakuvioiden ja nauhakuvioiden avulla. Nauhakuviossa nauhan sisälle mahtuu 80 ryhmän palkoista ja jää ulkopuolelle. Nauhan vasen pää (kymmenen prosentin fraktiili F10) on palkka, jota pienempää saa 10 ryhmään kuuluvista, nauhan oikea pää (90 prosentin fraktiili F90) on taas palkka, jota suurempaa saa 10 ryhmästä. Nauhan jakaa kahtia mediaanipalkka (F50). Puolet ryhmästä saa korkeintaan mediaanipalkan suuruista palkkaa ja puolella palkka ylittää mediaanipalkan. Ryhmän keskipalkka on merkitty nauhan sisälle numeroin ja tunnusluvut on pyöristetty lähimpään euroon. Kuvioissa ja taulukoissa ryhmän palkka ilmoitetaan vain, jos ryhmässä on vähintään kuusi henkilöä. Kuvioihin liittyvät tiedot löytyvät liitetaulukosta 3. Kunnissa lokakuussa 05 kokopäivätyössä olevien säännöllisen työajan ansiot olivat keskimäärin 2494 euroa (Kuvio 8). Valtiolla keskipalkka oli 2681 euroa, ja kaikkien kokoaikaisten keskiansiot olivat 2571 euroa. Kunnissa joka toisen kokoaikaisen palkka oli korkeintaan 2238 euroa (mediaanipalkka=f50), kymmenesosalla ansiot jäivät alle 1790 euron (F10), palkkajakauman yläpäässä kymmenesosan ansiot ylittivät 3512 euroa (F90). Mediaanipalkan alapuolella palkkojen vaihtelu on selvästi pienempää kuin vaihtelu mediaanipalkan yläpuolella. Naisten palkat olivat 80 miesten palkoista. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen keskipalkat olivat lähes samoja, mutta mediaanipalkoissa oli selvä ero. Pääkaupunkiseudulla joka toisen ansiot olivat vähintäänkin 2507 euroa, muualla Suomessa joka toisen ansiot jäivät 2488 euroon. Palkkakuviosta näkee selvästi, miten palkat muuttuvat, kun siirrytään toimiasemasta toiseen. Toimihenkilöiden keskipalkka oli 33 euroa, mikä on 85 asiantuntijoiden palkoista. Toimihenkilöiden keskipalkka on kolme neljäsosaa (77) keskijohdon ja kolme viidesosaa (60 ) johdon palkoista. Johdon palkat vaihtelevat muiden ryhmien palkkoja enemmän. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien palkat olivat 81 pysyvässä suhteessa olevien palkoista. Sopimuspalkalla olevien palkat ja myös palkkojen vaihtelu oli muissa järjestelmissä olevien palkkoja ja vaihteluita suurempi. Perinteisessä järjestelmässä, missä on kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät keskipalkka oli 2411 euroa. Palkka on 94 uudessa palkkausjärjestelmässä olevien palkoista. Mediaanipalkka uudessa järjestelmässä oli 2365 euroa, kiinteällä peruspalkalla olevista joka toisella palkka oli korkeintaan 2180 euroa. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 7
Kuvio 8. Säännöllisen työajan ansiot kunnissa, euroa/kk. Kaikki yhteensä Valtio yhteensä Kunta yhteensä 2571 2494 2681 M iehet Naiset 2382 2963 Pääkaupunkiseutu Muu Suomi 2507 2488 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö 33 2386 2626 34 Pysyvä M ääräaikainen 2101 2582 Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä 2411 2568 3046 keskiarvo F1 0 F50 F90 10 1800 20 3000 3600 4800 euroa/kk Kuvioon 9 on piirretty miesten ja naisten keskiansiot luokitellusta aineistosta niin, että luokan keskiansiot ovat aina luokan keskipisteen kohdalla. Esimerkiksi ikäluokkaan -49 kuuluvien henkilöiden keskipalkka on kohdassa 45. Alle 50-vuotiaiden naistenpalkat olivat lähemmäs 90 saman ikäisten miesten palkoista. 50 ikävuoden jälkeen miesten palkat kohoavat naisten palkkoja enemmän. Yli 50-vuotiaat naiset saivat enää vain kolme neljäsosaa ikäistensä miesten palkoista. Erot palkoissa johtuvat osittain siitä, että yli 50-vuotiaat miehet olivat naisia useammin johtotehtävissä. Kuvio 9. Säännöllisen työajan ansiot iän mukaan kunnissa, keskim. euroa/kk. euroa/kk 3500 M iehet 3000 2500 Naiset 00 1500 25 35 45 55 65 Kuviosta 10 selviää, miten miesten ja naisten palkat vaihtelevat eri koulutusasteen mukaan. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden miesten ja naisten palkat olivat lähes samoja. Naiset saivat alimman korkeaasteen tai alemman korkeakouluasteen tutkinnolla Ikä vajaa 80 vastaavan tasoisen tutkinnon suorittaneiden miesten palkoista. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden naisten palkat olivat 86 saman tasoisen tutkinnon hankkineiden miesten palkoista. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 8
Kuvio 10. Säännöllisen työajan ansiot koulutuksen mukaan kunnissa, keskim. euroa/kk. euroa/kk 3500 M iehet 3000 2500 Naiset 00 1500 Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijan koulutus Palkkakehitys Suurimmalla osalla kokoaikaisista päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet lokakuusta 04 lokakuuhun 05. Kuudella kymmenestä (60 ) yleiskorotus oli nostanut ansioita ja vajaan kolmanneksen (29 ) ansiot olivat kasvaneet enemmän kuin yleiskorotuksen verran. Taulukkoon 3 on kerätty tekijät, joiden perusteella kuukausiansiot olivat muuttuneet vuoden aikana. Kolmasosalla ansioihin oli vaikuttanut muutos tehtäväkohtaisessa palkanosassa. Vajaalla kolmasosalla (28 ) oli muuttunut henkilökohtainen palkanosa. Yhdelle kymmenestä uusi asema tai tehtävä oli syynä palkan muuttumiseen. Taulukko 3. Syyt kuukausiansioiden muutokseen lokakuusta 04 lokakuuhun 05. Syy kuukausiansioiden muutokseen (n=641) Tehtäväkohtainen palkanosan muutos 36 Henkilökohtainen palkanosan muutos 28 Muu syy 17 Uusi asema tai tehtävä 10 Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 8 Ikä-/kokemuslisät 6 Omat toimenpiteet (esim. paikkakunnan vaihto tai opiskelu) 2 Lisäkoulutus tai pätevyys 1 Tulospalkkio 1 Kuvio 11. Palkat kunnissa vuosina 00-05, keskim. euroa/kk. euroa/kk 2600 Kunta Kaikki palkansaajat* 2499 2494 2604** 20 2238 2414 2288 2384 20 21 75 21 55 00 1800 00 01 03 04 05 *Lähde: Ansiotasoindeksi 06:1, Tilastokeskus ** ennakkotieto Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 9
Kuvio 11 näyttää palkkakehityksen vuosina 00-05. Viime vuosina Akavan Erityisalojen kunnissa työskentelevien jäsenten ansiot nousivat kaikkien palkansaajien ansioita enemmän. Kaikilla kuukausipalkkaisilla palkansaajilla ansiot nousivat vuodesta 04 vuoteen 05 3,8, kun liiton kuntatyöntekijöiden ansiot nousivat lokakuusta 04 lokakuuhun 05 4,6. Luontoisedut ja ylityökorvaukset Kymmenesosa kokoaikaisista sai verotettavia luontoisetuja. Heistä joka toisella yhteenlaskettu etujen verotusarvo oli euroa, keskimäärin luontoisetujen verotusarvo oli 52 euroa. Vajaa kymmenesosa sai lokakuussa 05 ylityö- ja/tai vastaavia korvauksia tai palkkioita. Palkkiot nostivat ansioita keskimäärin 75 euroa. Osa-aikaiset Kuntasektorilla työskentelevistä 7 teki osaaikatyötä. Heidän keski-ikänsä oli 42,9 vuotta ja heistä suurin osa (91 ) oli naisia. Työviikolle kertyi pituutta keskimäärin 28,3 tuntia. Osa-aikaisten ansiot olivat keskimäärin 1509 euroa kuukaudessa. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät Kuviosta 12 selviää eri palkkausjärjestelmissä olevien käsitykset siitä, miten eri tekijät vaikuttavat palkkaukseen. -ryhmässä ovat kaikki ne, jotka eivät ole uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) piirissä. UPJ:ssä olevien mielestä palkkojen määräytymisessä korostuvat työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen. Lähes joka toisen UPJ:ssä olevan mielestä työn laatu vaikuttaa ainakin jossain määrin palkkaukseen, muissa järjestelmissä olevista tätä mieltä on vajaa kolmannes. Kuvio 12. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät,. Työn vaativuus Henkilökoht. Ryhmän tulos Työn määrä Työn laatu osaaminen 80 60 0 6 12 7 12 11 12 11 10 14 13 13 18 35 43 39 50 62 57 72 68 75 55 36 33 36 23 30 22 17 18 19 16 12 12 4 4 12 1 1 7 UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jossain määrin Ei vaikuta lainkaan Ei osaa sanoa Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä Eri palkkausjärjestelmissä olevien arviot uudesta palkkausjärjestelmästä on esitetty kuviossa 13. Jokaisen väittämän kohdalla ryhmien mielipiteet erosivat toisistaan. Vanhojen järjestelmien piirissä olevista valitsivat muita useammin Ei osaa sanoa vastausvaihtoehdon. Uutta järjestelmää ei pidetty selkeänä ja ymmärrettävänä. Vastaajien mielestä UPJ ei anna kilpailukykyistä palkkatasoa, palkkaporrastustakaan ei pidetty oikeudenmukaisena. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 10
Kuvio 13. Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä,. Uusi palkkausjärjestelmä... Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä on selkeä ja ymmärrettävä 18 29 18 30 53 51 reagoi työtehtävien muutoksiin 28 23 23 39 48 38 kannustaa ammattitaidon kehittämiseen 33 17 32 43 35 palkkaporrastus oikeudenmukainen 17 9 31 47 52 44 palkitsee hyvästä työsuorituksesta 25 39 35 22 antaa kilpailukykyisen palkkatason 7 7 17 35 76 58 kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti 33 27 38 44 29 29 kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti 39 32 35 44 26 24 0 60 80 UPJ = uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevat M uut= muun kuin uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevat Kuvio 14. Uudenpalkkausjärjestelmän piirissä olevien arviot uudesta palkkausjärjestelmästä vuosina 03-05,. Uusi palkkausjärjestelmä... on selkeä ja ymmärrettävä reagoi työtehtävien muutoksiin kannustaa ammattitaidon kehittämiseen palkkaporrastus on oikeudenmukainen palkitsee hyvästä työsuorituksesta antaa kilpailukykyisen palkkatason kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti 16 17 14 7 7 33 31 29 45 38 28 27 38 39 24 17 29 33 42 33 39 51 57 26 27 31 Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä 18 16 18 23 33 33 21 17 33 21 22 38 36 35 31 39 35 23 16 60 68 76 50 53 53 57 52 41 48 43 39 24 26 28 29 38 29 21 23 31 26 03 04 05 03 04 05 03 04 05 03 04 05 03 04 05 03 04 05 03 04 05 03 04 05 0 60 80 Kuvioon 14 on vielä kerätty UPJ:n mukaista palkkaa saavien käsitykset järjestelmästä vuosilta 03, 04 ja 05. Vajaa kolmannes pitää järjestelmää selkeänä ja ymmärrettävänä. Aiempaa vähemmän on niitä, joiden mielestä järjestelmä kannustaa ammattitaidon kehittämiseen, myös niiden osuus, joiden mielestä palkkaporrastus on oikeudenmukainen on vähentynyt. Järjestelmän ei uskota tuovan kilpailukykyistä palkkaa. Reilulla kolmanneksella on käsitys, että järjestelmä kohtelee miehiä ja naisia tasapuolisesti. Kolmanneksen mielestä nuoria ja vanhoja kohdellaan tasapuolisesti. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 11
Työaika ja ylityöt Kokoaikaisten virka/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli 36,7 tuntia. Miehillä työviikko venyi kuitenkin lähes 42:een tuntiin, naisten työviikko oli keskimäärin 1,5 tuntia lyhyempi. Pisintä työviikkoa tekivät johtoasemassa olevat. Heillä kertyi viikossa työtunteja 43. Määräaikaisilla työviikko oli tunnin verran lyhempi kuin pysyvässä palvelusuhteessa olevilla. Työmäärä oli joka toisella kokoaikaisella ajoittain liian suuri, neljäsosa piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena ja neljäsosa arvioi työmääränsä sopivaksi. Työmääräänsä liian pienenä pitävien osuus oli alle prosentin. Kuviossa 15 on eri toimiasemassa olevien arviot työmäärästään. Jopa neljä kymmenestä johtajasta piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Toimihenkilöistä taas neljä kymmenestä piti työmääräänsä sopivana, yhdellä viidestä töitä oli jatkuvasti liian paljon. Kuvio 15. Arviot nykyisestä työmäärästä,. jatkuvasti liian suuri ajoittain liian suuri sopiva 60 58 50 51 42 36 24 18 28 21 10 0 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kolmasosa ei tehnyt kuukauden aikana säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja, kahdelle kolmasosalle ylityötunteja kertyi kuukaudessa keskimäärin 12,2. Kolmasosalla ylityötunteja tekevistä ylituntien määrä jäi 6:een, kolmasosalla taas tuntien määrä ylitti kymmenen. Viisi sadasta teki kuukaudessa vähintään viikon verran (36 tuntia tai enemmän) ylitöitä. Yhdeksän kymmenestä teki ylityöt omaaloitteisesti, koska työtehtävistä suoriutuminen niin Kuvio 16. Säännöllisen työajan ylittävien työtuntien korvaaminen,. vaatii. Kymmenesosa oli ylitöissä työnantajan määräyksestä. Puolet ylitöitä tekevistä sai työstään täysimääräisen korvauksen, 43 sai korvauksen täysimääräisenä vapaana, viisi sadasta sai korvauksen rahana (Kuvio 16). Kolmanneksen ylityöt korvattiin osittain vapaaaikana, pieni osa (3 ) sai rahakorvauksen. Viidennes (19 ) teki ylitöitä ilman korvausta. Joka toinen johtaja teki säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ilman korvausta. 30 43 34 19 10 0 5 Korvataan täysimääräisenä rahana Korvataan täysimääräisenä vapaa-aikana 3 Korvataan osittain rahana Ylitöitä tehtiin myös ilman ylityömääräystä. Ilman määräystä tehdyistä ylitöistä kuusi kymmenestä sai korvauksen tunneistaan 1:1 periaatteella, kymmenesosalla korvaussuhde oli huonompi kuin 1:1. Viidesosalla korvaukset puuttuivat kokonaan. Korvataan osittain vapaa-aikana Ei korvata lainkaan Vajaalla kolmasosalla (28 ) ylityötunnit kertyivät työaikapankkiin, josta ne pidetään myöhemmin, neljä kymmenestä (43 ) piti ylityövapaansa työpaikalla käytössä olevan tasoitusjärjestelmän mukaan, kolme Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 12
kymmenestä (29 ) jätti ylityövapaansa pääsääntöisesti pitämättä. Viidesosa (19 ) oli työpaikassa, jossa oli käytössä työaikapankki, suurimmalla osalla (78 ) työaikapankkia ei ollut. Osalla (2 ) on työnantaja, joka valmistelee työaikapankin käyttöönottoa. Kuvio 17. okset ylitöiden määrässä,. 60 56 11 19 10 4 0 Lisääntynyt selvästi Lisääntynyt jonkin verran Pysynyt ennallaan Kuviosta 17 näkee, miten ylitöiden määrä on muuttunut edellisestä vuodesta. Suurin osa (56 ) teki ylitöitä samaan tapaan kuin vuotta aiemmin, kymmenesosalla ylityöt lisääntyivät vuodessa selvästi, viidesosalla (19 ) ylityötunteja kertyi jonkin verran edellisvuotta enemmän. Ylitöitä tekevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä (Kuvio 18). Niistä, jotka eivät ylitöitä tee vajaa viidennes on täysin samaa mieltä väittämästä Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin Vähentynyt jonkin verran Vähentynyt selvästi nähden. Ylitöitä tekevistä väittämän kanssa samaa mieltä oli lähes ja 36 oli jokseenkin samaa mieltä. Kokoaikaisista kolme sadasta oli ollut viimeisen vuoden aikana vuorotteluvapaalla. Vajaa viidesosa (18 ) oli harkinnut lähtöä vuorotteluvapaalle lähimmän kahden vuoden sisällä, neljä viidestä (78 ) ei ole harkinnut vuorotteluvapaalle siirtymistä. Kuvio 18. Vastaukset väittämään Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden,. 38 36 33 Tekee ylitöitä Ei tee ylitöitä 30 24 18 18 14 10 9 3 6 0 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä okset työssä Eri palkkausjärjestelmissä olevien arviot työpaikalla tapahtuneista muutoksista on esitetty kuviossa 19. Kuviossa niihin asioihin, joissa ryhmien mielipiteet eroavat merkittävästi toisistaan on liitetty *-merkki. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 13
Kuvio 19. Arviot viime aikoina työpaikalla tapahtuneista muutoksista,. Lisääntynyt ainakin jonkin verran Pysynyt ennallaan Vähentynyt ainakin jonkin verran mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin 22 28 66 61 12 12 rmahdollisuus käyttää ammattaitoaan työssä* b 29 36 66 56 8 5 mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin* 9 15 64 58 27 27 mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon d 21 65 62 15 17 esimiehen antama tuki ja rohkaisu 27 23 53 53 24 f työtovereiden antama tuki ja rohkaisu 25 23 66 66 9 10 työtovereiden keskinäinen kilpailu 22 19 68 72 10 9 työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki h 21 25 50 49 28 26 0 60 80 UPJ = uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevat M uut = muun kuin uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevat Joka neljännellä mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin olivat lisääntyneet ainakin jonkin verran. Etenkin perinteisissä palkkausjärjestelmissä olevien mielestä mahdollisuuksia ammattitaitojen käyttöön on ollut aiempaa enemmän. Joka neljäs oli sitä mieltä, että työtahtiin vaikuttaminen on vähentynyt ainakin jonkin verran. UPJ:ssa olevista vajaa kymmenesosan mukaan työtahtiin vaikuttaminen on aiempaa helpompaa. Kuviosta selviää kokoaikaisten arviot työssä jaksamisestaan kuluneen vuoden aikana. Nuoret jaksoivat työssä muita paremmin. Viidesosa alle 30-vuotiaista oli jaksanut työssä kuluneen vuoden aikana erittäin hyvin, 50 vuotta täyttäneistä työssä erittäin hyvin jaksavia oli alle kymmenesosa (7 ). Heistä viidesosalla jaksaminen oli ollut melko huonoa tai erittäin huonoa. Yksi kymmenestä (10 ) alle 30-vuotiaasta jaksoi kuitenkin työssä melko huonosti, yhdellä sadasta (1 ) oli jaksamisessa erittäin suuria vaikeuksia. Suuri osa (69 ) ei ollut kokenut kiusaamista työpaikallaan, viidesosalla ( ) kiusaamiskokemuksia oli melko vähän. Kahdeksaa sadasta (8 ) kiusattiin työpaikalla melko paljon tai erittäin paljon. Kiusatut jaksoivat työssään muita heikommin. Heistä lähes joka toinen jaksoi työssään korkeintaan melko huonosti. Kuvio. Arviot työssä jaksamisesta,. 80 Erittäin hyvä Melko hyvä En osaa sanoa Melko huono Erittäin huono 60 64 64 63 62 0 19 21 16 18 14 12 10 6 7 8 4 5 1 2 2 2 Ikä alle 30-vuotta 30-39 -49 50- Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 14
Tasa-arvo ja samapalkkaisuus Tasa-arvolaki on velvoittanut vuodesta 1995 työnantajia, joiden palvelussuhteessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, tekemään tasa-arvosuunnittelua. Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja se voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Suunnitelman tulee sisältää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609, 6a ): 1.selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista; 2.käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi; ja 3.arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Lähes joka toisen (47 ) työpaikka oli ilman tasaarvosuunnitelmaa, reilulla kymmenesosalla (16 ) suunnitelma oli tehty. Runsaalla kolmanneksella (37 ) ei ollut tietoa suunnitelmasta. Yhdeksän kymmenestä niistä, joiden työpaikalla oli tehty tasa-arvosuunnitelma oli sitä mieltä, ettei sillä ole ollut käytännön vaikutuksia palkkaeron kaventumiseen. Palvelussuhde valtiosektorilla Valtiosektorilla kokoaikatyössä käyvien osuus oli 96,4, osa-aikaisena työskenteli 3,6 :ia. Kuviossa 21 kuvataan kokopäivätyössä olevia. Valtiosektorilla työskentelevistä kokoaikaisista vajaa neljännes (23 ) oli miehiä. Joka kolmas oli -49 vuotias, neljä sadasta (4 ) oli täyttänyt 60 vuotta ja yksi kymmenestä (10 ) oli alle 30-vuotias. Miesten keski-ikä on 44,7 vuotta, naiset ovat miehiä keskimäärin kaksi vuotta nuorempia. Kahdella kolmesta (63 ) oli ylempi korkeakoulututkinto, vajaalla kymmenesosalla (7 -) oli tutkijan koulutus. Kuvio 21. Taustatietoja vastaajista,. M iehet 23 Naiset 77 Ikä Ikä alle 30 9 30-39 28-49 33 50-59 26 60-4 Tutkinto Väh. alin korkea-aste 13 Alempi korkeakouluaste 17 Ylempi korkeakouluaste 63 Tutkijan koulutus 7 Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu 56 M uu Etelä-Suomen lääni 9 Länsi-Suomen lääni 19 Itä-Suomen lääni Oulun ja Lapin läänit 7 8 0 60 80 Kuusi kymmenestä (56 ) kävi töissä pääkaupunkiseudulla, lähes kymmenesosa (9 ) muualla Etelä-Suomessa ja vajaalla viidenneksellä (19 ) työpaikka oli Länsi-Suomen läänissä. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 15
Valtiosektorilla työskentelevät kuuluivat 17:ään eri jäsenyhdistykseen. Suurimman ryhmän muodostivat SPECIAn jäsenet, joita oli lähes. Avustavat ulosottomiehet ja Haastemiehet ry:n jäseniä vastaajista oli reilu kymmenesosa (11 ), Kääntäjien ammattijärjestön jäseniä, samoin kuin Museoalan ammattiliittoon kuuluvia oli vajaa kymmenesosa. Vastaajien lukumäärät yhdistyksittäin ovat liitetaulukossa 2. Erilaisia toimen/tehtävän nimikkeitä kokoaikaisilla oli 138. Yleisimmät nimikkeet olivat tutkija (10 ), suunnittelija (10 ) ja avustava ulosottomies (10 ). Kuvio 22. Kokopäivätyössä olevien toimiasemat sukupuolen ja iän mukaan,. Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö 60 54 65 60 59 55 48 48 29 30 26 29 28 0 4 11 9 8 8 6 1 2 1 2 4 M iehet Naiset Ikä alle 30-vuotta 30-39 -49 50- Vastaajista suurin osa työskenteli asiantuntijoina tai toimihenkilötehtävissä. Kuviosta 22 näkee, miten kokopäivätyössä olevien toimiasemat vaihtelivat sukupuolen ja iän mukaan. Ylimmässä johdossa oli 4 miehistä ja 1 naisista. Sekä miehiä että naisia oli keskijohdossa vajaa 10. Kun ikää tulee lisää, niin toimihenkilötehtävistä siirrytään asiantuntijatehtäviin. Alle 30-vuotiaat olivat joko asiantuntijoina tai toimihenkilöinä. 30 ikävuoden jälkeen asiantuntijoiden osuus suurenee ja toimihenkilöiden osuus pienenee. Neljä viidestä valtiolla työskentelevästä (78 ) oli mielestään koulutustaan vastaavassa työssä, vajaa viidennes (18 ) oli työssä, jonka vaativuustaso oli alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi. Varsinkin toimihenkilöasemassa olevat pystyisivät vaativimpiin töihin (Kuvio 23). Asiantuntijoistakin yksi kymmenestä voisi koulutuksen mukaan tehdä nykyistä vaativimpia töitä. Kuvio 23. Työn ja koulutuksen vastaavuus toimiaseman mukaan,. 30 - työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi 36 10 10 3 0 Johto ja keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 16