Rakennus- ja ympäristölautakunta 122 12.10.2016 Oikaisuvaatimus tuulivoimalan rakennuslupaa 2015-206 koskevassa asiassa, Märynummen 4. voimala 885/10.03.00.01.00/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 12.10.2016 122 Valmistelija: rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, puh. (02) 778 2302. Lupainsinööri myönsi 22.4.2016 Saarelan Energia Oy:lle rakennusluvan 5 MW:n tuulivoimalan rakentamiseen tilalla 734-440-2-23 sijaitsevalle määräalalle. Tuulivoimalan roottorin halkaisija on 128 metriä ja napakorkeus noin 205 metriä. Kuulemisvaiheessa useat naapurit esittivät muistutuksia vastustaen hanketta. Rakennuslupa 22.4.2016 Rakennusluvassa on päätöksen perusteita käsitelty seuraavasti: "Hakija oli osaltaan suorittanut lähinaapurien kuulemista. Seuraavilla kuulluilla kiinteistöillä ei ollut huomautettavaa hankkeen johdosta: 440-2-47, 440-2-43, 440-1-11, 499-12-6, 504-2-4, 504-1-9, 440-4-30, 440-4-29, 440-3-36, 440-4-7, 440-2-25, 440-2-47, 440-4-31, 504-2-269, 530-3-10, 440-4-69, 440-2-23, 499-12-4, 440-4-32, 530-2-5, 440-4-35 Kiinteistön 440-4-33 omistaja on ilmoittanut, ettei vastusta hanketta, vaikka tuulivoimala sijaitsee lähimmillään n. 500 m:n päässä kiinteistöllä sijaitsevasta vapaa-ajan asunnosta. Melumallinnuksen mukaan kiinteistö sijaitsee 40-45 db:n vyöhykkeellä, jolloin ulkomelutason yöohjearvot ylittyvät. Rajanaapuri, kiinteistön 440-2-47 omistaja on antanut suostumuksensa siihen, että tuulivoimaloiden siivet voivat käydä ilmatilassa naapurikiinteistön puolella. Suunnittelutarveratkaisun valmistelun yhteydessä sovittiin hakijan kanssa, että varsinainen kuuleminen tehdään kaupungin toimesta kirjeitse kuulemalla sekä paikan päällä järjestetyllä katselmuksella. Hanketta varten tehtiin myös oma internet-sivu. Kirjeet lähettiin kaikille niille maanomistajille, joilla on maata yhden kilometrin säteellä tuulivoimalasta.
Katselmus- ja kuulemistilaisuus järjestettiin 15.6.2015. Tilaisuudessa oli läsnä hakijan, hankekehittäjän ja kaupungin edustajien lisäksi kuusi lähialueen maaomistajaa. Tilaisuudessa käytiin tuulivoimalan rakennuspaikalla ja selostettiin hakemuksen sisältöä. Kiinteistön 440-1-75 omistaja on huomauttanut hankkeesta, koska naapurin kiinteistö sijaitsee alle kahden kilometrin etäisyydellä alueesta, jolle haetaan lupaa neljännelle tuulivoimalalle. Naapuri toteaa huomautuksessaan, että sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan suojaetäisyyden pitäisi olla kaksi kilometriä. Viljakkaantien asukkaista ja loma-asukkaista 7 kiinteistöä on myös jättänyt muistutuksen em. syystä. Heidän asuntonsa ja loma-asuntonsa sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä alueesta, jolle haetaan lupaa neljännelle tuulivoimalalle. He toteavat, että sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan suojaetäisyyden pitäisi olla kaksi kilometriä. Kiinteistön 512-2-1 omistaja on huomauttanut, että ympäristönsuojelulain 527/2014 pykälän 5 mukaan ei ole mitään perusteltua syytä hyväksyä kyseessä olevaa rakennuslupaa. NWE Sales Oy on antanut vastineen kiinteistön 440-1-75 omistajan sekä Viljakkaantien asukkaiden ja loma-asukkaiden huomautukseen. Hakija katsoo selvitysten osoittavan, että hankkeen rakentaminen alueelle, jossa on entuudestaan kolme voimalaa, ei riko edellä mainittuja Maankäyttö- ja rakennuslain 137 1 momentin mukaisia seikkoja. Hakija toteaa myös, että sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut tuulivoimarakentamisen maakuntakaavalausunnoissa kantaa myös tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä oleviin puskurivyöhykkeisiin. Ministeriö on esittänyt, että etäisyyden tulisi olla noin 10 kertaa voimalan napakorkeus. Maakuntakaavojen laatimisen yhteydessä ministeriö esitti puskurivyöhykkeeksi 2 km. Kuten STM toteaa, on yleiseen keskusteluun jäänyt 2 km puskurivyöhyke ehdottomana minimietäisyytenä, mutta sitä ei ole heidän lausunnoilla kuitenkaan tarkoitettu. Hakija noudattaa Ympäristöministeriön 2014 laatimia Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja päivä- ja yöajalle. Meluselvitys osoittaa sen, että neljäs voimala ei lisää melua jo olemassa olevien voimaloiden alueelle. Melu- ja välkevaikutuskarttojen kiinteistötiedot saadaan Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä. Aiemmasta melumallinnuksesta oli jäänyt pois kiinteistön 440-1-75 loma-asunto. Uudessa melumallinnuksessa kyseinen loma-asunto on huomioitu. Finavia Oyj puoltaa rakennusluvan myöntämistä ehdolla, että luvan kohteelle on voimassa lentoestelupa.
Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisen tuulivoimalan rakentamista. Varsinais-Suomen maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeen johdosta. Salon ympäristöterveydenhuolto muistuttaa, että tuulivoimalan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai sen mahdollisuutta lähialueen asukkaille (melu). STM:n asetuksen 545/2015 mukaiset melun toimenpiderajat eivät saa ylittyä lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ei näe luonnonsuojelullista estettä tuulivoimalan rakentamiselle. Salon ympäristönsuojelu toteaa lausuntonaan: Mallinnusten lisäksi vaatimusten mukaiset melu- ja välkemittaukset on suoritettava lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, joissa mallinnuksen mukaan on ylityksiä. Jos mittausten perusteella todetaan ohjearvojen ylityksiä, on tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdyttävä haittojen vähentämiseksi. Runsaiden lepakkohavaintojen perusteella, ympäristönsuojelu kehottaa pyytämään lausunnon Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta/luonnonsuojelu. Rakennusvalvonnan vastineena esitettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin voidaan todeta, että kiinteistön 440-4-33 omistaja on ilmoittanut, ettei vastusta hanketta. Melumallinnuksen mukaan kiinteistö sijaitsee 40-45 db:n vyöhykkeellä, jolloin ulkomelutason yöohjearvot ylittyvät. Kiinteistön omistaja on tehnyt sopimuksen hankkeeseen ryhtyvän kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.10.2015 antanut myönteisen suunnittelutarveratkaisun asiassa. Lautakunnan käsittelystä ilmenee, että muuttolintujen ja lepakoiden osalta tuulivoimaloiden vaikutuksia on käsitelty erillisessä luontoselvityksessä. Selvityksen mukaan esille ei ole tullut seikkoja, joilla olisi vaikutuksia nyt suunnitellun voimalan rakentamiseen. Tämän vuoksi rakennuslupavaiheessa ei ole katsottu tarpeelliseksi hankkia lisää selvitystä hankkeen vaikutuksista lepakkoihin. Hakija on toimittanut sekä suunnittelutarveharkinnan että rakennuslupakäsittelyn yhteydessä melu- ja välkeselvitykset. Suunnittelutarveratkaisusta on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudelle 23.2.2016 antamassaan lausunnossa kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee mallinnusten oikeellisuutta. Valittajat olivat kyseenalaistaneet hakijan mallinnukset. Lausunnossa päädytään siihen, että suunnittelutarveratkaisu on voitu tehdä myönteisenä ja perustaa ratkaisu hakijan esittämiin mallinnuksiin. Yhteenvetona rakennuslupakäsittelyssä on todettavissa seuraavaa: -suunnittelutarveratkaisu mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen. Rakennuslupaharkinta on oikeusharkintaa, jossa tarkoituksenmukaisuusperusteita ei voida huomioida
-jos Märyn alueen neljännen voimalan melu- tai välkevaikutukset vastoin mallinnuksia aiheuttaisivat kohtuutonta haittaa, voidaan siihen puuttua ympäristönsuojelulain keinoin -lupa myönnetään ehdolla, että rakentaminen voidaan alkaa, kun suunnittelutarveratkaisu on saanut lainvoiman" Oikaisuvaatimukset Päätöksestä ovat valittaneet Lasse Heino, joka samalla edustaa 13 muuta oikaisuvaatimuksen tekijää. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan rakennusluvan voimaantulon siirtämistä eteenpäin, kunnes oikeusprosessi on loppuun käsitelty. Tällä prosessilla muutoksenhakijat tarkoittanevat tuulivoimalaa koskevaa suunnittelutarveratkaisua, joka on Turun hallinto-oikeuden tutkittavana. Muutoksenhakijoiden mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n mukaisesti huolehdittava muun muassa siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, että melualtistus ja ääniolosuhteet eivät vaaranna terveyttä, lepoa tai työn tekoa. Rakennus on myös rakennettava niin, että rakennuksessa tai naapurien piha-alueilla ei aiheudu vaaraa henkilön terveydelle, hyvinvoinnille tai viihtyisyydelle. Rakennusluvan perusteena on Numerola Oy:n melumallinnus. Sen ilmoitettua lähtömelutasoa ei ole voitu osoittaa oikeaksi. Sen sijaan muutoksenhakijoiden toimittama Dennis Siposen melumallinnus on oikea ja standardien mukaan tehty. Oikaisuvaatimuksessa melun on todettu aiheuttavan Märynummella asuvien eräiden henkilöiden osalta naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta haittaa. Jo rakennetut tuulivoimalat aiheuttavat häiritsevää melua sekä sisälle että piha-alueelle. Yksi muutoksenhakijoista on pitänyt kirjaa aiheutuneesta melusta ja sen seuraamuksista. Henkilöillä on ollut muun ohella päänsärkyä, migreeniä ja tinnitusta. Kohtuuton haitta siirtyy neljännen voimalan osalta Viljakkaan kylän asukkaiden kärsittäväksi. Rakennuslupaa myönnettäessä on mittarein osoitettava, etteivät meluarvot ylity. Rakennuslupaa myönnettäessä on tapahtunut menettelyvirheitä, koska päätöstä ei ole lähetetty kaikille muistutuksia tehneille. Oikaisuvaatimuksessa ihmetellään myös sitä, miksi rakennuslupa voidaan myöntää, vaikka suunnittelutarveratkaisusta on valitettu ja prosessi on yhä kesken. Viranhaltijalla ei tulisi olla oikeutta myöntää tuulivoimalan rakennuslupaa. Hakijan vastine
Hakijaa on kuultu oikaisuvaatimuksen johdosta. Lyhyessä vastineessa hakijan edustaja toteaa, että kohde on mallinnettu ympäristöministeriön uusimpien ohjeiden mukaisesti. Muutoksenhakijoiden puolesta suunnittelutarvehakemusasian yhteydessä toimitettu Dennis Siposen mallinnus ei sen sijaan noudata ympäristöministeriön ohjeita ja mm lähtömelutaso on korkeampi kuin valmistaja ilmoittaa. Rakennusluvan perusteista Salon kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.10.2015 tehnyt myönteisen suunnittelutarveratkaisun tuulivoimalan rakentamiseksi tilalle 734-440-2-23 Salon kaupungin Yttelän kylässä. Päätöksen mukaan voimaloiden vaara-alueesta (200 m) on varoitettava kyltein pääsyteiden varsilla. Kyseisessä suunnittelutarveratkaisussa on määritetty tuulivoimalan rakennuspaikka. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole harkintavaltaa rakennuspaikan suhteen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 89 :n mukaan rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeamispäätöksen perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on tullut lainvoimaiseksi. Samat säännökset soveltuvat suunnittelutarveratkaisuun. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 23.2.2016 käsitellyt suunnittelutarveratkaisuprosessin yhteydessä melumallinnuksia seuraavasti: Melumallinnuksen arviointi Valittajien keskeinen valitusperuste on, että melumallinnuksia ei ole tehty oikein. Valituksen tueksi valittajat ovat tilanneet Akustiikka D. Siponen Ky:ltä uudet melumallinnukset perusteluineen. Siponen pyrkii osoittamaan, että * melumallinnuksessa ei ole käytetty tuulivoimalan valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa vaan ns. äänitehotasoa ilman epävarmuuskorjausta. * melumallinnuksiin pitää liittää ns. epävarmuustekijä +2dB koskien lähtömelutasoa. * mallinnettuihin meluarvoihin tulee liittää 5 db:n sanktio johtuen melun merkityksellisestä sykinnästä ja kapeakaistaisuudesta. Salon kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole mahdollisuutta ottaa kantaa siihen, vastaako Numerolan mallinnuksessa käyttämä 107,5 db:n lähtömelutaso turbiinille Gamesa G128 valmistajan takuuarvoa. Numerolan mukaan arvo perustuu valmistajalta saatuun seuraavaan tietoon: "We have measurements for the G128 available, but for the G132 we are not ready with the measurement campaign yet. We warrant the sound
power level according to the IEC standard 61400-14 for all our turbines even if we have not yet performed the measurements." Siponen ilmoittaa käyttäneensä omissa mallinnuksissaan takuuarvona 110,3 db. Kaupunki on saanut asiassa Numerolalta seuraavan selvityksen: Huomasimme, että Ramboll on käyttänyt joissakin melumallinnuksissa turbiinille G128 lähtömelutasoa 110,3 db(a). Rambollin raporttien perusteella taso on saatu lisäämällä 2 db ilmoitettuun melutasoon 108,3 db(a). Ilmeisesti Siposen lausunnossaan käyttämä arvo on saatu Rambollin selvityksistä. Myös meillä on Gamesalta saatu dokumentti, jossa melutasoksi ilmoitetaan 108,3 db(a), mutta tämä dokumentti on vanhentunutta tietoa vuodelta 2013. Viimeisin Gamesalta saamamme tieto on 107,5 db(a). Epävarmuustekijän liittämisen perusteluissa Siponen viittaa Ympäristöministeriön ohjeeseen Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (2/2014), jonka johdanto-osassa on todettu: Melumallinnuksen epävarmuus sisällytetään laskennan lähtöarvoina käytettyyn tuulivoimaloiden melupäästön lukuarvoon. Siponen tulkitsee edellä olevan siten, että 95 %:n luottamusvälillä 2 db:n epävarmuustekijä tulisi lisätä valmistajan ilmoittamaan takuuarvoon. Kun Siponen tulkitsee takuuarvoksi 110,3 db, hän lisää siihen vielä epävarmuuskorjauksen (+2 db) toiseen kertaan, mikä tarkoittaa lukuarvoa 112,3 db mallinnuksen lähtötietona. Ministeriön ohjetta tulkitaan kuitenkin yleensä siten, että epävarmuustekijä on jo mukana valmistajan ilmoittamassa takuuarvossa. Tämä ilmenee mm. oppaan (2/2014) sivuilla 9 ja 13, joista esimerkkinä kohta 4.1.1. sivulla 13: Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus. Myös valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 määritellään melupäästön takuuarvolla tarkoitettavan tuulivoiman laitteiston valmistajan ilmoittamaa saman tuulivoimalatyypin melupäästön hajonnasta johtuvan epävarmuuden huomioivaa varmuusarvoa. Edellä olevaan perustuen näyttää siltä, että valittajien käyttämä asiantuntija Siponen on mallinnustensa pohjaksi ottanut väärän lähtömeluarvon (110,3 db, Siponen sivu 7) ja lisännyt siihen vielä epävarmuustekijän +2 db. Kun Numerolan mukaan turbiinitoimittaja Gamesa ilmoittaa lähtömeluarvon 107,5 db olevan ns. takuuarvon, ei epävarmuustekijää tule lisätä mallinnuksen lähtömeluarvoon. Näin ollen kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hakijan toimittamat melumallinnukset (uusi voimala yksinään sekä kaikki neljä voimalaa suhteessa kolmeen jo toimivaan voimalaan) on laadittu ns. epävarmuustekijän osalta ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Mikäli mallinnuksessa käytetty lähtömeluarvo ei jostakin syystä vastaisi valmistajan takuuarvoa, saattaisi olla perusteltua liittää Siposen esittämä epävarmuuskorjaus lähtömeluarvoon. Lautakunta pitää kuitenkin
Numerolan mallinnuksia oikeina ja riittävinä kyseisessä tapauksessa eikä väitetyillä lähtöarvojen eroilla ole merkitystä päätelmien tasolla, sillä valittajien esittämä ja Siposen laatima melumallinnus 110,3 + 2 db lähtömelutasolla osoittaa, ettei käsittelyssä oleva neljäs voimala merkitse minkään asunnon tai loma-asunnon kohdalla edes näin laaditulla mallinnuksella 40 db:n ohjearvon ylittymistä (lukuun ottamatta hakijatahon kumppaneita). Lautakunnan näkemyksen mukaan Siposen mallinnuksessa epävarmuustekijä on otettu huomioon vähintäänkin kahdesti, ensin takuuarvossa ja sitten vielä erillisenä lisäyksenä, joten näin laadittuna mallinnus ei vastaa Ympäristöministeriön mallinnusohjetta. Siponen on tehnyt valittajien pyynnöstä myös mallinnuksen, jossa edellä kuvattujen lähtömeluarvojen korotuksen lisäksi mallinnukseen on lisätty vielä 5 db perustuen olettamukseen ja Viljasen havaintoihin, että alueella käytössä olevat voimalat saattaisivat tuottaa meluasetuksen tarkoittamaa impulssimaista ja kapeakaistaista melua. Siposen lausunnon mukaan kohdassa 4.2 Havaintoja esitetään, että ministeriön ohjeistuksen mukaan mahdollisesta merkityksellisestä sykinnästä johtuen pitäisi mallinnuksissa huomioida + 5dB:n häiritsevyyskorjaus (sanktio). Tällä ilmeisesti viitataan ministeriön oppaaseen vuodelta 2012. Sen jälkeen on kuitenkin annettu tarkennettu ohje mallinnusten suorittamisesta (2/2014), jossa todetaan asiaan liittyen sivulla 13: "Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä (huom. mallinnettaessa) edellytetä." Meluasetuksen (vnp 1107/2015) 5 :n mukaan mahdollisesta amplitudimodulaatiosta johtuva sanktio lisätään vain valvontamittauksissa. Ohjeen (2/2014) mukaan melun mahdollisesta kapeakaistaisuudesta johtuva sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuutta ei kyseisen voimalatyypin kohdalla ole tunnistettu eikä näin ollen ole perusteltua lisätä sanktiota mallinnuksiin. Lyhytaikaisiin mittauksiin vedoten Siponen on yhteenvedossaan kuitenkin todennut, että ( näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että ) alueen tuulivoimaloiden melu sisältää myös kapeakaistaisia komponentteja. Raportin kohdassa 5.1.2 hän kuitenkin toteaa, ettei Gamesan G128 voimalan melu ole kapeakaistaista. Asetuksen mukaan mahdollisesta impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta johtuvaa +5 db:n sanktiota sovelletaan vain valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen, joten mallinnusohjeen ja asetuksen määräykset ovat samansuuntaiset ja yksiselitteiset. Sanktio voisi siis käytännössä tulla sovellettavaksi vain, jos valvontamittauksissa todetaan melun olevan luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista. (Jos näin saaduilla arvoilla tulisi asetuksen ohjearvojen ylityksiä altistuvassa kohteessa, voisi valvontaviranomainen antaa toimintaa
koskevia määräyksiä.) Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa edellä olevaan viitaten, että valittajien asiantuntijalausunnon perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että mallinnuksiin olisi tullut lisätä melun mahdollisesta kapeakaistaisuudesta tai merkityksellisestä sykinnästä johtuvaa sanktiota. Hakemukseen liittyvät melumallinnukset on tehty oikein ja muodostavat hyvän pohjan suunnittelutarveratkaisun tekemiselle. Menettelyä koskevat muutoksenhakijoiden väitteet Muutoksenhakijat toteavat, että asian yhteydessä olisi menetelty virheellisesti, kun päätökseen liittyneestä luettelosta on puuttunut henkilöitä, joille päätös on tullut toimittaa. Tähän voidaan todeta, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan päätös tulee toimittaa niille, jotka ovat sitä muistutuksessaan tai muutoin pyytäneet. Rakennusluvan muutoksenhakuaika alkaa kulua päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Päätöksen lähettämiseen liittyvä mahdollinen epäselvyys ei ole relevantti päätöksen laillisuuden kannalta. Oheisaineistona oikaisuvaatimus, selvitys muutoksenhakijoista ja heidän kiinteistöjensä etäisyydestä tuulivoimalaan sekä kartta. Rakennus- ja ympäristönvalvonnan päällikkö: Muutoksenhakijoiden vaatimus asian käsittelyn lykkäämisestä hylätään, koska lailliset edellytykset luvan myöntämiselle on esitetty. Rakennustyötä ei kuitenkaan saa aloittaa, ennenkuin suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupapäätös ovat lainvoimaisia. Rakennus- ja ympäristölautakunta hylkää muiltakin osin Lasse Heinon ja hänen myötäpuolensa oikaisuvaatimuksen. Rakennusluvan perusteena olevat melumallinnukset ovat tämän hetkisen tietämyksen perusteella asianmukaiset ja ne on laadittu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Mallinnusten mukaan säädettyjä melurajoja ei ylitetä. Lupa täyttää muutoinkin maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset. Lupaan lisätään ehto, jonka mukaan voimalan vaara-alueesta (200 m) on varoitettava kyltein pääsyteiden varrella. Ennen voimalan käyttöönottoa on esitettävä hyväksyttävä turvallisuusselvitys, jossa huomioidaan jääkuormat, salamajohtavuus ja muut tekijät, joilla voi olla vaikutusta läheisyydessä liikkujiin ja naapurustoon. Sovellettuja oikeusohjeita: maankäyttö- ja rakennuslaki 116, 117, 117 d, 117 f, 136, maankäyttö- ja rakennusasetus 89, VNA 1107/2015. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.