VASTINE. 1. Vastine Orimattilan ympäristölautakunnan päätösesitykseen

Transkriptio

1 VASTINE Projekti Orimattila Hietala, kiviaineksen ottamisen meluselvitys Asiakas NCC Industry Oy Päivämäärä Vastaanottaja Taina Piiroinen Lähettäjä Janne Ristolainen Tiedoksi 1. Vastine Orimattilan ympäristölautakunnan päätösesitykseen Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen Orimattilassa Hietalan tilalla ( ) suunnitellun kallion louhintaa ja murskausta, kierrätettävän asfaltin vastaanottoa ja murskausta sekä puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottoa koskevassa lupaasiassa. Päätöksen mukaisesti myönteinen ympäristölupapäätös kumotaan ja lupa-asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään todennut meluselvityksen riittävyydestä seuraavaa: Päivämäärä Ramboll Niemenkatu LAHTI P F Ramboll on laatinut KHO päätöksen mukaisesti päivitetyn melusel- Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. 1/5 Kotipaikka Espoo

2 vityksen ( ), joka on liitetty uuteen lupahakemukseen. Orimattilan kunnan ympäristönsuojelusihteeri on ilmoittanut tekevänsä lupa-asiassa lautakunnalle seuraavan esityksen: Ympäristönsuojelusihteerin päätösehdotuksessa todettu, että meluselvitys on luotettavuusarvion osalta puutteellinen. Tässä kohtaa on sekoitettu mittausepävarmuus ja laskentaepävarmuus keskenään. Koska louhinta-alueen ympäristössä ei ole mainitussa meluselvityksessä tehty ympäristömelun mittauksia, epävarmuuden määrittelyyn ei voida soveltaa ympäristöministeriön ohjeessa 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen esitettyä tapaa mittaus- 2/5

3 epävarmuuden määrittämiseksi. Koska mitattavaa toimintaa ei vielä alueella ole, selvitys on tehty mallintamalla eli laskennallisesti. Selvityksessä on esitetty perusteet laskentaepävarmuuden määrittämiselle ja näillä perusteilla määritetty laskentaepävarmuus ±3 db. Ympäristönsuojelusihteerin päätösehdotuksessa on kommentoitu myös meluselvityksessä esitettyä tapaa impulssimaisuuskorjauksen soveltamiseen. Rambollilla on huomattavan laaja kokemus kiviaineksen ottamisen melusta. Olemme mitanneet louhinnan ja murskauksen melua kymmenissä eri kohteissa, mukana on kaikkien merkittävien kiviainestoimijoiden kohteita eri puolella Suomea. Olemme mitanneet niin pienten louhintakohteiden melua kuin hyvin laajojen louhinta-alueidenkin melua, mittauskohteissa on ollut lähes kaikenlaista Suomessa kiviainestuotannossa käytettävää kalustoa. Arviomme perustuu em. laajaan kokemukseemme kiviainestoiminnasta ja sen meluvaikutuksista. Kokemuksemme mukaan kiviainestuotannossa seulaston ja työkoneiden liikkumisesta aiheutuvat äänet eivät ole impulssimaista melua. Sen sijaan selvityksessäkin on todettu, että murskaimen syötöstä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta syntyvä melu on usein impulssimaista. Kokemuksemme mukaan varsinainen murskauksen käyntiääni joko tyhjänä tai kuormitettuna ei ole yleensä impulssimaista. Vaikka monessa yhteydessä (mm. kiviainestoiminnan BAT-julkaisussa) onkin todettu impulssimaisuuden vähentyvän etäisyyden kasvaessa, ei impulssimaisuutta voida arvioida pelkästään etäisyyden perusteella. Rambollin laatimassa päivitetyssä meluselvityksessä ( ) on tutkittu eri melulähteiden osuuksia kokonaismelusta louhinta-alueen ympäristössä olevien asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla ja todettu, että sekä rikotus että murskaus sijoittuvat lähimpiin, louhinta-alueen koillispuolella oleviin, asuintaloihin ja lomaasuntoihin nähden meluvallien tai rintauksen taakse. Tämä vähentää murskaimen ja rikotuksen aiheuttaman (iskumaisen) melun leviämistä pohjoisen ja koillisen puolella olevien lähimpien häiriölle alttiiden kohteiden suuntaan. Koska murskain ja rikotus ovat pohjoisen ja koillisen suunnasta katsottuna louhintarintauksen takana, on merkittävin melulähde koillisen suunnalla räjäytysreikien porauksessa käytettävä poravaunu, joka sijaitsee kallion päällä. Sen melu ei ole useissa eri louhintakohteissa tehtyjen mittausten mukaan tyypillisesti impulssimaista tai kapeakaistaista. Louhinnan alkuvaiheessa louhinta-alueen pohjoispuolella sijaitsevien vakituisen asuintalon ja loma-asunnon kohdalla rikotuksen melu on noin 6-8 db pienempi kuin murskauksen ja porauksen aiheuttama melu. Tämä tarkoittaa sitä, että rikotus ei ole ko. pisteissä todennäköisesti erityisen voimakkaasti kuultavissa eikä ainakaan hallitseva melulähde. Tällä perusteella selvityksessä on todettu, ettei louhinnasta ja murskauksesta aiheutuva melu ole impulssimaista pohjoisen suunnalla olevien loma-asunnon ja vakituisen asunnon kohdalla. Selvityksessä on todettu, että kaakon suunnalla olevan lähimmän loma-asunnon kohdalla sen sijaan rikotus on selkeämmin kuultavissa, koska sillä suunnalla kuljetusliikenteen hetkittäiset ohiajot ovat merkittävin melulähde. Louhinta-alueelta kaakon suunnassa olevaan loma-asuntoon on kuitenkin huomattavasti pitempi etäisyys kuin koillisen suunnassa oleviin loma-asuntoon ja vakituiseen asuintaloon. Kaakon suunnassa olevaan loma-asuntoon murskaimesta ja rikotuksesta etäisyyttä on noin m, kun koillisen suunnassa etäisyyttä on vain noin 300 m. Kokemuksemme mukaan noin pitkällä, lähes kilometrin, etäisyydellä murskaimen ja rikotuksen äänen impulssimaisuus vähenee merkittävästi. Ajoittain melu 3/5

4 saattaa kuitenkin olla impulssimaista jopa metrin etäisyydellä, jolloin impulssimaisuuskorjauksen lisääminen voi olla perusteltua. Vakiintuneen käytännön mukaisesti impulssimaisuuskorjaus lisätään sille ajalle, jonka jolloin melussa havaitaan impulsseja, tässä tapauksessa rikotuksen toiminta-ajalle. Koska lupahakemuksessa on ilmoitettu rikotusta tehtävän klo 8 ja 18 välisenä aikana, josta 50 % on tehokasta toimintaa (eli itse rikotusta). Kun impulssimaisuuskorjaus +5 db lisätään klo 8 ja 18 välillä melutasoon 50 % ajasta (varsinaisen rikotuksen aika), on impulssimaisuuskorjauksen vaikutus koko päiväajalle laskettuun keskiäänitasoon +2,3 db. Laaditun melumallinnuksen mukaan melutaso kaakon suunnassa olevan loma-asunnon kohdalla on noin 43 db, joten mahdollinen impulssimaisuuskorjaus huomioitunakin mallinnettu melutaso ei ylitä VnA 800/2010:ssa mainittua päiväajan raja-arvoa L Aeq db. KHO on päätöksessään palauttaa NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemus uudelleen käsiteltäväksi todennut laskentaepävarmuudesta seuraavaa: Ennen meluselvityksen tulosten vertaamista ohjearvoihin tuloksiin on lisättävä laskennallinen mittausepävarmuus sekä impulssimaisuuskorjaus. Ympäristömelun mittausohjeessa (ympäristöministeriö 1/1995) on esitetty periaate mittaustulosten vertaamisesta ohjearvoon ja samaa periaatetta on Suomessa yleisesti noudatettu myös verrattaessa laskentatulosta ohje- tai raja-arvoon. Periaate on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Mittausepävarmuuden huomioiminen verrattaessa tulosta ohjearvoon (Ympäristömelun mittausohje 1/1995) KHO päätöksessään edellyttää, että laskentatuloksen tulisi sijoittua kuvan 1 esimerkin mukaisesti pisteen d alueelle. Tämä on poikkeuksellista eikä Suomessa yleisesti sovelletun lupakäytännön mukaista. Tavanomaisen lupakäytännön mukaan kuvan 1 pisteen c ja d mu- 4/5

5 kaiset laskentatulokset on katsottu hyväksyttäviksi, joissain tapauksissa myös pisteen b mukainen tulos. KHO päätös poikkeaa siis laskentaepävarmuuden osalta merkittävästi Suomessa yleisesti käytössä olevasta lupakäytännöstä. Yllä esitetyillä perusteilla Rambollin laatimassa meluselvityksessä on osoitettu, että melutaso ei ylitä VnA 800/2010:ssa mainittuja päiväajan raja-arvoja L Aeq db vakituisten asuintalojen kohdalla ja L Aeq db loma-asuntojen kohdalla. Näkemyksemme mukaan meluvaikutukset eivät näin ollen muodosta estettä luvan myöntämiselle. 5/5