S Fysiikka III (Est) 2 VK

Samankaltaiset tiedostot
S Fysiikka III (Est), 2 VK Malliratkaisut (Arvosteluperusteita täydennetään vielä)

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Kvanttifysiikan perusteet 2017

8. MONIELEKTRONISET ATOMIT

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Alikuoret eli orbitaalit

, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n,

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

Kvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman


Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

Oppikirja (kertauksen vuoksi)

1 WKB-approksimaatio. Yleisiä ohjeita. S Harjoitus

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Ekvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

Luento Atomin rakenne

kertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

Sisältö. Magnetismin fysikaaliset perusteet. Diamagnetismi. Paramagnetismi. Magnetismin lajit Yksiköt. Petriina Paturi. Vapaat ionit Atomijoukot

Shrödingerin yhtälön johto

Luku 9: Atomien rakenne ja spektrit. v=bmivwz-7gmu v=dvrzdcnsiyw

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

e n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK

Ch2 Magnetism. Ydinmagnetismin perusominaisuuksia.

Atomin elektronikonfiguraatiot (1)

S , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

Luku 10: Atomien rakenne ja spektrit. Vedyn kaltaiset atomit Atomiorbitaalit Spektrisiirtymät Monielektroniset atomit

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

Puolijohteet. luku 7(-7.3)

Korkeammat derivaatat

Luku Ohmin laki

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

Kemian syventävät kurssit

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Molekyylit. Atomien välisten sidosten muodostuminen

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

Luku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Demo: Kahden elektronin spintilojen muodostaminen

Monen elektronin atomit

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

S Fysiikka III (Est) Tentti

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

Luento 10: Työ, energia ja teho

Miksi tarvitaan tilastollista fysiikkaa?

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

S Fysiikka III (Est, 6,0 op) Viikko 11

Monen elektronin atomit

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta

Sähköstatiikka ja magnetismi

780392A/782631S Fysikaalinen kemia II, 5 op / 4 op

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Molekyylit. Helsinki University of Technology, Laboratory of Computational Engineering, Micro- and Nanosciences Laboratory. Atomien väliset sidokset

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Transkriptio:

S-37 Fysiikka III (Est) VK 500 Tarkastellaan vedyn p energiatasoa a) Mikä on tämän tason energia Bohrin mallissa? b) Oletetaan että spinratavuorovaikutus voidaan jättää huomiotta Kirjoita kaikki tähän energiatasoon liittyvät spinorbitaalit käyttäen tarvittavia kvanttilukuja (kirjoita kaikki kvanttiluvut näkyviin) c) Mihin suureisiin ao kvanttiluvut liittyvät ts kirjoita kaikkien kvanttilukujen yhteys vastaavaan fysikaaliseen suureeseen näkyviin a) Energia Bohrin mallissa E n = m ee Z 8 ε 0 h n = R hcz n Nyt meillä on n= Z= ja R = 097 0 7 m (Rydbergin vakio) jolloin energiaksi saadaan E = 097 07 m hc = 535 0 9 J 335 ev Tai vastaavasti voi laskea likimääräisen energian arvon 3607 ev E n = n Z = 3 ev b) Energiatasoon n= liittyvät kvanttitilat: l=0 (s-tila) ja l= (p-tila) l=0 : m l = 0 (tätä ei vaadittu täysiin pisteisiin) l= : m l = 0 ja lisäksi spinkvanttiluku m s joka elektronin tapauksessa voi saada kaksi eri arvoa m s = ± Spin-orbitaalit ovat muotoa Eli ψ nl m l m s = R nl r Y lm l θ φ χ m s ψ ±/ = R r Y θ φ χ ± ψ 0±/ = R r Y 0 θ φ χ ± ψ ±/ = R r Y θ φ χ ± c) Pääkvanttiluku n kertoo Bohrin mallin mukaisen energiatason järjestysluvun eli kertoo millä energiatasolla elektroni sijaitsee Pääkvanttiluku ilmoittaa myös elektronin keskimääräisen etäisyyden ytimestä eli sitä voidaan ajatella kuvaavan elektronikuorten järjestyslukua Sivukvanttiluku l kuvaa sen atomiorbitaalin avaruudellista muotoa ja symmetriaa jolta hiukkanen todennäköisimmin löytyy Magneettinen kvanttiluku m l ilmoittaa magneettikentässä sijaitsevan elektronin energian ja elektronipilven suuntautumisen eli erottelee eri p- d- ja f-orbitaalit toisistaan Spinkvanttiluku kuvaa hiukkasen spinin kvanttitilaa Hopea-atomeista koostuva suihku läpäisee 0 m pitkän alueen jossa olevan magneettikentän gradientti on kohtisuorassa atomien nopeusvektoria vastaan Atomien keskimääräinen nopeus on 70 0 m/s ja kentän

gradientin suuruus on 30 0 T/m Laske kuinka paljon spin ylös ja spin alas komponentit eroavat atomien tullessa ulos magneettikentästä Huomaa että hopea-atomin ylin elektroni on 5s joten hopea-atomin magneettinen momentti aiheutuu yksinomaan spinistä Opastus: spinmagneettisesta momentista aiheutuva voima lasketaan samoin kuin klassisessa sähkömagneettisessa teoriassa Koejärjestely tunnetaan nimellä Stern-Gerlachin koe ja se on perinteinen osoitus elektronin sisäisen kulmaliikemäärän(=spin) olemassaolosta Koska elektronin spinillä on kaksi mahdollista arvoa jakautuu suihku magneettikentän vaikutusalueella kahdeksi suihkuksi Magneettisen dipolin potentiaalienergia ulkoisen magneettikentän vaikutusalueella on U = μ B josta saadaan ratkaistua atomeihin vaikuttava voima: F = U = μ B Oletetaan että magneettikentän gradientti on kohtisuorassa suihkun etenemissuuntaa vastaan Valitaan magneettikentän gradientin suunnaksi z-suunta jolloin saadaan F = μ z db dz jossa μ z on magneettisen momentin komponentti z-akselin suuntaan Voiman suunta päätellään siitä että se pyrkii aina siirtämään systeemiä alempaan potentiaaliin eli tässä tapauksessa spin alas -hiukkasia ylöspäin ja spin ylös -hiukkasia alaspäin Hopea-atomin sisempien elektronikuorien magneettinen momentti on nolla Uloimman s-elektronin rataliikkeestä aiheutuva magneettinen momentti on myös nolla koska tälle elektronille l = 0 Täten koko magneettinen momentti aiheutuu uloimman elektronin spinistä: μ s = g q m e S jossa g on gyromagneettinen suhde ja q = e Magneettiseksi momentiksi saadaan siis μ s = q m e S Yleisesti hiukkasen spin on kvantittunut yhtälön S = s(s + ) mukaan jossa s on hiukkasen spinkvanttiluku Elektronille tämä kvanttiluku ons = minkä takia elektronia kutsutaan spin-/-hiukkaseksi Spinin z-komponentti taas saadaan yhtälöstä S z = m s ħ jossa m s =-s -s+ s- s Elektronin spinin z-komponentilla on siis kaksi mahdollista arvoa joihin liittyvät kvanttiluvut ovat m s = ja m s = Nähdään siis että spin ylös- ja spin alas -komponenttien magneettiset momentit ovat μ sz = ± q ħ m e Nyt voidaan laskea atomeihin vaikuttava voima F: db F = μ Sz dz = e m_e ħ db dz = 78 0 N Tämä voima poikkeuttaa atomeja suunnastaan ja molempien spinkomponenttien siirtymäksi saadaan Δz = at = 78 0 N 7 66 0 7 kg F M Ag x v = 0 m 70 0 m s 36 0 m

Spinit ovat poikenneet vastakkaisiin suuntiin joten spin ylös- ja spin alas -komponenttien välimatka on kaksinkertainen eli 7 8 0 3 Oletetaan että saunan kiukaan tulipesää voidaan pitää likimain mustana kappaleena jonka lämpötila on 00 0 C a) Selitä lyhyesti miten tulipesän lämpösäteilyn fotonien lukumäärätiheys riippuu fotonien taajuudesta (Huom: taajuusriippuvuus muodostuu kahdesta eri tekijästä mitkä ne ovat) b) Miten lämpösäteilyn kokonaisenergiatiheys riippuu lämpötilasta? c) Kiukaan tulipesän luukku avataan (oletetaan että avaaminen ei häiritse lämpösäteilyä tulipesässä) Arvioi suuruusluokalleen mikä on aukosta ulos virtaavan lämpösäteilyn energiavuo (yksikköpinnan läpäisevä energia sekunnissa) d) Laitat kätesi avatun luukun eteen Oletetaan että emittoituvan lämpösäteilyn vuo absorboituu ihollesi yhden 3 kymmenysosamillimetrin paksuiseen pintakerrokseen jonka tiheys on 0kg/dm ja ominaislämpö sama kuin veden eli 86kJ/ kgk Missä ajassa ihon pintakerroksen lämpötila on 00 6-3 - Boltzmannin vakion arvo on 756 0 J/ m K 0 C? Apuneuvo: Stefan a) Fotonien tiheys tilavuusyksikköä kohden energiavälillä E E de on dn g E de E kt e 8V missä g( E) E on fotonien tilatiheysfunktio ja fotonin tilojen miehitystodennäköisyys E kt hc e Lausumalla fotonin energia taajuuden avulla E h ja sijoittamalla se fotonitiheyden yhtälöön saadaan ( de hd ) V V h kt 3 h kt 8 8 dn h hd d h c e c e Fotonotiheys on siis muotoa dn h kt e b) Lämpösäteilyn kokonaisenergiatiheyden riippuvuutta lämpötilasta kutsutaan Stefan-Boltzmanin laiksi Etot at missä vakio 5 8 k a Eli kokonaisenergiatiheys on muotoa 5ch Etot T c) Molekyylivuon yhtälö on dn nv ave Adt Sijoitetaan tässä hiukkasmäärän N tilalle energia E hiukkastiheyden n tilalle energiatiheys keskimääräisen nopeuden v ave tilalle valonnopeus c Tulokseksi saadaan energiavuo at ja

de E at c Adt d) Ihokerroksen paksuus l 0 0 m tiheys 0 0 kg m ja ominaislämpökapasiteetti C 86 kj kgk Lisäksi kiukaan lämpötila T 00 C ja Stefan-Boltzmanin vakio 6 3 a 756 0 J m K Oletetaan että kaikki emittoituva lämpösäteily absorboituu iholle Kiukaan 8 emittoima lämpöenergia on ( c 9979 0 m ) s E Q At at cat Ihon absorboima lämpöenregia on Q mct AlCT missä massa m V Al ja lämpötilan muutos lämpöenergiat yhtä suuriksi ja ratkaisemalla t saadaan AlCT lct t 0s at ca at c T 00 37 C 63 C Asettamalla nämä Selitä lyhyesti (kaksi-kolme virkettä riittää): a) ekvipartitioperiaate b) tilatiheys c) makrotila ja mikrotila d) kovalenttinen sidos e) ionisidos f) suunnatut orbitaalit Kohdissa d-f anna myös esimerkki molekyylistä a) Makroskooppisen järjestelmän jokainen mikrotason vapausaste varastoi k BT verran (sisä)energiaa b) Tilatiheys g(e) kertoo kuinka monta energiatilaa on differentiaalisella energiavälillä [EE+dE] c) Mikrotila on jokainen fysikaalisesti muista mikrotiloista erotettavissa oleva tapa jakaa hiukkaset eri yhden hiukkasen ominaistiloille mikrokanooninen joukko = hiukkasmäärä N ja sisäenergiau ovat vakioita Makrotilalla statistisessa fysiikassa tarkoitetaan aineen kaukaa nähtävää termodynaamista tilaa Makrotilan kertovat systeemin tilanmuuttujat kuten lämpötila tilavuus ja energia d) Kovalenttinensidos muodostuu kun elektronegatiivisuusero on pieni ja atomit ovat jaksollisessa järjestelmässä lähekkäin (kahden epämetallin välille) Atomit jakavat uloimman kuoren elektronit keskenään (elektronit kuuluvat molempiin atomeihin) Jakamalla elektroneja atomit saavuttavat jalokaasujen elektronikonfiguraation Kumpikin ydin vetää jaettuja elektroneja puoleensa Esimerkkinä O -molekyyli e) Syntyy positiivisesti ja negatiivisesti varattujen ionien välisestä vetävästä vuorovaikutuksesta (metallien ja epämetallien välillä) Ionit muodostuvat elektronien siirtyessä atomilta toiselle Tämä on edullista johtuen suuresta erosta elektronegatiivisuudessa (atomin kyvystä sitoa ylimääräinen elektroni) NaCl tyypillinen molekyyli f) Suunnatut orbitaalit voidaan esittää palloharmonisten funktioiden lineaarikombinaationa Yksittäisten atomien orbitaalit uudelleenjärjestäytyvät vastaamaan molekyylin symmetriaa eli ne suuntautuvat molekyylin geometrian mukaan Esimerkkinä H 0-molekyyli

5 Kuparin tiheys on 89 0 kg/m elektronikonfiguraatio 6 6 0 s s p 3s 3p 3d s ja atomimassa 6356 amu a) kuinka monta elektronia jokainen kupariatomi luovuttaa johtovyöhön? b) mikä on kuparin Fermienergia? c) 77K lämpötilassa kuparin ominaisvastus on 0 m Laske kuparin johtavuuselektronin kahden törmäyksen välillä kulkema matka Druden mallista [opastus kohtaan c): ominaisvastus on johtavuuden käänteisluku elektronin nopeuden voit laskea Fermienergiasta] a) Kuparilla uloimmalla elektronikuorella ainut elektroni Alemmat elektronikuoret ovat täynnä ja näin siis eivät reagoi kauheammin ulkomaailman kanssa Täten kupari luovuttaa yhden johtavuuselektronin uloimmalta elektronikuorelta b) Tilavuus on V = m cu /ρ cu ja koska kupari luovuttaa yhden elektronin johtovyöhön N= Tästä saadaan N V = ρ cu = η = 83 0 8 m 3 m cu Tästä voidaan ratkaista fermienergia E F = 3π 3ħ m e N V 9 π 3 05 0 3 Js = = 9 0 3 kg 83 0 8 m 3 3 = 0 8 J 7 ev c) Törmäysaika Druden mallilla ς = e ηt m e t = ςm e e η = 05 0 3 s Fermienergia antaa hyvän estimaatin kineettiselle energialle ja täten nopeudelle (KE=E F ) KE = mv v = E F m e = 57 0 7 m s Törmäyksien välisellä ajalla elektroni kerkeää liikkua matkan s = vt = 57 0 7 m s 05 0 3 s = 07 μm