Työ nro 167 7.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS SUISTAMONPOLUN ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS Blomkartta KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 15.1.2015 KRAKLK Nähtävillä KH KV Lainvoima
1 SUISTAMONPOLUN ASEMAKAAVAMUUTOS joka koskee 7. päivänä tammikuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee Joensuun Pielisensuun (01) kylän tiloja 23:32 ja 23:71 sekä Niinivaaran kaupunginosan korttelin 558 tonttia. Asemakaavalla muodostuvat Niinivaaran kaupunginosan korttelin 5105 tontit 12 ja 13. Kaavoitusohjelman työ nro 167 Joensuu 7.1.2015 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2.1.2 Luonnonympäristö... 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 2.1. Maanomistus... 5 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 5 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 3 TAVOITTEET... 7 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 7 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 7 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 7 3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 7 VAIHTOEHDOT...9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU...9 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 9 5.2 ALUEVARAUKSET... 9 5.2.1 Korttelialueet... 9 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 9 5.3.1 Kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategiat... 9 5.3.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön... 9 5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 10 5.3. Muut vaikutukset... 10 6 TOTEUTUS... 10 7 SUUNNITTELUVAIHEET... 10 TILASTOLOMAKE (liitetään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (liitetään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutoksen perustelut Asemakaava-alue sijaitsee Niinivaaralla Impilahdenkadun ja Suistamonkadun välisellä alueella. Se käsittää Suistamonpolun, sekä sen länsipuolella olevan Pielisensuun (01) kylän tilan 23:32 sekä Niinivaaran kaupunginosan korttelin 558 tontin. Asemakaavamuutoksen laadinta on käynnistynyt yksityisten aloitteesta. Kaavan tarkoitus on liittää tontteihin nykyisessä kaavassa oleva kevyen liikenteen katualue, Suistamonpolku. Suistamonpolkua ei ole toteutettu, vaan sen alue on ollut viereisten kiinteistöjen käytössä. Kyseiselle katualueen toteutukselle ei ole tarvetta, koska siitä saatava hyöty olisi vähäinen. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistaan 15.1.2015 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä 15.1.2015 6.2.2015 ja niistä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Asemakaavan toteuttaminen Kaavan mukainen rakentaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Kaavan laillistuttua ensimmäinen tehtävä on saattaa maanomistus kaavan mukaiseksi ja muodostaa kaavan mukaiset tontit. Asemakaavaluonnos, liite 1
2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Niinivaaran laella Suistamonkadun ja Impilahdenkadun välisellä alueella. Alueella on kaksi erillispientaloa talousrakennuksineen. Toinen asuinrakennus sijaitsee kaavan mukaisella tontilla, toinen kiinteistörekisteritilalla. Kaavamuutoksessa on kyse erillispientalokorttelin keskellä olevan Suistamonpolun katualueen liittämisestä viereisiin tontteihin. Osa liitettävästä katualueesta on yksityisessä omistuksessa ja osa kaupungin omistuksessa. 2.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on kokonaisuudessaan rakennettua korttelialuetta, jossa ei ole luonnontilaisia alueita. Suistamonpolun katualue on ollut osana viereisten rakennuspaikkojen pihapiiriä tai hoidettu sellaisena. Kaavaalueen eteläpuolella Impilahdenkadun toisella puolella sijaitsee Jaakkimanpuisto, joka on nimestään huolimatta täysikasvuista metsää. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin alun perin 190-1950- luvuilla rakennettua erillispientaloaluetta, jolla vallitseva kerrosluku on 1-2. Kaavamuutosalue on käytännössä kahden erillispientalon pihapiiriä tai sellaisena hoidettua. Kaava-alueella ei ole vesi- tai viemärilinjoja, eikä sähköverkkoja tai kaukolämpöputkia. Nämä verkostot sijaitsevat Impilahdenkadun ja Suistamonkadun katualueilla. Kuva 1: Ilmakuva alueelta
5 2.1. Maanomistus Joensuun kaupunki omistaa osan kaavassa osoitetusta Suistamonpolusta. Osa kyseessä olevasta katualueesta on yksityisessä omistuksessa. Osa tähän kaavamuutosalueeseen rajautuvasta Impilahdenkadun katualueesta on yksityisessä omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat ja. vaiheen maakuntakaava on olut luonnoksena nähtävillä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 1.1.2010. Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP). Lisäksi osa alueesta kuuluu seudullisesti merkittävään rakennuskulttuurialueeseen. Kuva 2: Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta
6 Asemakaava: Suunnittelualueella on voimassa 6.2.1985 hyväksytty asemakaava numero 1012. Kaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua. Tonttitehokkuus on tonteilla 0,15-0,20. Kuva 3: Ote ajantasakaavasta Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1..2010. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:2000. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n rakennuskieltoa. Joensuun Strategiat Selvitykset: - Rajaton tulevaisuus 2013-2016 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013. - Kaupunkirakenneohjelman 2013-2016 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa.11.2013. - Maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013. - Asumisen strateginen suunnitelma 2010 2015 on hyväksytty kaupunginhallituksessa 10.5.2010. Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005: Joensuun seudun yleiskaavan 2020 tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siinä osa kaava-alueesta on osoitettu seudullisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Inventoitu alue on nimetty Niinivaaran koillis- itärinteeksi.
7 3 TAVOITTEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Kaavan laatiminen on käynnistynyt yksityisten aloitteesta. Yksityinen maanomistaja on hakenut kaavassa osoitetun Suistamonpolun katualueen liittämistä tonttiinsa. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista muuttaa kaavaa myös Suistamonpolun toisen osan kohdalla. Kyse on kaupungin omistuksessa olevasta osasta Suistamonpolusta jota viereisen tontin haltija on hoitanut kuin omaa pihaansa. Kiinteistön 167-01-23-32 omistaja on hakenut poikkeamista kaavan mukaisen tontin muodostamisesta. Poikkeamiseen on suhtauduttu myönteisesti, koska tonttijakoa ollaan laadittavalla kaavalla muuttamassa. 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 2013-2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 ( 10). Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kyseessä on alaltaan ja vaikutuksiltaan erittäin pieni kaavamuutos, jolle strategiasta tai sen toteutusohjelmista ei ole tarpeen nostaa erityisiä tavoitteita. 3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Asemakaavan muutosta ohjaa oikeusvaikutteinen Joensuun seudun yleiskaava. Asemakaavan muutos on lisäksi laajuudeltaan ja sisällöltään niin vähäinen, että suhdetta maakuntakaavaan on tarpeetonta kuvata. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Yleiskaavallisena tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen kaupunkirakenne. Kestävä kehitys kaupungin rakentamisessa, ylläpidossa ja toiminnassa tarkoittaa voimavarojen mahdollisimman edullista käyttöä. Yleiskaavan pohjaksi valittiin keskitetty kaupunkimalli, koska se tuki rakennemalleista parhaiten kestävän kehityksen periaatteita. Kaupunkiraken-
teessa se on johtanut keskittämiseen ja tiivistämiseen. Keskitetty kaupunkimalli säästää energiaa ja aiheuttaa vähiten liikkumiskustannuksia sekä mahdollistaa palveluiden tehokkaan käytön ja nykyisten palveluiden säilymisen ja kehittämisen mahdollisimman hyvin. 8
9 VAIHTOEHDOT 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU Kaavamuutoksen vaihtoehtona on säilyttää nykyinen kaavatilanne ja odottaa, josko kyseinen Suistamonpolu katualue toteutetaan joskus tulevaisuudessa. Tämä vaihtoehto ja varsinkin katualueen toteuttaminen vaikuttaa turhalta lähi tulevaisuudessa, koska tarvetta kadulle ei ole ilmennyt vuosikymmenten saatossa. Toinen vaihtoehto on liittää katualue tontteihin maanomistuksen ja alueen nautinnan mukaisesti. Kolmas vaihtoehto on liittää katualue tasan viereisten tonttien kesken. 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavassa on osoitettu kaksi tonttia, joihin aiemman kaavan mukainen Suistamonpolun katualue on liitetty maanomistusta ja käyttöä vastaavasti. 5.2 ALUEVARAUKSET 5.2.1 Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia asuinrakennuksia talousrakennuksineen. Tonttien rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvuilla e=0,20. Määritellyn tehokkuusluvun ja tonttien pinta-alan kasvun myötä kaavan mukainen rakennusoikeus sisältää aiemman kaavan mukaisen sallitun kerrosalan lisäksi sallitun talousrakennuksen pinta-alan. Sallittu kerrosluku tonteilla on I u 2/3. Impilahdenkadun puolella kerrosluku on pakollinen. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavalla on vaikutuksia vain aiemmassa kaavassa osoitetun Suistamonpolun toteuttamatta jättämisen osalta, koska kaavassa osoitetut tontit ovat alueen nykyisen maanomistuksen tai nautinnan mukaisia. 5.3.1 Kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategiat Kaavahanke edistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakenneyksikön strategian tavoitteiden toteutumista. 5.3.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaava ei muuta kaupunkikuvaa tai rakennettua ympäristöä, koska se perustuu nykyiseen maanomistukseen ja alueiden käyttöön. Kaavamuutos vahvistaa sen, ettei Suistamonpolun keveyn liikenteen väylää tulla toteuttamaan.
5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön, koska kaavassa osoitettujen tonttien käyttö ei muutu nykyisestään. 10 5.3. Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen Kaavan yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat positiiviset, koska tarpeettomaksi havaitun katualueen toteuttamiseen ei tarvitse käyttää kaupungin varoja. Yritysvaikutusten arviointi Kaavalla ei ole vaikutuksia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin tai yritysten toimintaan. 6 TOTEUTUS Kaavan mukainen rakentaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Kaavan laillistuttua ensimmäinen tehtävä on saattaa maanomistus kaavan mukaiseksi ja muodostaa kaavan mukaiset tontit. 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Tämän asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle yksityisten aloitteesta loppuvuodesta 201. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistaan 15.1.2015 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä 15.1.2015 6.2.2015 ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä toimialan muiden palveluyksiköiden kanssa. Kaava-asiakirjojen laatiminen: kaavakartta ja kaavaselostus: Kalle Sivén kaavakartta ja selostuksen liitteet: Kaija Kinnunen
8 5 3 9 7 6 5 15 1 13 7 6 2 15 13 12 10 9 8 7 6 11 9 8 7 6 3 2 10 9 19 2 1 11 19 16 11 5-9903-39 23:32 23:21 23:20 23:71 :71 23:71 Kurkijoenkatu nkatu Laatokankatu Suistamonpolku Impilahdenkatu Sortavalankatu Suistamonkatu kt kt kt kt kt kt kr M kt 556 557 552 518 558 5105 561 100 95 90 85 8 86 88 89 91 92 93 9 96 97 98 99 101 102 103 10 96 3 32 50 30 30 33 3 36 29 33 19 1 21 2 1 2 25 3 0 10 15 16 17 5 2 8 1 50 22 26 27 5 1 1 15 9 23 8 2 20 3 28 29 25 18 3 16 7 6 18 2 17 22 13 18 5 30 7 32 6 31 33 1 13 19 12 5 20 21 13 1 12 35 1 32 12 29 5 6 8 31 28 8 3 9 7 2 8 30 33 6 3 30 2 3 13 11 19 2 1 7 29 28 1 25 15 27 26 21 23 2 3 5 0 38 39 20 22 9 18 17 16 3 36 100 30 0 0 10 20 50 I u2/3 e=0.20 e=0.20 SUISTAMONPOLKU 12 13 I u2/3 693000 8900 5105 5 NIINIVAARA AO AO Liite 1, 1 /
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite 1, 2 / AO 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 1 12 5 NII 5105 SUISTAMONP I I u2/3 e=0.20 I u2/3 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 080000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 080001 Kahden korttelin välinen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0900000 Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1020000 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 1120000 Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. 1130000 Rakennusala.
Liite 1, 3 / 1260000 Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. 1360000 Katu. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tontit on aidattava lukuunottamatta sitä tontin osaa, jolla rakennus sijoittuu kahta metriä lähemmäksi katualuetta. Korttelirajoilla tulee käyttää pääsääntöisesti pensasaitaa ja toissaijaisesti puusäleaitaa. 2. Rakennusta, joka ei sijaitse kokonaisuudesssaan rakennusalallla saa peruskorjata. 3. Asuinrakennusten välisen etäisyyden on oltava vähintään 8 metriä.. Rakennuksissa on oltava lapekatto. Kattokaltevuus I-kerroksisissa asuinrakennuksissa on 1:3-1:2 ja muissa asuinrakennuksissa 1:3-1:1,5. Talousrakennusten ja katosten kattokaltevuus on 1:3-1:1,5. 5. Katualueen puoleisen asuinrakennuksen rakennusalan saa ylittää kuistilla, katoksella tms. vähäisellä asuinrakennuksen osalla enintään kaksi metriä ja enintään neljän metrin matkalla. 6. Rakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä peittomaalattua puuta. 7. Laajennettaessa olemassa olevaa rakennusta tulee laajennusosan noudattaa olemassa olevan rakennuksen kattomuotoa, kattokaltevuutta, pintaverhousmateriaalia ja ikkunajakoa. 8. Tontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa talousrakennuksia ja katoksia. Niiden ala saa olla yhteensä enintään 65 m2, runkosyvyys enintään 7 metriä ja rakennuksen harjan korkeus lattiasta mitattuna enintään,5 metriä. 9. Talousrakennusten kerrosalaan laskettava osa sisältyy tontin kokonaisrakennusoikeuteen. 10. Talousrakennuksen tai katoksen saa sijoittaa myös rakennusalan ulkopuolelle ei kuitenkaan istutettavalle tontin osalle. Talousrakennuksen tai katoksen etäisyyden katualueen rajasta on oltava vähintään 6 metriä, muista rajoista vähintään kaksi metriä ja tontilla olevista rakennuksista vähintään neljä metriä. Naapuritontin asuinrakennuksesta etäisyyden on oltava vähintään kahdeksan metriä.
Liite 1, / Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (128/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU NIINIVAARAN (5) kaupunginosan korttelin 5105 osien sekä katualueen asemakaavan muutos. SUISTAMONPOLKU L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 7.1.2015 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Kalle Sivén 5/167 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kaija Kinnunen
Liite 2, 1 / Työ nro 167 7.1.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS S U I S T A M O N P O L U N A S E M A K A A VAM U U T O S O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaava koskee Joensuun Pielisensuun (01) kylän tiloja 23:32 ja 23:71 sekä Niinivaaran kaupunginosan korttelin 5105 tonttia. Suunnittelutehtävä Asemakaavan laadinta on käynnistynyt yksityisten aloitteesta. Kaavan tarkoitus on liittää tontteihin nykyisessä kaavassa oleva rakentamaton kevyen liikenteen katualue, Suistamonpolku. Kaavan laadinnan yhteydessä tehdään sopimus yksityisessä omistuksessa olevan kaavan mukaisen Impilahdenkadun katualueen osan siirtymisestä kaupungin omistukseen ja tarvittavat muutokset maanvuokrasopimuksiin. Asemakaava-alue sijaitsee Niinivaaralla Impilahdenkadun ja Suistamonkadun välisellä alueella.
Liite 2, 2 / 2 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat ja. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020. Alueella on voimassa 6.2.1985 hyväksytty asemakaava numero 1012. Kaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua. Tonttitehokkuus on tonteilla 0,15-0,20. Kaavassa osoitetun Suistamonpolun pohjoispää on kaupungin omistuksessa. Eteläpää on yksityisessä omistuksessa ja kuuluu kiinteistöön 167-01-23-32. Osa kyseisestä kiinteistöstä ulottuu Impilahdenkadun katualueelle. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain voimassa oleva tilanne ja kaavan mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia mm. ympäröiviin alueisiin, virkistysmahdollisuuksiin, kaupunkikuvaan sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Kaavan vaikutukset ovat vähäisiä ja liittyvät tonttien rakennettavuuteen ja kevyen liikenteen paikalliseen reitistöön. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:
Liite 2, 3 / kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät, yhdistykset ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry teknisten verkkojen haltijat Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt 3 Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavan laatiminen on yksityisten aloitteesta lokakuussa 201. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos pidetään nähtävillä 15.1.2015 6.2.2015 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään tiistaina 20.1.2015 klo 17.00 kaupunkirakenneyksikössä, osoite Muuntamontie 5. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin internetsivuilla. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 2015. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5 kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh. 050 5110362 puh. 050 09 2127 sähköposti kalle.siven@jns.fi sähköposti kaija.t.kinnunen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus
Asemakaavaprosessi Liite 2, /