KOKKOLAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Toimintakertomus 2011 / Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus Teknisen lautakunnan tehtävänä on järjestää kuntalaisille jokapäiväiseen elämään liittyvät, tekniset peruspalvelut. Tärkeimmät näistä ovat: - yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito - yleisten alueiden rakentaminen ja kunnossapito - kaupungin omien toimitilojen ylläpito ja kehittäminen - asunto-olojen kehittäminen, sekä asuntotuotantolain ja - asetuksen sekä muiden erityislakien mukaiset tehtävät Tavoite Lautakunnan tehtävänä on omalla toiminnallaan tukea koko kaupungin strategian toteutumista ja keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Lautakunta pyrkii kaupungin viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden lisäämisellä aikaansaamaan positiivisen kehityksen asumis- ja yritystoiminnassa sekä työllisyydessä. Tässä keskeisiä vaikuttamiskeinoja ovat niin asunto- kuin yritystonttien hyvä saatavuus, yhdyskuntatekniikan ja kaupunkikuvan korkea taso ja kaupunkilaisten yleinen turvallisuus. Organisaatio Teknisen lautakunnan sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan valmistelu- ja toimeenpanotehtäviä hoitaa tekninen palvelukeskus. Tekninen palvelukeskus jakaantuu tehtävien mukaan kolmeen vastuualueeseen: - kaupunkiympäristön vastuualue, jonka tehtäviä ovat: kaavoitus-, rakennusvalvonta-, ympäristö-, kaupunkimittaus-, maapolitiikka- ja kartta-, paikkatietosekä puisto- ja vihersuunnittelupalvelut - yhdyskuntateknisten palveluiden vastuualue, jonka tehtäviä ovat: yhdyskuntatekninen suunnittelu ja rakentaminen, kunnossapito, keskusvarikko, puistot ja liikuntapaikat - tilapalveluiden vastuualue, joka huolehtii kaupungin toimitiloista ja asuntoasioista.
2 Yleistä Tekninen palvelukeskus on saavuttanut pääosin sille asetetut tavoitteet. Poikkeuksellisen lumisen talven ja energian hinnan nousun johdosta jouduttiin hakemaan lisämäärärahaa mm. lumen auraukseen, kiinteistöjen lämmitykseen ja konekeskuksen poltto- ja voiteluainekustannuksiin. Valtuusto hyväksyi lisämäärärahat kyseisiin tarkoituksiin. Muilta osin on pysytty talousarviossa. Vuotta 2011 leimasi asuntomessuihin valmistautuminen ja toteutus. Rakentaminen toteutui aikataulussaan ja tapahtuma onnistui hyvin. Vuosikausia kasvanut korjausvelka kaupungin kiinteistöissä näkyi lisääntyvinä sisäilmaongelmina. Talorakennuspuolella koko konsernin puitteissa oli paljon isoja hankkeita samanaikaisesti rakenteilla. Ilmastostrategian laatimista jatkettiin ja saatiin vuodenvaihteessa 2011-2012 valmiiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on tehty energiatehokkuussopimus, joka ulottuu aina vuoteen 2016. Tähän liittyen on tehty v. 2011 aikana toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi. Vuonna 2011 osallistuttiin Liikenneviraston käynnistämään yleissuunnitelman laatimiseen Kokkolan ratapihojen ja teollisuusraiteiden kehittämiseksi. Kehitystarpeet johtuvat pääosin sataman kapasiteetin lisätarpeista. Yhdyskuntatekniikka Suunnittelu Kokkolan vuonna 1997 valmistunut liikenneturvallisuussuunnitelma päivitettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Uuden Kokkolan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen jatkui. Pohjanmaan radan peruskorjauksen suunnittelu jatkui. Kokkolan satamaan laadittiin tie-, rata-, ja kenttäsuunnitelmia. Keskustaan laadittiin kesäaikainen kävelykatusuunnitelma. Omakotialueiden uudisrakentamiseen laadittiin suunnitelmia Kuusimäen ja Kaanaamaantien alueelle. Muita merkittäviä suunnittelukohteita vuoden aikana olivat: Vasikkasaarentie
3 Kaskitie Pakkahuoneenkatu Pormestarinkatu Viherlaaksontie ja Kruunupyyntien kevyen liikenteen väylä. Rakentaminen Vuosi 2011 oli Rakentamispalvelujen osalta kiireistä aikaa. Osaltaan siihen vaikuttivat valtakunnalliset asuntomessut. Messu-alue saatiin valmiiksi ennen messujen alkamista. Saimme paljon positiivista palautetta valmiiksi rakennetusta ja korkeatasoisesta alueesta. Vanhansatamanlahden asuntomessualueella vieraili lähes 130 000 henkilöä. Vuonna 2011 oli varattu rakentamiseen yhteensä: 1. Liikenneväylien investointeihin 3 470 000 2. Muihin yhdyskuntatekniikan palveluihin 291 000 ja 3. Asuntomessualueelle 1 517 500. Liikelaitokset Kaupungin liikelaitoksille suoritimme töitä seuraavasti: Kokkolan Vesi Vesijohtojen rakentaminen ja uusiminen n. 342 000 Jäte- ja hulevesiviemäreiden rakentaminen ja uusiminen n. 638 000 Kokkolan Satama Liikelaitos Syvä-, kanta-, ja Hopeakivensatamissa kenttien päällystämistä, pintausta ja paikkauksia niihin liittyvine pohjatöineen n. 4,15 ha alueella (n. 730000 ). Kokkolan Energialle sähkö ja kaukolämpöverkko: päällystepaikkauksia eri puolilla kaupunkia 755 t (n. 195000 ). Tekpa:n sisäiset palvelut: Liikenneväylien kunnossapito Päällysteiden uusiminen 280 000 Tilapalvelut Kaustarin päiväkodin rakennuksen, pysäköinti- ja piha-alueen perustamis- ja kuivatustyöt (74000 ). Muut tilapalvelulle tehdyt päällyste- ja pohjatyöt: Honkaharju 2372 m², Villan koulu 2830m² ja Hakalahden koulun 2371m² piha-alueet yhteensä 89000. Yksityisille päällystepaikkauksia n. 100 t (29000 ). Rahaa yllämainittuihin töihin käytettiin yhteensä n. 8 000 000 Tuloja vuonna 2011 kertyi n. 133 000.
4 Rakentamispalveluiden vakinainen henkilövahvuus v. 2011 oli: työpäällikkö työmaamestari 3 henkilöä yhdyskuntatekniikanrakentaja 9 henkilöä sihteeri 1/3 kirjuri ja siivooja Yhteensä 15 1/3 henkilöä. Lisäksi kiireaikana käytettiin määräaikaista työvoimaa 1-6 henkilöä. Uudisrakennusalueina toteutettiin: Rytimäen asuntoalueella Sateenkaari ja Aarteenetsijänkuja sekä alueen kokoojakatuna Puntuksentie os. Rytirinne - Borgintie Isokylässä Backlundinpolku Kunnallistekniikkaa rakennettiin yhteensä 30 AO ja 12 AP tontille. Teollisuusrakentamisenkohteena oli: Lahdenperässä Rantavallinkaari os. Nuolipuro - Tarha-alue Perusparannuskohteista suurimpia olivat Vanhan Veistämöntien rakentaminen os. Halkokarintie Vasikkasaarentie Kaskitie os. Kaustarintie Sahrapolku Viherlaaksontie os. Elisabetintie Tarharannatie, joka rakennettiin yhteistyössä Rautaruukin kanssa kuonarakentamisen koekohteeksi. Kohde on instrumentoitu ja siitä mitataan lämpötila, kosteus ja painumatietoja. Seuranta kestää useamman vuoden. Kohteessa on neljä erilaista rakennetta, joiden kunkin pituus on n. 50m. Kohteet toteutettiin yhteistyökohteina Kokkolan Veden, Kokkolan Energian ja Anvia Oy:n kanssa Rakentamispalveluiden toimiessa pääurakoitsijana. Kestopäällystämisen suurimmat kohteet olivat: Asuntomessualue ja sen ympäristöön liittyvät kadut Kaskitie ja Nuolipuron ja Ykspihlajan alueen kadut. Päällysteitä levitettiin vuonna 2011 yhteensä 22 409 tonnia. Asetettujen tavoitteiden osalta voidaan todeta, että palvelukeskuksen työohjelma ja muille hallintokunnille tehdyt lisätyöt toteutuivat. Vilkkaasta rakentamisesta johtuen emme ole pystyneet kuromaan lyhyemmäksi katupäällystyksen viivettä uudiskohteissa, joka on tällä hetkellä n. 4 vuotta. Nykyisillä panostuksilla saadaan todennäköisesti
5 pidettyä viive nykyisellä tasolla. Viive-tavoitteen (3vuotta) saavuttaminen seuraavan kolmen vuoden aikana merkitsisi n. 300000 lisäpanostusta vuodessa päällysteiden rakentamiseen. Jätehuolto Kaupunki vastaa alueellaan jätteiden kuljetuksen toimivuudesta, jätteen käsittelystä, hyötykäytöstä ja kierrätyksestä sekä jätevalvonnasta. Jätehuoltoa Kokkolassa hoitaa kuntien yhteisesti omistama Ab Ekorosk Oy ja valvontaa samojen kuntien yhteisesti muodostama jätelautakunta. Liikenneväylien kunnossapito Talvi 2010-2011 oli runsasluminen, mistä johtuen lunta jouduttiin ajamaan n. kolminkertainen määrä normaali talveen verrattuna ( n. 100 000 m³). Aurauskertoja oli 22 eli lähes kaksinkertainen määrä. Näistä syistä johtuen jouduimme tekemään 300 000 lisämäärärahaesityksen valtuustolle. Pitkästä pakkastalvesta johtuen hiekoitushiekkaa kului vähän. Kevätharjausten yhteydessä käytettiin keskustassa suolaliuosta pölynsitomiseksi. Liuos oli 3-5 prosenttista. Ympäristötoimiston seurannan mukaan ilmanlaatu pysyi hyvänä kevään aikana. Rajaarvojen ylityksiä tuli ainoastaan 2 kpl. Vuonna 2009 Konekeskus hankki uuden imulakaisukoneen, jolla saimme kaupungin kadut pidettyä siistinä. Aluetoimisto hoitaa liittyvien kuntien Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liikenneväylien kunnossa ja puhtaanapidon. Kanta-Kokkolan pääkatujen pinnoitteita uusitaan määrärahojen puitteissa. Kustannustaso päällystystöissä nousi 2011 yleistä kustannustason nousua enemmän. Nykyiset panostukset eivät riitä katupinnoitteen laatutason ylläpitämiseen (uraisuus kasvaa). Yksityisteitä parannettiin määrärahojen puitteissa. Myös yksityistiet kärsivät määrärahojen vähyydestä. Yksityisteiden hoidon harmonisointi on käynnissä, jolla haetaan kevennystä kaupungin ylläpitokustannuksiin. Puistot ja liikuntapaikat Asuntomessut ohjasivat jo alkuvuodesta puistopuolen toimintaa suunnittelun sekä uusien kukka-astioiden tekemisen muodossa. Asuntomessuhanke työllisti merkittävästi toukokuun alusta huipentuen elokuun puolivälissä jolloin messut loppuivat. Jälkikäteen saatujen arvostelujen perusteella onnistuimme itse asuntomessualueella sekä
6 muualla kaupungissamme luomaan vihreän ja siistin mielikuvan vierailijoiden silmissä. Kaupunki sai myös Valtakunnallisen Elävä Kaupunkikeskusta ry:n palkinnon vuoden kaupunkikeskustana. Kävelykeskustan onnistuneet kukkaistutukset ja siisteys olivat yhtenä kriteerinä palkintoraadin perusteissa nostaa Kokkola ensimmäiseksi kyseisessä kilpailussa. Jouduimme vuoden aikana hieman priorisoimaan toimintojamme määrärahojen puitteissa. Hoitotasoa jouduttiin laskemaan määrätyillä viheralueilla ja viikonloppusiivousta vähennettiin. Kauttaaltaan kuitenkin onnistuttiin Kokkolan viheralueiden hoitotaso ja yleis-ilme säilyttämään lähes aikaisemmalla tasolla. Hoitotason huonontaminen määrätyissä alueilla poiki kylläkin runsaasti yhteydenottoja asukkailta. Liikuntapaikat Runsaan lumentulon ja pakkasten ansiosta talviurheilun suorituspaikat olivat kunnossa heti vuoden alussa. Vastapainoksi syksy oli pitkä ja vetinen, jolloin talviurheilulajit saivat odottaa suorituspaikkojen valmistumista vuodenvaihteeseen 2011-2012 saakka. Suosittu tykkilumi-latukin jäi talvelta 2011 ja 2012 toteutumatta. Muutoin jalkapallokentät ja muut suorituspaikat olivat kohtuullisen hyvässä kunnossa ja niillä oli hyvä harrastaa monipuolista liikuntaa joka puolella Kokkolaa. Asuntomessualueen viheralueiden lisäksi rakennettiin yksi uusi leikkipuisto Kuunkierrokselle. Vanhoja puistoja peruskorjattiin Raahen-, Maakunnan- ja Ridanpuiston osalta. Suurimmat kiinteistöjen pihaalueiden kunnostukset tehtiin Villan koululla ja Honkaharjun palvelutalolla. Uusi piha-alue rakennettiin Lohtajan monitoimitalolle. Urheilualueiden rakentaminen keskittyi lähinnä Santahakaan, jonne valmistui kauan kaivattu lämmitettävä jalkapallonurmi. Jalkapallonurmen lisäksi kenttä sai uudet valot ja koko kenttäalueen ympärille rakennettiin 2,5 m korkea aita. Muita pienempiä perusparannushankkeita oli mm. jääkiekkokaukaloiden, skeittialueiden ja kuntoratojen kunnostaminen sekä Alavirteen siirrettävä luistelukoppi. Yksi uusi lähiliikuntapaikka Koivuhakaan ja pienpeliareena Chydeniuksen koululle toteutuivat myös monipuolistamaan urheilupaikka tarjontaa. Konekeskus Konekeskus Konekeskuksen toimipaikka on kaupunginvarikolla, missä sijaitsee toimistot sekä kaluston tallit ja avokatokset. Konekeskus tuottaa palveluksiaan lähinnä sisäiseen toimintaan. Pääasiallisia käyttäjiä ovat olleet katujen ja teiden kunnossapito. Uudisrakennustyömaiden ja Puistojen/Liikuntapaikkojen osuus oli noin viidennes.
7 Myös yksityisille on suoritettu vähäisessä määrin palveluksia (akuutit tilanteet), lähinnä imu-huuhteluautolla ja höyrynkehittimellä. Normaalien virka-aikana tapahtuvien toimintojen lisäksi Konekeskuksella on talvikunnossapitopäivystys (marraskuu-huhtikuu), johon kuuluu kaikki 16 kuljettajaa. Suoritteiden määrä vuonna 2011 oli yhteensä 46 952 h, josta konekaluston osuus oli 40 394 h ja muun kaluston (lisälaitteet) käyttötunnit 6 558 h. (2010: 37 202 + 6 912 = 44 114 h) Eri asiakaskunnittain laskutettu kokonaissumma oli n. 1,524 M (2010: 1,372 M ) Sisäinen laskutus asiakkaittain: 2011 (2010) Liikenneväylät 54,1% (54,3 %) Rakennusosasto 17,9% (17,7 %) Puistot ja liikuntapaikat 16,2% (16,5 %) Tilapalvelut 4,2% (4,4 %) Kokkolan Vesi 2,3% (3,5 %) Kokkolan Satama 1,7% (1,7 %) Kokkolan Energia 0,8% (0,7 %) Muut 2,8% (1,2 %) Konekalusto: Laatu Määrä Keski-ikä Ajettu Käyttökpl v h aste % Pakettiauto 8 16 8 460 64,1 Kevyt kuorma-auto 6 10 7 307 73,8 Kuorma-auto 5 4 8 992 107,2 Erikoisautot 2 5 3 070 93,0 Tiehöylä 2 8 2 354 71,3 Pyöräkuormaaja 4 7 4 865 73,7 Traktori 7 10 5 346 46,3 Konekaluston keski-ikä on n. 8,5 vuotta, käyttöasteissa on käytetty vuosituntimäärä 1650 h/v (vertti). Henkilöstö: koneinsinööri toimistosihteeri (Konekeskus ja Konekorjaamo) 16 koneenkuljettajaa
8 Kalustoa hankittiin: Kuorma-auto Alusterät kuorma-autoon Kalustoa poistettiin: Kuorma-auton vaihdossa poistettiin vanha Sisu vm.-97 Konekorjaamo Konekorjaamo on suorittanut autojen, koneiden ja laitteiden huoltoa ja korjausta kaupungin eri laitoksille ja toimipisteille. Konekorjaamo pyrkii pääasiassa itse huoltamaan ja korjaamaan kaupungin omat kalustot, paitsi jos huolto/korjaus vaatii erikoistyökalut ja laitteet, silloin kalustot viedään merkkikorjaamoille tai työhön erikoistuneisiin liikkeisiin. Korjaamon metalliyöpajassa on myös valmistettu ja korjattu erilaisia metallirakenteita kiinteistöjen ja uudisrakentamisen tarpeisiin. Konekorjaamon toimipaikka sijaitsee kaupunginvarikolla, jossa on korjaamohalli (tilat neljälle isolle autolle/koneelle), huoltohalli ja pesuhalli, sekä metallityöpaja. Eri asiakaskunnittain laskutettu kokonaissumma oli n. 200 000 ja laskuettut tunnit 4 108 h. (2010: n. 196 000 ja 4 080 h) Sisäinen laskutus asiakkaittain: 2011 (2010) Konekeskus 62,1% (57,6 %) Puistot ja liikuntapaikat 25,4% (24,6 %) Tilapalvelut 5,0% (6,3 %) Liikenneväylät 1,0% (2,1 %) Kokkolan Energia 2,1% (2,1 %) Varasto 0,7% (1,5 %) Kokkolan Vesi 0,2% (0,1 %) Muut 3,5% (5,7 %) Henkilöstö: Työnjohtaja 3 ajoneuvoasentajaa Aluepalveluiden tulosalue
9 Aluepalveluiden tulosalue huolehtii entisten Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntien alueilla talohuollon ja yhdyskuntateknisten palveluiden rakentamis- ja kunnossapitotehtävistä. Aluepalveluilla oli henkilöstöä aluetoimistoissa 4 henkeä, Kälviän varikolla 11, Lohtajan varikolla 9 ja Ullavan kiinteistöjen hoidossa 2,5. Lisäksi palkattiin kausi- ja kesätyöntekijöitä. Aluepalveluiden yhdyskuntatekniikka Aluepalveluilla oli vuonna 2011 hoidettavana noin 41km kaavateitä ja 7km pyöräteitä. Yksityisteitä avustettiin auraamalla asutut tai muuten tärkeät yksityistiet, lisäksi yksityisteille maksettiin kesäkunnossapitoavustusta 118 km matkalta. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan yksityisteiden hoitokäytännöt jatkuivat ennallaan. Yksityisteiden hoidon ja avustamisen harmonisoinnin selvitystyötä jatkettiin vuoden 2011 aikana. Liikuntapaikkojen ja viheralueiden hoito Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueella tapahtui aluepalvelujen kautta. Viheralueita oli kiinteistöjen pihojen lisäksi hoidettavana noin 30ha. Aluepalveluilla on hoidettavana viisi pienvenesatamaa ja kolme kalankäsittelyhallia. Krunnin huonokuntoinen vierasvenelaituri poistettiin käytöstä. Aluepalvelut toteutti seuraavat merkittävimmät hankkeet kunnallistekniikan osalta: - Maaherrankadun rakentaminen osuudella Oppipolku Torpantie - Kulmatien rakentaminen - Marinkaisten uuden venelaiturin asennus - Kälviän urheilukentän puiston rakentaminen Ullavanjärven kunnostus valmistui vuoden 2011 aikana. Kokkolan kaupunki osallistui rahoitusosuudellaan Ullavanjärven kunnostamiseen, varsinaisista kunnostustöistä vastasi Ely-keskus. Alaviirteenlahden veneilyreitin ruoppaustyöt alkoivat vuoden 2011 alussa ja keskittyivät pakkastalven ansiosta Alaviirteenlahden saaristoon. Kaupunki osallistui hankkeeseen rahoitusosuudella, varsinaisista töistä vastasi Ely-keskus. Kokkolan Vedelle rakennettiin hulevesiviemäröintiä Pihapolulla Lohtajalla ja Maaherrankadulla Kälviällä. Aluepalveluiden kiinteistöt Liitosalueella oli hoidettavana kiinteistöjä noin 51 000krm 2, joihin aluepalvelut tuotti kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluja. Lisäksi hoidettavana oli kaupungin omistamia vuokra-asuntoja Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueella.
10 Kiinteistöt Talohuolto Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten nousu on jatkunut edelleen viime vuoden aikana. Tilastokeskuksen kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi nousi 9,9% vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Tilatarvesuunnittelua jatkettiin tilatyöryhmässä yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Tilatarvesuunnittelun tavoitteena on saada kaupungin toimintojen edellyttämät tilatarpeet tyydytettyä optimaalisella tavalla sekä pyrkiä tilojen suhteen varautumaan tarpeeksi ajoissa toiminnassa eteen tuleviin muutoksiin. Eniten tilatarvesuunnittelua aiheuttivat sisäilmaongelmista johtuvat arvaamattomat tilajärjestelyt. Kiinteistöjen ylläpito- ja toimitilapalvelujen tehokkuuden arvioinnissa ollaan toistaiseksi mukana joka toinen vuosi valtakunnallisessa Verttijärjestelmässä. Kaupungin tilapalvelut on mukana myös Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu hankkeessa (KTI). Hankkeessa vertaillaan kiinteistöjen ylläpitokustannuksia sekä tilankäyttöön ja käyttäjiin liittyviä tunnuslukuja. Tunnuslukujen perusteella Kokkolan tilat sijoittuvat keskiarvon tuntumaan. Kaupunki on solminut vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sopimus kattaa mm. kaupungin hallinnassa olevien rakennusten energiankäytön. Sopimuksen tavoitteena on ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästö jaksolla 2008 2016. Vuoden 2011 aikana laadittiin sopimuksen edellyttämä toimintasuunnitelma energiakäytön tehostamiseksi. Toimintasuunnitelman mukaiset energiaselvitykset aloitettiin. Kiinteistönhoidon päivystys- ja vuorotyötarpeiden tarkastelua jatkettiin. Siivoushenkilöstön koulutustason nostamiseen on panostettu kuluvan vuoden aikana tavoitteen mukaisesti. Uutta henkilöstöä palkattaessa vaaditaan laitoshuoltajan ammattitutkinto. Perustoiminnot on toteutettu omana työnä ja täydennetty soveltuvin osin ostopalveluilla. Kuntaliitoksessa tulleiden siivouskohteiden mitoitustyöt on käynnistetty ja toiminnallisia käytäntöjä on yhtenäistetty. Siivoojia ja ruokapalvelutyöntekijöitä koskeva laaja työhyvinvointihanke käynnistettiin. Hanketta vetävät työhyvinvointipäällikkö ja TyöPlus sekä lähiesimiehet. Hankkeen tarkoituksena on parantaa koko henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista ja vaikuttaa toisaalta sairauslomien
11 vähenemiseen sekä ennenaikaiseen eläköitymiseen. Hankkeeseen osallistuu noin 330 henkilöä. Kaupungin tilaomaisuudesta tehdyt alustavat korjausvelka-laskelmat osoittavat, että tilaomaisuuden vuosikuluma on tällä hetkellä arviolta noin 7,0 milj. euroa/vuosi. Kiinteistöjen ylläpitoon ja peruskorjauksiin ei ole osoitettu riittävästi määrärahoja viime vuosina. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöjen korjausvelka on edelleen kasvussa. Edellä mainitun johdosta asioita on jouduttu panemaan tärkeysjärjestykseen. Peruskorjausten painopiste on ollut lähinnä kiinteistöjen ilmanvaihdon tehostamisessa. Kaupungin oma tilaomaisuus vuoden 2011 lopussa: - huoneistoala 236 052 m 2 Kaupungin eri toimintojen käyttöön vuokrattiin lisäksi tiloja eri vuokranantajilta 28 366 m 2. Pääosan siitä muodostavat Koivuhaan koulun ja päiväkodin vuokratilat sekä Kuusikummun palvelutalo ja IVG- Polarin vuokratilat Hagströminkulmassa. Sisäilmaongelmien johdosta on vuokrattu tiloja mm. Elisabetintie 34 (411 m2), Måttisenkatu 8 (644 m2), Prismantie 1 (1481 m2), Eriksoninkatu 2 (330 m2), Isonkylän koulun tilaelementti (222 m2), Torkinmäen koulun tilaelementti (220 m2 ) ja Lucina Hagmanin koulun tilaelementti (413 m2) ja Kaarlelankatu 21(135 m2). Sisäilmaongelmien johdosta ulkopuolisilta vuokrattujen väistötilojen vuokrakustannukset vuonna 2011 olivat 511 000 euroa. Rakentaminen Merkittävimmät valmistuneet rakennushankkeet olivat Lohtajan monitoimihallin uudisrakennuksen valmistuminen syyskuussa ja Villan koulurakennuksen peruskorjaus- ja laajennushankkeen valmistuminen marraskuun alussa. Honkaharjun palvelutalon II-vaiheen peruskorjauksen Artun pirtti valmistui joulukuussa 2011 ja koko hanke otettiin vastaan tammikuun 2012 alussa. Opetustoimen hankkeita olivat mm. tilaelementtikoulun siirtäminen Koivuhaasta Lucina Hagmanin koulun väliaikaistiloiksi, Hakalahden koulun paviljonki II-rakennuksen lisälämmöneristäminen ja julkisivuverhouksen uusiminen sekä pysäköintialueen rakentaminen, Sokojan koulun vesikattokorjaukset sekä jätevesiviemärin kunnostaminen ja Rödsön koulun kellarin kuivatuksen sisä- ja ulkopuolisten töiden aloittaminen, ulkopuoliset työt jatkuvat vuoden 2012 kesällä. Varhaiskasvatuksen hankkeista tärkeimpiä olivat Ruotsalon siirtokelpoisen päiväkodin uudisrakennuksen valmistuminen marraskuussa ja Kaustarin siirtokelpoisen päiväkodin rakentamisen käynistyminen, hanke valmistuu helmikuussa 2012. Sisäilmaongelmien
12 vaivaaman Kiviniityn päiväkodin ilmanvaihtojärjestelmä uusittin ja Nahkurin päiväkodin sisäilmakorjaustyöt käynnistyivät syksyllä 2011. Hakalahden päiväkodin pihan ensimmäinen vaihe kunnostettiin ja Keltaviirin päiväkodin pihan muotoilutyöt tehtiin. Sosiaalitoimen tärkeimpiä hankkeita oli kehitysvammaisten hoitokoti ja itsenäistymisasunnot Pilventuvan valmistuminen maaliskuussa 2011. Palvelukeskus Hopijakummun kehitysvammaisten Kissankellopalveluasuntojen korjaus- ja muutostyöt valmistuivat marraskuussa. Lepolan palvelukeskuksen ilmanvaihto- ja sprinkleröintityöt käynnistyivät vuoden 2011 syksyllä. Terveyskeskuksen hammashoitolan jäähdytyslaitetyöt toteutettiin ja terveysasemien kiireellisiä korjaus- ja muutostöitä tehtiin useammassa kohteessa. Museorakennuksiin kuuluvan Roosintalon ikkunoiden konservointityö käynnistyivät alan opiskelijoiden toimesta kesällä 2011. Isojärven nuorisotilojen kunnostukseen saatiin 75.000 :n avustusmääräraha ja korjaustyöt käynnistyivät syyskuussa. Ullavan kunnantaloon kunnostettiin nuorisotilat ja Ullavan urheilukentän huoltorakennuksen tilat saneerattiin ns. Muksulan piharakennukseen. Kaupungintalolla tehtiin huonekohtaisia korjaustöitä sisäilman parantamiseksi. Kaupunginvarikolla siivoojien sosiaalitilojen ja keittiön korjaus- ja muutostyöt saatettiin loppuun ja rakennettiin viranomaisten vaatima jätekatos. Suunnittelutöistä merkittävimmät olivat Kokkolan seudun opiston suunnitelmien valmistuminen sekä Lucina Hagmanin koulun luonnossuunnittelun käynnistyminen. Näiden kohteiden arkkitehtisuunnitelu on tehty omana työnä. Isokylän koulun hanke laajeni kaupunginhallituksen päätöksellä monitoimitaloksi, johon sijoitetaan koulu, päiväkoti, esiopetuksen, kehitysvammaisten erityisryhmien sekä nuoriso- ja neuvolatoiminnan tiloja. Suunnittelun käynnistämiseksi kaupunginhallitus päätti suunnittelutoimikunnan esityksestä käynnistää hankkeesta arkkitehtehtuurikutsukilpailun. Kokkolanseudun opiston urakat kilpailutettiin syksyllä 2011 ja urakoitsijat valittiin valtuuston investointipäätösten jälkeen joulukuussa 2011. Urheilutalon hankesuunnittelussa tehtyjen vaihtoehtojen perusteella kaupunginhallitus valitsi vaihtoehdon jatkosuunnittelun pohjaksi. Talonrakennuksen investointeihin käytettiin vuoden 2011 aikana noin 13,8 miljoonaa euroa 59 eri kohteeseen. Vuoden 2011 määrärahoja jää uudelleen budjetoitavaksi keskeneräisten kohteiden osalta noin 3,2 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Uudelleen budjetoitava kokonaissumma koostuu pääasiassa Kokkolan seudun opiston (n. 1 milj. ) kaupungin hallituksen päätöksen mukaisesta peruskorjauksen aloituksen siirtymisestä, Honkaharjun IIvaiheen peruskorjauksen (n. 950.000 ) viimeisten urakkaerien ja
13 lisätyölaskujen erääntymisestä vuoden 2012 aikana, Kaustarin päiväkodin (n. 0,3 milj. ) vastaanottotarkastuksen siirtymisestä helmikuulle 2012 ja Urheilutalon ( n. 0,3 milj. ) varsinaisen suunnittelun siirtymisestä vuodelle 2012. Asuntotuotanto Talousarviossa asuntotuotantotavoitteeksi asetettiin 250 asuntoa/vuosi (Kokkola 210 ja liitoskunnat 40). Vuonna 2011 asuntotuotanto toteutui seuraavasti: - omakotitalot 180 asuntoa. - kerros- ja rivitalot 222 asuntoa. yhteensä 402 asuntoa. Em. asunnoista 46 kpl. oli valtionlainoitettuja vuokra-asuntoja. Tavoitteiden ylitykseen vaikutti eniten asuntomessut; asuntomessualueella valmistui yhteensä 131 asuntoa. Valtionlainoitettujen vuokratalojen käyttöaste on vuoden aikana ollut hyvä, käyttöaste 97,5 %. Henkilöstö Teknisen palvelukeskuksen henkilöstöresurssit olivat vuoden 2011 aikana henkilötyövuosiksi muutettuna yhteensä 422 henkilötyövuotta. Määrää kasvoi edellisestä vuodesta kaavoituspalveluissa, johon on palkattu kaksi määräaikaista henkilöä tulevia eläköitymisiä ajatellen. Tarkempi jako eri vastuualueille ilmenee oheisesta liitteestä. Aulis Junkala Teknisen lautakunnan pj Pauli Piiparinen Tekninen johtaja Oheisena seuraavat havainne-esitykset: - Maanhankinnan ja -luovutuksen talous 1989-2011 - Asuntotuotanto / väestökehitys 1969-2011
- Henkilötyövuodet 2009-2011 14