1 OKM 17.5.2013 LUONNOS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATURYHMÄN EDOTUS: LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERIT JA AR- VIOINTIPROSESSI 1 Johdanto Ammatillisen koulutuksen laatustrategia valmistui keväällä 2011. Se linjaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa koko ammatillisen koulutuksen kentässä. Laatustrategian tavoitteena on luoda yhdensuuntaiset periaatteet ammatillisen koulutuksen eri toimijoiden laadunhallinnalle. Laatustrategian mukaisesti ammatillisen koulutuksen laatua kehitetään kokonaisuutena siten, että se kattaa kaiken ammatillisen koulutuksen ja kaikki sen järjestämismuodot. Laatustrategian lähtökohtana on, että laadunhallinta on keskeinen johtamisen väline. Laatustrategian linjauksien toteuttamiseksi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on asetettu tavoitteeksi, että ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa vahvistetaan. Kehittämissuunnitelman mukaan kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmän saama tehtäväksianto ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista koskevan järjestelmän kriteereistä sekä toteutettavasta järjestelmien arviointiprosessista oli: 1. Työryhmän tulee tehdä ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista koskevan järjestelmän kriteereistä. Lähtökohtana on, että määriteltävien kriteereiden avulla on mahdollista vuonna 2015 arvioida Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman edellyttämällä tavalla, onko kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. 2. Järjestelmän kriteerit tulee määritellä siten, että ne kattavat kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintajärjestelmät kaikissa ammatillisen koulutuksen järjestämismuodoissa. Kriteerit eivät saa rajoittaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia valita itsenäisesti laadunhallinnan menettelytapoja ja välineitä. Ehdotus kriteerien määrittelystä tulee valmistua vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. 3. Työryhmän tulee tehdä ehdotus laadunvarmistusta ja laadun jatkuvaa parantamista tukevien järjestelmien arviointiprosessista, joka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päättämällä tavalla vuonna 2015. 2 Lähtökohdat ja tavoitteet Ammatillisen koulutuksen järjestäjän laadunhallinta ja laadun jatkuva kehittäminen edellyttävät, että sitä tukevaa järjestelmää kehitetään yhteisten periaatteiden mukaisesti. Ne on linjattu ammatillisen koulutuksen laatustrategiassa. Laadunhallinta on johtamisen väline ammatillisen koulutuksen eri tasoilla toimiville ja johto on viime kädessä vastuussa laatustrategian linjausten viemisestä osaksi käytännön toimintaa. Lähtökohtana on myös eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteinen viitekehys (EQA- VET= European Quality Assurance Reference Framework for Vocational Education and Training). Laadunhallinnan jatkuvan kehittämisen tavoitteena on ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen sekä koulutuksen järjestäjän että kansallisella tasolla. Lisäksi tavoitteena on kannustaa ammatilli-
sen koulutuksen järjestäjiä yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa laadun jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on siten sekä erinomaisuuteen pyrkiminen että tasalaatuisuus. Tähän sisältyy myös koulutuksen järjestäjän toiminta kestävän tulevaisuuden luomisessa sekä sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden periaatteiden huomioon ottaminen toiminnassa. Kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti laadunhallintajärjestelmien kriteerien tavoitteena on auttaa koulutuksen järjestäjää tunnistamaan toimintansa vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä hyvät käytännöt. Näin tuetaan koulutuksen järjestäjiä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa, kehittämistoiminnan suuntaamisessa ja laadun jatkuvassa parantamisessa. Kriteereitä voidaan käyttää myös arvioitaessa, onko koulutuksen järjestäjällä laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kriteerien pohjalta toteutettava arviointi ei korvaa koulutuksen järjestäjän itsearviointia, jossa arvioidaan kokonaisvaltaisesti koulutuksen järjestäjän toimintaa ja saavutettuja tuloksia. Koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteen saavuttamisen arviointi antaa tietoa järjestelmän toiminnasta, mutta ei tuota tietoa esimerkiksi siitä, että sovelletaanko menettelytapoja koko organisaatiossa tai johdolle tietoa siitä, miten eri toimipisteiden toiminta eroaa toisistaan. Lähtökohtana on myös ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa ja sen kehittämistä tukevan järjestelmän periaatteiden yhdensuuntaisuus muiden koulutustasojen linjausten kanssa ja samalla ammatillisen koulutuksen erityispiirteiden huomioon ottaminen niin kriteerien valinnassa ja asettamisessa kuin niiden pohjalta tapahtuvassa arviointiprosessissa. 2 Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Millä periaatteilla ja reunaehdoilla koulutuksen järjestäjä toimii ja kuinka se kehittää toimintaansa Koulutuksen järjestäjän toimintajärjestelmä Koulutuksen järjestäjän ydinprosessit/toiminta Tulokset Arjen toiminta, miten prosessit ja vastuut toimivat? Millaisia tuloksia toimintaprosesseilla saadaan aikaan? Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän tulee muodostaa systemaattisesti toimiva kokonaisuus, mikä sisältää mm. seuraavia asioita: Järjestelmän tulee kattaa koulutuksen järjestäjän toiminta kaikilta osin: koulutustehtävät ja koulutuksen järjestämismuodot sekä järjestämisluvan mukaiset erityistehtävät (ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, muu ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen koulutus ja oppisopimuskoulutus, näyttötutkintoon johtava koulutus, työpajatoiminta, valmentavat ja valmistavat koulutukset, erityisopetus, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä), yhteistyön ja verkostoitumisen kumppaneiden kanssa, tukipalvelut sekä lainsäädännön määräämät muut mahdolliset tehtävät. Järjestelmä kattaa myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun varmistamisen. Järjestelmän olisi tärkeätä kattaa koko toiminta aina ylimpiin päättäjiin saakka (esim. valtuusto, hallitus, luottamusmiesjohto).
Laadunhallinta on keskeinen johtamisen väline. Koulutuksen järjestäjän johdon tehtävänä on laadun ohjaus. Koulutuksen laadun varmistaminen ja kehittäminen kohti erinomaisuutta ovat olennainen osa jokaisen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen parissa toimivan työtä. Järjestelmä sisältää menettelyt, joilla laadunhallintaa voidaan kehittää ja uudistaa sekä parantaa ammatillisen koulutuksen laatua. Se sisältää palaute- ja arviointitiedon ja muun tulostiedon pohjalta tapahtuvan laadun jatkuvan parantamisen menettelyt. Toimintaympäristön muutokset, opiskelija-, henkilöstö- ja sidosryhmäpalaute ohjaavat laadun kehittämistä. Kumppanit ja sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat laadunhallintaan ja laadun jatkuvaan kehittämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä edellyttää mm. yhteisen ymmärryksen muodostamista siitä, mitä laadunhallinta ja laadun jatkuvalla parantaminen tarkoittaa ammatillisen koulutuksen kontekstissa. 3 3 Periaatteet ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerien valitsemiselle ja asettamiselle Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerien määrittäminen toteuttaa omalta osaltaan ammatillisen koulutuksen laatustrategiaa. Kriteerit kuvaavat laadunhallintajärjestelmää ja ne perustuvat eurooppalaiseen yhteiseen laadunvarmistuksen (EQAVET) viitekehykseen. Kriteerit kuvaavat koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmän toimivuutta, eivätkä ne ota kantaa koulutuksen tuloksiin. Järjestelmän kriteerit kattavat sen, miten koulutuksen järjestäjä varmistaa toimintansa laadun ja tavoiteltujen korkealaatuisten tulosten saavuttamisen. Kansallisesti ja koulutuksen järjestäjän tasolla koulutuksen tuloksia tarkastellaan mm. tulosrahoituksen mittareilla (vaikuttavuus, henkilöstö), tutkinnon perusteiden vaatimusten (mm. oppimistulokset) sekä koulutuksen kansallisten tavoitteiden saavuttamisella. Järjestelmä kattaa myös sen, miten koulutuksen järjestäjä arvioi jatkuvasti koulutuksen järjestämisedellytyksiä (koulutuksen tarpeellisuus ja ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen) ja niiden täyttymistä. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus tukee koulutuksen järjestäjää oman laadunhallintajärjestelmänsä luomisessa. Kriteerit on asetettu ammatillisen koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevalle järjestelmälle. Ne eivät ota kantaa järjestelmän sisällä valittuihin toimintatapoihin tai rakenteisiin muuten kuin siltä osin, miten hyvin ne toimivat osana järjestelmää laadunhallinnan ja laadun jatkuvan parantamisen tukena. Keskeisenä periaatteena toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerien valinnalle ja asettamiselle on ollut se, että niiden valinnalla ei rajoiteta koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta valita omista lähtökohdistaan käsin toimintaympäristöönsä parhaiten soveltuvat laadunhallinnan ja sen jatkuvan parantamisen menetelmät. Koulutuksen järjestäjä on vastuussa valitsemansa järjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Koulutuksen järjestäjän pitää pystyä osoittamaan, että valittu järjestelmä täyttää sille asetetut kriteerit. Järjestelmän toimivuus ja vaikuttavuus osoitetaan tulostiedon avulla. Kriteereitä valittaessa ja asetettaessa on otettu huomioon myös tulokset. Kriteereiden valinnassa on otettu huomioon niiden ohjausvaikutus. Siksi kriteereitä valittaessa tavoitteena on ollut painottaa koulutuksen järjestäjän perustehtävää. Kriteerit ja niihin pohjautuva arviointiprosessi vievät käytäntöön ovat ammatillisen koulutuksen laatustrategian keskeisiä tavoitteita. Kriteerejä käytetään arvioitaessa vuonna 2015, miten Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoite koskien toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevaa järjestelmää on saavutettu. Tavoitteena on myös, että kriteerit palvelevat koulutuksen järjestämisedellytysten arviointia koulutuksen järjestäjän tasolla. Vuonna 2015 kriteerien pohjalta toteutettavan arvioinnin tulokset arviointikohteittain ovat avoimesti saatavilla. Tulosten avulla koulutuksen järjestäjät
voivat vertailla omia tuloksiaan muiden järjestäjien vastaaviin. Tämä mahdollistaa laadunhallintajärjestelmien kehittämisen mm. hyviä käytäntöjä tunnistamalla ja niistä oppimalla. 4 Kriteerien asettamista ovat ohjanneet ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaiset ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeiset periaatteet: Käyttäjälähtöisyys Kriteereitä on hallittava määrä ja ne soveltuvat tarkoituksenmukaisella tavalla koulutuksen järjestäjän tehtävään ja organisaatioon, ottaen huomioon mm. koulutuksen järjestäjän koon. Kriteerit on valittu ja asetettu niin, että myös ne koulutuksen järjestäjät, jotka ovat systemaattisen laadunhallinnan alkuvaiheessa, pystyvät toimimaan niiden mukaisesti ilman esim. merkittäviä taloudellisia uhrauksia. Kriteerit kannustavat myös pitempään laatutyötä tehneitä. Kriteerit on asetettu niin, että koulutuksen järjestäjä voi valita omaan toimintaympäristöönsä parhaiten soveltuvan toiminta-/laatujärjestelmän. Kriteerit soveltuvat erilaisten laadunhallintaa ja laadun kehittämistä tukevien järjestelmiin ja niiden arviointiin. Kriteerit ovat riippumattomia laatujärjestelmän ja/tai toimintajärjestelmän toteuttamistavasta (sähköinen toimintajärjestelmä, perinteinen laatukäsikirja jne.). Kriteerit mahdollistavat profiloitumisen (esim. TYKE-tehtävän, erityisopetuksen arvioinnin). Koulutuksen järjestäjä voi valita yhteisten arviointikohteiden lisäksi valinnaisen arviointikohteen. Luottamus Lähtökohtana on, että ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on toimivalta järjestelmän rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. Kriteerit täyttävä järjestelmä on riittävä laadun varmistamiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Kriteerit eivät ota kantaa koulutuksen järjestäjän operatiiviseen toimintaan. Näyttö kriteerien mukaisesta toiminnasta on ensisijaisesti koulutuksen järjestäjän vastuulla. Kriteerien pohjalta tapahtuvan arviointiprosessin laatu on varmistettu mm. määrittämällä arvioijien ja arviointiryhmän pätevyysvaatimukset ja prosessin laatuvaatimukset. Arvioinnissa on käytetty mahdollisimman paljon olemassa olevaa tarkistettua tietoa. Tieto arvioinnissa käytettävästä tiedosta on koulutuksen järjestäjien tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys Järjestelmän kriteerit ovat kaikkien tiedossa. Arvioinnin tulokset ja prosessi ovat julkisia ja tulokset helposti saatavissa. Sidosryhmät ovat mukana kaikissa prosessin vaiheissa. Tasalaatuisuus ja erinomaisuuteen pyrkiminen Kriteerien avulla varmistetaan, että laadunhallintajärjestelmä sisältää toimintatavat, joilla varmistetaan mm. toiminnan lainmukaisuus ja järjestämisedellytysten täyttyminen. Kriteerit on asetettu neljälle tasolle (puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt). Kriteerien tavoitteena on varmistaa, että toiminta on säädösten ja koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaista sekä kannustaa laadun jatkuvaan parantamiseen. Kriteereiden avulla selvitetään laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevien järjestelmien nykytila tulevia kansallisen ja koulutuksen järjestäjän tason kehittämistoimia varten. Innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen Kriteerit sisältävät myös vaatimuksia järjestelmän innovatiivisuudelle, uudistumiskyvylle ja toisilta oppimiselle. Tämä edellyttää järjestelmältä sisään rakennettua toiminnan avoimuutta ja kykyä tunnistaa hyviä käytäntöjä sekä prosesseja, joilla näiden käyttöönottoa tuetaan organisaatiossa.
Uudistumiskyky edellyttää nopeasti muuttuvissa tilanteissa johtamiselta ja sitä tukevalta järjestelmältä riittävää ketteryyttä. Järjestelmältä tämä edellyttää mm. ajantasaisen ja ennakoivan tiedon tuottamista ja rakenteiden riittävää joustavuutta. 5 4 Kohteet ja kriteerit 4.1 Yleistä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointikohteet ja - kriteerit on jaoteltu ammatillisen koulutuksen järjestäjän keskeisten toimintojen pohjalta. Laatustrategian linjausten mukaisesti järjestelmän tulee olla kokonaisvaltainen ja sisältää tarkoituksenmukaisella tavalla koulutuksen järjestäjän koko toiminnan ja olla kytketty toimintaympäristöön, strategiaan, tavoitteisiin ja johtamisjärjestelmään. Erillisenä arviointikohteena on koulutuksen järjestäjän ydintoiminta ja sitä tukevat prosessit. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, edistääkö toiminta tulosten saavuttamista ja tuloksellisuuden parantamista. Kriteerien asettamisessa on käytetty viitekehyksenä eurooppalaisen laadunvarmistuksen yhteiseen viitekehykseen (EQAVET) sisältyvää laatuympyrää. Laatuympyrä sisältää toiminnan jatkuvan parantamisen periaatteen. Lähtökohtana on, että arvioinnin ja parantamisen tulee toteutua yksittäisen arviointikohteen osalta sekä koko koulutusorganisaation tasolla. Järjestelmän tulee sisältää menettelyt tavoitteiden asettamiseen, tulosten seurantaan ja toiminnan muuttamiseen ja kehittämiseen em. perusteella Kriteerit on asetettu neljälle laadunhallinnan kehitysvaihetta kuvaavalle tasolle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen toiminnan kunkin kohteen osalta. Näyttöä järjestelmän toimivuudesta voi olla myös laadunhallintaa aloittavalla koulutuksen järjestäjällä joillakin arviointialueilla. Systemaattinen toiminnan parantaminen edellyttää kuitenkin tulos- ja palautetietojen pitkäaikaisempaa seurantaa, arviointia ja niihin reagointia. Toimiva laadunhallintaa ja laadun parantamista tukeva järjestelmä sisältää toimintatavat, joilla jatkuvasti parannetaan toimintaa. Näyttöä järjestelmän toimivuudesta ja jatkuvasta parantamisesta edellytetään yleensä vähintään kolmen vuoden ajalta. Toimivan järjestelmän tulee olla riittävän selkeä ja ymmärrettävä. On tärkeää varmistaa, että kaikki ymmärtävät järjestelmän samalla tavalla. Jotta järjestelmä ohjaa ja palvelee eri toimijoita parhaalla mahdollisella tavalla, kaikkien henkilöstöryhmien, opiskelijoiden ja työelämän tulee olla mukana sen kehittämisessä. Lisäksi järjestelmän tulee olla tarkoituksenmukaisesti dokumentoitu, jotta siitä voidaan viestiä tehokkaasti ja jotta se on kaikkien asianosaisten tiedossa. Kriteerien lähtökohtana ovat kansalliset koulutuspoliittiset ja koulutuksen järjestäjän omat tavoitteet. Koulutuksen järjestäjä määrittelee myös sen, miten yhtenäistä organisaation toiminnan tulee olla esim. eri yksiköissä tai koulutusaloilla. Toiminnan vaihteluväli tulee määritellä, siitä tulee yhteisesti päättää ja se tulee olla kaikkien toimijoiden tiedossa. Kriteereillä arvioidaan laadunhallintaa ja laadun jatkuvan parantamista tukevan järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta asiakkaiden näkökulmasta. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan valita vapaavalintaiseksi arvioinnin kohteeksi jonkin profiloitumisensa kannalta keskeisen toiminnan. Tällöin arviointi tehdään samoin periaattein ko. kohteesta. 5 Kriteerien pohjalta toteutettava selvitys Koulutuksen järjestäjät tekevät kriteerien pohjalta itsearvioinnin. Tavoitteena on tuottaa itsearviointien tulosten pohjalta vuonna 2015 selvitys siitä, miten eri koulutuksen järjestäjät ovat saavuttaneet Koulutuk-
sen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteen toimivasta laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevasta järjestelmästä. Tavoitteena on selvittää, kuinka monella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Selvityksen tavoitteena on auttaa koulutuksen järjestäjiä tunnistamaan, miltä osin laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevajärjestelmä edellyttää kehittämistä. Selvityksen tavoitteena on myös tuottaa tietoa siitä, miten voitaisiin tukea niitä koulutuksen järjestäjiä, joilla ei vielä ole toimivaa järjestelmää. Selvitys pohjautuu koulutuksen järjestäjien tekemien itsearviointien tulosten ohella otantaan perustuvaan ulkoiseen arviointiin, jolla varmistetaan itsearvioinnin validiteettia. Ulkoiseen arviointiin valitaan otannalla järjestelmän kehittämisessä eri vaiheessa olevia koulutuksen järjestäjiä sekä sellaisia koulutuksen järjestäjiä, joiden esittämä näyttö kriteerien täyttymisen osoittamiseksi katsotaan puutteelliseksi tai puuttuu kokonaan. Koulutuksen järjestäjän suorittama itsearviointi, kansallisesti olemassa oleva tulostieto, ulkoisesta arvioinnista saatava tieto ja muu arvioinnin kohteen kannalta relevantti tieto muodostavat selvityksen keskeisen tietopohjan. Itsearvioinnissa koulutuksen järjestäjä selvittää myös, mihin näyttöön itsearviointi perustuu. Tavoitteena on, että itsearviointi tehdään nettipohjaisella sovellutuksella. Selvityksen tulokset on tarkoitus saattaa kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön siten, että järjestäjäkohtaisesti kunkin arviointikohteen osalta näkyy taso: puuttuva, alkava, kehittyvä tai edistynyt. Näin koulutuksen järjestäjät saavat tietoa mm. hyviin käytäntöihin tutustumiseksi ja oman järjestelmänsä kehittämiseksi kriteerit täyttäväksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että ne koulutuksen järjestäjät, joiden järjestelmä ei arviointikohteittain tarkasteltuna täytä toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteereitä vähintään kehittyvällä tasolla, laatisivat järjestelmän kehittämissuunnitelman. Se tulisi laatia niiden arviointikohteiden osalta, jotka eivät ole vähintään kehittyvällä tasolla. Suunnitelma sisältäisi konkreettiset toimenpiteet, vastuut, aikataulun sekä seurannan, jolla varmistetaan suunnitelman toteutuminen. Kehittämissuunnitelma olisi kaksivuotinen ja se laadittaisiin yhdessä keskeisten sidosryhmien ja kumppanien kanssa. Sen tulisi olla nähtävillä koulutuksen järjestäjän nettisivuilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää selvityksen toteutuksesta ja sitä tukevan materiaalin tuottamisesta ammatillisen koulutuksen laaturyhmän ehdotuksen sekä kriteereiden ja arviointimenettelyn pilotoinnin tulosten pohjalta. Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin validiteetin varmistaminen: ulkoisen arvioinnin arviointiryhmän valinta ja pätevyysvaatimukset Koulutuksen järjestäjien tekemien itsearviointien validiteettia varmistavaa ulkoista arviointia varten on tarkoitus asettaa arviointiryhmä. Arviointiryhmän asiantuntemus varmistetaan mm. ottamalla jäseniksi erilaista asiantuntemusta omaavia koulutettuja arvioijia. Arvioijat perehdytetään arviointiprosessiin ja sen periaatteisiin sekä arvioinnin pohjana olevaan kriteeristöön. Valittavilta arvioijilta edellytetään: ammatillisen koulutuksen syvällistä tuntemusta laadunhallinnan tuntemusta (periaatteet ja menetelmät) ja kokemusta kokemusta organisaatiotason arvioinnista ja/tai auditoinnista Ryhmän vetäjältä edellytetään lisäksi aikaisempaa kokemusta toimimisesta jäsenenä vähintään viidessä ulkoisessa arvioinnissa/auditoinnissa ja pääarvioijana vähintään kolmessa arvioinnissa/ auditoinnissa. Lisäk- 6
si ryhmän vetäjällä tulee olla laaja-alaista kokemusta toimimisesta eri tehtävissä ammatillisen koulutuksen parissa. Ryhmässä tulee olla monipuolisesti edustettuna ammatillisen koulutuksen eri toimijoita esim. työelämä. Lisäksi ryhmässä tulee olla ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotojen asiantuntemusta. Arvioijien esteettömyys varmistetaan arvioijia valittaessa. Tulosten julkistaminen ja selvityksen jatkotoimet Selvityksen keskeiset tulokset julkistetaan ministeriön ja koulutuksen järjestäjien nettisivuilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee koulutuksen järjestäjien itsearviointien tulokset ja arvion niiden luotettavuudesta. Koulutuksen järjestäjien itsearviointien tulokset palvelevat sekä kansallista että koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan kehittämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että ne koulutuksen järjestäjät, jotka eivät saavuta kaikissa arviointikohteissa vähintään kehittyvää tasoa, laativat kaksivuotisen kehittämissuunnitelman. Koulutuksen järjestäjä julkistaa itsearvioinnin tulokset ja mahdollisen kehittämissuunnitelman omilla nettisivuillaan. Koulutuksen järjestäjien kehittämistoimien toteutumisen ulkoisesta varmistamisesta päätetään vuonna 2015 toteuttavan selvityksen tulosten pohjalta. Selvityksen jälkeisistä muista toimenpiteistä päätetään sen tulosten pohjalta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien koulutuksen järjestäjien osalta. Tässä yhteydessä päätetään myös siitä, millä tarkasteluvälillä koulutuksen järjestäjien tulisi uudelleen osoittaa järjestelmän laatukriteerien täyttyminen. Lisäksi voidaan päättää mahdollisesta koulutuksen järjestäjäkohtaisesta ulkoisesta arvioinnista. Laaturyhmä esittää, että tällöin päätetään myös siitä, mitä edellytetään, jotta voidaan todeta koulutuksen järjestäjällä olevan toimiva laadunhallintaa ja laadun parantamista tukeva järjestelmä. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että koulutuksen järjestäjän pitäisi saavuttaa kaikilla arviointialueilla edistynyt taso. Lisäksi tehdään ehdotus seuraamuksista, mikäli koulutuksen järjestäjän järjestelmä ei täytä kehittämissuunnitelmaan kirjattujen kehittämistoimien toteuttamisen jälkeenkään järjestelmän kriteereitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää selvityksen ja itsearvioinnin tulosten julkistamiseksi valtakunnallisen seminaarin. Koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmien laadintaa tuetaan lisäksi alueellisilla työseminaareilla, joissa informoidaan vuonna 2015 toteutettujen itsearviointien ja selvityksen tuloksista ja tutustutaan toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevien järjestelmien hyviin käytäntöihin. 7 6 Selvityksen toteuttamisen tuki ja jatkotoimet Laaturyhmän tuottamia kriteereitä pilotoidaan vuoden 2013 ja alkuvuoden 2014 aikana. Laaturyhmä tekee lopullisen esityksensä toimivan laadunhallinnan ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteereistä ja selvityksen toteuttamisesta pilotoinnissa saatujen kokemusten pohjalta vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä. Syys-lokakuussa 2013 valitaan kriteerien, itsearviointiprosessin ja sen validoinnin pilotointia varten arviointiryhmä ja perehdytetään jäsenet tehtävään. Pilotointi toteutetaan marraskuun 2013 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana. Pilotointiin valitaan vapaaehtoisuuden pohjalta erityyppisiä koulutuksen järjestäjiä kustakin ammatillisen koulutuksen alueellisesta ja temaattisesta verkostosta. Pilotointiin osallistuville koulutuksen järjestäjille järjestetään syksyllä 2013 koulutus. Ammatillisen koulutuksen laaturyhmä toimii pilotoinnin ohjausryhmänä.
Laatustrategian linjausten käytäntöön viemiseksi koulutuksen järjestäjien laatuverkostojen on ollut mahdollista saada valtionavustusta laadunhallintaan ja järjestelmän kehittämiseen vuodesta 2011 lähtien. Vuoden 2012 haussa on ilmoittautunut pilotointiin halukkaita koulutuksen järjestäjiä. Tämä on mahdollista myös vuoden 2013 haussa. Erityisenä painopisteenä vuoden 2013 elokuussa avautuvassa haussa on henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen laadunhallintaan ja sen kehittämiseen. Valtionavustuksella tuetaan myös vuoden 2014 aikana koulutuksen järjestäjiä toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kehittämistä ja sen laadun varmistamista. Syksyn 2013 aikana tuetaan koulutuksen järjestäjiä myös muilla tavoin järjestelmän kehittämisessä esim. koulutuksella ja tarjoamalla mahdollisuuksia oppia pitemmällä laatutyössä olevilta. Vuoden 2014 aikana järjestetään koulutuksen järjestäjille tilaisuuksia, joissa informoidaan kriteereistä, selvityksen toteutuksesta ja siten tuetaan siihen valmistautumista. 8