TALOUS TILAAJA TUOTTAJA MALLISSA Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Tilaaja tuottaja toimintatapa kuntien palveluiden tuotantorakenteita ja prosesseja on uudistettava vaihtoehtoisia tuotantorakenteita esim. oy, liikelaitos, tilaaja tuottaja toimintatapa, ostopalvelut ja isäntäkuntamalli tilaaja tuottaja malli on eräs varsin hyväksi havaittu menetelmä ja siinä eriytetään lakisääteinen palvelun järjestämisvastuu ja palvelun tuottaminen toimintaa ohjataan sopimuksilla voidaan käyttää kuntakonsernin sisällä, palvelujen kilpailuttamisessa yksityisillä palvelumarkkinoilla sekä kuntien yhteisessä palvelutuotannossa ja yhteishankinnoissa tavoitteena parantaa tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä edellyttää tuottajayksiköiden itsenäisyyden vahvistamista (nettoyksikkö, kunnallinen liikelaitos, säätiö, osakeyhtiö) Kuntalain antamat uudet mahdollisuudet: liikelaitoskuntayhtymä T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 2
Tilaaja tuottaja toimintatapa strategian merkitys korostuu. Mallin käyttöönotto ei ole itsetarkoitus, vaan se on väline toteuttaa visio ja strategia. edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä. Poliittiset päätökset, pilotointi, mallin laajempi käyttöön otto ja vakiinnuttaminen tilaaja tuottaja toimintatavan välitön hyöty perustuu ennen kaikkea siihen, että tuotteistamisen avulla tehdään kustannukset läpinäkyväksi, toimintakäytännöt ja prosessit selkiytyvät ja niiden mahdolliset ongelmakohdat poistetaanłtehokkuus paranee. tieto tilattavista palveluista yksilöidään, harha kuntien ilmaisista palveluista hälvenee kaikille kunnille ei yhtä ideaalimallia, vaan kokoelma erilaisia käytäntöjä toisistaan poikkeavia käytäntöjä. toteutus on haaste kunnille ja edellyttää osaamisen vahvistamista T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 3 Tilaaja tuottaja toimintatapa Palvelun tilaajana kunnan (konserni)johto kv, kh ja kj tai sen valtuuttamat tilaajat, kuten ltk:t viranhaltijoiden avustamina. Tilaajana kunta päättää palvelujen sisällöstä, laajuudesta, laadusta sekä kustannuksista vastaa siitä, että palvelujen käyttäjät saavat määrällisesti ja laadullisesti tarvitsemansa palvelun Palvelun tuottaja on joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio päättää, miten sovitut palvelut tuotetaan eli keskittyy sovittujen palvelujen tuotantoprosessin hallintaan vastaa palvelunsa laadusta tilaajalle ja asiakkaallełliiketoimintaosaaminen korostuu vahvasti T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 4
Tilaaja tuottaja toimintatavan edellytykset kunnilla erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet toteuttamiseen tiivis asutus vs. haja asutusalue yksityisten palvelumarkkinoiden olemassaolo palveluiden tuotteistaminen edellytyksenä edellyttää tilaajaosaamisen vahvistamista; siis riittävää resurssointia tilaajaorganisaation suunnittelutehtäviin palvelujärjestelmän ohjaus tapahtuu olennaisesti tilaamisen yhteydessä jos hankintojen suunnittelulle ei luoda resursseja, järjestelmä muodostuu alihankintamalliksi alihankintamallissa lautakunta tilaa kunnan omalta tuotanto organisaatiolta laajan palvelukokonaisuuden ja organisaatio täydentää oman tuotannon aukkoja alihankintanałtilaaminen tapahtuu tällöin talousarvion hyväksymisen yhteydessä T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 5 Tilaajan ja tuottajan talousarvio T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 6
Talousarviorakenne 2007 1. Yleisperustelut 2. Strategiaosa Valtuustokauden painopisteistä johdetut kaupunkitason vuositavoitteet 3. Tilaajaosa kaupungin yhteiset erät: verot, valtionosuudet, rahoituserät ydinprosessit ja palvelukokonaisuudet konsernihallinto (ja tilaajaorganisaatio) tuloslaskelmat ja mahdolliset rahoituserät (investoinnit) 4. Tuottajaosa n. 20 tuottajayksikköä Nettobudjetoidut yksiköt (hyvinvointipalvelut) Palvelukeskukset Sisäiset ja ulkoiset liikelaitokset tuloslaskelmat, investoinnit ja mahdolliset rahoituserät liikelaitokset: tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja investoinnit 5. Laskelmat (koko kaupungin yhteenlasketut luvut) Tuloslaskelma Rahoituslaskelma T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 7 Talousarvion osat Tilaajaosa (6 ydinprosessia + koha) Konsernihallinto ja tilaajaorg. Ydinprosessi 6 Ydinprosessi 1 Tuottajaosa (20 tuottajayksikköä) Tuottajayksikkö 20 Tuottajayksikkö 2 Tuottajayksikkö 1 yksikkökohtainen talousarvio Tuloslaskelma Rahoituserät yksikkökohtainen talousarvio Tuloslaskelma Rahoituserät Laskelmaosa Tuloslaskelma Rahoituslaskelma T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 8
Talousarvion rakenne ja sitovuus Kaikki prosessin tai yksikön erät esitetään yhtenä kokonaisuutena parantaa talousarvion luettavuutta ja toisaalta antaa paremman käsityksen prosessista tai yksiköstä esim. kustannuslaskennan ja hinnoittelun pohjaksi helpottaa sitovuussäännösten muokkaamista tarpeiden mukaan (esim. investointien ja käyttötalouden kytkennät, poistojen huomioon ottaminen sitovalla tulostavoitteella) Tilaaja tuottaja mallissa talousarvion sitovuus on perusteltua määritellä kannattavuusperusteisesti käyttötaloustulot ja menot sekä poistot = tulos kohdistettavissa olevat investoinnit ja rahoituserät Ydinprosessin vuositavoitteet Vuositavoitteet esitetään talousarviossa sitovina (kv) ydinprosessi tasolla korvaa vanhan talousarvion strategiaosan palveluita koskevat tavoitteet T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 9 Talousarvion sitovuus Rahat Tilaajaosan ydinprosesseilla, konsernihallinnolla ja tilaajaorganisaatiolla on sitovaa toimintatulot ja toimintamenot (brutto) ja lisäksi mahdolliset investoinnit ja rahoituserät Kaupunkiympäristön kehittämisellä sitovaa ydinprosessin toiminta ja investointimenojen yhteissumma Tuottajaosan hyvinvointipalveluilla, yhdyskuntatuotannolla ja palvelukeskuksilla on sitovaa toimintakate ja lisäksi mahdolliset investoinnit ja rahoituserät Liikelaitoksilla on sitovaa korvaus peruspääomasta. Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Tike on poikkeus. Talousarvioneuvotteluissa sovitaan myös liikeylijäämän tasosta Suunniteltu palvelutilaus Palvelukokonaisuuden yhteydessä esitetty suunniteltu palvelutilaus tuoteryhmittäin/tuotteittain ei ole talousarviossa sitova täsmentyy ja sitoo palvelusopimuksissa (LTK JK) T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 10
Tilaajaosan talousarviorakenne 1. Kaupungin yhteiset erät: verot, valtionosuudet, rahoituserät 2. Ydinprosessien (6) talousarviot, jotka sisältävät 27 palvelukokonaisuutta Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Päivähoito Perusopetus Psykososiaalisen tuen palvelut Vapaa ajan palvelut Toisen asteen koulutus Elinkeinojen edistäminen Osaamisen edistäminen Kirjastopalvelut Museopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Vapaan sivistystyön palvelut Vammaispalvelut Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Ammattikorkeakoulutus Perusterveydenhuollon avopalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Kotona asumista tukevat palvelut Asumis, hoito ja kuntoutuspalvelut Pitkäaikaishoidon ja hoivan palvelut Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Päihde ja mielenterveyspalvelut Erikoissairaanhoito Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Viranomaispalvelut Joukkoliikenne Pelastustoimi Tilaajan tuoteryhmät ~ 120 kpl Tuottajan tuotteet ~ 400 500 kpl T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 11 Tilaajan ydinprosessin talousarviorakenne 1. Prosessikuvaus esitellään ydinprosessin sisältö ja tehtävät kuvataan palvelukokonaisuudet esitetään olemassa olevat palvelumarkkinat 2. Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2007 2009 ulkoa tulevat muutospaineet tiedossa ja/tai arvioitavissa olevat muutokset, asiakasrakenteessa esim. lasten määrän kehitys, ikäihmisten määrän muutos lainsäädännön muutokset tms. 3. Ydinprosessin vuositavoitteet (sitova) mitattavat tavoitteet taulukkona 4. Ydinprosessin talous talousarviovuoden ja suunnitelmavuosien tuloslaskelmat mahdolliset investoinnit ja rahoituserät ydinprosessin talous on sitova T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 12
Tilaajan palvelukokonaisuuden talousarviorakenne 1. Palvelukokonaisuuden kuvaus lyhyt palvelukokonaisuuden esittely ja toiminta ajatus 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2007 toimenpiteet ydinprosessin vuositavoitteiden saavuttamiseksi tilaaja ottaa huomioon suunniteltujen toimenpiteiden kustannusvaikutukset tilaajan linjaukset palvelujen järjestämisvaihtoehdoille talousarvion vaikutukset palvelutuotantoon (palvelutason muutokset) 3. Suunniteltu palvelutilaus (tuoteryhmittäin/tuotteittain) esitetään taulukkona suunniteltu palvelutilaus tuoteryhmittäin tai tuotteittain taulukko: tuotelista, hinnat palvelutilaus on informatiivinen tuotantosopimuksessa sovitaan palvelutilauksista sitovasti 4. Palvelukokonaisuuden talous (informatiivinen) käyttötalous mahdolliset investoinnit ja rahoituserät T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 13 Tuottajayksiköt 1 (2) 1. Hyvinvointipalvelut Sosiaali ja terveyspalvelut Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Sivistyspalvelut Perusopetus ja päivähoito Toisen asteen koulutus Ammattikorkeakoulu Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 2. Yhdyskuntatuotanto Suunnittelupalvelut ja paikkatietotuotanto Viranomaistuotanto Katu ja vihertuotantoliikelaitos T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 14
Tuottajayksiköt 2 (2) 3. Palvelukeskukset Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus 4. Liikelaitokset Auto ja konekeskus Tampereen Ateria Tilakeskus Tietotekniikkakeskus Logistiikkakeskus Tullinkulman työterveys Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Sähkölaitos Tampereen Vesi Tampereen kaupungin liikennelaitos T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 15 Tuottajayksikön talousarviorakenne 1. Toiminta ajatus ja palvelutuotannon kuvaus yksikön toiminta ajatus ja palvelutuotannon lyhyt kuvaus palvelun tuottaminen sopimuksen mukaan (palvelusopimuksen keskeinen sisältö ja tavoitteet) 2. Toimenpiteet tuotantostrategian toteuttamiseksi ja palvelutuotannon kehittämiseksi palvelutuotannon kehittämisen painopisteet pitkällä aikavälillä kuvaus palvelutuotannon kehittämistoimenpiteistä otettava huomioon suunniteltujen toimenpiteiden kustannusvaikutukset 3. Tunnusluvut (yhteiset ja yksikön omat) suoritteet kannattavuus / tehokkuus / taloudellisuus henkilöstö 4. Talous tuloslaskelma, tulos sitova mahdolliset investoinnit ja rahoituserät liikelaitokset: tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja investoinnit T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 16
Taloussuunnitteluprosessi Tilaaja tuottaja mallissa T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 17 Taloussuunnitteluprosessi 2007 Valtuusto Kaupunginhallitus KEHYSVAIHE Tavoitelinjaus Kehyspäätös TA/TS VAIHE TA:n hyväksyminen TA:n käsittely Pormestarin TA esitys Konsernihallinto Kehyksen suunnittelu Tilaajat Palvelujen hankintojen suunnittelu Sopimusseuranta TAneuvottelut Kehysneuvottelut Tarjouspyyntömenettely Sopimusneuvottelut Vuosisuunnitelmien laadinta Tilaajien vuosisuunnitelmat Sopimusten hyväksyminen Tuottajat Vuosiraportit Vuosisuunnitelmien laadinta Tuottajien vuosisuunnitelmat Asiakkaat Asiakaspalaute, asiakastarpeet HELMI MAAL HUHTI TOU KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MAR JOU TAMMI T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 18
Talouden ohjaus T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 19 Taloussuunnitteluprosessi muuttuu kehyksen valmistelu; tilaajan ja tuottajan neuvottelut sopimusseuranta, palvelujen hankintojen suunnittelu, vuosiraportit kehyksessä tuottajille voidaan asettaa esim. hintojen nousun suhteen ehtoja tarjouspyyntömenettely ja sopimusneuvottelut toimintayksiköille ja tuotantopanoksiin ei budjetoida määrärahoja, vaan kuntalaisten palveluihinłprofessiot monesti vastustavat tilaaja tuottaja toimintatapaa investointien budjetointi tulopohjan kehitys antaa jatkossakin taloudellisen liikkumavaran talouden tasapainovaatimus T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 20
Talouden ohjauksen haasteita 1. Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta tunnettava palvelujen sisältö ja niiden tuottamisessa tarvittavat prosessit tuotteiden sisältö ja laajuus poikkeavat huomattavasti toisistaan kunnan eri toimialoilla samoja malleja ei voida kopioida kustannuslaskennan toteutustapa ja tarkkuus valittava laskentatilanteen mukaan kilpailuttamiseen laskettavat kustannukset, tilastoitavat kustannukset ja talousarvion kustannukset voivat poiketa toisistaan T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 21 Talouden ohjauksen haasteita 2. Kustannustietojen luotettavuus ja vertailtavuus tilaaja tuottaja mallissa kustannusten kertyminen saattaa hämärtyä sisäisen laskutuksen myötä kustannukset pääosin palvelujen ostoja liikelaitoksille asetetut tuottovaatimukset ja ylijäämätavoitteet saattavat lisätä kustannuksia kunnan sisällä 3. Työnjako toimialojen ja palvelukeskusten välillä tasapainottelu harmonisoinnin ja yksikkökohtaisten tarpeiden välillä rohkeus muuttaa tehtyjä ratkaisuja vastapuolten asemasta yhteistyöhön T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 22
Talouden ohjauksen haasteita 4. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto muuttaa voimakkaasti prosesseja ja työnjakoa uudet järjestelmän hallintaan ja eri osa alueisiin liittyvät tehtävät tilausvaiheen korostuminen hankinnoissa määrittely ja käyttöönottovaiheeseen panostus 5. Kilpailuttamisen ja sopimusohjauksen kustannukset kilpailuttaminen osin lakisääteistä ja tilaaja tuottaja mallin luonteen mukaista varottava itse aiheutettua byrokratiaa T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 23 Talouden ohjauksen haasteita 6. Lakisääteiset velvoitteet talouden ohjauksessa kirjanpitoa ja alv:a koskevat säännökset sekä tilastoinnin vaatimukset on otettava huomioon vaikka menot syntyvät sisäisen laskutuksen vuoksi muualla kuin asiakkaan saaman palvelujen tuottavassa yksikössä 7. Omistajaohjaus omistajaohjaukselle haasteita organisoinnin muuttuessa monipuolisemmaksi nettobudjetoidut yksiköt, palvelukeskukset, liikelaitokset (ja muut eriytetyt liiketoiminnot), konserniyhteisöt, kuntayhtymät KOKOAVAN JA TULKITSEVAN TALOUSOSAAMISEN ROOLI KASVAA VOIMAKKAASTI! T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 24
tilaaja tuottaja mallissa T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 25 Investointien budjetointi tilaaja tuottajamallissa Tilaaja tuottaja mallissa ajattelutapa ja käsittely muuttuu Suurin osa investoinneista tulee olemaan tuottajien investointeja. Poikkeuksena ovat vain konsernihallinto ja tilaajapuolella kaupunkiympäristön kehitys. sisältyvät tuottajien palveluiden hintoihin Perusperiaatteena on, että tuottajat saavat sisällyttää investointeja palveluiden hintoihin käyttöomaisuuden vuosittaisten poistojen verran Kate = poistot = investoinnit Palveluiden hintoihin sisällytettävä vuosittaisia poistoja suuremmat investoinnit on neuvoteltava tilaajan kanssa Koskee hyvinvointipalveluita, yhdyskuntatuotantoa ja palvelukeskuksia Toimintatavan käyttöönotto edellyttää käyttöomaisuuden inventointia tuottajayksiköittäin sekä tapauskohtaista tarkastelua Liikelaitoksilla sitovaa on korvaus peruspääomasta Poistojen suunnittelu ja seuranta tulee korostumaan T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 26
Investointien esittäminen talousarviokirjassa Kaupungin organisaatio jakaantuu konsernihallintoon ja tilaajiin, tuottajiin, palvelukeskuksiin sekä sisäisiin ja ulkoisiin liikelaitoksiin Investointien yhtenäinen esittämistapa tärkeää Investointien ryhmittely muuttuu investointihankeryhmät jäävät pois käytöstä käyttöön otetaan käyttöomaisuusluokkien mukainen erittely Talousarviokirjassa ei ole enää erillistä investointiosaa Kaikki investoinnit esitetään käyttöomaisuusluokittain yksikön tuloslaskelmien jälkeen esitetään myös käyttöomaisuusluokan poistot! Investointien perustelut esitetään laskelmataulukon jälkeen. Yhdistetty investointilaskelma esitetään talousarvion laskelmaosassa eriteltynä: käyttöomaisuusluokittain, yhteensä ja poistot Konsernihallinto, tuottajat, liikelaitokset ja palvelukeskukset T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 27 Investointien esittäminen talousarviokirjassa Tilaajaosa (6 ydinprosessia + koha) Konsernihallinto ja tilaajaorg. Ydinprosessi 6 Ydinprosessi 1 Tuottajaosa (20 tuottajayksikköä) Tuottajayksikkö 21 Tuottajayksikkö 2 Tuottajayksikkö 1 yksikkökohtainen talousarvio Tuloslaskelma Rahoituserät yksikkökohtainen talousarvio Tuloslaskelma Rahoituserät Laskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 28
Investointien esittäminen talousarviokirjassa Tilaajaosa (6 ydinprosessia + koha) Konsernihallinto ja tilaajaorg. Ydinprosessi 6 Ydinprosessi 1 Tuottajaosa (21 tuottajayksikköä) Tuottajayksikkö 21 Tuottajayksikkö 2 Tuottajayksikkö 1 yksikkökohtainen talousarvio Tuloslaskelma Rahoituserät yksikkökohtainen talousarvio Tuloslaskelma Rahoituserät Laskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 29 Tilinpäätöksestä vuoden 2006 tilinpäätösaineisto tulee toimittaa Taloushallinnon palvelukeskukseen ja konsernihallintoon kaupungin tilinpäätökseen yhdistelyä varten 15.2.2007 mennessä. toimitettava tilinpäätösaineisto tulee antaa johtokunnalle tiedoksi. Tämä johtokunnalle tiedoksiannettu tilinpäätös on liikelaitoksen ns. virallinen tilinpäätös. varsinaista esim. toimitusjohtajan allekirjoitusta ei tarvita, sillä liikelaitosten laskelmat ovat kaupungin tilinpäätöksen liitteinä. Koska liikelaitosten ns. virallinen tilinpäätös yhdisetään kaupungin tilinpäätökseen, tulee tiedoksianto johtokunnalle olla luonnollisesti ennen materiaalin toimittamista. T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 30
Pohdittavaa kuntien tilaaja tuottajatoimintatavassa Yksittäinen tuote vai palveluketju/palveluprosessi Ydinpalvelu vai liitännäispalveluja ja tukipalveluja Miten tilattavan tuotteen laajuus määritellään? Kunnan tarkoitus ei ole ostaa tuotteita, vaan tuotteilla aikaansaatavia vaikutuksia Pitäisi siis laskea vaikutusten kustannuksia, ei tuotteiden kustannuksia Kunnat ostavat tuotteita etupäässä kuntalaisille Kustannusrakenteet T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 31 Kokemuksia toimintamallien uudistamisesta Tilaaja tuottaja toimintatapa tuo joustoa ja selkeyttä kuntapalveluiden järjestämiseen. Lisää varmuutta kaivattiin ostamisen osaamiseen sekä tuottajien ohjaukseen toimijoiden uudet roolit Epäilevän suhtautumisen takana on usein huoli kunnan omien yksiköiden menestymisestä kilpailussa sekä pelko tilaajapuolen paisumisesta. Kilpailutuksen lisääminen on herättänyt huolta henkilöstössä. Uuden mallin ei havaittu merkittävästi alentavan kustannuksia, joskin kustannustaso laski hieman päivähoidossa ja katujen kunnossapidossa. Meklin ym. 2006 T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 32
Kokemuksia toimintatavasta HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Ilmenee usein vastustusta, varsinkin alkuvaiheessa Pelätään oman yksikön ja työn säilymisen puolesta Epävarmuus ja pelisääntöjen puute hämmentää Suuri vaara luottamuksen ja työmotivaation menetykseen Selkeä visio ja poliittinen päätös toimintatavoista auttavat Ammattijärjestöjen ja henkilöstön mukana olo suunnittelussa parantaa tilannetta Muutosviestinnän merkitys korostuu. Mahdollisuus oman työn ja organisaation kehittämiseen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 33 Kokemuksia toimintatavasta PALVELUJEN LAATU JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS Palvelun laatu parantunut tai säilynyt ennallaan. Paraneminen seurausta myös oman työn kehittämisestä. Asiakastyytyväisyys kasvanut tai säilynyt ennallaan. Sisäiset asiakkaat kriittisempiä kuin ulkoiset. Kuka on asiakas? Loppukäyttäjä vai toisen hallintokunnan tai Lautakunnan edustaja? Kaikissa palveluissa tämä ei ole itsestään selvää. Keskitetyt hankinnat ja puitesopimukset voivat lisätä tehokkuutta mutta sisäisen asiakkaan vaikutusmahdollisuudet voivat vähetä Vastapainona: saavutetaan asiantunteva hankintaprosessi. T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 34
Ylikunnallisia (seudullisia) tilaaja tuottajamalleja Oulun seudun ympäristöpalvelut, hankinta asiantuntemus, palvelumarkkinoiden kehittäminen, palvelukykyarviointi Laajenemassa sosiaali ja terveydenhuoltoon, päivähoito pilottina Hämeenlinnan ja Lahden seudullisen teknisen toimen malli Hämeenlinnan seudun taloushallinto, vesihuoltoyhtiö Tampereen seudun pelastustoimi Jyväskylä, palvelutuotantosäätiöt Kuopio, seudullinen hankintatoimi Mikkeli, tilojen yhteishallinto shp:n kanssa, tieto ja taloushallinnon selvitykset Turun seudullinen vesi ja jätevesiyhtiö Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne, jätehuolto YTV Helsinki Vantaa energiaurakointi T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 35 Yhteenvetoa Tilaaja tuottaja toimintatavasta on olemassa erilaisia sovelluksia, ei yhtä ideaalimallia Käyttöönotto edellyttää oman ydintoiminnan määrittelyä ja tuotteistamista, hankintaja kilpailutus ja sopimusosaamista. Voidaan saavuttaa mm. sisäisen yrittäjyyden ajattelutapa organisaation sisällä Ratkaistavaa: demokraattinen omistajaohjaus, roolien selkiyttäminen Pelkkä toimintatapa ei ole innovaatio T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 36