HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia Ylitarkastaja Penina Blankett Helsinki 11.2.2009, VELMU seminaari 1
HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma Hyväksyttiin 15.11.2007 Itämeren ympäristöministereiden toimesta Krakovassa Pääasiallinen tavoite: Vähentää merkittävästi päästöjä Itämereen ja saavuttaa sen ekologinen hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Jakautuu neljään osioon: 1. Rehevöityminen 2. Haitalliset aineet 3. Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu 4. Meriliikenne Toimintaohjelma ladattavissa: http://www.helcom.fi/stc/files/bsap/bsap_final.pdf 2 Kuva: Metsähallitus 2007
HELCOM Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Luonnon monimuotoisuuden suojelun suotuisa tason saavutettavuus voidaan kuvata seuraavilla ekologisilla päämäärillä: Rannikko ja merimaisemat ovat luonnontilaisia Kasvi ja eläinyhteisöt ovat toimivia ja tasapainoisia Lajien populaatiot elinkykyisiä Kuva: Metsähallitus 2007 3
HELCOM Kehittää vuoteen 2010 mennessä laaja alainen merialueiden aluesuunnittelun periaatteet, joiden perustana on ekosysteemilähestymistapa, sekä testata, ottaa käyttöön ja arvioida näitä periaatteita vuoteen 2012 mennessä. Nimetä merensuojelualueita (ml. Natura 2000 alueet) BSPA (Baltic Sea Protected Areas) verkostoon, tavoitteena ekologisesti yhtenäinen verkosto, jossa suojelualueilla toimivat ja tehokkaat hoito ja käyttösuunnitelmat >2010 4 Kuva: Metsähallitus 2006
HELCOM Lisätä tietoa Itämeren elinympäristöistä, yhteisöistä ja lajeista sekä lisätä niiden suojelua mm. Päivittämällä Itämeren luontotyyppien luokittelusysteemiä > 2011 Päivittämällä HELCOMin Itämeren habitaattien/biotoppien ja biotooppi kompleksien Punaista listaa > 2013 Laatimalla HELCOMin lista Itämeren uhanalaisista lajeista > 2013 Tuottamalla tarpeen mukaan yksityiskohtaisia maisematason karttoja Itämeren alueelta Kartoittamalla habitaatteja muodostavien lajien (mm. rakkolevä, meriajokas, sinisimpukka) esiintymiä sekä rannikkokalojen lisääntymisalueita käyttänen hyväksi mm. mallinnusta > 2013 5 Kuva: Metsähallitus 2006
HELCOM Ÿ Lajien suojelua mm.: Kalalajien suojelua (sekä talouskalat että ei-talouskalat) 6 mm. hoitosuunnitelmilla, kalastusrajoitusalueilla Kehittää yhteistyötä kalastusviranomaisten (DG MARE ja BRAC) ja HELCOMin välillä Kalastuksen biodiversiteettivaikutusten arvioiminen Kansainvälinen yhteistyöverkosto jossa sovitaan Itämeren rannikkokalastuksen ohjeistuksista, jonka perustana on ekosysteemilähestymistapa Kalastuksen haitallisten vaikutusten vähentäminen mm. Ÿ Nisäkkäiden ja lintujen sivusaalismäärien vähentäminen Ÿ Alamittaisten saaliskalojen ja muiden ei-saaliskalojen sivusaalismäärien vähentäminen Ÿ Laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen välitön poistaminen Kuva: Metsähallitus/JE 2008 Ympäristöministeriö / Penina Blankett / Itämeri ArgumentA- seminaari, Biodiversiteetti
HELCOM Lajien suojelua: hylkeet ja pyöriäinen: Toteuttaa HELCOMin hyljesuositusta (27 28/2) ja viimeistellä kansalliset hoitosuunnitelmat >2012 Kehittää yhteistyötä ASCOBANSin (Itämeren, Pohjanmeren, Koillis Atlantin ja Irlanninmeren pikkuvalaiden suojelusopimus) kanssa mm. yhteisellä koordinoidulla raportointi järjestelmällä sekä pyöriäistietokannalla (tietoja: havainnot, sivusaalis, rantautunut) Kehittää ja ottaa käyttöön tehokas seuranta ja raportointijärjestelmä sivusaaliiksi jääneistä linnuista ja nisäkkäistä 7 Kuva: Fjord & Baelt Center
LUONNON PUOLESTA IHMISEN HYVÄKSI Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävänkäytön strategia ja toimintaohjelma 2006 2016 VNP: 21.12.2006 TAUSTA: Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimuksen päätavoite > biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä geenivaroista saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako > 2010 tavoite EU komission tiedonanto (22.5.2006) Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä ja sen jälkeen > täydentää EU:n biodiversiteettistrategiaa ja sen toimintaohjelmia. 8 Kuva: Metsähallitus/HA 2008
STRATEGISET TAVOITTEET: Ÿ Pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä. Ÿ Vakiinnuttaa Suomen luonnon tilan suotuisa kehitys vuosien 20102016 kuluessa. Ÿ Varautua vuoteen 2016 mennessä Suomen luontoa uhkaaviin maailmanlaajuisiin ympäristömuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen. Ÿ Vahvistaa Suomen vaikuttavuutta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä maailmanlaajuisesti kansainvälisen yhteistyön keinoin. 9 Ympäristöministeriö / Penina Blankett / Itämeri ArgumentA- seminaari, Biodiversiteetti Kuva: Metsähallitus JE/2008
KESKEISET HAASTEET: Merien osalta: Rehevöityminen Taloudelliset toiminnot, kuten soranotto ja kuljetukset Vierasperäiset lajit Puuttuvat tiedot vedenalaisesta luonnosta > ei voida arvioida hankkeiden ja suunnitelmien ekologisia vaikutuksia Natura 2000 verkostossa merkittäviä alueita sekä luontotyyppien että lajiston kannalta > avomerialueiden täydentämistarpeen selvitys meneillään Merialueilla olevien suojelualueiden hoito ja käyttö suunnitelmat ja toteutus on kesken. 10 Kuva: Metsähallitus 2004
Strategiset päämäärät ja keskeiset keinot: Päämäärät: 1. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tehostaminen 2. Toimialavastuun syventäminen 3. Tietopohjan vahvistaminen 4. Yhteistyön vahvistaminen 5. Kansainvälisen vaikuttavuuden parantaminen 11 Kuva: Metsähallitus/KOB 2008
1. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tehostaminen Luonnon monimuotoisuuden suojelua edistetään kehittämällä luonnonsuojelualueverkostoa ja tehostamalla eliölajien suojelua Keskeiset keinot meri ja rannikkoluonnon osalta: VELMU ohjelma > tuottaa tietoa vedenalaisesta luonnosta > suunnittelun ja suojelun pohjaksi sekä mm. meristrategiadirektiiviin ja HELCOM BSAPn tavoitteiden toimeenpanoon Saatetaan loppuun rantojen ja lintuvesiensuojeluohjelmien toteuttaminen Suojellaan meren rantojen luonnonsuojelulain mukaiset luontotyyppejä alueellisten ympäristökeskusten rajauspäätöksellä Luonto ja lintudirektiivi, vesipuitedirektiivi Tuleva meristrategiadirektiivi sekä HELCOMin Itämeren toimintaohjelma 12 Kuva: Metsähallitus/ MY N 2008
2. Toimialavastuun syventäminen Luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä edistetään osana eri toimialojen suunnittelua ja toimintaa Keskeiset keinot, joita voidaan soveltaa kaikilla hallinnonaloilla, ja joiden avulla voidaan selkeyttää eri toimijoiden vastuita luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja kestävässä käytössä: Ekosysteemilähestymistapa Ekosysteemipalveluiden turvaaminen Ympäristövaikutusten arviointi 13 Metsähallitus/HA 2008
3. Tietopohjan vahvistaminen Tuotetaan ja välitetään tutkimukseen perustuvaa tietoa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kustannustehokkaalle ja sopeutuvalle toimintapolitiikalle Keskeiset keinot: Useita tutkimus ja kehittämishankkeita (esim. FIBRE, MOSSE, VELMU, BIREME) Lisätä: tutkimustiedon välittymistä päätöksentekijöille tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välistä vuoropuhelua Lisätä: yhteiskuntatieteellistä ja monitieteellistä luonnon monimuotoisuuden tutkimusta Päätöksentekoa ja käytännön toimintaa tukevaa tutkimusta Luodaan luonnon monimuotoisuuden valtakunnallisen tilan ja kehityssuunnan seurantajärjestelmä > 2010 : perustettu projektiryhmä Lisätään viestintää luonnon monimuotoisuuden suojelun perusteista ja hyödyistä kansantaloudelle, elinkeinoelämälle ja yksityisille ihmisille. 14 Metsähallitus/EK 2008
4. Yhteistyön vahvistaminen Varmistetaan laaja yhteistyö asianomaisten ministeriöiden ja eri toimijoiden kesken luonnon monimuotoisuuden suojelussa Metsähallitus 2005 ja kestävässä käytössä Keskeiset keinot: Tehokasta ja päämäärätietoista yhteistoimintaa yli hallinnonalojen rajojen Hallinnon avointa ja luovaa yhteistyötä tiedeyhteisöjen, yliopistojen, kuntahallinnon, eri etutahojen, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa Asetettu laajapohjainen toimielin seuraamaan ja toimeenpanemaan strategiaa 15 Kuva: Metsähallitus JE/2008
5. Kansainvälisen vaikuttavuuden parantaminen Varmistetaan laaja yhteistyö asianomaisten ministeriöiden ja eri toimijoiden kesken luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja kestävässä käytössä Keskeiset keinot: Kasainväliset sopimukset: CBD, Bonn (ASCOBANS, AEWA, Eurobats), HELCOM, Bern, CITES, IWC, Ramsar) Luonnonsuojeluyhteistyötä Venäjän kanssa Asiantuntija apua Baltian maille valmistautumisessa EU jäsenyyteen Arktisen luonnon monimuotoisuuden suojelua, tärkeät yhteistyötahot mm. Venäjä, Ruotsi ja Norja Yhteistyötä itäisen Keski Euroopan maiden kanssa yhteisölainsäädännön toimeenpanossa Yhteistyö HELCOM Itämeren suojelun toimintaohjelman toteuttamisessa Tukea kansallisesti että EU:n kautta luonnon monimuotoisuuden suojelua kansallisen toimivallan ulkopuolisilla merialueilla (High Seas, UNCLOS) 16 Metsähallitus 2006
17 Metsähallitus/ HA 2008