KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

2 Sisältö Kansainvälisen suojelupolitiikan kohteiden kehityksestä Kansainvälisen suojelupolitiikan evoluutiosta Suojelupolitiikan nykytila ja haasteet Lopuksi

3 Kv- suojelupolitiikan kohteet Kansainvälinen huomio Itämeren saastumiseen luvun loppupuolella haitallisten aineiden kertyminen sedimentteihin ja eliöihin (ympäristömyrkyt) Lahtien ja jokisuistojen rehevöityminen nousi kysymykseksi 1970-luvulla nykyisin myös ulappa-alueiden ja ulkosaariston rehevöityminen

4 öljykuljetusten riskit ja Nord Stream kaasuputkihanke 2000-luvun keskustelunaihe Itämeren keskeiset ympäristökysymykset Helcomin Baltic Sea Action Planin (2007) mukaan 1. Rehevöityminen 2. Vaaralliset aineet 3. Itämeren käytön haitat 4. Luonnon monimuotoisuus

5 Itämeren suojelu on monitasohallintaa Kansainvälinen taso erilaisia lähinnä merenkulkua sääteleviä organisaatioita ja sopimuksia, esim. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja merenkulun ympäristönsuojelua säätelevä MARPOL-sopimus Euroopan unionin taso kasvava merkitys (8/9 rantavaltiosta EU:ssa) direktiivit, esimerkiksi meristrategiadirektiivi ja vesipuitedirektiivi, rikkidirektiivi ohjelmat ja politiikat, erit. maatalouspolitiikka Itämeristrategia

6 Itämeren alueen taso: Helsingin suojelusopimus ja HELCOM Council of the Baltic Sea States, kaupunkien ja NGO:iden välinen yhteistyö (Baltic Agenda 21) Coalition Clean Baltic (NGOt) kansallinen taso kansalliset lainsäädännöt ja erityiset kansalliset suojeluohjelmat ja toimenpiteet

7 Paikallinen taso Kaupungit ja kunnat, mm. vastuu jätevesien puhdistamisesta ja muista paikallisista toimista joukko muita toimijoita eri tasoilla tiede & tutkimus, yritykset & muut organisaatiot, kansalaisjärjestöt, yksittäiset kansalaiset jne. uudenlaiset toimijat esim. John Nurmisen säätiö, Baltic Sea Action Group, Baltic 2020

8 Itämeren suojelusopimus (Helsinki convention) Itämeren suojelusopimus v (1992) (Helsinki Convention on the Protection of the Marine Environment in the Baltic Sea Area) ensimmäinen kokonaisen meren kaikki saastelähteet kattava sopimus mukana kaikki rantavaltiot sopimus sisältää suojelutoimenpiteitä koskevia suosituksia (recommendations), EI sitovia velvoitteita HELCOM (Helsinki Commission), sopimusta hallinnoiva ja valvova elin

9 HELCOM:illa 1990-luvulla yhteistyöohjelma, jossa eliminoitiin hot spoteja erilaisten projektien myötä esim. Suomen lähialueyhteistyö: Pietarin vesisektorin kehittäminen yhteistyössä kv-rahoituslaitosten kanssa HELCOM:in Itämeren toimintaohjelma Baltic Sea Action Plan 2007 (ks. tavoitteena saavuttaa Itämeren hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä määrittää päästövähennystavoitteet fosforille ja typelle, koko Itämerelle yht. 42 % P ja 18% N taakanjako merialueittain/maakohtaisesti

10 THE BSAP requirements PHOSPHORUS (TONNES) NITROGEN (TONNES) DENMARK ESTONIA FINLAND GERMANY LATVIA LITHUANIA POLAND RUSSIA SWEDEN TRANSBOUNDARY COMMON POOL (NON-HELCOM COUNTRIES)

11 BSAP:ia on kritisoitu, koska se ei huomioi taloudellista eikä yhteiskunnallista kontekstia Taakanjako ei ole suhteutettu asukasmäärään, maksukykyyn (BKT:een) tai saastumista aiheuttavien toimintojen rakenteeseen esim. Puolalle asetetut ravinnerajoitukset tarkoittavat, että Puolan maataloudessa saisi käyttää paljon vähemmän lannoitteita kuin esim. Suomessa /peltoha toimeenpano jäsenmaiden harteilla jäsenmaiden aikomukset toimeenpanna BSAP vaihtelevia

12 Kansainvälisen suojelupolitiikan haasteita ekologisesta näkökulmasta: epäyhtenäinen joukko ongelmia, joiden luonne ja laajuus vaihtelevat Itämeren eri osissa meren eri osien ekologiset erityispiirteet esim. ravinnekuormituksen määrän vaihtelu muiden riskien maantieteelliseen jakautumiseen liittyvät erot

13 sosio-ekonominen ja poliittinen tilanne vaihtelee Itämeren alueella poikkeuksellisen paljon ympäristöongelmien määrittely ja merkityksenanto vaihtelevat Itämeren eri puolilla esim. rehevöitymistä ei koeta erityiseksi ongelmaksi Venäjällä kansalaisyhteiskunnan paine ja osallistumisen käytännöt erilaisia eri maissa

14 toimijoiden moninaisuuden ongelma päällekkäiset, joskus myös keskenään ristiriitaiset ja tehottomat hallintatoimenpiteet (erit. EU ja HELCOM) sitova, kaikkia valtioita koskeva sopimusjärjestelmä tms. suojelun mekanismi puuttuu EU:n direktiivit ja Itämeristrategia ok, mutta Venäjä ei kuulu niiden piiriin

15 HELCOM:in keskittyminen numeroiden pyörittelyyn luonnontieteen ylikorostuminen politiikka-analyysien, sosioekonomisten arviointien ja jopa kustannustehokkuus laskelmien puuttuminen toimenpidesuositusten perustalta (!) varman monitorointitiedon puuttuminen vesittää toimenpideohjelman laskelmat!

16 Kingisepp, Venäjä 2012 Gdansk, Puola 2013

17

18 Toisaalta esim. Saaristomeren tilaan vaikuttaa eniten Lounais-Suomen maatalous

19 Niinpä... pistelähteiden kartoittamisen ja helppoihin kuormituskohteisiin puuttumisen tulisi olla ensisijaista suojelutoimenpiteiden alueellinen ja ajallinen eriyttäminen suunnitelmista ja ohjelmien/suositusten laatimisesta toimeenpanon tukemiseen

20 Lopuksi Itämeren kansainvälinen suojelupolitiikka on ollut (ja on edelleen) myös geopolitiikkaa, imagonrakennusta ja yleistä diplomatiaa (!!!) Kylmän sodan keskeinen näyttämö, Itä-Länsi jakolinja EU:n vaikutusvallan kasvu vs. Venäjän rooli Itämeren alueella, taistelu Itämeren herruudesta EU:n rooli kasvaa, Itäpuolen maiden EU-jäsenyys ja yhteiskuntakehitys johtavat tehokkaimpiin kansallisiin politiikkoihin (?)

21 Venäjän sitouttaminen kansainvälisen suojelupolitiikan prosesseihin on haaste, mutta HELCOM on Venäjällä arvostettu ja siksi sitä on syytä kehittää (vs. EU:n instrumentit) Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, mutta myös kotimaisesti on paljon tekemistä esim. ravinnekuormitusta syytä katsoa /capita tai /BKT, ei yksinomaan maakohtaisesti

22 KIITOS!!!