Ref. Ares(2017) /06/2017

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ref. Ares(2017) /06/2017"

Maija-Liisa Mäkelä
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PERMANENT REPRESENTATION OF FINLAND TO THE EUROPEAN UNION EUE Ref. Ares(2017) /06/2017 EUE Hakkarainen Veera(UM) European Commission DG Environment Director-General Daniel Calleja Crespo Rue de la Loi Brussels N ATTR; ШПТ DG ENV 0 1 JUIN 2017 <_2 Ref. ENV/C2/LMP/gm Ares(2016) Subject Suomen Ympäristöministeriön vastaus komissiolle meristrategiapuitedirektiivin mukaisen seurantaohjelman arvioinnista ja komission ohjeista Suomen pysyvä edustusto EU:ssa välittää kansliapäällikkö Pokan vastauksen ympäristöasioitten pääosaston pääjohtaja Daniel Callejalle. Ystävällisin tervei t-.. m. tiravi.; íivämj Jyri Ollila Erityisasiantuntijani^4^^ Enclosures Ympäristöministeriön vastaus cc Avenue de Cortenbergh 80 B-1000 Brussels Tel Fax

3 Ympäristöministeriö Miljöministeriet Ministry of the Environment Päiväys Datum Dnro Dnr Euroopan komissio Ympäristöasioiden pääosasto Pääjohtaja Daniel Calleja vifte Viite ENV/C2/LMR/gm Ares(2016) Hänvisning Ma Suomen vastaus komissiolle meristrategiapuitedirektiivin mukaisen seurantaohjelman arvioinnista ja inde komission ohjeista Arvoisa pääjohtaja, Suomi raportoi lokakuussa 2014 meristrategiapuitedirektiivin (2008/56/EY) 11 artiklan edellyttämän merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman. Suomen seurantaohjelma käsittää kaikkiaan 39 alaohjelmaa ja kattaa kaikki meristrategiadirektiivin hyvän tilan kuvaajat. Komissio on julkaissut arvioinnin jäsenmaiden seurantaohjelmista ja se lähetti päivätyssä kirjeessään yhteenvedon Suomen seurantaohjelmaa koskevista päätelmistä ja ohjeista. Yleisissä päätelmissä todetaan, että Suomen seurantaohjelma luo suurelta osin asianmukaiset puitteet, joiden avulla voidaan täyttää direktiivin 2008/56/EY vaatimukset ja arvioida edistymistä hyvän tilan saavuttamisessa. Komissio toteaa, että seurantaohjelmassa käsitellään riittävässä määrin kymmentä kolmestatoista hyvän tilan kuvaajaluokasta. Komissio pyytää ohjeissaan Suomea varmistamaan, että seurantaohjelma tarjoaa kaikilta osin asianmukaiset puitteet, joiden avulla voidaan kattaa kaikki seurantatarpeet ympäristön hyvän tilan saavuttamisen arvioimiseksi ja että Suomi toteuttaa suunnittelemansa toimenpiteet seurantaan liittyvien puutteiden korjaamiseksi. Suomi oli omassa seurantaohjelman raportointiin liittyneessä arviossaan todennut, että seurantaa liittyi edelleen joitain puutteita, jotka koskivat etenkin vieraslajien (kuvaaja 2), mutta myös rehevöitymisen (kuvaaja 5), hydrografisten muutosten (kuvaaja 7), meren roskaantumisen (kuvaaja 10) ja vedenalaisen melun (kuvaaja 11) seurantaa. Suomen vastaukset komission Suomelle antamiin ohjeisiin ovat seuraavat: Komission suositukset (kohdat a, b ja c): Suomen tulee jatkaa unionin muun lainsäädännön, erityisesti luontotyyppi- ja lintudirektiivien, vesipolitiikan puitedirektiivin ja haitallisia vieraslajeja koskevan asetuksen sekä kansainvälisten ja alueellisten sopimusten puitteissa täytäntöön pantujen seurantaohjelmien sisällyttämistä meristrategiadirektiivin seurantaohjelmiin, jatkaa alueellisen tason yhteisten seurantaohjelmien täytäntöönpanoa (esimerkiksi HELCOM) sekä jatkaa seurantamenetelmien vertailukelpoisuuden ja johdonmukaisuuden lisäämistä. Suomen vastine: Komission suosituksissa mainittu muun ympäristölainsäädännön puitteissa täytäntöön pantu seuranta on jo sisällytetty valtioneuvoston päätöksellä hyväksyttyyn merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan niiltä osin kuin se tuottaa merenhoidon kannalta olennaista tietoa. Esimerkiksi vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen rannikkovesien seuranta PL 35,00023 VALTIONEUVOSTO PB 3S, FI STATSRÅDET, FINLAND

4 2 on sisällytetty merenhoitosuunnitęlman seurantaan lähes sellaisenaan. Luonto-ja lintudirektiivien ja haitallisia vieraslajeja koskevan asetuksen mukainen seuranta on kytketty merenhoidon seurantaohjelmaan niiltä osin kuin se tukee merenhoitoa. Merenhoidon seurantaohjelman sisältö raportoitiin 11 artiklan mukaisesti EU:n komissiolle ja raportissa ilmoitettiin kuvaajakohtaisesti myös kytkennät muihin seurantaohjelmiin. HELCOMin Itämeren koordinoitu seurantajärjestelmä on rakennettu merenhoidon tarpeita vastaavaksi yhteen sovitetuksi kokonaisuudeksi. Suomen merenhoidon seurantaohjelma muodostaa osan HELCOMin järjestelmästä. Suomen merenhoidon seurantaohjelma ja HELCOMin seurantajärjestelmä huomioi myös IMO:n painolastivesisopimuksesta juontuvia vieraslajien seurannan tarpeita. Lisäksi YK.n Euroopan talouskomission kaukokulkeutumissopimuksen (UNECE CLRTAP) rajat ylittävien ilmansaasteiden seurantatietoja kootaan EMEP:stä (European Monitoring and Evaluation Programme) HELCOM-järjestelmän kautta osaksi merenhoidon tietoja niiltä osin kuin ilmansaasteet vaikuttavat Itämereen. HELCOMin seurannan näytteenotto-ohjeistuksen päivittäminen on käynnistetty. Suomi on pyytänyt, että HELCOM ottaisi komission arvioinnin ja sen Itämeren EU-jäsenvaltioille toimittamat ohjeet yhteiseen käsittelyyn niiltä osin kuin ne koskevat Itämeren alueen seurantayhteistyötä. Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma on voimassa asti, mihin mennessä ohjelma on määrä tarkistaa siten, että uudistetun ohjelman toteutus voisi alkaa Tarkistamisen yhteydessä seurantaohjelmaa voidaan tarvittaessa täsmentää ja päivittää. Komission suositus (kohta d): Suomen tulee ilmoittaa HELCOM-yleissopimuksen mukainen biologisen monimuotoisuuden seuranta meristrategiapuitedirektiivin mukaisessa kansallisessa seurantaohjelmassa. Suomen vastine: HELCOM-yleissopimuksen puitteissa tehtävä biologisen monimuotoisuuden seuranta on sovitettu vastaamaan myös merenhoidon tarpeisiin. Seurannan kuvaajakohtaiset yhteydet HELCOM-seurantaan raportoitiin EU:n komissiolle HELCOMin seurannan osuutta merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman biologisen monimuotoisuuden seurannassa voidaan tarvittaessa tarkentaa seurantaohjelman tarkistuksen yhteydessä Komission suositukset (kohdat e ja f): Suomen tulee tehostaa vieraslajien seurantaa siten, että se kattaa myös ekosysteemit ympäristön hyvän tilan määritelmän mukaisesti ja tehostaa kriittisten kohteiden ja saapumisreittien seurantaa esimerkiksi satamissa. Suomen vastine: Suomi on kehittänyt vieraslajien seurantaa uuden komission päätöksen (Komission päätös merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetuista eritelmistä ja standardoiduista menetelmistä sekä päätöksen 2010/477/EU kumoamisesta) mukaisesti. Suomi ratifioi 2016 kansainvälisen painolastiyleissopimuksen. Vieraslajeja koskevaa kartoitustietoa tuotetaan lisäksi vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU). Vieraslajien ympäristövaikutusten seuraaminen on jo mainittu Suomen raportoinnissa. Vieraslajien seurannan menetelmät on kehitetty HELCOM-yhteistyönä. Vuonna 2018 on suunniteltu toteutettavan vieraslajien kartoitus suomalaisissa satamissa. Se voi toimia ensimmäisenä askeleena kohti satamien seurannan kehittämistä. Komission suositukset (kohdat g ja h): Suomen tulee varmistaa makrofyytteihin ja kasviplanktoniin liittyvien rehevöitymistä kuvaavien parametrien yhteydessä, että Suomen toteuttama HEL COM-yleissopimuksen mukainen seuranta ilmoitetaan myös meristrategiadirektiivin mukaisessa kansallisessa seurantaohjelmassa.

5 3 Suomen vastine: HELCOM-yleissopimuksen puitteissa tehtävä rehevöitymisen osatekijöiden seuranta on sovitettu vastaamaan myös merenhoidon tarpeisiin. Merenhoidon seurantaohjelman raportoinnissa ilmoitettiin kuvaajakohtaisesti kytkennät myös muihin seurantaohjelmiin, kuten HELCOMin seurantajärjestelmään. Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman tarkistamisen yhteydessä seurantaohjelmaa voidaan tarvittaessa täsmentää ja päivittää HELCOMin osalta. Komission suositus (kohta i): Suomen tulee tehostaa seurantaohjelmaansa roskaantumisen ekosysteemeihin kohdistamien vaikutusten ympäristön hyvän tilan määritelmän mukaisesti ja tarvittaessa meren roskaantumisen merenpohjaan kohdistamien vaikutusten seuraamiseksi tavoitteidensa mukaisesti. Suomen vastine: Suomi toteuttaa säännöllistä meriroskien seurantaa ranta-alueillaan ja kokoaa tietoja myös meriveden roskaantumisesta. Seurantaa tullaan laajentamaan koskemaan myös merenpohjia. Seurannan suunnittelun tueksi toteutetaan parhaillaan selvityksiä ja tutkimuksia roskaantumisen laajuudesta ja eritoten mikromuoveista. Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman tarkistamisen yhteydessä seurantaohjelmaa voidaan täsmentää ja päivittää roskaantumisen seurannan osalta. Komission suositukset (kohdat j ja k): Suomen tulee varmistaa vedenalaisen melun seurannan tehostamisen täytäntöönpano ja että Suomen HELCOM-yleissopimuksen mukaisesti toteuttama seuranta ilmoitetaan myös sen meristrategiapuitedirektiivin kansallisessa seurantaohjelmassa. Suomen vastine: Suomen merialueen melunseurantaverkosto on jo toiminnassa ja seurantaa tehdään sekä jatkuvan että impulsiivisen melun osalta. HELCOMin yhteistä seurantaohjelmaa kehitettiin vuonna 2016 valmistuneessa hankkeessa. HELCOM-tutkimusyhteistyössä selvitetään lisäksi melun vuodenaika!svaihtelua ja ekologisia vaikutuksia. Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman tarkistamisen yhteydessä myös vedenalaisen melun seurantaohjelmaa voidaan tarvittaessa täsmentää. Kansliapäällikkö Шиии Hannele Pokka Y mpäristöneuvos Maria Laamanen

Samankaltaiset tiedostot

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Bryssel 2 3 JAN. 2017 ENV/C2/LMR/gm Ares(2016) Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Suomen pysyvä