TULI-ohjelman väliarviointi

TULI-ohjelman väliarviointi Jari Kuusisto, Soile Kotala, Riikka Kulmala, Anmari Viljamaa ja Sirpa Vinni Teknologiaohjelmaraportti 8/2004 Väliarviointiraportti

TULI-ohjelman väliarviointi Väliarviointiraportti Jari Kuusisto Soile Kotala Riikka Kulmala Anmari Viljamaa Sirpa Vinni Teknologiaohjelmaraportti 8/2004 Helsinki 2004

Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN 1239-1336 ISBN 952-457-153-6 Sivutaitto: DTPage Oy

Esipuhe Tekesin TULI-ohjelma käynnisti vuoden 2002 alussa uuden vaiheen tähän mennessä jo kymmenen vuotta jatkuneessa Tutkimuksesta liiketoimintaa -toiminnassa. TULI-toiminnan tavoitteena on edistää tutkimustulosten kaupallistamista yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Aikaisempien, erillisten TULI-projektien jälkeen ohjelmamuotoisella toiminnalla pyritään kattavampaan, tehokkaampaan ja samalla määrämuotoisempaan toimintaan tällä tärkeällä innovaatiojärjestelmän osa-alueella. Eräänä tärkeänä ohjelman tavoitteena on myös lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä, verkostoitumista ja parhaiden käytäntöjen jakamista. TULI-ohjelman koordinaattorina on toiminut Suomen Teknologiakeskusten Liitto Tekel ry. TULI-ohjelma on suunniteltu kestäväksi neljä vuotta (2002 2005). Ohjelman edettyä puoliväliinsä tuli ajankohtaiseksi suorittaa ohjelman väliarviointi. Sen tehtävänä oli tuottaa tietoa vaikuttavuudesta ja organisoinnista palvelemaan ohjelman toiminnan kehittämistä ja suuntaamista sen jälkimmäisellä puoliskolla. Väliarvioinnin tarkastelutasoiksi valittiin asiakkaiden kokema TULI:n lisäarvo, ohjelman organisointi ja toimintaprosessit sekä innovaatiojärjestelmän tasolla tapahtuva tarkastelu. Arviointityö käynnistettiin syyskuussa 2003 ja se valmistui kolmen kuukauden kuluttua joulukuun alussa. Arvioinnin tulokset otettiin huomioon ohjelman loppukauden suunnittelussa sekä joulukuussa 2003 toteutetussa, ohjelman loppukautta koskevassa alueellisten TULI-projektien tarjouskilpailussa. Väliarvioinnin tulokset antavat varsin myönteisen kuvan ohjelman toiminnasta. Ohjelma on saavuttanut keskeisiltä osin sille asetetut tavoitteet. Ohjelman palvelut luovat monella tavalla lisäarvoa asiakkailleen, tutkijoille ja tutkimusryhmille. Ohjelman organisointi ja toimintaprosessit ovat tarkoituksenmukaisia sekä kevyitä byrokratialtaan. Tärkeä tulos on myös projektissa mukana olevien tahojen välinen lisääntynyt yhteistyö. Ohjelman koordinointitoiminta sai myös hyvää palautetta arvioinnin yhteydessä. Arviointityö nosti esiin myös muutamia kehittämiskohteita kuten ohjelman näkyvyyden ja viestinnän parantamisen sekä kartoitusvaiheessa löytyvien tutkimuslähtöisten liikeideoiden kirjaamisen periaatteet. Edelleen arvioinnin yhteydessä nousi selkeästi esiin kysymys alkuvaiheen innovaatiopalveluiden kattavuudesta, erityisesti TULI-vaiheen jälkeen tulevien kehitysvaiheiden osalta. Tekes haluaa kiittää arvioinnin suorittajia Jari Kuusistoa, Soile Kotalaa, Riikka Kulmalaa, Anmari Viljamaata ja Sirpa Vinniä lyhyessä ajassa erinomaisesti suoritetusta arviointityöstä sekä korkeatasoisesta arviointiraportista. Samalla haluamme kiittää myös kaikkia arvioinnin toteutukseen panoksensa antaneita tahoja, tutkijoita, projektipäälliköitä, ohjausryhmien jäseniä, ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ohjelman johtoryhmän jäseniä. Helsingissä helmikuussa 2004 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

Tiivistelmä Tutkimuksesta Liiketoimintaan -ohjelma (TULI) on Tekesin rahoittama ja Tekelin hallinnoima ohjelma. Sen avulla etsitään tutkimuslähtöisiä ideoita ja innovaatioita, joilla on liiketoimintapotentiaalia, sekä pyritään lisäämään tietoisuutta kaupallistamismahdollisuuksista. TULI-toiminta haravoi esille mielenkiintoisia tutkimustuloksia ja rahoittaa soveliaille ideoille mm. uutuustutkimuksia ja markkinakartoituksia. Näihin kehitystoimenpiteisiin käytetään konsultteja ja muita asiantuntijoita. Ohjelman operatiivisen toteutuksen hoitavat teknologia- ja osaamiskeskukset Tekelin johdolla. TULItoiminta on käynnistynyt vuonna 1993. Vuonna 2002 yksittäiset alueelliset projektit yhdistettiin valtakunnalliseksi ohjelmaksi. Väliarvioinnissa tarkasteltiin toiminnan resurssointia ja koordinointia, toimijoiden välistä yhteistyötä, toiminnan vaikuttavuutta sekä ohjelman asemoitumista suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin. Lisäksi uuden ohjelmaperustaisen TULIn toimivuutta verrattiin hankeperustaiseen toimintaan. Arviointi toteutettiin syys-marraskuussa 2003 ja sen yhteydessä haastateltiin TULI-toimijoita, ulkopuolisia asiantuntijoita sekä TULI-ohjelmaan osallistuneita ja sen ulkopuolelle jääneitä tutkijoita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 88, minkä lisäksi hyödynnettiin aikaisempia arviointeja, TekelNYT-tietojärjestelmää, ohjelman asiakirjoja sekä muita tutkimuksia. TULI-toiminnan tulokset ovat kokonaisuudessaan varsin hyviä. TULI-rahoitus ja siihen liittyvät kehitystoimet muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää selkeän tarpeen. Sekä TULI-toimijat että hankkeisiin osallistuneet tutkijat ovat ohjelmaan tyytyväisiä. Hanketoiminnalla on suora vaikutus tutkijoiden ideoiden eteenpäin viemisessä. TULIohjelman kautta ideansa kaupallistamispotentiaalin ensiarviointiin osallistuneiden tutkijoiden todettiin myös hyötyneen ohjelmasta oppimismielessä hanketoimenpiteiden rahoituksesta riippumatta. Ohjelman tunnettuus koko tutkijakentässä on kuitenkin edelleenkin liian vähäistä, eikä hankeprosessi välttämättä anna tutkijalle riittäviä valmiuksia viedä ideaansa eteenpäin TULI-prosessin päätyttyä. Ohjelman lisäarvo näyttää olevan merkittävä sekä tutkimustulosten liiketoimintapotentiaalin tarkastelussa että kaupallistamistietoisuuden levittäjänä. Rahoitusinstrumenttina TULI-ohjelma saa kiitosta kattavuudestaan (100% rahoitus, valtakunnallisuus), joustavuudestaan (nopeus, byrokratian vähyys) ja paikallisuudestaan (alueellinen päätöksenteko). TULI-keskusten toimintamalleissa ja ohjelman käytännön toteutuksessa esiintyy kuitenkin huomattavia eroja. Toimijoiden välinen yhteistyö on ohjelmaperustaisen toimintamallin aikana lisääntynyt, mutta niin sisäistä kuin ulkoistakin yhteistyötä toivottiin edelleen lisää. Ohjelmaperustaisuus mahdollistaa toimivan yhteistyöverkoston, jota tulisi pystyä hyödyntämään täysimääräisesti. Verkoston sisäiselle osaamisen jakamiselle on löydettävä toimivat muodot ja kanavat. Rahoituspäätösprosessin nopeus ja tehokkuus on ohjelmaperustaisen mallin selkeä etu, samoin verkostojohtamisen ja raportoinnin työvälineenä käytettävä TekelNYT-järjestelmä, jonka potentiaalia ei myöskään vielä täysin hyödynnetä. TULI-toimintaa tarkasteltaessa heikkouksiksi todettiin arvioinnissa sisäisen tietojen ja kokemusten vaihdon puutteet, tunnettuuden hidas kehitys sekä aihiokirjauksen selkiytymättömät menettelyt. Lisätukea todettiin tarvittavan myös TULI-toimenpiteen jälkeen. TULI-ohjelmalla on tärkeä asema innovaatiojärjestelmässä. Suomessa panostetaan runsaasti resursseja tutkimukseen ja tuloksia on voitava tilaisuuden tullen myös kaupallistaa tehokkaasti. Inno-

vaatiojärjestelmän tasolla tärkeää ei ole vain toimijoiden kyvykkyys vaan myös toimijoiden väliset suhteet, sekä kyky hyödyntää niitä. Tässä suhteeessa TULI-toiminnan vaikutukset voivat vähitellen osaltaan parantaa yliopistotutkijoiden suhteita yrityselämään. TULI-tyyppisen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen tuleekin kiinnittää huomiota. Innovaatioiden elinkaaren varhaisen vaiheen instrumenteilla on vaativa tehtävä. Tutkimustulosten kaupallistamiseen voidaan vaikuttaa sekä ideoiden tarjontaan että kysyntään kohdistuvin toimenpitein. TULI-toiminta on esimerkki varsin hyvin toimivasta tarjontapuolen instrumentista. Sen tehokkuuteen vaikuttavat myös ympäröivän innovaatiojärjestelmän luomat menestymisen edellytykset. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvia innovaatioita tulisikin edistää hyödyntämällä koordinoidusti sekä tarjonta- että kysyntäpuolen instrumentteja. Kysymys on ajankohtainen juuri nyt, kun lainsäädännössä tapahtuvat muutokset heijastuvat yliopistojen omiin kaupallistamisaktiviteetteihin. TULI-toiminnan haasteellisena tehtävänä on tunnistaa ja saattaa ohjelman piiriin mahdollisimman suuri määrä tutkimuslähtöisiä innovaatioaihioita. Mitä suurempi määrä aihioita saadaan mukaan prosessiin, sitä todennäköisemmin niistä onnistutaan seulomaan ulos myös menestyviä hankkeita. Asiantuntijaresurssien hyödyntäminen keskitetysti voi ainakin periaatteessa parantaa hanketyöskentelyn vaikuttavuutta konsultoinnin paremman laadun ja saatavuuden kautta.

Summary TULI-programme is financed by Tekes (National Technology Agency of Finland) and administered by Tekel (Finnish Science Park Association). The programme has two key objectives: it seeks out research based ideas & potential innovations with business potential, and promotes the awareness of commercialization possibilities within research community. TULI scans for potentially interesting research results and provides funds that can be used for novelty inquiries and market analysis, as a first step in testing such promising ideas. These activities are generally outsourced to consultants or other experts. The programme is operated by technology and science parks lead by Tekel. TULI programme was initially launched in 1993. By 2002 it was re-organised, and separate regional projects were combined into a national programme. This intermediate evaluation focused on resource allocation and coordination of the activities, cooperation between the partners, effectiveness of the activities, and the positioning of the programme in relation to other commercialization activities. A comparison of the new programme-based TULI with the earlier project-based mode, was also part of the evaluation. The evaluation was carried out during Sept Nov 2003. The evaluators interviewed TULI-partners, external experts and researchers who had either participated or been considered for participation in the programme. In addition to the material from 88 interviews, the evaluation utilized earlier evaluations, the TekelNYT data base, progamme documents and related research results. Overall the programme seems to function well within its mandate. TULI funding combined with consulting activities is an important instrument and it fulfils an existing need within research community. TULI partners as well as participating researchers are fairly satisfied with the programme. Programme inputs appear to work as planned, it promotes the development of research based ideas towards innovations. The researchers whose ideas were scrutinized perceived this initial TULI screening as a useful learning situation as such. These benefits appeared to materialise even if further consultations were not funded. However, the programme is still not very well known within the research community. In addition, TULI activities are not always sufficient to secure further commercialization efforts. There are a number of projects which seem to stay dormant once the TULI programme is over. This can happen even if the project has developed well during the TULI-process. In the light of allocated resources, the added value of TULI activities appears to be fairly good. Both identification of research based ideas with business potential, and awareness building of commercialization possibilities appear to achieve results. As a funding instrument, the programme was considered flexible (quick, non-bureaucratic), sufficiently localized (regional decision making), and it has a nationwide coverage. The high degree of localization has given rise to considerable differences in operational activities and decision making models. Cooperation between the various partners in TULI has increased due to the new programme based system, but more cooperation, internal and external, were still invited. The programme based system facilitates the functional cooperation, but clearly the partners could still make more use of the existing network. Sharing of the know-how and good practices within the network are still developing and need further attention. The swift funding decisions are a clear benefit of the programme based system, as well as the network administration and reporting database TekelNYT. However, the data base is not yet utilized to its full extent.

On the national innovation system level TULI is an important instrument because it is one of the few measures aimed at very early stage of the innovation process. As the first commercialization step for research derived ideas, it has an important role in promoting the utilization of Finnish basic research. TULI is a good example of an instrument targeting only supply side of reseach based ideas. The full strenght of the instrument relies on the support that the surrounding environment offers. In this respect, TULI would most likely yield better results, if it were coordinated more closely with the demand side measures. Some areas need further development. The effective exchange of knowledge and experience within the TULI operator network is a key to improved results. In addition, the awareness of TULI activities within the key target audience needs to be developed further. The registration procedures ought to be clarified, and a clear set of criteria for TULI participation ought to be published. A gap in the golden chain of innovation support was also identified; many projects could benefit from post-tuli activities but the system does not offer clear sign posting for TULI-graduates.

Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Johdanto...1 1.1 Väliarvioinnin tavoitteet...1 1.2 Raportin rakenne....2 1.3 Käsitteet...2 2 TULI-toiminta....3 2.1 Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet...3 2.2 Toiminnan kuvaus...4 3 Arviointimenetelmät ja aineisto...6 3.1 Analyysin avainteemat...6 3.2 Tutkimusaineisto ja aineiston keruu....6 3.3 Analysointimenetelmät...7 3.4 Casetutkimukset...8 4 TULI-toiminnan vaikuttavuus: kenttätaso.... 9 4.1 Johdanto...9 4.2 Toiminnan markkinointi ja ideoiden haravointi...9 4.3 Ideoiden ensiarviointi...11 4.4 TULI-hankkeet....13 4.5 TULI-rahoituksen ulkopuolelle jääneet ideat....15 4.6 Yhteenveto ja johtopäätökset...18 5 Tapauskohtaiset arvioinnit...20 5.1 Case A...20 5.2 Case B...21 5.3 Yhteenveto ja johtopäätökset...22 6 Toiminnan organisointi ja yhteistyömuodot...23 6.1 Johdanto...23 6.2 TULI-keskukset ja partnerit...23 6.2.1 TULI-keskuksen toimintamallin kuvaus...23 6.2.2 Toiminnan volyymi...23 6.3 Toiminnan organisointi...26 6.3.1 Ohjelmaperustainen TULI....27 6.3.2 TekelNYT...30 6.4 Toimijoiden välinen yhteistyö...30 6.5 Yhteenveto ja johtopäätökset...32

7 Systeemitason analyysi...33 7.1 Johdanto...33 7.2 TULI-ohjelman tunnettuus...33 7.2.1 Johtoryhmän näkemykset...33 7.2.2 Ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset...34 7.3 TULI-toiminnan tavoitteet ja organisointi...34 7.3.1 Ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset TULI-toiminnan tavoitteista...34 7.3.2 TULI-toiminnan organisointi ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset...35 7.3.3 Kansainvälisten hyvien käytäntöjen soveltamismahdollisuudet...36 7.4 TULI-toiminnan asema Suomen innovaatiojärjestelmässä...36 8 Yhteenveto ja johtopäätökset...39 8.1 TULI-toiminnan vaikuttavuus...39 8.2 TULIn hallinnointi ja koordinointi...40 8.3 TULI innovaatiojärjestelmässä....41 8.4 Suositukset...42 Lähteet...44 Liitteet Haastattelut...45 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....64

1 Johdanto Kansainvälinen kilpailu, teknologioiden kehittyminen ja globalisoituminen ovat entisestään korostaneet osaamisen merkitystä kansantalouden kilpailukyvylle. Suomi onkin tehnyt varsin mittavia panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan myös julkisen vallan toimesta. Jotta nämä panostukset kanavoituisivat mahdollisimman tehokkaasti myös taloudelliseksi kasvuksi, tulee tutkimustulosten kaupallistamisen toimia tehokkaasti (Valtion tiede- ja teknologianeuvosto, 2003). Tässä yhteydessä yrittäjyys ja pk-yritykset on tunnistettu keskeisiksi taloudellisen kasvun kulmakiviksi. Koska tutkimustulosten kaupallistamiseen ja hyödyntämiseen tähtäävät toimet ovat hyvin keskeisessä asemassa, tulee niiden toimivuuteen ja jatkuvaan kehittämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Tekesin tutkimuksesta liiketoimintaan (TULI) instrumentti pyrkii edistämään yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten piirissä tiede-/tutkimuslähtöisten innovaatioiden syntymistä 1. Yleisellä tasolla TULI-toiminta pyrkii tuomaan tutkimusyhteisössä esille tutkimustulosten kaupallistamisen tärkeyttä. Tavoitteena on vahvistaa tutkijoiden keskuudessa myönteisiä asenteita tutkimustulosten kaupallistamista kohtaan. TULI tarjoaa tutkijoille myös rahoitusta liiketoimintaideoiden kartoittamiseen ja idean kaupallistamispotentiaalin arvioimiseen. Näin pyritään edistämään ja nopeuttamaan tutkimustulosten edelleen kehittämistä ja kaupallistamisprosessia. Palvelu on tarkoitettu julkisesti rahoitetuille tutkimusprojekteille, tutkimusryhmille ja tutkijoille. TULIinstrumentti on asemoitu siten että se pyrkii edistämään liikeideoiden kehittymistä aivan elinkaaren alkuvaiheissa. Ohjelman tavoitteena onkin identifioida tutkimustuloksia, joista voisi syntyä potentiaalisia yrityksiä/liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa neuvontaa, ideoiden analysointia yhteistyössä tutkijan kanssa sekä sopivan kaupallistamisreitin hakua. TULI-toiminta on ollut käynnissä vuodesta 1993. Toimintaa on arvioitu aikaisemmin kahdesti, vuosina 1995 ja 1999. Tämä väliarviointi on toteutettu syksyn 2003 kuluessa ja sen tarkoituksena on arvioida vuonna 2002 aloitettua ohjelmamuotoista TULI-toimintaa, tuottaa uutta tietoa sen vaikuttavuudesta ja tuoda esille eri näkökulmia toiminnan organisoinnin ja toteutuksen kehittämiseksi. Väliarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä TULI-toimintaa eteenpäin ja niiden perusteella voidaan tarpeen mukaan suunnata uudelleen ja määrittää toiminnalle asetettuja tavoitteita. 1.1 Väliarvioinnin tavoitteet Arvioinnin päätavoitteena on tuottaa palautetietoa TULI-toiminnasta, sen tuotoksista ja tuloksista toiminnan edelleen kehittämisen tueksi. Arvioinnissa keskitytään TULI-toiminnan kannalta keskeisiin seikkoihin, mukaan lukien sen merkittävyys tutkimustulosten kaupallistamisessa, sekä sen sisäinen että ulkoinen tehokkuus. Arvioinnissa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: Miten TULI-toiminta on edistänyt tutkimuslähtöisten liikeideoiden kaupallistumista? Miten ohjelman resursointi, koordinointi ja toteutus on järjestetty? Miten yhteistyö toimii eri toimijoiden välillä? Miten TULI-toiminta sijoittuu suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin? 1 Mm. tiede- ja teknologialähtöisten innovaatioiden välillä on tärkeitä eroja liittyen sekä innovaation kehittämiseen johtaneisiin herätteisiin, että innovaation kehittämistyöhön osallistuneisiin yhteistyökumppaneihin. Eri tyyppisten innovaatioiden erot tulisi huomioida niihin kohdistetuissa julkisen vallan toimenpiteissä ja instrumenteissa. Innovaatiot voidaan jakaa esim. seuraavasti: teknologialähtöiset, tiedelähtöiset, kustannuslähtöiset, asiakassuuntautuneet, geneeriset ja sääntelyyn perustuvat innovaatiot (Sitra, 2002) 1

TULI-toiminnan tarkastelussa pyritään arvioimaan, miten hyvin TULI-ohjelma on edistänyt tutkimustulosten kaupallistumista ja tutkimuslähtöisten liikeideoiden jalostamista. Lisäksi arvioidaan ohjelman merkitystä oppimisprosessina tutkijan kannalta. Ohjelman resursointia, koordinointia ja toteutusta tarkastellaan ohjelman toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista käsin, sekä arvioidaan miten hyvin uusi ohjelmaperustainen TULI toimii verrattuna aikaisempaan hankeperustaiseen organisointitapaan. Kolmanneksi tarkastellaan TULI-toiminnassa mukana olevien toimijoiden roolia sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön toimivuutta. Lopuksi luodaan katsaus TULItoimintaan osana Suomen innovaatiojärjestelmää ja suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin. 1.2 Raportin rakenne Väliarviointiraportti jakaantuu viiteen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään arvioinnin tausta, tavoitteet ja tarkoitus ja määritellään arvioinnissa käytettävät keskeiset käsitteet. Lisäksi kuvataan lyhyesti TULI-toiminta ja sen organisointi prosessikaavion avulla sekä esitellään arvioinnin metodologinen lähestymistapa ja otos. Raportin toisessa osassa tarkastellaan toiminnan vaikuttavuutta ja sen seurauksena saavutettuja liiketoiminnallisia tuloksia. Toisen osan lopussa kuvataan TULI-toimintaa kahden käytännön caseyritysesimerkin avulla. Kolmannessa osassa arvioidaan toiminnan organisointia ja yhteistyön toimivuutta eri TULItoimijoiden välillä. Neljännessä osassa tarkastellaan TULI-toimintaa osana suomalaista innovaatiojärjestelmää. Lopuksi esitetään väliarvioinnin yhteenveto ja johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset TULIn edelleen kehittämistä varten. 1.3 Käsitteet TULI-toimintaan liittyy useita eri toimijoita, joista tässä raportissa käytetään seuraavia nimityksiä: TULI-keskus: Paikallinen teknologiakeskus tai teknologiansiirtoyritys, joka on vastuussa paikkakuntansa TULI-toiminnasta. TULI-projektipäällikkö: TULI-keskuksen alueellisen TULI-toiminnan koordinoinnista vastaava henkilö. TULI-partneri: TULI-keskuksen yhteistyökumppani, joka toimii paikallisesti. TULI-yhteyshenkilö: Tutkimusta harjoittavassa organisaatiossa toimiva o.t.o. yhteyshenkilö, joka välittää tietoa ohjelmasta tutkijoille ja tuo aihioita ohjelmaan (esim. innovaatioasiamies) TULI-projektiryhmä: TULI-keskuksen edustajista ja muiden sidosryhmien jäsenistä koostuva ryhmä, jossa keskustellaan ja/tai päätetään hankkeistettavista aihioista. TULI-ohjausryhmä: Alueellista TULI-toimintaa ohjaava ryhmä, jossa päätetään hankkeistettavista aihioista. TULI-johtoryhmä: Valtakunnallisesti TULItoimintaa ohjaava ryhmä. TULI-aihiolla tarkoitetaan tässä raportissa tutkimuslaitoksesta, yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta tunnistettua ja aihioksi kirjattua tutkimustulosta. TULI-hankkeella tarkoitetaan arvioinnin jälkeen jatkojalostukseen päässyttä tutkimustulosta. 2

2 TULI-toiminta TULI on Tekesin valtakunnallinen ohjelma, joka tukee uusia tutkimuslähtöisiä ideoita niiden kaupallistamisessa ja näin pyrkii edistämään uusien yritysten ja liiketoimintojen syntyä. Vuodesta 2002 TULI-toimintaa on toteutettu ohjelmatyyppisenä. Paikalliset teknologia- ja osaamiskeskukset (TULI-keskukset ja -partnerit) ovat uudessa mallissa ottaneet suuremman roolin TULI-palvelujen tarjoajina ja toiminnan toteuttajina. TULIohjelmaa koordinoi Suomen Teknologiakeskusten liitto, Tekel ry. Vuonna 2003 TULI-rahoitus on 2,3 miljoonaa euroa. Rahoituksesta on noin 40 % varattu innovaatiopotentiaalin aktivointiin ja seulontaan ja noin 60 % TULI-hankkeiden toteuttamiseen. TULI-keskusten volyymit (Käytetty ) Pirkanmaan TULI Lounais- Suomen TULI Länsi-Suomen TULI Pohjois- Suomen TULI Keski-Suomen TULI Itä-Suomen TULI Helsinki TULI Kuva 1. TULI-keskusten volyymit. Tilanne TekelNYTissä 24.11.2003 InnoTULI Kuvassa 1 esitetään TULI-keskusten osuudet käytetystä euromäärästä. Osuudet on laskettu vuoden 2002 alusta, eli ohjelmamuotoisen TULI-toiminnan tähänastiselta ajalta. InnoTULIn käyttämä euromäärä on suurin (30 % TULI-keskusten yhteenlasketusta käytetystä euromäärästä) muiden TULIkeskusten käyttämään euromäärään verrattuna. Järjestyksessä seuraavana on HelsinkiTULI (17,5 %), Lounais-Suomen TULI (13,6 %) ja Pirkanmaan TULI (11,1 %). Kaaviosta nähdään, että toiminnan volyymit vaihtelevat suuresti. Pääkaupunkiseudun (HelsinkiTULI ja InnoTULI) osuus on hieman vajaa puolet toiminnan volyymista. 2.1 Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet TULI-ohjelma on tarkoitettu tutkijoiden tutkimuslähtöisten liiketoimintaideoiden kartoittamiseen, arviointiin ja kehittämiseen (Tekes, 2003). Vuonna 2002 TULI-ohjelmassa tunnistettiin 438 tutkimuslähtöistä liikeideaa, joista 148 eteni hankevaiheeseen. Vuonna 2003 ohjelman tavoitteena on tunnistaa koko ohjelmassa 540 aihiota eli tutkimuslähtöistä ideaa. Näistä on tavoitteena jatkokehittää yhteensä 160 hanketta. Jälkimmäisten kohdalla tavoite on jo ylittynyt, tähän mennessä on jatkokehitetty 215 hanketta. Aihioiden osalta ollaan myös kohtuullisen lähellä tavoitetasoa; niitä on tunnistettu tähän mennessä 480 kpl. (TekelNYT; 26.11. 2003). TULI-toiminta tähtää siihen, että perustetaan uusi yritys, tai että tutkimustulos hyödynnetään osana jo toimivan yrityksen liiketoimintaa esimerkiksi lisensointimenettelyn kautta. Tutkimustuloksen omistaja ei luovu missään vaiheessa tutkimustulokseen liittyvistä oikeuksistaan. Rahoituksen suuruus yhdessä hankkeessa on enintään 10 000 euroa ja se tulee käyttää asiantuntijapalvelujen ostamiseen. Rahoituksella hankitut asiantuntijapalvelut ovat tyypillisesti alustavia markkinakartoituksia ja kilpailija-analyysejä, tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyviä selvityksiä tai alustavien liiketoimintasuunnitelmien laatimista. 3

2.2 Toiminnan kuvaus TULI-toimintaa toteuttaa kahdeksan alueellista TULI-keskusta partnereineen. Partnereita toimii yhteensä kahdellatoista eri paikkakunnalla ja ne ovat pääasiassa paikallisia teknologia- tai osaamiskeskuksia. Alueellinen toimintavastuu on TULIkeskuksilla. Toiminta voidaan jakaa aktivointi ja jalostusvaiheeseen. Aktivointivaiheeseen kuuluu TULIn markkinointi, ideoiden haravointi ja kartoitus sekä ideoiden ensiarviointi. Jalostusvaiheessa kaupallistamispotentiaalia sisältäviin tutkimustuloksiin kohdistetaan kehittämistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää tutkimustulosten kaupallistumista. Ideoiden haravointi Keskustelu innovaatio asiamiehen/tuli toimijan kanssa Idean ensiarviointi Yliopisto/amk/tutkimuslaitos TULI-idea TULI-keskus/TULI-partneri TULIn aktiivinen markkinointi Ei sovi TULI-hankkeeksi tässä vaiheessa Aihio TULI-hakemus Sopii TULI hankkeeksi Hanke-esitys Projektiryhmä Tekee rahoituspäätöksen Negatiivinen päätös Ohjausryhmä TULI-hanke Hyväksyy/tekee rahoituspäätöksen Positiivinen päätös Hankkeen seuranta Tekel Koordinoi TULI-toiminnan Tekesin asettama johtoryhmä TEKES Kuva 2. TULI-toiminta. 4

TULI-toiminta prosessina on vaikea kuvattava. TULI-keskusten ja partnerien toimintaympäristöjen alueellinen erilaisuus ja erot toimintatavoissa aiheuttavat sen, että ideoiden haravointi ja arviointi tapahtuvat eri keskuksissa/partnereissa eri tavoilla. Kuvan 2 prosessikaaviossa pyritään kuvaamaan TULI-toimintaa ja mukana olevia toimijoita mahdollisimman kattavasti. TULI-keskusten ja -partnerien tehtävänä on aktiivisesti markkinoida TULIa alueensa yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin sekä haravoida ja kartoittaa niistä potentiaalisia TULI-ideoita. Tutkimusideoiden haravointia voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on lähestyä tutkijoita markkinoinnin keinoin esim. perinteisillä ilmoituksilla lehdissä, suoramarkkinointikirjeillä, seminaareissa, yhteistyöverkostoja luomalla tai esitteitä jakamalla. Toisessa tavassa TULI-toiminnasta vastaavat henkilöt lähestyvät tutkijoita ideoita haravoimalla. Toimintamalleja tähän ovat esim. räätälöidyt workshopit, miniseminaarit, TULI-toiminnan esittelyt pienryhmissä yliopistoittain, yhteyshenkilöverkoston aktivointi ja tutkimustulosten aktiivinen seuranta. Tutkijat voivat myös oma-aloitteisesti esittää ideoitaan. Haravointi ja TULIn tunnettuuden lisääminen ovat yleensä tärkeimmät keinot aktivoida tutkijoita ja saada heitä TULIn piiriin. Pyrkimyksenä tulisi olla, että mahdollisimman moni tutkija oma-aloitteisesti lähestyisi TULI-toimijoita ideoillaan. Idean ensiarviointivaiheessa kartoitetaan tutkimustuloksen nykytila, liiketoimintapotentiaali ja tutkimustuloksen sopivuus TULI-hankkeeksi. Tutkimustulokset, joiden katsotaan arviointivaiheessa olevan sopimattomia TULI-hankkeiksi, jäävät aihioiksi. Aihioiden nykytilanteen ja luonteen mukaan niille suositellaan muita toimenpiteitä, esimerkiksi niiden voidaan katsoa olevan liian aikaisessa vaiheessa TULI-hankkeeksi ja ne jätetään kypsymään tai niille suositellaan muita kaupallistamistukitoimia tai reittejä. Ensiarviointivaiheen toimintatavat eri TULI-keskusalueilla vaihtelevat suuresti, johtuen alueellisista eroista ja resurssiperustasta. TULI-hankkeeksi soveltuvaksi arvioidusta ideasta TULI-toimija valmistelee hanke-esityksen ja esittelee sen projektiryhmälle tai ohjausryhmälle. Rahoituspäätös tehdään joko projektiryhmässä, jonka rahoituspäätöksen ohjausryhmä hyväksyy, tai suoraan ohjausryhmässä. Positiivisen rahoituspäätöksen saaneet ideat pääsevät jatkojalostukseen TULI-hankkeina, negatiivisen päätöksen saaneet ideat jäävät aihioksi ja niille pyritään suosittelemaan muita toimenpiteitä. Hankkeiden ja aihioiden kirjaamistoimenpiteissä esiintyy suuria eroja eri TULI-keskusten välillä. Kesästä 2003 alkaen hankkeiden etenemistä seurataan jälkikäteen ½, 1 ja 2 vuoden välein. Seuranta tapahtuu Tekelin kehittämän verkostojohtamisen ja raportoinnin työkalun, TekelNYT-ohjelman, avulla. Tekel ry. kantaa vastuun TULI-toiminnan koordinoinnista. Paikalliset teknologia- ja osaamiskeskukset toimivat operatiivisen tason toteuttajina koko Suomen alueella. Tekesin asettama johtoryhmä seuraa ohjelman toteuttamista. Johtoryhmä suuntaa ohjelman painotuksia ja tekee kehittämisehdotuksia. Johtoryhmän kautta TULI-toimintaan tuodaan näkemyksiä eri osaamisalueilta. 5

3 Arviointimenetelmät ja aineisto 3.1 Analyysin avainteemat Arvioinnin suunnittelussa on korostettu sen hyödynnettävyyttä päätöksenteon tukena, tulosten tarkkuutta ja luotettavuutta. Arviointiin sisällytetään useita eri näkökulmia ja menetelmiä. Tarkastelun piiriin on otettu 1) TULI-toiminnan avainhenkilöiden näkemykset, 2) TULI-keskusten ja -partnerien edustajien näkemykset, 3) TULI-hankkeiden ja TULI-aihioiden edustajien näkemykset ja 4) ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset. Aineiston analyysissä keskitytään kolmeen avainteemaan, jotka ovat: 1. Toiminnan vaikuttavuus 2. Toiminnan hallinnointi ja koordinointi 3. Systeemitason analyysi. Toiminnan vaikuttavuuden tarkastelussa TULItoimintaa lähestytään kenttätasolla, jolloin tarkastelu kohdistuu käytännön toimintaan TULI-keskuksissa. Analyysissä keskitytään hankkeiden ja aihioiden edustajien sekä TULI-keskusten ja TULIpartnerien edustajien näkemyksiin toiminnan tehokkuudesta, vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi arvioidaan hanketoimenpiteiden koettua vaikuttavuutta ja asiantuntijayhteistyön toimivuutta. Analyysissä on pyritty myös arvioimaan tutkimustulosten ja keksintöjen eteenpäinmenoa TULI-ohjelman tuella. Analyysissä kiinnitetään huomiota tarkasteltujen hankkeiden ja aihioiden nykytilan arvioimiselle. Analyysin perusteella voidaan arvioida, mitä lisäarvoa TULI-toiminta on tuonut hankkeiden teknologiansiirtoon ja kaupallistamiseen. Lisäksi arvioidaan TULIn merkitystä oppimisprosessina tutkijan kannalta. Toiminnan hallinnoinnin ja koordinoinnin arvioinnissa pyritään vertaamaan tavoitteita ja toimintamalleja eri TULI-keskusten ja niiden partnerien välillä ja tarkastelemaan, miten hankkeiden identifiointi ja ensiarviointi tapahtuvat. Lisäksi tarkastellaan rahoituspäätösprosessia ja hankkeiden yhteydessä toteutettavia toimenpiteitä. Arvioinnissa kartoitetaan myös toimijoiden mielipiteitä nykyisen ohjelmaperustaisen toimintamallin soveltuvuudesta. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyön toimivuuteen TULI-keskusten, partnerien, ohjaus- ja projektiryhmien sekä Tekelin ja Tekesin välillä. Systeemitason analyysissä tarkastellaan, miten TULI-toiminta sijoittuu Suomen innovaatiojärjestelmässä ja mikä on sen rooli suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin. Erityisesti kiinnitetään huomiota mahdollisiin päällekkäisyyksiin tai aukkoihin eri toimintamuotojen välillä. 3.2 Tutkimusaineisto ja aineiston keruu TULI-toiminnan arvioinnissa käytettävä aineisto koostuu 1) kirjallisesta materiaalista ja 2) henkilökohtaisin ja puhelinhaastatteluin kerätystä aineistosta. Kirjallinen materiaali kerättiin olemassa olevista dokumenteista ja tutkimuksista sekä TULItoimintaan liittyvistä asiakirjoista ja Internetsivustoilta. Haastateltavat hankkeet ja aihiot poimittiin Tekel- NYT-tietokannasta ositetulla otannalla, käyttäen eri TULI-keskusten volyymiin pohjautuvaa suhteellista kiintiöintiä. Ositteiden sisällä poiminta suoritettiin systemaattista satunnaisotantaa käyttäen. Tällä menettelyllä varmistettiin, että koko Suomen TULI-toiminta tuli edustetuksi tasaisen kattavasti. Otoksen perusjoukkona oli kaikki vuonna 2002 kirjatut aihiot ja sinä vuonna päättyneet hankkeet. 6

Taulukko 1. Haastattelut. Haastateltava ryhmä Suunnitellut haastattelut Toteutetut haastattelut Tekesin asettama johtoryhmä 8 8 Ohjausryhmien edustajat 8 8 TULI-keskusten edustajat (projektipäälliköt) 8 8 Asiantuntijat 6 6 TULI-keskusten partnerien edustajat 12 12 TULI-rahoitettujen hankkeiden tutkijat 30 26 Rahoituksen ulkopuolelle jääneet tutkijat 30 20 Yhteensä 102 88 Ohjausryhmien ja TULI-keskusten edustajien haastattelut suoritettiin henkilökohtaisina haastatteluina. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen jouduttiin johtoryhmähaastattelut toteuttamaan puhelinhaastatteluina aikataulullisista syistä. Hanke- ja etenkin aihiotutkijoiden haastattelujen toteuttamista vaikeuttivat merkittävästi yhteystietojen saannin ongelmat. Sekä henkilökohtaisissa että puhelinhaastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua kysymyslomaketta. Kysymyslomakkeet rakennettiin yhteistyössä Tekesin ja Tekelin edustajien kanssa. Siten pyrittiin varmistamaan, että kaikki avainteemat tulivat huomioiduksi. Jokaiselle haastateltavalle ryhmälle rakennettiin oma kysymyslomake, jossa oli kyseiselle ryhmälle räätälöityjä kysymyksiä sekä yleisiä, jokaiselle ryhmälle esitettäviä yhteisiä kysymyksiä. Kysymyslomakkeet on sisällytetty tähän raporttiin (Liitteet 1-7). Haastatteluissa keskityttiin viiteen TULI-toiminnan kannalta keskeiseen teemaan: Markkinointi ja ideoiden haravointi Ideoiden kartoitus ja ensiarviointi TULI-hankkeet ja toimijoiden välinen yhteistyö Liiketoiminnalliset tulokset TULI-toiminnan seurauksena Haastatellun omat näkemykset TULI-toiminnasta. 3.3 Analysointimenetelmät Analyysivaiheessa haastatteluista saatu informaatio koottiin haastatteluryhmittäin yhteenvedoiksi, minkä jälkeen tarkasteltiin kvalitatiivisin menetelmin teemoittain ja alateemoittain eri ryhmien näkemyksiä moniulotteisen käsityksen muodostamiseksi. Muiden tietolähteiden (esim. Internet) kautta hankittu informaatio on suhteutettu haastatteluista saatuun aineistoon niin ikään teemojen mukaisesti. Lisäksi on kiinnitetty erityistä huomiota ryhmien välisiin ja sisäisiin tieto- ja näkemyskontrasteihin. Haastattelutulosten kvantitatiivista analyysia, esimerkiksi taulukoimalla, on pyritty tietoisesti välttämään projektipäälliköiden, partnerien edustajien sekä ohjaus- ja johtoryhmän jäsenten haastatteluista saatujen aineistojen suhteen. Käsiteltävän aineiston pienuuteen nähden kvantitatiivinen analyysi omaisi joka tapauksessa vain vähän todistusvoimaa. Lisäksi edellä lueteltujen ryhmien kohdalla kunkin haastattelun suhteellinen painoarvo vääristyisi, koska TULI-keskusten volyymeissä on suuria eroja (ks. kuva 1). Aikaisempia arviointeja käytetään haastattelujen ohella hyväksi arvioitaessa toiminnan nykyisen organisointitavan toimivuutta suhteessa aikaisempaan organisointitapaan. Lisäksi ulkomailla, eri- 7

tyisesti Pohjoismaissa, tehtyjä tutkimuksia hyödynnetään asiantuntijahaastattelujen ohella arvioitaessa TULI-toiminnan roolia ja sen sijoittumista Suomen innovaatiojärjestelmään. 3.4 Casetutkimukset Kirjallisen materiaalin ja haastattelujen perusteella on rakennettu kaksi TULI-hankevaiheen läpikäynyttä menestyksekkääseen liiketoimintaan johtanutta yritysesimerkkiä. Yritysesimerkkien tarkoituksena on ollut kuvata mahdollisimman tarkasti kahden yrityksen TULI-prosessi. Esimerkkitapauksia on pyritty arvioimaan kontekstisidonnaisesti, huomioiden yritysten nykytilanteen sekä tarkasteltavien ideoiden tilanteen niiden tullessa TULI-ohjelmaan. Tavoitteena on ollut tunnistaa tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet menestyksekkään liiketoiminnan syntymiseen TULI-toiminnan näkökulmasta. Esimerkkitapaukset on valittu yhteistyössä TULIprojektipäälliköiden kanssa. Tapausten valinnan kriteerinä on pidetty niiden kiinnostavuutta, ainutkertaisuutta ja onnistuneisuutta TULI-toiminnan tavoiteasetannan kannalta. Casetutkimuksissa käytettävä aineisto on perustunut tutkijan sekä TULI-projektipäällikön kanssa käytyihin keskusteluihin. 8

4 TULI-toiminnan vaikuttavuus: kenttätaso 4.1 Johdanto Tässä luvussa tarkastellaan TULI-toiminnan vaikuttavuutta ns. kenttätasolla eli TULI-toiminnan ja sen kohderyhmien rajapinnassa. TULIn perimmäisenä tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja edistää uutta tutkimuslähtöistä liiketoimintaa. TULI-ohjelmalla on kaksi päätehtävää. Ensinnäkin ohjelmassa on varattu resursseja yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien innovaatio- ja liiketoimintapotentiaalin seulomiseen, aktivoimiseen ja tunnistamiseen. Toiseksi, resursseja on varattu innovaatioiden kehittämiseen. TULI-toimenpiteenä voidaan ostaa ulkopuolisia konsultti- tai muita asiantuntijapalveluita tutkimustulosten arviointi- ja kehittämistyöhön. TULItoimenpiteet on tarkoitettu nimenomaan uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan syntymisen edistämiseen. Muut kuin tutkimuslähtöiset hankkeet TULI pyrkii tunnistamaan ja ohjaamaan muiden instrumenttien piiriin. 2 TULI-toiminnan tärkeänä lisätehtävänä korostetaan usein myös kaupallistamisajattelun levittämistä tutkijakenttään. Tavoitteena on, että tutkimustuloksen valmistuttua tai jo idean tutkimus- ja kehitysvaiheessa tutkijat miettisivät myös tulostensa kaupallistamismahdollisuuksia. Seuraavissa kappaleissa käsitellään aluksi TULItoiminnan markkinointia ja tutkimuslähtöisten ideoiden haravointia. Kappaleessa 4.3 tarkastellaan identifioitujen tutkimustulosten ensiarviointia ja rahoituspäätösprosessia. Käsiteltävät teemat ovat ensiarvioinnin painotukset ja työkalut, toimivuus, tutkijan oppiminen sekä ensiarvioinnin kehittäminen. Kappale 4.4 keskittyy TULI-rahoitusta saaneiden tutkijoiden kokemuksiin sekä hankkeista syntyneisiin tuloksiin. Kappaleessa 4.5 tarkastellaan tuloksia rahoituksen ulkopuolelle jääneiden tutkijoiden ja heidän tutkimuslähtöisten ideoidensa osalta. Lopuksi TULI-toiminnan vaikuttavuutta kenttätasolla peilataan näihin tavoitteisiin tehtyjen haastattelujen ja muun väliarviointiprosessin aikana kertyneen tiedon pohjalta kappaleessa 4.6. 4.2 Toiminnan markkinointi ja ideoiden haravointi TULI-toiminnan markkinointi ja ideoiden haravointi ovat TULI-prosessin alkuvaihe tutkijan näkökulmasta. Kielteisten rahoituspäätösten kohdalla tutkijan ja TULI-toiminnan yhteys rajoittuukin juuri tähän vaiheeseen. Koska toiminnan toivotaan myös lisäävän tutkijoiden tietoisuutta tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuuksista ja kaupallistamisajattelua yleensä, on TULIn markkinoinnilla ja ideaharavoinnilla suoria seurauksiaan merkittävämpi painoarvo toiminnan kokonaisvaikuttavuutta arvioitaessa. Markkinointiin ja ideoiden haravointiin kohdistuvilla kysymyksillä on pyritty suoraan selvittämään kolme asiaa. Ensinnäkin, minkälaisia keinoja markkinoinnissa ja haravoinnissa käytetään. Toiseksi, koetaanko käytetyt menetelmät riittäviksi, sekä kolmanneksi, mitä markkinoinnin ja haravoinnin menetelmiä vastaajat pitivät tehokkaimpina. Hankevaiheeseen edenneet tutkijat olivat kuulleet ohjelmasta useimmin tutkimuslaitoksen henkilökunnalta. Lisäksi ohjelmasta oli kuultu TULI-ohjelmavastaavalta, innovaatioasiamieheltä tai muulta sidosryhmään kuuluvalta henkilöltä. Yhteydenotot ohjelmaan jakaantuivat lähes tasan tutkijalähtöisten ja TULI-toimijalähtöisten kesken. 2 TekelNYT/TULI 9

Aihiotutkijat 3, ts. haastatteluhetkellä rahoituksen ulkopuolelle jääneet tutkijat, tunsivat TULI-toimintaa yllättävän heikosti. Vain kaksi (2/20) haastateltavista arvioi tuntevansa TULI-toiminnan hyvin ja kuusi jollakin lailla. Yhdeksän haastatellusta aihiotutkijasta oli kuullut mainittavan TULIsta, kolme ei tuntenut sitä lainkaan. Bjarne Pethin ja Anne Mäkisen TULI-toiminnan arviointiraportissa (Teknologiaohjelmaraportti 8/2001) oli haastateltu 46 TULI-hankkeisiin ei-osallistunutta tutkijaa. Tutkijoista 72 % oli vastannut TULI-toiminnan olevan tuntematonta. Melko tuntemattomaksi TULI-toiminnan oli kokenut 22 % tutkijoista. Vain 6 % haastatelluista tutkijoista oli vastannut toiminnan olevan hyvin tiedossa. Tämän väliarvioinnin ja edellisen arviointiraportin tulokset eivät tietenkään ole suoraan verrannollisia otoksen koon ja kysymyksenasettelun erilaisuuden vuoksi. Vaikka tämän väliarvioinnin tulosten mukaan tunnettuus näyttäisi olevan hieman parempi Pethin ja Mäkisen arviointiin verrattuna, on muistettava, että nyt haastattelujen kohdejoukkona olivat TULI-aihioiksi kirjattujen tutkimustulosten tekijät. Heillä voisi olettaa olevan keskimääräistä tutkijaa parempi tietous eri kaupallistamistoimenpiteistä. Tulokset näyttäisivät siis viittaavan siihen, että TULIn tunnettuus kohderyhmässään on melkein yhtä heikkoa kuin muutama vuosi sitten. Tässä väliarvioinnissa haastatelluista TULI-toimintaa tuntevista aihiotutkijoista ylivoimaisesti suurin osa oli kuullut siitä joko TULI-ohjelmavastaavalta henkilökohtaisesti (8/17) tai tutkimuslaitoksen henkilökunnalta (5/17). Hanketutkijoista suurin osa koki saaneensa riittävästi tietoa ohjelmasta. Vajaa kolmannes katsoi, ettei tietoa oltu saatu riittävästi. Aihioiden kohdalla tilanne oli heikompi, sillä vain kolme vastaajaa (3/20) koki tietoa olevan riittävästi saatavilla, kun taas muut eivät joko pystyneet kommentoimaan vähäisten tietojensa vuoksi (11/20) tai eivät kokeneet tietoa olevan riittävästi saatavilla (6/20). Sekä hanketutkijat että aihiotutkijat pitivät parhaana tiedottamisen ja markkinoinnin keinona TULI-ohjelman esillä oloa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Myös suorat yhteydenotot, (sähköposti, kirje), henkilökohtaiset kontaktit sekä seminaarit saivat kannatusta. Projektipäälliköiden ja partnerien haastatteluissa ilmenikin, että markkinoinnin ja haravoinnin keinoista laajimmin käytetään juuri esillä oloa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, sekä suoria yhteydenottoja. Suoria yhteydenottoja tehtiin sähköpostitse ja puhelimitse. Myös henkilökohtaisilla tapaamisilla tutkimuskeskusten henkilökunnan kanssa oli paljon merkitystä. Lisäksi haravoinnin keinoina mainittiin Internet/sähköiset ilmoitustaulut, seminaarit, workshopit ja erilaiset teema tai infotilaisuudet sekä TULI-toiminnan esiintuominen kilpailujen yhteydessä. Lehti-ilmoittelun ja juttujen rooli on vähäinen. Näkyvyyttä tutkimusta tekevissä organisaatioissa haettiin yhteyshenkilöiden (esim. innovaatioasiamiehet, kehityspäälliköt, IPR-päälliköt) ja omien kontaktien kautta, esitteiden avulla, sekä tekemällä yhteistyötä esim. harjoitustöiden kautta. Projektipäälliköiltä kysyttiin, pystyivätkö he omasta mielestään tarjoamaan riittävästi tietoa TULI-ohjelmasta. Vastaajien käsitys markkinoinnin ja haravoinnin kattavuudesta vaihteli. Osa koki pystyvänsä tarjoamaan riittävästi tietoa tutkijoiden kiinnostukseen nähden. Toisaalta monet toivat ilmi, että heidän mielestään paljon kenttää jää kattamatta. Syyksi mainittiin resurssien vähyys suhteessa oman alueen potentiaaliin. Myös tutkijoiden päähuomion kiinnittyminen tutkimukseen vaikuttaa markkinoinnin tehokkuuteen; tieto todella tavoittaa vain kun se on omalla kohdalla ajankohtaista. Partnerien edustajista suurin osa koki pystyvänsä tarjoamaan riittävästi tietoa, ja todettiin myös, että kohdealue on tutkimuspotentiaalin puolesta niin pieni, että se pystytään kattamaan. Jos projektipäällikkö tai partneri ei mielestään pystynyt tarjoamaan riittävästi tietoa, syyksi mainittiin useimmiten resurssipula. 3 Ks. myös kohta 4.5; aihiohaastatteluissa kysymykset otettiin käyttöön porrastetusti aiemmista vastauksista riippuen, joten vastaajamäärät vaihtelevat. 10