Itämeren kala elintarvikkeena

Samankaltaiset tiedostot
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Makean veden kalojen hinnanmuodostus

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Raaka-aineen saatavuus ja laatu

Elinkeinokalatalouden nykytila ja kehitys

Nurmeksen Kala Oy Hiekkatie 6, Nurmes

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Kalanjalostuksen yritysrakenne vuonna 2003

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

KASVUN

Kalaposti. Säilytä minut! Suomalaisuus markkinoinnin kärkenä. EcoFishBoxin ensimmäinen vuosi on ollut menestys JAKSOESITE

Kääntyykö Venäjä itään?

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

CASE BENELLA INNOTORI

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Kalanviljelyn ja -kaupan kansainväliset kehityssuunnat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Jari Setälä Asmo Honkanen. Murmansk

SUOSITUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA

SUOMI MAAILMASSA JA EU:SSA (2015, lähteet: FAO ja Eurostat)

Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

saalisvahingot vuonna 2013

Kalatalouden nykytila Suomessa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA KATRIINA PARTANEN

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SKYI / Pasi Korvonen

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

KALATALOUS TILASTOINA 2014 FINNISH FISHERIES STATISTICS

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

LIITTEET. asiakirjaan. Komission ehdotus neuvoston asetukseksi

Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla. Kalafoorumi Anna Vainikainen, ETL

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Kokemuksia särkikalojen hyödyntämisestä

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

KALATALOUS TILASTOINA 2012 FINNISH FISHERIES STATISTICS

Ulkomaankaupan kuljetukset 2000

Case: Apetit Kotimainen Järvikalapihvi

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Transkriptio:

Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007

Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja kasvatetun kalan jalostus ja markkinat Suomessa Tuonti Kasvatus Kalastus Elintarvike Vienti Kalan jalostus Suomessa Vähittäiskauppa SK Rehukala Aineistona pääasiassa RKTL:n saalis-, viljely-, jalostus- ja ulkomaankauppatilastot

Saalis 700 000 1 000 000 tn 1000 tn Itämeren saaliit 1973 2006 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Vuosi Muut Makeanveden lajit Turska Kilohaili Silakka

Saalis pääosin silakkaa ja kilohailia Muut 4 % 750 000 tn v. 2006 Makeanveden lajit 3 % Turska 10 % Silakka 32 % Kilohaili 51 %

Itämeressä kasvatetun kalan osuus hyvin pieni Kasvatettu kala 2 % Makeanveden lajit 3 % Turska 9 % 762 000 tn v. 2006 Muut 3 % Silakka 32 % Kilohaili 51 %

Itämeren kala maittain Saksa 9 % Tanska 13 % Puola 13 % Venäjä 6 % Liettua 2 % Latvia 11 % Viro 9 % Suomi 15 % Ruotsi 22 %

Noin puolet elintarvikkeeksi Saksa 9 % Puola 13 % Venäjä 6 % Liettua 2 % Tanska 13 % Rehuteollisuus Elintarvike Latvia 11 % Viro 9 % Suomi 15 % Ruotsi 22 %

Kotimainen kala Saksa 9 % Tanska 13 % Puola 13 % Venäjä 6 % Liettua 2 % Latvia 11 % Viro 9 % Ruotsi 22 % Suomi 15 %

Suomen merisaalis ja saaliin tuottaja-arvo vuonna 2006 103 000 tn 20 milj. Muu saalis 4 % Muu saalis 39 % Kilohaili 19 % Silakka 77 % Kilohaili 10 % Silakka 51 %

Suomen saalis ja kasvatuskala Itämeressä ja niiden tuottaja-arvo vuonna 2006 114 000 tn 65 milj. Kasvatettu kala 9 % Silakka 16 % Muu saalis 4 % Kilohaili 3 % Kilohaili 17 % Silakka 70 % Kasvatettu kala 69 % Muu saalis 12 %

Suomen tuotannosta elintarvikekalaksi 114 000 tn 65 milj. Elintarvike 42 % Rehu 11 % Elintarvike 89 % Rehu 58 % 47 000 tn Elintarvikekalaa 58 milj.

Elintarvikekalasta kotimarkkinoille 47 000 tn 58 milj. Kotimaa 43 % Ulkomaat 19 % Ulkomaat 57 % Kotimaa 81 % 20 500 tn Kotimarkkinoille 47 milj.

Runsas neljännes Suomessa kulutetusta elintarvikekalasta Itämerestä 82 Milj. kg v. 2006 Itämeri 28 % 22 000 tn sisältää 1 500 tn tuotua Itämeren kalaa Muualta 72 %

Tuodun kalan osuus kaksi kolmasosaa 82 milj. kg Muu tuonti 37 % Tuotepaino Itämeri 28 % Tuotu lohikala 28 % Sisävedet 7 % Muut ryhmät laskettu koko kalan painona

Kotimaan elintarvikekalamarkkinoiden kehitys 1000 tn 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 1 2 3 4 5 6 Muu tuontikala Tuotepaino Muu kotimainen kala Silakka Tuotu lohikala Kotimainen kirjolohi Kokonaisen kalan paino

Silakka ja kilohaili Kuva: Pro Kala

Silakan ja kilohailin käyttö vuonna 2006 Määrä Kotimaa 24 % 66 000 tn Elintarvike 33 % Vienti 76 % Kalajauho 14 % Rehu 67 % 33 000 tn 99 000 tn Turkiseläinten rehu 86 %

Silakan ja kilohailin käyttö vuonna 2006 6,5 milj.. Arvo Kotimaa 48 % Vienti 52 % Rehu 51 % Elintarvike 49 % Kalajauho 21 % 6,2 milj. 12,7 milj. Turkiseläinten rehu 79 %

Silakan jalostus 2005 23 300 tn, josta 15 400 tn vientiin ja 7 900 tn kotimaahan Tuore filee 17 % Pakastefilee 8 % Savustettu 2 % Pakaste kokonainen 66 % Puolisäilyke 5 % Eines 2 %

Silakan jalostus kotimarkkinoille 2005 Puolisäilyke 15 % Eines 5 % Muu 0,3 % Savustettu 6 % Tuore filee 51 % Pakastefilee 23 % Raaka-aine kokokalana 7880 tn

Silakan jalostus 1993-2005 Tonnia 25000 20000 15000 10000 5000 Pakasteet Muut Eines Puolisäilyke Savustettu 0 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Tuoretuotteet

Ison silakan osuus jalostuksen raaka-aineesta vähenee 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 90% 67% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Pienempi silakka 0-luokat, korkeintaan 24 kpl/kg (42 gr.)

Silakan markkinointi kotimaassa vuonna 2005 SK 20 % Vk 80 %

Muut saalislajit Kuvat: Pro Kala

Saalismäärät 1980-2006 Tn 10000 8000 6000 4000 2000 0 Muut lajit Merikalat Muikku Lohikalat Siika Muut kaupalliset suomukalat Ahvenkalat 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

Ahvenkalojen osuus kasvanut 8000 6000 Muut lajit Muikku Tn 4000 Lohikalat Siika 2000 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Muut kaupalliset suomukalat Ahvenkalat

Saalisosuudet vuonna 2006 Saalis 4180 tn koko kalan painona Made 1 % Lahna 4 % Hauki 5 % Muikku 4 % Muut 10 % Turska 16 % Kampela 1 % Lohikalat 9 % Kuha 11 % Ahven 22 % Siika 17 %

Osuudet saaliin arvosta 2006 Tuottaja-arvo 7,2 milj. euroa Made 2 % Lahna 1 % Muikku 2 % Muut 1 % Turska 12 % Kampela 0,4 % Hauki 3 % Lohikalat 18 % Kuha 20 % Ahven 14 % Siika 27 %

Muiden saalislajien käyttö 2006 Vienti 6 %? Rehu 8 % Purettu ulkomaille 18 % Kotimaa elintarvike 68 % Elintarvikkeeksi 3,9 milj. kg, josta jää kotimaahan 2,9 milj. kg

Muiden saalislajien jalostus 2005 Jalostettu kotimaassa 2534 tn (82 %) Säilyke 2 % Kyllmäsavu 1 % Savu 23 % Eines 3 % Koko pakaste 3 % Kraavi 2 % File 66 %

Muiden saalislajien markkinointi 2005 SK 19 % Vk 81 % VK sis. suoramyynnin kuluttajille

Kasvatettu kala Kuvat: Pro Kala

Suomen merikasvatus kirjolohta Siika 6 % ja siikaa 10 745 tn koko kalan painona v. 2006 Kirjolohi 94 %

Kotimainen merikasvatettu kirjolohi vastaa noin puolet tarjonnasta Muu tuonti 34 % Suomi, merikasvatus 49 % Suomi, sisävesi 10 % Ruotsi, merikasvatus 7 % 22 000 tn koko kalan painona

Kirjolohen jalostus 2005 Kylmäsavus tettu 9 % Eines 9 % Muut 1 % Savustettu 15 % Kraavi 7 % Pakaste 9 % Tuore filee 50 % Raaka-aine kokokalana n. 20 000 tn

Kirjolohituotteet 1993-2005 25000 20000 15000 10000 5000 0 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Muut Kraavi Kylmäsavu Lämminsavu Tuore filee Kokonainen

Pääosa kirjolohesta kotimarkkinoille 22 000 tn 66,5 milj. Vienti 7 % Vienti 9 % Kotimaa 93 % Kotimaa 91 % Sisältää mädin

Kirjolohen markkinointi kotimaassa 2005 SK 29 % Vk 71 %

Kirjolohen vienti 2006 1 400 tn 6,3 milj. Venäjä 9 % Ruotsi 4 % Japani 4 % Muut maat 2 % Japani 13 % Muut maat 6 % Latvia 12 % Ruotsi 7 % Viro 47 % Viro 69 % Venäjä 19 % Latvia 8 %

20 15 10 5 0 Kirjolohituotteiden viennin arvon kehitys 1980-2006 Muut Japani Venäjä Muu EU Norja Tanska Ruotsi Viro Arvo, milj. 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

Kasvatettu siika pääosin Itämerestä Sisävesi 15 % 800 tn 2006, merestä n. 600 tn Meri 85 %

Siian kasvatuksen kehitys 1000 800 600 400 200 0 2006 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tuotant, tn

Siian kokonaistarjonta vuonna 2006 Tuonti 36 % Merisaalis 26 % Sisävesisaalis 8 % Kasvatus 30 % Kokonaistarjonta 2 500 tn, josta 1 600 tn kotimaista

Kotimaisen siian jalostus 2005 sis. pyydetty siika Kylmäsavu 5 % Säilyke 3 % Eines 0,4 % Savu 19 % File 56 % Kraavi 17 % Raaka-aine kokokalana 1 500 tn

Kotimaisen siian käyttö 2005 sis. pyydetty siika SK 21 % Vk 79 %

Yhteenveto Itämeren kala pääosin silakkaa ja kilohailia. Itämeren kalasta puolet elintarvikkeeksi. Siitä pääosa Itä-Eurooppaan. Suomessa elintarvikekalan osuus runsas 40 %. Siitä yli puolet vientiin. Kotimarkkinoiden merkitys arvolla mitaten vientiä selvästi suurempi. Itämeren kalan osuus kotimarkkinoilla vajaa kolmannes. Silakan merkitys kotimarkkinoilla vähenee, mutta vienti kasvaa. Siian taloudellinen merkitys suuri, ahvenkalojen saaliit ovat kasvaneet. Kirjolohi kalanjalostusteollisuuden tukipilari. Siiasta tullut uusi kotimaan kalankasvatusta ja kalanjalostusta täydentävä laji.