Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Transkriptio

1 Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU)

2 Mitkä ovat Itämeren hylkeet?

3

4 Itämeren hylkeet

5 Kirjohylje

6 Antal tusen räknade sälar Norppa VIKARESÄL Vikaresäl i Bottenviken

7 Antal tusen räknade sälar Harmaahylje GRÅSÄL

8 Kuinka paljon hylkeitä on? Kuinka suuri osa hylkeistä voidaan laskea? Kirjohylje: 50-60% Norppa: 50-70% Harmaahylje: 60-80%

9 Mitä hylkeet oikein syövät? Ja miksi se halutaan tietää?

10 Hylkeet aiheuttavat suuria ongelmia kalastajille

11 Hylkeet aiheuttavat suuria ongelmia kalastajille

12 Mutta mikä on hylkeiden vaikutus kalakantoihin?

13 Muutama esimerkki tiedotusvälineistä Kalakantaa ei voida rakentaa uudelleen, jos hylkeitä on liian paljon. Kalastus romahtanut. Rosvot: Hylkeet ja merimetsot. Hylkeet tekevät vahinkoa etenkin syömällä kalaa. Jotta saisimme pitää kalat kuten hauen, ahvenen ja taimenen on lisättävä hylkeen metsästystä. Ravinnonpuutteen takia hylkeet etsivät muuta kalaa kuin mitä perinteisesti syövät.

14 Ekosysteemipohjainen hallinto Kokonaiskuva meriympäristöstä Koko ekosysteemiä koskevia strategioita Kehittää ekosysteemiä koskevaa tietoa Monilajimallit (m.m. kanta-arvioissa) Tiedon tarvetta!

15 Miksi tarvitaan tietoa hylkeiden ravinnosta? Vaikutus kalakantoihin Kilpailu kalastuksen kanssa Hallinto Kanta-arviot Ympäristövalvonta Tietoa ekosysteemin dynamiikasta Asiallista tietoa keskusteluihin m.m.

16 Liikkuminen Missä hylkeet ovat kun syövät? Miten tutkitaan hylkeiden ravinnonkäyttöä? Saalisjäänteitä mahassa, suolessa ja ulosteessa Näkyvät saalisjäänteet DNA Rasvahappoja Späck Vakaita isotoopeja Maksa, lihas, turkki, luuranko

17 Arvio saaliin koosta Otoliitti 3,26 mm Ahvenen otoliitti Pituus = 21 cm Paino = 130 g

18 >250 Proportion Arvio saaliin koosta 0,15 Silakka Strömming Fiskets landningar Säldiet Fiskbeståndet 0,1 0,05 0 Fisklängd (mm) Lundström et al. 2012

19 Tuloksia

20 Tuloksia n 160

21 Tuloksia Näkyviä saalisjäänteitä DNA-näytteitä

22 Tuloksia Suomu (Ahven) Nieluluu (Särki) Selkänikama (Lohikala) Otoliitteja DNA

23 Tuloksia Eroja Alueet Ikäryhmät Pyydyksistä saadut hylkeet

24 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 Tuloksia paino-osuus Strömming Mörtfiskar Abborre Tånglake Nors Sik Skarpsill Gös Torsk Ål krubbskädda Lax och öring Gädda Smörbultar Simpor Tobis

25 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 Tuloksia paino-osuus Strömming Mörtfiskar Abborre Tånglake Nors Sik Skarpsill Gös Torsk Ål krubbskädda Lax och öring Gädda Smörbultar Simpor Tobis Viktandel (Lundström et al. 2010) Eroja alueiden välillä!

26 Eroja alueiden välillä Esiintyminen Saalislaji SD27 SD29 SD30 SD32 Silakka 70% 58% 87% 48% Ahven 28% 11% 23% 31% Särkikalat 20% 25% 3% 38% Kivinilkka 20% 28% 13% 17% Norssi 5% 10% 10% Siika 18% 3% 26% 3% Tokko 18% 8% 6% 14% Kilohaili 18% 11% 10% 10% Ahvenkalat, Tuntematon laji 8% 16% 21% Kuha 6% 14% Turska 15% 3%

27 Tuloksien parantaminen Ravintotietojen yhdistäminen : Finland (n 360) : Sverige (n 250) : Sverige (n 360) Tehdään tänä vuonna! Ravintotietojen yhdistäminen Tutkimusmenetelmien yhdistelmä

28 Kuinka paljon hylkeet syövät? Kuinka paljon jokainen hylje syö? Energian tarve Ravinto Ravinnon koostumus Saalislajien energiasisältö kg kalaa per päivä

29 Kuinka paljon hylkeet syövät? Keskivertohylje (125 kg) tarvitsee n kcal/päivä Saalislaji Osuus g/päiv Saalislaji Osuus g/päiv Silakka 39% Ankerias 1% 64 Särkikalat 13% 654 Kampela 1% 64 Ahven 13% 607 Lohi&taimen 1% 63 Kivinilkka 11% 553 Hauki 1% 51 Norssi 5% 238 Tokko <1% 39 Siika 4% 213 Simput <1% 18 Kilohaili 3% 174 Tuulenkala <1% 16 Ahven/kuha? 2% 124 Siika/muikku? <1% 9 Kuha 2% 102 Kolmipiikki <1% 0,1 Turska 2% 85 Summa 5 kg Pohjautuu ECOSEAL-projektin ravintotietoihin

30 Kuinka paljon hylkeet syövät? Keskivertohylje (125 kg) tarvitsee n kcal/päivä Saalislaji Osuus g/päiv Bytesart Viktandel g/dag Mutta! Silakka 39% Ål 1% 64 Särkikalat 13% 654 Skrubbskädda Selkämerellä siika oli 1% yleisempi: 64 Ahven 13% 607 Lax & öring 1% 63 13% Kivinilkka 11% 553 Gädda 1% 51 Norssi 5% 238 Smörbultar <1% 39 Siika 4% 213 Simpor 660 g siikaa päivässä <1% 18 Kilohaili 3% 174 Tobis <1% 16 Eroja alueiden välillä! Ahven/kuha? 2% 124 Sik/siklöja? <1% 9 Kuha 2% 102 Storspigg <1% 0,1 Turska 2% 85 Summa 5 kg Pohjautuu ECOSEAL-projektin ravintotietoihin.

31 Kuinka paljon hylkeet syövät? Kuinka paljon kaikki hylkeet yhteensä? Kuinka paljon hylkeitä on? Ja missä ne ovat? Vaihteluja ajallisesti ja alueellisesti?

32 Hylkeen kalankulutus kalastukseen verrattuna Harmaahylje verrattuna ammatti- ja vapaa-ajankalastus ICES SD , Sverige (Lundström et al. 2012)

33 Norppa Perämerellä

34 Viktandel Norppa Perämerellä Ravinnon koostumus 0,5 0,4 Vikaresäl, Bottenviken, (n=43) 0,3 0,2 0,1 0 Övriga Nors Hornsimpa Tånglake Storspigg Siklöja Strömming

35 Muuttunut ravinto 1970-lukuun verrattuna Muutokset esiintymisessä: Silakka: x6 Norppa Perämerellä Muikku: x30 Kolmipiikki: Skorv: x4 Lohi:

36 Hylkeen kalankulutus kalastukseen verrattuna Ton Norppa vrt ammattikalastus Vuosittainen kulutus Perämeri 2009 Hylje:kalastus=2 6 krt Hylje:kalastus=0,8 2 krt Siklöja Strömming Suomen ja Ruotsin ammattikalastus Perämerellä kalasti 2009: 900 tonnia muikkua; tonnia silakkaa.

37 Andel Norppa Perämerellä 0,25 0,2 0,15 Pituusjako muikku Fiske Säl 0,1 0,05 0 Längdklass

38 Miten hylkeet vaikuttavat kalakantoihin? Hylkeiden ekologinen rooli Monimutkainen dynamiikka Suuria luonnollisia vaihteluja Monia muita vaikuttavia tekijöitä hylkeiden lisäksi Hylkeillä on suuri potentiaali vaikuttaa kalakantoihin Erityiset alueet, kriittiset ajanjaksot Paikalliset kalakannat Täydentäviä tutkimuksia tarvitaan

39 Näkemyksiä kalastajilta Tietoa ja tietämystä Minkälaisena näette hylkeen roolin kalan syöjänä? Erityisiä kysymyksiä? Yhteistyötä?

40 Kiitos! Tack!