RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
|
|
- Hilja Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
2 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Päivämäärä 15/11/2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Hanna Peltonen Otso Lintinen Otso Lintinen Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F
3 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Selvitysalue ja tutkimuksen ajankohta 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset Saalis Syönnösalueet 6 5. Yhteenveto 7 6. Lähteet 7 LIITTEET Liite 1 Tutkimusalueen kartta näytteenottopisteineen Liite 2 Näytteenottopisteiden koordinaatit Liite 3 Ammattikalastajien ilmoittamat syönnösalueet Tornion edustan merialueella Liite 4 Rauhoituspiirit Liite 5 Verkkokoekalastuksen tulokset Liite 6 Verkkokoekalastuksen saaliit kartalla (kokonaissaalis, siika, muikku, silakka, muut) projektinumero
4 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 1 1. JOHDANTO Yhteysviranomaisen lausunnossa (LAPELY/16/07.04/2010) esitettiin lisäselvitystarve Tornion Röyttän merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiin (Rajakiiri Oy 2010) liittyen. Lausunnossa pyydettiin tarkempaa selvitystä muun muassa hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen; erityisesti alueen kutu- ja syönnösalueisiin liittyen. Selvityksissä tulisi huomioida etenkin siika sekä kevätkutuiset, taloudellisesti vähäarvoiset, lajit. Tämän selvityksen tarkoituksena on vastata yhteysviranomaisen lisäselvityspyyntöön koskien kalojen syönnösalueita alueella. 2. SELVITYSALUE JA TUTKIMUKSEN AJANKOHTA Koekalastukset tehtiin Tornion edustan merialueella liitteenä 1 olevassa kartassa esitellyillä näytteenottopisteillä. Tornionjoki pohjoisessa laskee mereen alueen länsiosassa. Näytteenottopisteiden koordinaatit on ilmoitettu liitteessä 2. Koekalastustutkimukset suoritettiin syyskuun päivänä vuonna Ajankohtaa pidettiin sopivana syönnösaluetutkimukseen, sillä kalojen tiedettiin olevan syönnösalueilla eikä esimerkiksi kutualueilla. Kesällä kutevien kalojen kudun katsottiin olleen syyskuussa jo ohi ja syksyllä kutevien kalojen kudun alkavan vasta aikaisintaan syyskyyn lopussa. 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Kalojen syönnösalueselvitys tehtiin Lapin ELY-keskuksen sähköpostitse ( ) hyväksymän työohjelmaehdotuksen (Ramboll Finland Oy 2011) mukaisesti. Syönnösalueita selvitettiin verkkokoekalastuksin ammattikalastajien aikaisemmin ilmoittamilla syönnösalueilla (Liite 3). Pyydysvälineenä käytettiin rannikkovesien verkkokoekalastuksiin kehitettyä yleiskatsausverkkoa (Coastal surveynet). Verkossa on 5 metrin pituisina kaistaleina 9 eri solmuvälin paneelia (10; 12; 15; 19; 24; 30; 38; 48 ja 60 mm), mikä mahdollistaa erikokoisten saalislajien pyynnin. Pyynti suoritettiin kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportin (Maa- ja metsätalousministeriö 2008) ohjeiden mukaisesti. Verkkopaikkoja oli yhteensä 45 kolmessa eri syvyysvyöhykkeessä (<3 m, 3-6 m, 6-10 m). Verkkoöiden yhteismäärä pyrittiin pitämään samana eri syvyysvyöhykkeissä mutta, koska osalla pisteistä ei paikan mataluuden takia pystytty kalastamaan, jouduttiin osa pisteistä siirtämään syvemmälle. Verkot olivat pyynnissä tuntia. Koekalastusten tutkimuspisteet (Liite 1 ja 2) oli valittu satunnaisotannalla ammattikalastajien ilmoittamilta syönnösalueilta. Pisteiden valinnassa otettiin huomioon rauhoi- projektinumero
5 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 2 tuspiirit (Liite 4), joille koekalastuspaikkoja ei laitettu. Joissakin tapauksissa jouduttiin ennestään valittua pyyntipaikkaa hieman siirtämään, kun kalastusten yhteydessä huomattiin, ettei pyyntipaikalle päässyt veneellä. 4. TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Saalis Tornion edustan kokonaissaalis 45 koekalastuspisteeltä oli 164,8 kg (Liite 5). Suurimmat yksittäisten lajien saaliit saatiin ahvenesta (68,1 kg, 41 %) ja särjestä (60,5 kg, 37 %) (Kuva 1). Kappalemääräisesti kiiskien (1077 kpl, 35 %) saalis oli kuitenkin ahvenen (837 kpl, 27 %) saalismäärää suurempi (Kuva 2, seuraava sivu), mikä johtuu kiisken pienemmästä koosta. Siian osuus kappalemääräisestä kokonaissaaliista oli vain 0,6 % ja saaliin kokonaispainosta 2,8 %. Koko alueelta siikoja saatiin 19 kpl. Muikkuja sen sijaan saatiin enemmän; 188 kpl. Niiden osuus kappalemääräisestä kokonaissaaliista oli 6 % ja kokonaispainosta 3 %. Koekalastuksissa saatiin lisäksi jonkin verran taloudellisesti arvokkaita silakoita (71 kpl) sekä kolme madetta. Muiden kuin siian, muikun, silakan ja mateen osuus (152,2 kg) kokonaissaaliin painosta oli 93 %, joten kyseisten neljän taloudellisesti tärkeän kalalajin osuus jäi alle 10 % kokonaissaaliista. Saalisosuudet (kg) 59,3 68,1 4,6 17,4 3,9 5,3 Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Kuva 1. Tornion edustan koekalastusten saalisosuudet (% kokonaispainosta) vuonna 2011 projektinumero
6 % kaikista KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Saalisosuudet (n) Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Kuva 2. Tornion edustan koekalastusten saalisosuudet (% kokonaismäärästä) vuonna 2011 Lajiryhmittäisistä (ahvenkalat, särkikalat, petoahvenet 20 cm, muut petokalat) saalisosuuksista suurin sekä lukumäärältään että painoltaan oli ahvenkalojen lajiryhmä (61 % määrästä, 52 % painosta). Toiseksi suurin ryhmä oli särkikalojen ryhmä (29 % määrästä, 39 % painosta). Edellä mainitut ryhmät menevät osin päällekkäin, sillä esimerkiksi petoahvenet kuuluvat myös ahvenkalojen ryhmään. Tornion verkkokoekalastussaaliin lajikohtaiset pituusjakaumat on esitetty liitteessä 5 toisella sivulla. Alueelta saaliiksi saadut ahvenet kuuluivat pituusluokkiin 8-34 cm (Kuva 3). Eniten saaliissa oli cm ahvenia, jotka saattoivat kuulua samaan vahvaan vuosiluokkaan. Hyvät ja huonot lisääntymisvuodet näkyvät eri vuosiluokkiin jakautuneiden kalojen määrissä. Verkot saattavat myös pyytää tiettyjä kokoluokkia paremmin kuin toisia. Ahvenista myyntiin menee vain suurempia, ehkä noin yli 23 cm suurempia yksilöitä. Koekelastussaaliissa yli 23 cm ahvenia oli noin 20 % ahvenien kokonaissaaliista. 14 Ahven Pituusluokka (cm) Kuva 3. Ahvensaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa projektinumero
7 % kaikista % kaikista KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 4 Alueelta saaliiksi saadut särjet kuuluivat pituusluokkiin 9-29 cm (Kuva 4). Eniten saaliissa oli cm särkiä. 14 Särki Pituusluokka (cm) Kuva 4. Särkisaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa Saaliiksi saadut kiisket kuuluivat pituusluokkiin 7-17 cm (Kuva 5). Eniten saaliissa oli cm kiiskiä. Koska kiisket ovat hidaskasvuisia, puuttuvat jakaumasta kokonaan yli 17 cm yksilöt toisin kuin esimerkiksi ahvenien ja särkien jakaumassa. 30 Kiiski Pituusluokka (cm) Kuva 5. Kiiskisaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa projektinumero
8 % kaikista % kaikista KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 5 Koska siikoja saatiin vain 19 kpl, olivat ne melko epäsäännöllisesti jakautuneet eri pituusluokkiin (Kuva 6). Siikojen pituudet vaihtelivat 17 cm:stä 41 cm:iin. 25 Siika Pituusluokka (cm) Kuva 6. Siikasaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa Saaliiksi saadut muikut kuuluivat pituusluokkiin cm (Kuva 7). Suurin osa saaliskaloista oli cm. Myös muikut ovat hidaskasvuisia, mistä syystä jakaumasta puuttuvat kokonaan yli 20 cm yksilöt. 45 Muikku Pituusluokka (cm) Kuva 7. Muikkusaaliin jakautuminen pituusluokkiin (% kappalemääräisestä kokonaissaaliista) vuoden 2011 Tornion edustan koekalastuksissa projektinumero
9 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Syönnösalueet Koekalastuspaikat oli valittu siten, että ne sijaitsivat alueilla, jotka ammattikalastajat olivat aiemmin ilmoittaneet kalojen syönnösalueiksi (Liite 3). Koekalastuksissa kaloja saatiin kaikilta 45 koekalastuspaikalta. Täten kalastajien ilmoittamat syönnösalueet näyttäisivät myös koekalastusten tulosten perusteella olevan eri kalalajien syönnösalueita. Suurimpia kokonaissaaliita koekalastuksissa saatiin Herakarin eteläpuolelta noin kilometrin sisällä saaren rantaviivasta sekä yhdeltä pisteeltä hankealueen rajalta (Liite 6, Kokonaissaaliit). Joitain paikkoja jouduttiin siirtämään hieman ulommas ammattikalastajien ilmoittamilta syönnösalueilta, kun kyseiselle paikalle ei päässyt veneellä. Siikoja saatiin 13 alueen koekalastuspaikalta; enimmillään kolme siikaa verkkoa kohden. Yksi paikoista (piste 10), jolta saatiin siikoja, sijaitsi suunnitellulla hankealueella ja yksi alle kilometrin päässä hankealueesta sen pohjoispuolella (Liite 6, Siian saaliit). Useimmat kalastuspaikoista, joilta saatiin siikoja, sijaitsivat Herakarin eteläpuolella korkeintaan noin kilometrin päässä saaresta. Myös ammattikalastajat olivat ilmoittaneet hankealueen ympäristön sekä Herakarin eteläisen merialueen siikojen syönnösalueeksi. Kaksi paikkaa, joilta saatiin siikoja, sijaitsivat alueen pohjoisosassa ja kolme alueen eteläosassa. Ammattikalastajat eivät olleet ilmoittaneet näiden alueiden olevan nimenomaan siikojen kutualueita, mutta mainitsivat niiden syönnöstävän vielä kartassa näkyvää aluetta etelämpänä. Sen sijaan kartan keskiosan pyyntipaikoilta ei saatu siikoja edes niiltä alueilta, jotka kalastajat olivat ilmoittaneet siikojen syönnösalueiksi. Lohen rauhoituspiirit sijoittuvat kartassa näkyvän alueen keskiosaan, mistä syystä sille valikoidut koekalastuspaikat jouduttiin paikkoja arvottaessa siirtämään muualle. Muikkuja saatiin yli puolelta alueen koekalastuspaikoista, eikä niiden esiintyminen keskittynyt tietyille kartan alueille. Suurimpia muikkusaaliit olivat Herakarin eteläpuolella (Liite 6, Muikun saaliit). Muikkuja saatiin kolmelta verkkopaikalta hankealueen sisältä (pisteet 9, 11 ja 12) sekä pisteeltä 7, joka sijaitsi aivan hankealueen rajalla. Aiemmissa tiedusteluissakaan ei ilmoitettu tiettyjen kartassa näkyneiden alueiden olevan juuri muikun syönnösalueita. Myös muikun mainittiin syönnöstävän ulompana merellä. Silakka esiintyi koekalastussaaliissa harvalukuisena ja sitä saatiin lähinnä kartassa näkyvän alueen itäosan kalastuspaikoilta (Liite 6, Silakan saaliit). Lisäksi silakoita saatiin yhdeltä pisteeltä (piste 12) hankealueen sisältä. Ammattikalastajat mainitsivat myös silakan syönnöstävän ulompana merellä. Madetta saatiin ainoastaan kolmelta koekalastuspaikalta; jokaiselta yksi. Yksi kyseisistä paikoista (piste 18) sijaitsi hankealueella, sen pohjoisosassa, ja kaksi aluetta hankealueen pohjoispuolella alle kilometrin päässä hankealueesta. Ammattikalastajat olivat maininneet mateen syönnöstävän kartassa näkyvän alueen keskiosissa hankealueen itäpuolella ja talvisin ulompana merellä. Koska siian, muikun, silakan ja mateen osuus kokonaissaaliista oli melko pieni, saatiin muiden kalalajien osalta suurimmat saaliit melko samoilta paikoilta kuin suurimmat kokonaissaaliitkin. Yksi runsassaaliisimmista kalastuspaikoista (piste 7) sijaitsi aivan hankealueen rajalla (Liite 6, Muut saaliit). projektinumero
10 KALOJEN SYÖNNÖSALUEET 7 5. YHTEENVETO Tornion edustan kokonaissaalis 45 koekalastuspisteeltä oli 164,8 kg. Suurimmat yksittäisten lajien saaliit saatiin ahvenesta (68,1 kg, 41 %) ja särjestä (60,5 kg, 37 %). Kappalemääräisesti kiiskien (1077 kpl, 35 %) saalis oli kuitenkin ahvenen (873 kpl, 27 %) saalismäärää suurempi. Siian osuus kappalemääräisestä kokonaissaaliista oli 0,6 % ja muikkujen 6 %. Siian osuus saaliin kokonaispainosta 2,8 % ja muikkujen 3 %. Koekalastuksissa saatiin lisäksi jonkin verran taloudellisesti arvokkaita silakoita (71 kpl) sekä kolme madetta. Muiden kuin siian, muikun, silakan ja mateen osuus (152,2 kg) kokonaissaaliin painosta oli 93 %. Koekalastuspaikat oli valittu siten, että ne sijaitsivat alueilla, jotka ammattikalastajat olivat aiemmin ilmoittaneet kalojen syönnösalueiksi. Koekalastuksissa kaloja saatiin kaikilta 45 koekalastuspaikalta. Täten kalastajien ilmoittamat syönnösalueet näyttäisivät myös koekalastusten tulosten perusteella olevan eri kalalajien syönnösalueita. Siikoja saatiin alueelta ainoastaan 19 kpl, mutta muikkuja saatiin yli puolelta alueen koekalastuspaikoista; yhteensä 188 kpl. Myös silakka ja made esiintyivät koekalastussaaliissa harvalukuisena. Suurimpia kokonaissaaliita ja muikkusaaliita koekalastuksissa saatiin Herakarin eteläpuolelta. Herakarin eteläpuolella sijaitsivat myös suurin osa koekalastuspaikoista, joilta saatiin siikoja ja silakoita. Koska siian, muikun, silakan ja mateen osuus kokonaissaaliista oli melko pieni, saatiin muiden kalalajien osalta suurimmat saaliit melko samoilta paikoilta kuin suurimmat kokonaissaaliitkin. Hankealueelta saatiin taloudellisesti tärkeistä kalalajeista niin siikoja, muikkuja, silakoita kuin mateitakin sekä ryhmään Muut kuuluvia kaloja. Tulosten perusteella voitaisiin hankealuetta täten pitää kaikkien edellä mainittujen syönnösalueena. Hankealueella sijaitsi myös yksi tutkimusalueen runsassaaliisimmista verkkopaikoista. 6. LÄHTEET Maa- ja metsätalousministeriö, 2008, Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti, Työryhmämuistio mmm 2008:3, Helsinki Lapin ELY-keskus, 2011, yhteysviranomaisen lausunto (LAPELY/16/07.04/2010), ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tornion Röyttän meri-tuulivoimapuisto Rajakiiri Oy, 2010, Tornion Röyttän merituulivoimapuisto, Ympäristövaikutusten arviointiselostus Ramboll Finland Oy, 2011, Työohjelmaehdotus Tornion Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvityksistä, Kalojen lisääntymis- ja syönnösalueet projektinumero
11
12 1-1 LIITE 1 TUTKIMUSALUEEN KARTTA NÄYTTEENOTTOPISTEINEEN projektinumero
13 ² : m
14 2-2 LIITE 2 NÄYTTEENOTTOPISTEIDEN KOORDINAATIT projektinumero
15 WGS KKJ:n Yhtenäiskoordinaatisto Piste N E N E ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' '
16 6-3 LIITE 3 AMMATTIKALASTAJIEN ILMOITTAMAT SYÖNNÖSALUEET TORNION EDUSTAN MERIALUEELLA projektinumero
17 Hauki Särki Ahven Ahven ² Siika Hauki Siika Ahven Siika Särki Hauki Ahven Siika Lohi, Taimen Siika Siika Särki Hauki Ahven Hauki Särki Ahven Ahven Ahven Made Ahven, Särki Siika Hauki Lohi / Taimen m Syönnösalueet Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.
18 7-4 LIITE 4 RAUHOITUSPIIRIT projektinumero
19 ² Hankealue VE2+ Rauhoituspiirit_viivat Rauhoituspiirit_alueet / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset metriä Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.
20 0-5 LIITE 5 VERKKOKOEKALASTUKSEN TULOKSET projektinumero
21 Yksikkösaalis (kpl) Yksikkösaalis (g) Lajiryhmittäiset saalisosuudet Verkkojen lkm Laji CPUEn SE 90% CL 95% CL Verkkojen lkm Laji CPUEw SE 90% CL 95% CL Lajiryhmä n % w % n w 45 Ahven 18,6 1,4 2,3 2,7 45 Ahven 1512,5 127,3 209,4 249,5 Ahvenkalat 61,4 52,0 1915, ,0 45 Hauki 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Hauki 12,4 12,4 20,5 24,4 Särkikalat 28,7 39,2 895, ,0 45 Kiiski 23,9 2,6 4,2 5,1 45 Kiiski 386,6 47,8 78,6 93,6 Petoahvenet (>= 20 cm) 10,2 36,0 318, ,0 45 Kilohaili 0,1 0,04 0,1 0,1 45 Kilohaili 0,9 0,5 0,9 1,0 Petokalat (muut) 0,8 1,5 26,0 2536,0 45 Kuha 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Kuha 4,3 4,3 7,1 8,5 Lahna/pasuri yht 0,0 0,0 1,0 16,0 45 Kuore 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Kuore 0,5 0,5 0,8 1,0 Kaikki yht 100,0 100,0 3117, ,0 45 Lahna 0,02 0,02 0,04 0,04 45 Lahna 0,4 0,4 0,6 0,7 45 Made 0,1 0,0 0,1 0,1 45 Made 9,9 6,5 10,6 12,7 45 Muikku 4,2 1,2 2,0 2,4 45 Muikku 117,5 34,1 56,1 66,9 45 Salakka 1,3 0,4 0,6 0,7 45 Salakka 33,1 9,2 15,2 18,1 45 Seipi 1,7 0,8 1,2 1,5 45 Seipi 87,1 32,9 54,2 64,6 45 Siika 0,4 0,1 0,2 0,2 45 Siika 103,2 39,3 64,7 77,1 45 Silakka 1,6 0,6 0,9 1,1 45 Silakka 49,5 18,2 29,9 35,6 45 Särki 17,3 1,8 3,0 3,5 45 Särki 1344,6 116,5 191,5 228,4 Saalisosuudet Lajiryhmittäinen yksikkösaalis (kpl) Laji n % w % n w (g) w (kg) LajiRyhmä CPUEn SE 90% CL 95% CL Ahven 26,9 41, ,1 Ahvenkalat 42,6 3,3 5,4 6,4 Hauki 0,03 0, ,6 Särkikalat 20,4 2,0 3,3 3,9 Kiiski 34,6 10, ,4 Petoahvenet (>= 20 cm) 7,1 0,7 1,1 1,3 Kilohaili 0,1 0, ,04 Petokalat (muut) 0,1 0,1 0,1 0,1 Kuha 0,03 0, ,2 Lahna/pasuri yht 0,02 0,02 0,04 0,04 Kuore 0,03 0, ,02 Kaikki yht 69,3 5,3 8,8 10,5 Lahna 0,03 0, ,02 Made 0,1 0, ,4 Lajiryhmittäinen yksikkösaalis (g) Muikku 6,0 3, ,3 LajiRyhmä CPUEw SE 90% CL 95% CL Salakka 1,9 0, ,5 Ahvenkalat 1903,4 143,3 235,7 280,8 Seipi 2,5 2, ,9 Särkikalat 1465,2 122,1 200,9 239,4 Siika 0,6 2, ,6 Petoahvenet (>= 20 cm) 1317,8 126,0 207,3 247,0 Silakka 2,3 1, ,2 Petokalat (muut) 26,7 16,3 26,7 31,9 Särki 25,0 36, ,5 Lahna/pasuri yht 0,4 0,4 0,6 0,7 Yht ,8 Kaikki yht 3662,5 263,0 432,6 515,4
22 Saalisosuudet (%) pituusluokittain Pituusluokka Ahven 0,12 0,36 3,97 3,57 3,55 12,91 11,61 8,65 4,79 2,76 4,36 5,34 4,3 5,39 5,73 6,09 4,18 3,46 2,99 1,43 1,55 1,19 0,6 0,48 0,24 0,24 0,12 Hauki 100 Kiiski 0,19 7,88 6,34 14,6 18,45 24,42 18,77 6,65 1,88 0,56 0,28 Kilohaili Kuha 100 Kuore 100 Lahna 100 Made Muikku 1,11 4,44 1,67 5,06 6,56 10,06 40,33 23,67 6 0,56 0,56 Salakka 3,39 10,17 5,08 10,17 20,34 30,51 20,34 Seipi 2,56 4,36 15,38 5,9 6,92 5,26 24,62 20,9 5,13 2,56 1,28 2,56 1,28 1,28 Siika 15,79 5,26 10,53 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 5,26 21,05 5,26 Silakka 2,82 11,27 38,03 32,39 14,08 1,41 Särki 4,04 4,67 2,75 0,87 0,51 2,06 3,92 4,47 7,13 9,15 13,05 13,24 13,11 7,03 5,89 2,06 2,57 1,29 1,29 0,39 0,51 Saalisosuudet (kpl) pituusluokittain Pituusluokka Ahven ,2 29,9 29,73 108,09 97,16 72,4 40,1 23,13 36,5 44, , Hauki 1 Kiiski 2 84,9 68,3 157,2 198, ,1 71,6 20,2 6 3 Kilohaili 1 1 Kuha 1 Kuore 1 Lahna 1 Made 1 1 Muikku ,1 11,8 18,1 72,6 42,6 10,8 1 1 Salakka Seipi 2 3,4 12 4,6 5,4 4,1 19,2 16, Siika Silakka Särki 31,44 36,36 21,4 6, ,5 34,8 55,5 71,2 101, ,7 45, Yksikkösaalis (kpl/verkkoyö) Pituusluokka Verkot Ahven 45 0,02 0,07 0,74 0,66 0,66 2,4 2,16 1,61 0,89 0,51 0,81 0,99 0,8 1 1,07 1,13 0,78 0,64 0,56 0,27 0,29 0,22 0,11 0,09 0,04 0,04 0,02 Hauki 45 0,02 Kiiski 45 0,04 1,89 1,52 3,49 4,42 5,84 4,49 1,59 0,45 0,13 0,07 Kilohaili 45 0,02 0,02 Kuha 45 0,02 Kuore 45 0,02 Lahna 45 0,02 Made 45 0,02 0,02 Muikku 45 0,04 0,18 0,07 0,2 0,26 0,4 1,61 0,95 0,24 0,02 0,02 Salakka 45 0,04 0,13 0,07 0,13 0,27 0,4 0,27 Seipi 45 0,04 0,08 0,27 0,1 0,12 0,09 0,43 0,36 0,09 0,04 0,02 0,04 0,02 0,02 Siika 45 0,07 0,02 0,04 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,09 0,02 Silakka 45 0,04 0,18 0,6 0,51 0,22 0,02 Särki 45 0,7 0,81 0,48 0,15 0,09 0,36 0,68 0,77 1,23 1,58 2,26 2,29 2,27 1,22 1,02 0,36 0,44 0,22 0,22 0,07 0,09
23 Verkko- ja lajikohtaiset saaliit (kpl, g) Kappalekohtainen saalis (kpl) Kalastuspaikka Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Yhteensä (kpl) Kaikki yhteensä Saaliin määrä (g) Kalastuspaikka Ahven Hauki Kiiski Kilohaili Kuha Kuore Lahna Made Muikku Salakka Seipi Siika Silakka Särki Yhteensä (g) Kaikki yhteensä
24 0-6 LIITE 6 VERKKOKOEKALASTUKSEN SAALIIT KARTALLA (KOKONAIS- SAALIS, SIIKA, MUIKKU, SILAKKA, MUUT) projektinumero
25 ² ! Kokonaissaaliit saalis 0,8-1,9 kg saalis 2,0-3,9 kg saalis 4,0-5,9 kg saalis 6,5-8,3 kg m Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.
26 1920 ² Siian saaliit 3 kpl 2 kpl 1 kpl Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset m Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.
27 47 ² Muikun saaliit 1 kpl 2-8 kpl kpl kpl 33 kpl Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset m Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.
28 ² Silakan saaliit 1 kpl kpl kpl Hankealue VE / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset m Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.
29 21 ² ! Muut saaliit 0,9-1,9 kg 2,4-3,9 kg 4,4-5,8 kg 6,4-6,8 kg Hankealue VE m / Rajakiiri Oy Röyttän merituulivoimapuiston kalataloudellisten vaikutusten lisäselvitykset Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/11 ja Logica Suomi Oy.
KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012
Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET
LisätiedotRUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN
Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotBALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS
Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Joulukuu 2013 BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANKKEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotLÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018
LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 63
Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin KUVAILULEHTI
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Huhtikuu 2016 TERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotSAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen
LisätiedotHAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotKokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011
RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotHoitokalastusta Vesijärvellä
Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotSelkämeren kalasto ja kalastus
Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotLehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotKalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
LisätiedotLittoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017
Tutkimusraportti 214/217 3.11.217 Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 217 Nab Labs Oy Heikki Alaja Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailuvesistö... 1 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotItämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
LisätiedotKärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Kärkjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (12) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kärkjärven
LisätiedotRuuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus 2018 3.1.2019 Matti Kotakorpi 2 (21) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kokonaisyksikkösaalis
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004
1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin
LisätiedotKANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW
KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA 2014 Ari Westermark 2014 Kirje nro 868/14 AW 2 3 SISÄLTÖ 1. VERKKOKOEKALASTUKSEN MENETELMÄT... 1 1.1 Kirkkojärven verkkosaaliit vuonna 2014... 4 1.2 Verkkosaaliin
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotPOSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014
POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:
LisätiedotKISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004
KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna
LisätiedotSylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotKALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotSYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018
B 3093.100 Vulcan Hautalampi Oy Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Viinijärven kalalaitos SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018 KUOPIO 21.12.2018
LisätiedotPudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti
Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 48/2014 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2014 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista-
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
LisätiedotROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56
ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen
Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu
Lisätiedot